Kadotettu uskovainen

Erittäin koskettava kuvaus tuntemuksistasi. Todella harmi kuulla kurjista fiiliksistäsi. Tässä kuitenkin joitakin asioita pohdittavaksi:

1. Miksi olet uskossa? Kuka sinut opetti uskomaan kristinusko opetusten mukaisesti? Ovatko todella kaikki ei-kristityt väärässä?

2. Oletko miettinyt muita vaihtoehtoisia teorioita maailmankaikkeuden selittämiseksi kristinuskon asemasta?

3. On monia ihmisiä jotka eivät ole uskovaisia mutta he kuitenkin elävät ihan onnellista elämää. Voisitko ajatella elämää ilman uskontoasi? Mitä jäisit eniten kaipaan?



Tieteen valossa on käytännössä varmaa ettei minkään uskonnon opetukset maailmankaikkeudesta ole totta. Edelleen on myös erittäin epätodennäköistä, että olisi olemassa mitään muutakaan persoonaksi tunnistettavaa jumaluutta.

hethätään jonnekin julistuspönttöön tai katujen kulmille? Jos ja kun uskot Jeesukseen, niin opettelet kuulemaan Hänen äänensä ja Hän kyllä kuulee sinun äänesi. Kyseessä on vain pieni kommunikaatio-ongelma. Väärinkäsitys koko todistustaakasta. Ei Jeesus ole sellaista asettanut, ellei Hän ole juuri sinua sillä hetkellä lähettänyt todistelemaan. Tuollaista painostusta ja todistusahdistusta olen kyllä lahkoissa kuullut ja järkyttynyt itsekin, vasta uskoontulleena .Ja heikkona sieluna pitäisi sitten vastailla kaikenmoisiin maailman historian syntyteorioihin ja sun muine eksistentialisine kysymyksineen.

Eiköhän nyt ihan vaan rauhotuta ja rukoilla siellä omassa kammarissa ja odotetaan Jeesuksen ilmestymistä ja ohjeita miten tästä eteenpäin. Sitte kun lakkaa ITSE todistelemasta, niin saattaa Pyhä Henki itse kauttasia todistaa. Jo sinun hahmosi todistaa, siitä mitä olet ja lähimmäistän auttavat ns. teot, kun ne tehdään uskossa ja kaikessa Jumalaa kiittäen ja rukoillen.

Usein kun itse olen lakannut todistelemasta, NIIN HERRAN PYHÄ HENKI ON ILMESTYNYT JA ITSE TODISTANUT puolestani. Ja olenkin siirtynyt usein aivan sivuhenkilöksi. Siis Jumalan Henki on laskeutunut taivaasta ja puhutellut jotakuta. Silloin tämän henkilön sydän on kääntynyt kohti taivaallista, eikä todistajaa kohden. Muunkinlaista todistamista on, mutta tässä kysymyksessä koen näin. Siis itse vähetään, jotta Kristus saisi tilaa meissä. Ja tätä vähenemispuolta kyllä on tapahtunut. Astiaa vaan murretaan. Joten ole huoleti siitä todistuksen pakkomielteestä, mistä itsekin aikanaan kärsin, ja kärsin edelleen. Kärsiminen Jeesuksen tähden ei lopu, mutta taivaallinen ilo lisääntyy päivä päivältä, uskoasi myöten. Usko ainoastaan ja ole huoleti, sillä Herra pitään siitäkin ja kaikista ongelmistasi huolen huolen! Siunausta.

Hei! Täällä -72 yksin armosta!

Tiedätkös, olen k o k o ikäni halunnut julistaa evankeliumia ja tehnytkin sitä päivät pääksytysten silloin kun on mahdollisuus, mutta kun en ole k o s k a a n päässyt tekemään sitä kunnolla, tarkoitan, että ihmisiä pelastuisi ja saisi saarnata ja silleen...

Viimeksi muutama viikko sitten katsoin yhtä elokuvaa, jossa kaksi uskovaista miestä lähti ensimmäisinä kertomaan Jeesuksesta mustaihoisille orjille. Itkin tuota katsoessani ja tunsin kutsun taas niin selvänä - ja kyselin, Herra, m i s s ä ne minun lampaani ovat? Miksi en m i n ä ole saanut lähteä? Tiedostin, ja tiesin, ja tiedän, että ihmiset kulkevat kadotukseen, koska en ole heille saarnaamassa (eikös olekin itsekeskeinen ajatus...)!

Tuon elokuvam jälkeen tunsin Herran puhuvan minulle hartauskirjan kautta, jonka otin käteeni. Hän vastasi suunnilleen näin: Joskus vastaus on e i ! Siis laitoin kädet kiltisti ristiin ja sanoin:Herra, sinä tiedät kaiken, tiedät sydämeni, tiedät haluni, tiedät kutsuni. Tyydyn tahtoosi. Samalla rauha lankesi. Kuitenkin tuossa hartauskirjassakin selkeästi sanottiin, että Jumala ei koskaan kiellä meiltä hyvää muuta kuin
s i u n a u s t a varten. Eli kun olen Hänelle tänään kuuliainen, saan sitä runsaamman siunauksen myöhemmin, koska en ole hätiköinyt.

Tässä päästäänkin aiheeseen: ei mikä tahansa tekeminen ole Herran tahdon mukaista tekemistä. Joku voi painostaa sinua menemään vanhainkotiin, laulamaan, siivoamaan, tyrkyttämään kokouskutsua tms, mutta Jumala ei ole välttämättä siinä takana! "Kuuliaisuutta minä tahdon, enkä uhria", sanoo Sana. Se tarkoittaa sitä, etten tee mitään muuta kuin mitä Jumala m i n u l l e selvästi osoittaa. Jos asenteeni on oikea, eli on h a l u toimia oikein ja Jumalan kunniaksi, niin e n s a a a n t a a ke n e n k ä ä n p a k o t t a a m i n u a mihinkään, mitä en tunne omakseni! Tämä ei tarkoita sitä, että kiellän olevani uskossa tms. Mutta et saa ottaa paineita siitä, että olet jotenkin huono!!!

Jeesus sanoi, ettei Hän tee mitään muuta, kuin mitä näkee Isän tekevän. Niin täydellistä oli Hänen antautumisensa. Se tarkoitti myös selän kääntämistä joskus. Ei Hän puhunut muuta kuin Isän sanoja. Se, mikä tulee luonnostaan, on usein Pyhästä Hengestä, edellyttäen tietysti, että olemme viettäneet aikaa Hänen kanssaan. Se on tärkein haasteemme. "Me, jotka peittelemättömin kasvoin katselemme Hänen kirkkauttaan, muutumme Hänen kuvansa kaltaiseksi" (vapaasta muistista). Keskitytään siihen. Muu tulee luonnostaan, kun on tullakseen.

Käsitän asian näin:
Usko ilman tekoja tarkoittaa uskovan tietoista lihallista syntisyyttä tai paremminkin synnissä piehtaroimista. Eli uskova joka ei halua luopua synnistä.

Uskovan teot ovat Jumalan silmissä pyrkimystä pysyä pois synnistä. Teot eivät ole siis mitään jehovalaispakkotyötä, jossa joudut kiertämään ovelta ovelle julistamassa Jumalan sanaa, vaan aivan kuten sanoin, pysyt teoissasi kaidalla tiellä.

Mielstäni Jumalan silmissä hyvät ja pahat teot ovat uskovalle yhtä ja samaa /-0 kredittiä. Jos sinä teet hyvän teon, et saa siitä mitään papukaijamerkkiä, koska TOTTAKAI SINUN PITÄÄ TEHDÄ HYVIÄ TEKOJA. Eli on itsestään selvää että teet hyviä tekoja.
Sitten taas KUN TEET KAIKESTA HUOLIMATTA pahojakin tekoja, nekin muuttuvat yhdentekeväksi koska kuitenkin heti tehtyäsi pahasti, kadut ja saat ne anteeksi.

Suurin kompastuskivi on katumaton teko, jonka uskova luulee saavansa anteeksi. Tämä on se mitä tarkoitetaan usko ilman tekoja, koska jokainen meistä tekee syntiä, mutta vain harva meistä katuu ja pyytää anteeksi. Nykyuskovat varsinkin kattavat kaikki teot armon piiriin ja tekevät syntiä tietoisesti ja käyttävt Jeesusta anteeksiannon automaattina.

Toivottavasti ymmärsit mitä yritin sopertaa.

www.pelastussanoma.fi

Tapaustasi voisi pohdiskella pitkäänkin, mutta siinä auttaisi paljonkin, jos tuntisi sinut, elämäntarinaasi sekä työpaikkasi.

Olet aivan oikeassa siinä, että usko ilman tekoja on kuollut. Oikeasta uskosta on synnyttävä oikeita tai edes oikeansuuntaisia tekoja, jos vain ihminen elää saa Jumalan ja Kristuksen puoleen käännyttyään.. Mutta aivan oma asiansa on sitten se, mitkä ovat oikeita tai edes oikeansuuntaisia tekoja, missä ja milloin niiden pitäisi tapahtua.

Monet uskonsuunnat, lahkot, ryhmät ja yksityisetkin ovat vääristäneet pahoin koko Jumalan seurakunnan käsitteen. Oikea Jumalan seurakunta on paitsi hengellinen myös maallinen yhteisö, se on oma yhteiskuntajärjestyksensä (yhteiskuntajärjestelmänsä) maallisine ja hengellisine järjestyksineen, toimintoineen ja hallintoineen.

Ne oikeat tai edes oikeansuuntaiset teot tapahtuvat tässä Jumalan seurakunnassa ja siitä lähtien sen merkeissä. Jo pelkkä Jumalan Sanan ja lain mukainen rehellinen eläminen esimerkiksi maanviljelijänä ja lastensa kasvattajana täyttää jo vaatimuksia Jumalasta ja Kristuksesta todistamisesta riippuen toki siitä, mitä tehtäviä Jumala on tälle henkilölle varannut.
Jokaiselle on periaatteessa varattu oma paikkansa ja tehtävänsä tässä Jumalan yhteisössä ja useimmiten se on jotain aivan muuta kuin saarnaaminen tai julkinen todistaminen jossakin tilaisuudessa. Joidenkin tahojen ajamasta keinotekoisesta todistuspakosta ei kannata hermostua, se edustaa pahasti vääristynyttä käsitystä koko Jumalan seurakunnasta, sen järjestyksestä ja toiminnoista.

Voit todistaa todellisuudessa uskostasi tehokkaammin useimmiten aivan muilla tavoilla esimerkiksi vaihtamalla työpaikkasi sellaiseen, joka on paremmin Jumalan mieleen ja huolehtimalla siitä, ettet auta Jumalan ja Kristuksen vihollisia työlläsi, olemalla mahdollisimman rehellinen joka tilanteessa, puuttumalla vääryyksiin Jumalan Sanan ja lain pohjalta vaikka kirjoittamalla nimettömästikin ja niin edelleen.
Keinoja ja mahdollisuuksia on paljon, kun otat asenteen, että toimit Jumalan ja Kristuksen puolesta Heidän asiaansa edistäen ja vihollisen toimintaa hankaloittaen. Muista, että Jumala ja Kristus eivät ole koskaan tehneet rauhaa pahan ja pimeyden kanssa. On jatkuva sotatila.

Voisin jatkaa tätä pitkäänkin, mutta toivottavasti ymmärrät idean.

Työpaikassasi sinua vaivaa jokin, mikä voi olla hyvinkin myös Jumalan Hengen ja Sanan synnyttämää. Sitäpaitsi useimmat tämän maan työntekijät eivät toimi enää periaatteessa Jumalan säätämän eli Jumalan Sanan ja lain mukaisen yhteiskunnan hyväksi, vaan vihollisen, jota Lissabonin sopimuksen alaisen EU:n alainen Suomen valtio edustaa tällä hetkellä.

Tässäpä sinulle ja muillekin pohtimista. Olisiko yksi ratkaisu erottautua uskottomista väärintekijöistä kokonaan ja muodostaa se Jumalan säätämä oma yhteisö eli yhteiskunta, jossa voikin sitten vapaasti tehdä oikeamielisiä töitä Jumalalle ja Kristukselle kukin omalla paikallaan?

kirjoitukset, ovat hengellisiltä uskovilta!

Kun rukoillen kuljemme, hengessä ja totuudessa, uskoen ja luottaen Jumalaan sydän vihmottuna puhtaaksi Karitsan verellä, niin Hän vaikuttaa meissä niin, että kuljemme hänen tahtonsa mukaan, ei niinkuin me saattaisimme itse tahtoa (Jumala vaikuttaa meissä tietämisen, tahtomisen ja tekemisen kautta). "Aika on puhua, on aika olla hiljaa". Monesti on vain oltava hiljaa. Jumalan tekoja (esim. meissä) emme aina edes huomaa, ehkä jälkeenpäin, ettei kukaan kerskaisisi, että Hänen hyvä tahtonsa toteutuisi.

Usein olen kokenut vuosien saatossa samoin kuin sinä, että "pitäisi" todistaa, mutta suu on "lukittu". Sitä toista ihmistä Jumala ei välttämättä edes kutsu juuri silloin. Eli omasta itsestä lähtöisin oleva todistaminen voikin aiheuttaa ihan päinvastaisen tuloksen. Todistaminen, jota voi olla monenlaista, tapahtuu silloin/siten, milloin/miten Hän haluaa. Paineita ei pidä ottaa, Jumala tekee siis oman työnsä Pyhän Henkensä kautta kun olemme muuten kuuliaiset, Jumalaa, lähimmäistämme, ja itseämme rakastavia.

asia kaksi. usko ilman tekoja on kuollut. Jos tutkit hiukan tarkemmin aihetta, huomaat että ne teot on hengen hedelmiä. Siis ne on oikeastaan JUMALAN tekoja sinun kauttasi. Eli siis mitä lähempänä olet Jumalaa, eli mitä lähempänä "pyhän hengen täyteyttä" sitä täydellisemmäksi tulet.

"Olkaa siis te täydelliset, niinkuin teidän taivaallinen Isänne täydellinen on." Matt 5

Tämä on tavoittelemisen arvoinen asia.
Oikeastaan siis teot ei ratkaise mitään, vaan usko ratkaisee. Usko mahdollistaa Jeesuksen Pyhän Hengen läsnäolon ihmisessä. Teot on ikään kuin mittari tai seuraus uskosta. "Oksa ei voi kantaa hedelmää, jos se ei ole kiinni viinipuussa" Uskova ihminen haluaa tehdä hyvää ja karttaa pahaa, koska hän on kiinni Jeesuksessa.
"Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa; tutkikaa itseänne. Vai ettekö tunne itseänne, että Jeesus Kristus on teissä? Ellei, niin ette kestä koetusta."2 Kor 13

Niin Pyhä Henki ei ole pelkuruuden vaan rohkeuden henki, mutta onko meillä sitä. Ja onko sitä tarpeeksi. Meillä kaikilla on heikkoutemme ja ne on kyllä Jeesuksen tiedossa. Jeesus tiesi Pietarinkin kieltävän hänet kolmesti, vaikka Pietari luuli olevansa valmis. Mutta ei Herra odottanutkaan suuria tekoja ennen Pyhän Hengen antamista. Eikä Herra lähetä ketään todistamaan ilman Pyhän Hengen voimaa. Eikä mitään tarvitse tehdä jos ei ole lähetetty tekemään. Toisaalta hedelmistään puu tunnetaan, todistamme teoillamme kaiken aikaa jotain, hyvää tai pahaa.

4 Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet.
5 Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen."
...
8 vaan, kun Pyhä Henki tulee teihin, niin te saatte voiman, ja te tulette olemaan minun todistajani sekä Jerusalemissa että koko Juudeassa ja Samariassa ja aina maan ääriin saakka".APt1

Kristuksessa, eli sulla on rauha sydämessä ni sä teet "tekoja" vaikket sitä ny varsinaisesti meniskään saarnaamaan ja puhumaan kristuksesta... jos sinä elät ihmisenä ni ei sun tarvi yrittää tehä "tekoja" osottaakses että sä oot elossa oleva ihminen... ihminen tekee automaattisesti mitä tekee koska ihminen elää (tarkotan fyysisesti tässä)...ihminen syö, kävelee, puhuu jne.. samanlailla jos olet "elossa" kristuksessa ni teet tekoja automaattisesti vaikket sitä itse edes huomaa, ei tarvi kytätä omia tekoja/syntejä vaan Kristusta...kyllä Jumala ohjaa sitten ajallaan tekemään muutakin...senku jättää sen Minä sanan pois uskoasioista ni pääsee aika pitkälle.. eli ei mitään minun pitää,teenkö mä ny oikein, oonko tarpeeks hyvä yms... kaikki on sovitettu ristillä, koko hela hoito.