haettu on vakuutusyhtiöstä (nimeä en viitsi mainita.....jos ne lopulta myöntyisivätkin)
katsovat, että olen vain 10 %:sti työkyvytön homeastman takia.
Vakuutusyhtiö maksoi minut astman sopeutumisvalmennuskurssille (en viitsi mainita paikkaa), mutta sielläkään en voinut olla oireideni takia.
Onko muita kohtalotovereita jotka eivät ole saaneet eläkettä vaikka työkyky on lähestulkoon olematon ??
Lisäksi minulla epäiltiin hometoksiinien aiheuttamaa myrkytystä.
Tutkimukset tehtiin asiantuntevalla taholla Itä-Suomessa.
Ei vaan eläkettä tule ammattitaudista
38
1807
Vastaukset
Suomessa lyötyjä ja kiusattuja vaan lyödään. Millään ei ole paskasysteemissä mitään väliä.
Uotinen sanoi niin hyvin, että ihminen on kuin kertakäyttöliina, että kun siihen on kerran räkäisty, sen voi heittää pois. ( http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Toiveuusinta Millaista on olla Jorma Uotinen/1135262597460 )- ,,
et tule saamaan asiallisia vastauksia. Ota yhteys TYHOSA ry:n niin sieltä saat sekä tietoja että siellä kerätään samassa jamassa olevista potilaista määräarviota ja pyritään saamaan homesairaiden asioita eteenpäin ministeriötasolla.
- ,,,,
Jopa tuo vastauksesi oli täysin hölmö. Eihän TYHOSA tiedä kosteusvauriosta muuta kuin, että Paananen on heille sanonut sairauden olevan astmaa.
- :-)
,,,, kirjoitti:
Jopa tuo vastauksesi oli täysin hölmö. Eihän TYHOSA tiedä kosteusvauriosta muuta kuin, että Paananen on heille sanonut sairauden olevan astmaa.
Mikä tuli taas todistetuksi.
- Homeherkkä#
,,,, kirjoitti:
Jopa tuo vastauksesi oli täysin hölmö. Eihän TYHOSA tiedä kosteusvauriosta muuta kuin, että Paananen on heille sanonut sairauden olevan astmaa.
Kosteusvauriotyöpaikoilla sairastuneita tyholsalaisia kuin ei-tyhosalaisiakin tuntien, yhdellä jos toisellakin on todettu maamme eri KEUHKOPOLEILLA Kela-astma, jota astmaa he eivät ole edes saaneet todennettua ammattiastmaksi.
Kuten tiedät, niin ammattiastman toteaminen keskitettiin maamme keuhkopoleilta STM:n päätöksellä TTL:lle vuodest6a 1995-lukien. Ja kun TTL lakkautti homealtistukset vuonna 2007, josta lakkauttamisesta kiitos TYHOSA:n puheenjohtajan sitkeän painostuksen, koska ne homealtistukset keuhkotulehduttivat joitakin TYHOSA:n jäseniä kuukausiksi, niin entistä harvempi saa kosteusvauriotyöpaikka-astmansa todennettua ammattiastmaksi TTL:n toimesta.
Tuossa viime vuonnakin, kun eräs henkilö kysyi keuhkopolilla josko hänellä todetun Kela-astman saisi ammattiastmaksi, keuhkolääkäri totesi vain, että teitä on satoja tuhansia tässä maassa.
Mitä mainitsemaasi keuhkolääkäri Paanaseen tulee, niin hän on selvittänyt ansiokkaasti muutaman tuntemani TTL:n toteaman HOMEammattiastmaatikon TYÖKYVYTTÖMYYDEN, jonka ansiosta he ovat saaneet tapaturmaeläkkeen. Helpolla eivät päässeet, vaan joutuivat tulehduttamaan keuhkojansa niin kosteusvauriokuntoutuslaitoksissa kuin myös työkokeiluissa kosteusvauriotyöpaikoilla.
Kun PEF:fit roikkuvat pysyvästi siinä 200-300 kieppeillä, vaikka maksimiastmalääkitys on päällä ja lisänä tarvitaan vielä kortisonitabukuureja ja spirokin näyttää vaikeasti hoidettavaa astmaa, niin vasta siinä vaiheessa vakuutusyhtiöltä heltiää tapaturmaeläke.
Kertoisitko mitä sairauksia sinulla todettiin erikoispoleilla kosteusvauriotyöpaikka-altistusaikanasi?
Huomautan, että tällä palstalla erään henkilön toimesta välkyttelemää sairautta, eli PARIN BAKTEERIN TUOTTAMAN MYRKYN: valinomysiinin ja/tai kereulidin aiheuttamaa KROONISTA tulehdusta keuhkojen perifeerisissä osissa (keuhkorakkulat), LÄÄKETIETEILIJÄT EIVÄT OLE TODENNEET vielä kenelläkään kosteusvauriorakennusaltistussairastuneella, ei Suomessa eikä missään muuallakaan maailmassa.
- homeherkkä#
Kirjoitit, että sinua koskevat ammattitautilain mukaiset tutkimukset tehtiin asiantuntevalla taholla Itä-Suomessa.
Kirjoituksestasi saa käsityksen, että tapaturmavakuutusyhtiösi on hyväksynyt Aspergillus flavuksen aiheuttaman astman ammattiastmaksi jonkun Itä-Suomessa sijaitsevan sairaalan keuhkopolin tekemänä.
Kertoisitko milloin ja millä perusteilla keuhkopoli totesi astmasi A.flavuksen aiheutamaks amattiastmaksi?
Kun tekijä mikä sairastuttaa ammattitautilaissa aminittuihin sairauksiin tulee todeta myös työpaikalla, niin mitä suuruusluokkaa A.flavuspitoisuus oli työpaikallasi?
Se, että todetaan kosteusvauriotyöpaikkaMIKROBI-altistuksen aiheuttama ammattiastma tarkoittaa vain sitä, että työantajan tapaturmavakuutusyhtiö maksaa ammattiastmaan liittyvät hoitokulut.
Mitä tulee astman aiheuttamaan TYÖKYVYTTÖMYYTEEN, niin esim. Keuhkosairaudet-kirjan sivuilta 644-646 löytyy työkyvynarvioimiskriteereitä HAITTALUOKKINEEN. Mainitaan, että yleisesti ainakin ne potilaat, joiden sekunttitilavuus (FEV) on pysyvästi alle 30 % viitearvosta tai alle 1 litra, voat kykenemättömiä kaikkeen ruumiilliseen työhön. Samoin edellytyksenä potilaan sijoittamiselle vaikeisiin haittaluokkiin voidaan
pitää sitä, että keskimääräinen PEF-taso alittaa puolet potilaan viitearvoista. Potilaalla, jonka PEF-arvo pienenee säännöllisesti yöllä tai aamulla 40-50 %:iin, on yleensä vaikea HYPERREAKTIIVISUUS. Joillakin potilailla näinkin suuri aamuinen PEF-arvojen pieneneminen korjautuu välittömästi lääkkeillä, eikä astma haittaa heidän elämäänsä päiväsaikaan.
Kertoisitko mitä lukemia löytyy PEF- ja spiroarvoistasi?
ALLERGISEN ammattiastman toteaminen tarkoittaa vain sitä, että henkilö on AMMATTIINSA NÄHDEN TYÖKYKYINEN altisteettomassa tilassa.
Kun kirjoitit, että sinulla EPÄILTIIN HOMETOKSIINIEN AIHEUTTAMAA MYRKYTYSTÄ, niin kertoisitko mitä myrkykseen liittyvää oireilua/todettuja elinvaurioita sinulla ilmeni työpaikka-altistusaikanasi?
Kun maamme Rehu-Raisio pystyy toteamaan alta aikayksikön eläinten rehuissa olevat HOMEMYRKYT, ja kun myös Evira tahollaan pystyy toteamaan homemyrkyt koskien elintarvikkeitamme, niin onhan se kummaa kuin maamme erikoispoliyksikössä joku lääkäri vain ON EPÄILLYT sinulla HOMETOKSIINIMYRKYTYSTÄ ottamatta selville mitä homemyrkkyjä verenkierrostasi löytyy.
Moisesta lääketieteen alaan kuuluvasta puutteellisesta tutkimuksesta tekisin sinuna kantelun hänen toimintapiiriään koskevalle ex-lääninhallitukselle. - Lääkäri 2
Millä tuota hometoksiinien aiheuttamaa myrkytystä hoidetaan? Vai onko ainoa "hoito" olla homeettomissa tiloissa? Ilmeisesti homeettomissa tiloissa kykenet työskentelemään ja työnantajan pitää järjestää homeettomat ja terveydelle haitattomat tilat, tämähän on työsuojelukysymys. Ei terveitäkään työntekijöitä saa laittaa työskentelemään tiloihin joissa on sisäilman laatu huono eli terveydelle haitallinen. Rakennuksen omistaja vastaa rakennuksen terveyshaitoista lain mukaan eli rakennuksen omistaja on vastuussa sisäilmaongelmista ja homeiden aiheuttamista terveyshaitoista ja rakennuksen omistajan pitää korjata ongelma jotta ei ole terveysvaaraa. Sitähän ei oikein varmasti ja tarkasti tiedetä että mikä kosteusvauriohomeissa aiheuttaa sairastumisen, mikään tavallinen allergia se ei ole kuin ehkä joskus erittäin harvoin, ehkä kyseessä on mikrobien erittämät haitalliset aineet, toksiinit eli homeiden ja bakteerien erittämät myrkyt. Kuitenkaan tämä ei taas selitä täysin sitä että miksi jotkut saavat oireita kosteusvauriohomeisessa tilassa ja jotkut toiset sitten taas eivät. Kaikki eivät siis saa oireita / sairastu, ehkä kokevat vain ilman hieman tunkkaiseksi. Tarkkaa diagnoosiakin on hankala asettaa ja mitään sellaista diagnoosia ei ole olemassa kuin "homesairaus" vaan joudutaan käyttämään jotakin yleislaatuisempaa diagnoosia kuten "J00 Nuha". Myöskään sellaista diagnoosia ei ole kuin "hometoksiinimyrkytys". Tarkaa syy-yhteyttäkään ei voida yleensä helposti osoittaa sairastumisen ja homealtistuksen välillä ja tähän tietysti mielellään vakuutusyhtiö tarttuu.
- Homeherkkä#
Kirjoitit, että mitään sellaista diagnoosia ei ole olemassa kuin "homesairaus".
Totta puhut. Sellaista diagnoosia kuin "homesairaus" ei ole WHO:n tautiluokituksessa siksi, koska homeille allergisoituminen aiheuttaa monia sairauksia liitännäissairauksineen.
Homeallergisoitumisen aiheuttamat sairaudet ylä- ja alahengitystielimakalvojen sekä keuhkorakkuloiden osalta on lueteltu ammattitautilaissamme jo sitten vuoden 1938.
Eli mainitsemasi nuha kuuluu homeallergisoitumisen aiheuttamiin sairauksiin.
Kosteusvauriorakennuksissa on lukemattomia muitakin allergisoivia mikrobeja kuin homeet, joille allergisoituminen aiheutaa samanalaisia sairauksia samanlaisine oireiryppäineen kuin homeetkin.
Kun 1970-luvulla lääketieteilijät nimittivät kosteusvauriorakennuksen aiheuttamaa allergista, astmaattista ja reumaattista oireilua sairasrakennussyndroomaksi, niin olisi ollut syytä lisätä tuokin syndrooma WHO:n tautiluokitukseen tilastointia varten, koska tilastointi kosteusvauriorakennusaltistuneiden kohdalla ei pelaa tänäkään päivänä.
Kirjoitit myös, että sellaistakaan diagnoosia ei ole kuin "hometosiinimyrkytys".
Kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamiin ammattitauteihin kuuluu diagnoosi nimeltään ODTS-oireyhtymä, joka aiheuttajana pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä.
ODTS-oireyhtymään kuuluu 100 prosenttisesti vuorokauden pari kestävä keuhkorakkuloiden tulehtumisesta johtuva ajoittainen kuumeen nousu sekä jatkuvasta altistuksesta johtuvia muita immunologisia oireiluja.
Kun kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamien ammattitautilakiimme kuuluvien sairauksien toteaminen keskitettiin vuonna 1995 TTL:lle, niin kävi ilmi, että TTL alkoi todeta luonnonhomealtistuksillaan ODTS-kuumetta keskimäärin 10 henkilön vuosivauhtia, joten ODTS paljastuikin
homeallergiasairaudeksi.
Kun kirjoitit, että rakennuksen omistajan pitää korjata terveysvaarallinen rakennus, niin terveysviranomaisten pitää ensin todeta rakennus terveysvaaralliseksi TIETEELLISIN PERUSTEIN ja kertoa omistajalle kuinka rakennus tulee korjata terveysvaarattomaksi.
Kun valtion ja kuntien 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla rakentamat rakennukset on todettu kosteusvauriomikrobisaasteisiksi jo liki parikymmentä vuotta sitten ja todetaan yhtä edelleen, nin valtio- ja kuntasektorin tulisi olla edelläkävijöitä omistamiensa rakennusten terveysvaarallisiksi toteamisessa kuin niiden korjaamisissa terveysvaarattomaksi, koska niillä on mamme koko sisäilma-/terveystiedearsenaali käytössään.
Kun sekä valtio- että kuntasektori on ilmoittanut rakennuksissaan olevan korjausvelkaa jopa vuosikymmenien ajalta, niin eihän siinä muu auta kuin palkata terveitä työntekijöitä sairastuneiden tilalle.
Kun kirjoitit ettei kosteusvauriorakennuksissa sairastumisia aiheuta mikään tavallinen allergia, niin kertoisitko LÄÄKÄRINÄ, siis lääketieteen edustajana. mitä tarkoittaa TAVALLINEN ALLERGIA ja millä lääketieteen mittatikuilla se todetaan? - vertti-eetu
Homeherkkä# kirjoitti:
Kirjoitit, että mitään sellaista diagnoosia ei ole olemassa kuin "homesairaus".
Totta puhut. Sellaista diagnoosia kuin "homesairaus" ei ole WHO:n tautiluokituksessa siksi, koska homeille allergisoituminen aiheuttaa monia sairauksia liitännäissairauksineen.
Homeallergisoitumisen aiheuttamat sairaudet ylä- ja alahengitystielimakalvojen sekä keuhkorakkuloiden osalta on lueteltu ammattitautilaissamme jo sitten vuoden 1938.
Eli mainitsemasi nuha kuuluu homeallergisoitumisen aiheuttamiin sairauksiin.
Kosteusvauriorakennuksissa on lukemattomia muitakin allergisoivia mikrobeja kuin homeet, joille allergisoituminen aiheutaa samanalaisia sairauksia samanlaisine oireiryppäineen kuin homeetkin.
Kun 1970-luvulla lääketieteilijät nimittivät kosteusvauriorakennuksen aiheuttamaa allergista, astmaattista ja reumaattista oireilua sairasrakennussyndroomaksi, niin olisi ollut syytä lisätä tuokin syndrooma WHO:n tautiluokitukseen tilastointia varten, koska tilastointi kosteusvauriorakennusaltistuneiden kohdalla ei pelaa tänäkään päivänä.
Kirjoitit myös, että sellaistakaan diagnoosia ei ole kuin "hometosiinimyrkytys".
Kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamiin ammattitauteihin kuuluu diagnoosi nimeltään ODTS-oireyhtymä, joka aiheuttajana pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä.
ODTS-oireyhtymään kuuluu 100 prosenttisesti vuorokauden pari kestävä keuhkorakkuloiden tulehtumisesta johtuva ajoittainen kuumeen nousu sekä jatkuvasta altistuksesta johtuvia muita immunologisia oireiluja.
Kun kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamien ammattitautilakiimme kuuluvien sairauksien toteaminen keskitettiin vuonna 1995 TTL:lle, niin kävi ilmi, että TTL alkoi todeta luonnonhomealtistuksillaan ODTS-kuumetta keskimäärin 10 henkilön vuosivauhtia, joten ODTS paljastuikin
homeallergiasairaudeksi.
Kun kirjoitit, että rakennuksen omistajan pitää korjata terveysvaarallinen rakennus, niin terveysviranomaisten pitää ensin todeta rakennus terveysvaaralliseksi TIETEELLISIN PERUSTEIN ja kertoa omistajalle kuinka rakennus tulee korjata terveysvaarattomaksi.
Kun valtion ja kuntien 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla rakentamat rakennukset on todettu kosteusvauriomikrobisaasteisiksi jo liki parikymmentä vuotta sitten ja todetaan yhtä edelleen, nin valtio- ja kuntasektorin tulisi olla edelläkävijöitä omistamiensa rakennusten terveysvaarallisiksi toteamisessa kuin niiden korjaamisissa terveysvaarattomaksi, koska niillä on mamme koko sisäilma-/terveystiedearsenaali käytössään.
Kun sekä valtio- että kuntasektori on ilmoittanut rakennuksissaan olevan korjausvelkaa jopa vuosikymmenien ajalta, niin eihän siinä muu auta kuin palkata terveitä työntekijöitä sairastuneiden tilalle.
Kun kirjoitit ettei kosteusvauriorakennuksissa sairastumisia aiheuta mikään tavallinen allergia, niin kertoisitko LÄÄKÄRINÄ, siis lääketieteen edustajana. mitä tarkoittaa TAVALLINEN ALLERGIA ja millä lääketieteen mittatikuilla se todetaan?kaikki mahdollista.
"Sellaista diagnoosia kuin "homesairaus" ei ole WHO:n tautiluokituksessa"
Mutta meillä on HOMESAIRAUDET palsta. (Heh heh heh). Ja heh.
"Kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamiin ammattitauteihin kuuluu diagnoosi nimeltään ODTS-oireyhtymä, joka aiheuttajana pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä".
Mutta onko meillä ODTS-oireyhtymä-PALSTA. Ei ole.
Homeherkkä# (aiheuttajina pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä. Siis.
Ketä uskoisin ketä en. MYRKKYJEN UHRI olin solumyrkkykujalla ja runsas bakteerinkasvu asunnossa Lahdessa.
Myrkkyjä on vieläkin siinä vähäisessä irtaimistossa mitä en ole vielä heittänyt roskiin ja kaatopaikalle. Osassa tavaroita ei ole mikään desinfiointi auttanut. Ei edes Muntersin ja sen toisen kuivausvirman. Ei edes kaksi otsonointia kämpillä. Hometta ei ole näkynyt missään eikä koskaa edes ole home haissut asunnoissamme missä sairastuin. Joku "toksiinipaskanhaju" on ollut ja varsinkin otsonoinnin jälkeen. Olipa hyvä, että vahvistit luuloni. Kiitos siitä. Nyt on kyllä kohta soiton paikka Piriselle. Tutkikaa myrkkyjäkin eikä pelkästään hometta. BAKTEERIMYRKKYJÄ.
En kuitenkaan ala perustamaan uutta keskustelupalstaa vaikka joku niin alkaisi vääntämään.
Mennään näillä eväillä vielä pitkään etteenpäin. Vähättelijät ja vääristelijät vastuuseen teoistaan ja tekemättä jättämisistään. - vertti-eetu
vertti-eetu kirjoitti:
kaikki mahdollista.
"Sellaista diagnoosia kuin "homesairaus" ei ole WHO:n tautiluokituksessa"
Mutta meillä on HOMESAIRAUDET palsta. (Heh heh heh). Ja heh.
"Kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamiin ammattitauteihin kuuluu diagnoosi nimeltään ODTS-oireyhtymä, joka aiheuttajana pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä".
Mutta onko meillä ODTS-oireyhtymä-PALSTA. Ei ole.
Homeherkkä# (aiheuttajina pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä. Siis.
Ketä uskoisin ketä en. MYRKKYJEN UHRI olin solumyrkkykujalla ja runsas bakteerinkasvu asunnossa Lahdessa.
Myrkkyjä on vieläkin siinä vähäisessä irtaimistossa mitä en ole vielä heittänyt roskiin ja kaatopaikalle. Osassa tavaroita ei ole mikään desinfiointi auttanut. Ei edes Muntersin ja sen toisen kuivausvirman. Ei edes kaksi otsonointia kämpillä. Hometta ei ole näkynyt missään eikä koskaa edes ole home haissut asunnoissamme missä sairastuin. Joku "toksiinipaskanhaju" on ollut ja varsinkin otsonoinnin jälkeen. Olipa hyvä, että vahvistit luuloni. Kiitos siitä. Nyt on kyllä kohta soiton paikka Piriselle. Tutkikaa myrkkyjäkin eikä pelkästään hometta. BAKTEERIMYRKKYJÄ.
En kuitenkaan ala perustamaan uutta keskustelupalstaa vaikka joku niin alkaisi vääntämään.
Mennään näillä eväillä vielä pitkään etteenpäin. Vähättelijät ja vääristelijät vastuuseen teoistaan ja tekemättä jättämisistään.terveysmiehet, isännöitsijä ja kuivausvirmojen kaverit ja niitähän on meillä pyörinyt sitten enempi välillä kuin mitä olisi edes tarvinnut.
Ja kaikki väittävät, että "Hometta ei ole näkynyt missään eikä edes ole home haissut".
Oireita ja sairauksia kuitenkin helvetisti. Naapureissakin. Vieläpä eri rakennuksissa. Vaikea ymmärtää.
Onko maamme vääristelijöiden luvattu maa. - Homeherkkä#
vertti-eetu kirjoitti:
kaikki mahdollista.
"Sellaista diagnoosia kuin "homesairaus" ei ole WHO:n tautiluokituksessa"
Mutta meillä on HOMESAIRAUDET palsta. (Heh heh heh). Ja heh.
"Kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamiin ammattitauteihin kuuluu diagnoosi nimeltään ODTS-oireyhtymä, joka aiheuttajana pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä".
Mutta onko meillä ODTS-oireyhtymä-PALSTA. Ei ole.
Homeherkkä# (aiheuttajina pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä. Siis.
Ketä uskoisin ketä en. MYRKKYJEN UHRI olin solumyrkkykujalla ja runsas bakteerinkasvu asunnossa Lahdessa.
Myrkkyjä on vieläkin siinä vähäisessä irtaimistossa mitä en ole vielä heittänyt roskiin ja kaatopaikalle. Osassa tavaroita ei ole mikään desinfiointi auttanut. Ei edes Muntersin ja sen toisen kuivausvirman. Ei edes kaksi otsonointia kämpillä. Hometta ei ole näkynyt missään eikä koskaa edes ole home haissut asunnoissamme missä sairastuin. Joku "toksiinipaskanhaju" on ollut ja varsinkin otsonoinnin jälkeen. Olipa hyvä, että vahvistit luuloni. Kiitos siitä. Nyt on kyllä kohta soiton paikka Piriselle. Tutkikaa myrkkyjäkin eikä pelkästään hometta. BAKTEERIMYRKKYJÄ.
En kuitenkaan ala perustamaan uutta keskustelupalstaa vaikka joku niin alkaisi vääntämään.
Mennään näillä eväillä vielä pitkään etteenpäin. Vähättelijät ja vääristelijät vastuuseen teoistaan ja tekemättä jättämisistään.Tämän palstan nimi on homesairaudet ja nimi on ihan OK.
Palstan nimi johtuu siitä, että kosteusvauriorakennusaltistuksesta sairastuneita on ALTISTETTU VAIN LUONNONHOMEILLA homeallergisoitumisen aiheuttamien ammattitautien toteamiseksi jo 1960-luvulta lähtien.
Kosteusvauriorakennusaltistuksessa voi allergisoitua myös hiivoille, sädesienille ja vaikkapa bakteereille, mutta en ole löytänyt mistään sellaista tietoa, että niillä olisi ketään altistettu.
Maanviljelijöitä, jotka hekin maanviljelyn teknistyessä allergisoituvat työssään homeille, alettiin LUONNONHOMEaltistaa vuodesta 1982 lukien, jolloiin he pääsivät tapaturmavakuutuslainsäädännon piiriin.
Allergisoituessaan työpaikkansa homeille maanviljelijät kärsivät aivan samoista homeoireista ja homesairauksista kuin kosteusvauriorakennusaltistetutkin.
Kun homealtistukset keskitettiin vuonna 1995 TTL:lle, niin TTL:n altistuksessa käyttämät luonnonhomeet tulehduttivat vuosittain keskimäärin kymmenen henkilön keuhkorakkulat diagnoosilla ODTS, jossa on maanviljelijät mukana. Kosteusvauriorakennusaltistuneilla TTL totesi ODTS:sää VAIN 3,3 henkilöllä vuosittain.
Et sattunut huomaamaan, että kun TTL aiheutti luonnonhomealtistuksellaan keuhkorakkulatulehduksen nimeten sen ODTS:säksi, niin DIAGNOOSI ON VÄÄRÄ, koska keuhkorakkulat saatiin tulehtumaan HOMEALLERGEENILLA, ei siis home- tai bakteerimyrkkyaltisteella.
Ja kun TTL sai keuhkorakkulat tulehtumaan jollain käytämästään kolmesta luonnonhomeallergeenista, eli KUUME NOUSI 4-8 tunnin kuluttua ALTISTUKSESTA, niin kysymyksessä on homeallergian aiheuttama sairaus.
Organic dust toxic syndrome, eli ODTS-oireyhtymän aiheuttajaksi ON EPÄILTY homeista peräisin olevia mykotoksiineja tai bakteereiden endotoksiineja. Se on siis vain epäily, koska tiedefaktaa ko. myrkyjen aiheuttamasta keuhkorakkulatulehduksesta ei ole olemassa.
Kun kirjoitit, että "onko meillä ODTS-oireyhtymä-PALSTA. Ei ole", niin et ole huomannut, että yli 20-vuotisena ns. ODTS:säläläisenä, josta ajasta ODTS:säilin kymmenen vuotta työpaikallani, ns. ODTS onnistuu yhä ilman minkäänlaisia myrkkyjä, vaikkapa lehtiä haravoimalla. - Lääkäri 2
Homeherkkä# kirjoitti:
Kirjoitit, että mitään sellaista diagnoosia ei ole olemassa kuin "homesairaus".
Totta puhut. Sellaista diagnoosia kuin "homesairaus" ei ole WHO:n tautiluokituksessa siksi, koska homeille allergisoituminen aiheuttaa monia sairauksia liitännäissairauksineen.
Homeallergisoitumisen aiheuttamat sairaudet ylä- ja alahengitystielimakalvojen sekä keuhkorakkuloiden osalta on lueteltu ammattitautilaissamme jo sitten vuoden 1938.
Eli mainitsemasi nuha kuuluu homeallergisoitumisen aiheuttamiin sairauksiin.
Kosteusvauriorakennuksissa on lukemattomia muitakin allergisoivia mikrobeja kuin homeet, joille allergisoituminen aiheutaa samanalaisia sairauksia samanlaisine oireiryppäineen kuin homeetkin.
Kun 1970-luvulla lääketieteilijät nimittivät kosteusvauriorakennuksen aiheuttamaa allergista, astmaattista ja reumaattista oireilua sairasrakennussyndroomaksi, niin olisi ollut syytä lisätä tuokin syndrooma WHO:n tautiluokitukseen tilastointia varten, koska tilastointi kosteusvauriorakennusaltistuneiden kohdalla ei pelaa tänäkään päivänä.
Kirjoitit myös, että sellaistakaan diagnoosia ei ole kuin "hometosiinimyrkytys".
Kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamiin ammattitauteihin kuuluu diagnoosi nimeltään ODTS-oireyhtymä, joka aiheuttajana pidetään home-/ja tai bakteerimyrkkyjä.
ODTS-oireyhtymään kuuluu 100 prosenttisesti vuorokauden pari kestävä keuhkorakkuloiden tulehtumisesta johtuva ajoittainen kuumeen nousu sekä jatkuvasta altistuksesta johtuvia muita immunologisia oireiluja.
Kun kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamien ammattitautilakiimme kuuluvien sairauksien toteaminen keskitettiin vuonna 1995 TTL:lle, niin kävi ilmi, että TTL alkoi todeta luonnonhomealtistuksillaan ODTS-kuumetta keskimäärin 10 henkilön vuosivauhtia, joten ODTS paljastuikin
homeallergiasairaudeksi.
Kun kirjoitit, että rakennuksen omistajan pitää korjata terveysvaarallinen rakennus, niin terveysviranomaisten pitää ensin todeta rakennus terveysvaaralliseksi TIETEELLISIN PERUSTEIN ja kertoa omistajalle kuinka rakennus tulee korjata terveysvaarattomaksi.
Kun valtion ja kuntien 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla rakentamat rakennukset on todettu kosteusvauriomikrobisaasteisiksi jo liki parikymmentä vuotta sitten ja todetaan yhtä edelleen, nin valtio- ja kuntasektorin tulisi olla edelläkävijöitä omistamiensa rakennusten terveysvaarallisiksi toteamisessa kuin niiden korjaamisissa terveysvaarattomaksi, koska niillä on mamme koko sisäilma-/terveystiedearsenaali käytössään.
Kun sekä valtio- että kuntasektori on ilmoittanut rakennuksissaan olevan korjausvelkaa jopa vuosikymmenien ajalta, niin eihän siinä muu auta kuin palkata terveitä työntekijöitä sairastuneiden tilalle.
Kun kirjoitit ettei kosteusvauriorakennuksissa sairastumisia aiheuta mikään tavallinen allergia, niin kertoisitko LÄÄKÄRINÄ, siis lääketieteen edustajana. mitä tarkoittaa TAVALLINEN ALLERGIA ja millä lääketieteen mittatikuilla se todetaan?Allergiatestejä voidaan tehdä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa esimerkiksi prick-testein eli ihopistokokein, lisäksi voidaan tehdä iholapputestejä ja ottaa verikokeina IgE-vasta-ainemäärityksiä. Esimerkiksi koivuallergia voidaan todeta Prick-testeillä tarkasti ja luotettavasti, tai vaikka pujo-allergia saadaan näin heinänuhan tarkka aiheuttaja selville, hoitohan on joka tapauksessa sama oli heinänuhan eli kesänuhan aiheuttaja mikä vain eli antihistamiinia ja tarvittaessa nenäkortikosteroidisuihketta. Uusi allergiaohjelmahan suositteleekin allergioiden suhteen paljon kevyempää suhtautumista eli sinänsä tarkan aiheuttajan selvittäminen ei ole välttämättä mitenkään tarpeen ja allergiat eivät ole mitään hankalia elämää vaikeuttavia sairauksia, luonnon mukaisesti siedätystä voi vähän ottaa eli antaa oireita esim. koirasta tulla vain jos oireet ovat lieviä ja oireilu saattaa luonnostaan alkaa vähetä siedätyksen myötä. Muutenkin turhaa hämmennystä ja fanaattista suhtautumista on Suomessa ollut jokaisen pieneen nenäntukkoisuuteen, käsikaupasta kuitenkin saa antihistamiinia ja nenäsuihketta tarvittaessa. Allergiaohjelmassa suositellaan että allergiaan ei suhtauduta enää minään hankalana sairautena vaan oireiden kanssa tullaan toimeen ja eletään eikä tarkkaa aiheuttajaa aina tarvitse testata: itse voi huomata helposti esim. useimmat ruoka-aineallergiat: jos omenaa syödessä alkaa suunympärys kihelmöidä ja punoittaa niin bingo, sitten voi itse todeta että jaahas taidan olla omenalle allerginen eikä turhaan juosta heti terveyskeskukseen allergiatesteihin että onkohan tuolle omenalle nyt allergiaa vai ei. Voi siis itse todeta omena-allergian ihan itse oireita tarkkailemalla ja tervettä maalaisjärkeä käyttämällä. Sen sijaan näille homeille ei kovinkaan moni kosteusvauriorakennuksessa oireileva ole allergiseksi todettava näissä IgE-testeissä ja Prick-testeissä, jos homeille nyt näitä testejä oikein on edes olemassa. Muutenkin homeista oireita saavat oirehtivat hyvin paljon epämääräisemmin, monimuotoisemmin ja hankalammin kuin vaikka koivuallergikot.
- ohhoh ja kaikenlaist
Lääkäri 2 kirjoitti:
Allergiatestejä voidaan tehdä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa esimerkiksi prick-testein eli ihopistokokein, lisäksi voidaan tehdä iholapputestejä ja ottaa verikokeina IgE-vasta-ainemäärityksiä. Esimerkiksi koivuallergia voidaan todeta Prick-testeillä tarkasti ja luotettavasti, tai vaikka pujo-allergia saadaan näin heinänuhan tarkka aiheuttaja selville, hoitohan on joka tapauksessa sama oli heinänuhan eli kesänuhan aiheuttaja mikä vain eli antihistamiinia ja tarvittaessa nenäkortikosteroidisuihketta. Uusi allergiaohjelmahan suositteleekin allergioiden suhteen paljon kevyempää suhtautumista eli sinänsä tarkan aiheuttajan selvittäminen ei ole välttämättä mitenkään tarpeen ja allergiat eivät ole mitään hankalia elämää vaikeuttavia sairauksia, luonnon mukaisesti siedätystä voi vähän ottaa eli antaa oireita esim. koirasta tulla vain jos oireet ovat lieviä ja oireilu saattaa luonnostaan alkaa vähetä siedätyksen myötä. Muutenkin turhaa hämmennystä ja fanaattista suhtautumista on Suomessa ollut jokaisen pieneen nenäntukkoisuuteen, käsikaupasta kuitenkin saa antihistamiinia ja nenäsuihketta tarvittaessa. Allergiaohjelmassa suositellaan että allergiaan ei suhtauduta enää minään hankalana sairautena vaan oireiden kanssa tullaan toimeen ja eletään eikä tarkkaa aiheuttajaa aina tarvitse testata: itse voi huomata helposti esim. useimmat ruoka-aineallergiat: jos omenaa syödessä alkaa suunympärys kihelmöidä ja punoittaa niin bingo, sitten voi itse todeta että jaahas taidan olla omenalle allerginen eikä turhaan juosta heti terveyskeskukseen allergiatesteihin että onkohan tuolle omenalle nyt allergiaa vai ei. Voi siis itse todeta omena-allergian ihan itse oireita tarkkailemalla ja tervettä maalaisjärkeä käyttämällä. Sen sijaan näille homeille ei kovinkaan moni kosteusvauriorakennuksessa oireileva ole allergiseksi todettava näissä IgE-testeissä ja Prick-testeissä, jos homeille nyt näitä testejä oikein on edes olemassa. Muutenkin homeista oireita saavat oirehtivat hyvin paljon epämääräisemmin, monimuotoisemmin ja hankalammin kuin vaikka koivuallergikot.
kun noin epäasiantuntevasti kirjoitat allergioista.
- Lääkäri 2
ohhoh ja kaikenlaist kirjoitti:
kun noin epäasiantuntevasti kirjoitat allergioista.
http://www.mehilainen.fi/varaa-aika/palvelut/allergiatestit
"Allergiatestit
Prick-testi eli ihopistokoe
Ihopistokoe eli prick-testi on atooppisen allergian perustutkimus, joka voidaan tehdä kaiken ikäisille. Koe on nopea ja tulos on luettavissa noin 15 minuutin kuluttua.
Tutkittavaksi määrätyt antigeenit laitetaan pienistä pulloista tippoina kyynärvarren sisäsivulle. Testin luotettavuutta kontrolloidaan vertailuliuoksilla (positiivinen ja negatiivinen kontrolli), jotka laitetaan myös tippoina kyynärvarren iholle.
Ihopistos tehdään pienellä lansetilla, jonka kärki työnnetään pisaran läpi ihon pintakerrokseen. Testi on lähes kivuton. Allergeenitipat kuivataan kevyesti puuvillavanulla ja testitulos luetaan 15 minuutin kuluttua viivainta apuna käyttäen.
Positiivinen tulos ei aina kuitenkaan merkitse allergista sairautta eikä negatiivinen tulos aina sulje pois allergiaa. Tämän vuoksi hoitava lääkäri arvioi tulokset aina suhteessa potilaan oireisiin ja esitietoihin." - Homeherkkä#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Allergiatestejä voidaan tehdä terveyskeskuksissa ja sairaaloissa esimerkiksi prick-testein eli ihopistokokein, lisäksi voidaan tehdä iholapputestejä ja ottaa verikokeina IgE-vasta-ainemäärityksiä. Esimerkiksi koivuallergia voidaan todeta Prick-testeillä tarkasti ja luotettavasti, tai vaikka pujo-allergia saadaan näin heinänuhan tarkka aiheuttaja selville, hoitohan on joka tapauksessa sama oli heinänuhan eli kesänuhan aiheuttaja mikä vain eli antihistamiinia ja tarvittaessa nenäkortikosteroidisuihketta. Uusi allergiaohjelmahan suositteleekin allergioiden suhteen paljon kevyempää suhtautumista eli sinänsä tarkan aiheuttajan selvittäminen ei ole välttämättä mitenkään tarpeen ja allergiat eivät ole mitään hankalia elämää vaikeuttavia sairauksia, luonnon mukaisesti siedätystä voi vähän ottaa eli antaa oireita esim. koirasta tulla vain jos oireet ovat lieviä ja oireilu saattaa luonnostaan alkaa vähetä siedätyksen myötä. Muutenkin turhaa hämmennystä ja fanaattista suhtautumista on Suomessa ollut jokaisen pieneen nenäntukkoisuuteen, käsikaupasta kuitenkin saa antihistamiinia ja nenäsuihketta tarvittaessa. Allergiaohjelmassa suositellaan että allergiaan ei suhtauduta enää minään hankalana sairautena vaan oireiden kanssa tullaan toimeen ja eletään eikä tarkkaa aiheuttajaa aina tarvitse testata: itse voi huomata helposti esim. useimmat ruoka-aineallergiat: jos omenaa syödessä alkaa suunympärys kihelmöidä ja punoittaa niin bingo, sitten voi itse todeta että jaahas taidan olla omenalle allerginen eikä turhaan juosta heti terveyskeskukseen allergiatesteihin että onkohan tuolle omenalle nyt allergiaa vai ei. Voi siis itse todeta omena-allergian ihan itse oireita tarkkailemalla ja tervettä maalaisjärkeä käyttämällä. Sen sijaan näille homeille ei kovinkaan moni kosteusvauriorakennuksessa oireileva ole allergiseksi todettava näissä IgE-testeissä ja Prick-testeissä, jos homeille nyt näitä testejä oikein on edes olemassa. Muutenkin homeista oireita saavat oirehtivat hyvin paljon epämääräisemmin, monimuotoisemmin ja hankalammin kuin vaikka koivuallergikot.
Mainitsemasi "Uusi allergiaohjelma" voi suositella mitä tahansa, mutta perustuslakimme mukaan myös allergikon oikeusturvan tulee toteutua ja siihen toteutumiseen tarvitaan allergian toteaminen.
Mitä tulee Kansallisen allergiaohjelman (2008-2018) sisältöön, niin sen tavoiteena näyttää olevan VAIN vähentää allergiasta aiheutuvia kustannuksia koskien esim. päiväkoti-/kouluruokailua.
Kun Kansallisen allergiaohjelman tavoitteena on myös vähentää allergiset ammattitaudit puoleen, niin tavoitteena näyttää olevan myös työnantajien tapaturmavakuutusmaksujen pienentäminen kuin myös vakuutusyhtiöiden osakkeenomistajien rikastuttaminen, ei sairastuneen työntekijän oikeusturvan toteutuminen.
Kun myös lääkkeille voi allergisoitua, niin lääkeaineallergikon oikeusturva ei toteudu lääkevahainkolainkaan puitteissa, mikäli ko. allergian toteaminen ei onnistu.
Kun kirjoitit, että "muutenkin homeista oireita saavat oirehtivat hyvin paljon epämääräisemmin, monimuotoisemmin ja hankalammin kun vaikkapa KOIVUALLERGIKOT", niin et näytä vielä tietävän, että se mainitsemasi epämääräisyys, monimuotoisuus ja hankaluus koskee myös esim. ruoka-aineallergikkoja, säilöntä-/lisäaineallergikkoja, lääkeaineallergikkoja ja kemikaaliallergikkoja, mikäli kuuluu allergiatyyppeihin II-IV, eli ns. viivästyneisiin allergiatyyppeihin.
Kun mainitsemaasi atooppiseen allergiatyyppiin (anafylaktinen histamiinityyppi) kuuluu perimän mukaan lääketiedefaktana VAIN noin kymmenisen prosenttia väestöstä, ja kun lääkärit kertoilevat mediassa jatkumona vain tuosta allergiatyypistä, niin olisi JO korkea aika kuulla ns. viivästyneiden allergiatyyppienkin ongelmista, KUN MEIHIN KUULUU VÄESTÖSTÄ Ojalan laskuopin mukaan YHDEKSISENKYMMENTÄ PROSSAA.
No voithan sinä mittailla Prick:jä, mutta jos negaPrick:ien jälkeen toteasit potilaallesi kuitenkin testin epäluotettavuuden siinä ettei 15 minuutin testillä pystytä mittaamaan allergista sairautta, joka puhkeaa päälle altistuksesta 4-8 tunnin kuluttua tai vasta parin kolmen vuorokauden päästä, tai vasta useamman päivän pienimääräisen altistuksen jälkeen, niin pysyttelisit sentään lääketiedefaktassa. - hehhehhheh
Lääkäri 2 kirjoitti:
http://www.mehilainen.fi/varaa-aika/palvelut/allergiatestit
"Allergiatestit
Prick-testi eli ihopistokoe
Ihopistokoe eli prick-testi on atooppisen allergian perustutkimus, joka voidaan tehdä kaiken ikäisille. Koe on nopea ja tulos on luettavissa noin 15 minuutin kuluttua.
Tutkittavaksi määrätyt antigeenit laitetaan pienistä pulloista tippoina kyynärvarren sisäsivulle. Testin luotettavuutta kontrolloidaan vertailuliuoksilla (positiivinen ja negatiivinen kontrolli), jotka laitetaan myös tippoina kyynärvarren iholle.
Ihopistos tehdään pienellä lansetilla, jonka kärki työnnetään pisaran läpi ihon pintakerrokseen. Testi on lähes kivuton. Allergeenitipat kuivataan kevyesti puuvillavanulla ja testitulos luetaan 15 minuutin kuluttua viivainta apuna käyttäen.
Positiivinen tulos ei aina kuitenkaan merkitse allergista sairautta eikä negatiivinen tulos aina sulje pois allergiaa. Tämän vuoksi hoitava lääkäri arvioi tulokset aina suhteessa potilaan oireisiin ja esitietoihin."lääket opiskelijatkin tietävät, että omenasta aiheutuvat allergiaoireet ovat ristireaktiota siitepölyallergiasta eikä mitään 'omena-allergiaa' :-D
- Lääkäri 2
hehhehhheh kirjoitti:
lääket opiskelijatkin tietävät, että omenasta aiheutuvat allergiaoireet ovat ristireaktiota siitepölyallergiasta eikä mitään 'omena-allergiaa' :-D
Olipa järkevää juttua...
tiedätkö yhtään mitään nyt siitä mitä yrität selittää?
Tiedätkö mitä tarkoittaa ristiinreagointi?
Tiedätkö mitään allergian mekanismeista? Tiedätkö mitä ovat vasta-aineet? Tiedätkö mitään molekyylien välisistä interaktioista?
Ymmärrätkö yleensäkään solu- ja molekyylibiologiaa tai ymmärrätkö edes maailmankaikkeuden fysikaalisia perusteita ja fysikaalista kemiaa? Osaisitko edes luetella fysiikan vuorovaikutukset, tiedätkö montako vuorovaikutusvoimaa maailmassa edes on? Edes suuruusluokasta hajua?
Sinun logiikkasi mukaan ei siis ole olemassa myöskään esimerkiksi pähkinä-allergiaa vai?
Yleensäkin mielestäsi siis on allergiaa vain pääallergeeniryhmää kohtaan ja sitä edustamaan nimettyä allergeenia kuten nyt vaikkapa koivun siitepölyä kohtaan ja tarkempi erittely on erheellistä.
Toki ristiallergointia tapahtuu yleisesti mutta ei aina kaikille ryhmän allergeeneille ja kaikilla ja siten jos välittömiä allergiaoireita ilmenee esim. kiivistä, mansikasta tai tomaatista niin ei välttämättä silti ole järkevää sanoa ilmoittaa ruoka-aineallergioista kysyttäessä että "olen siitepölyallergikko tai koivuallergikko ja päättele siitä mille ruoka-aineille myös todennäköisesti olen allerginen".
Esimerkiksi koivun siitepölyn proteiinin kanssa ristiinreagoivia proteiineja ovat: pähkinät, omena, päärynä, persikka, kirsikka, luumu, litsi, kiivi, sharon, peruna, tomaatti, paprika, porkkana, selleri, palsternakka, lanttu, fenkoli, kumina, sinappi, kurkuma, kaneli, inkivääri, valko- ja mustapippurit, soija, muut pavut ja mansikka. Allerginen henkilö reagoi yleensä vain MUUTAMALLE tämän ryhmän allergeenille, ei sentään kaikille.
Kuitenkin mielestäsi siis omena-allergiaa ei ole vaan kyseessä on siitepölyallergia ja kaikki nämä em. allergiat pitäisi nimetä "pääallergeenin" eli siitepölyn mukaan... Edelleen jos juhlissa kysytään mahdollisia ruoka-aineallergioita niin onko mielestäsi järkevämpää ilmoittaa "siitepölyallergia" kuin omena-allergia tai tomaattiallergia?? - Lääkäri 2
Homeherkkä# kirjoitti:
Mainitsemasi "Uusi allergiaohjelma" voi suositella mitä tahansa, mutta perustuslakimme mukaan myös allergikon oikeusturvan tulee toteutua ja siihen toteutumiseen tarvitaan allergian toteaminen.
Mitä tulee Kansallisen allergiaohjelman (2008-2018) sisältöön, niin sen tavoiteena näyttää olevan VAIN vähentää allergiasta aiheutuvia kustannuksia koskien esim. päiväkoti-/kouluruokailua.
Kun Kansallisen allergiaohjelman tavoitteena on myös vähentää allergiset ammattitaudit puoleen, niin tavoitteena näyttää olevan myös työnantajien tapaturmavakuutusmaksujen pienentäminen kuin myös vakuutusyhtiöiden osakkeenomistajien rikastuttaminen, ei sairastuneen työntekijän oikeusturvan toteutuminen.
Kun myös lääkkeille voi allergisoitua, niin lääkeaineallergikon oikeusturva ei toteudu lääkevahainkolainkaan puitteissa, mikäli ko. allergian toteaminen ei onnistu.
Kun kirjoitit, että "muutenkin homeista oireita saavat oirehtivat hyvin paljon epämääräisemmin, monimuotoisemmin ja hankalammin kun vaikkapa KOIVUALLERGIKOT", niin et näytä vielä tietävän, että se mainitsemasi epämääräisyys, monimuotoisuus ja hankaluus koskee myös esim. ruoka-aineallergikkoja, säilöntä-/lisäaineallergikkoja, lääkeaineallergikkoja ja kemikaaliallergikkoja, mikäli kuuluu allergiatyyppeihin II-IV, eli ns. viivästyneisiin allergiatyyppeihin.
Kun mainitsemaasi atooppiseen allergiatyyppiin (anafylaktinen histamiinityyppi) kuuluu perimän mukaan lääketiedefaktana VAIN noin kymmenisen prosenttia väestöstä, ja kun lääkärit kertoilevat mediassa jatkumona vain tuosta allergiatyypistä, niin olisi JO korkea aika kuulla ns. viivästyneiden allergiatyyppienkin ongelmista, KUN MEIHIN KUULUU VÄESTÖSTÄ Ojalan laskuopin mukaan YHDEKSISENKYMMENTÄ PROSSAA.
No voithan sinä mittailla Prick:jä, mutta jos negaPrick:ien jälkeen toteasit potilaallesi kuitenkin testin epäluotettavuuden siinä ettei 15 minuutin testillä pystytä mittaamaan allergista sairautta, joka puhkeaa päälle altistuksesta 4-8 tunnin kuluttua tai vasta parin kolmen vuorokauden päästä, tai vasta useamman päivän pienimääräisen altistuksen jälkeen, niin pysyttelisit sentään lääketiedefaktassa.Hyviä allergiatestejä kun ei käytännössä ole olemassa muuta kuin tyypin I allergiaa kohtaan. Tai no onhan epikutaanitestit olemassa tyypin IV allergian kohdalla.
IV tyypin allergia on soluvälitteinen allergia, joka syntyy ympäristön yksinkertaisia molekyylejä vastaan. Ilmenee käytännössä lähinnä siis allergisena kosketusekseemana. Nikkeli-kosketusallergia on tyypillinen ja lienee yleisin. Muita yleisiä ovat kumikemikaalit, kromi, voiteiden säilöntäaineet ja neomysiini.
Mitä muita hyviä ja luotettavia, käytännöllisiä ja kliiniseen työhön soveltuvia allergiatestejä sinun mielestäsi sitten on kuin Prick-testit, epikutaanilappukokeet ja IgE -määritykset verikokeina?
IgG-testit verestä eivät sovellu allergiatestaukseen, eivät kerro viivästyneestä allergiasta eikä IgG-määrityksistä esim. ruoka-aineille ole hyötyä käytännössä.
Vielä aiheeseen soveltuva linkki:
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/2009/turhat_allergiatestit
huom. jos muuten katsoo Wikipediasta allergian määritelmää niin siellä on jopa näin:
"Allergia on immunologisen järjestelmän häiriö, jossa elimistö käynnistää IgE-välitteisen immunologisen reaktion jollekin elimistön ulkopuoliselle mutta sinänsä vaarattomalle aineelle.
Huomaa että termit allergia ja yliherkkyys eivät ole toistensa synonyymejä. Yliherkkyys (engl. hypersensitivity) kattaa laajan joukon erilaisia immunologisella mekanismilla välittyviä haitallisia reaktioita, kun taas allergia tarkoittaa vain IgE-välitteisiä, B-lymfosyyttien aktivaation seurauksena ilmeneviä reaktioita (tyypin I yliherkkyys).
1900-alkupuoliskolla allergioiksi kutsuttiin kaikenlaisia yliherkkyysreaktioita, mutta lääketieteellisen tiedon lisääntyessä kävi selväksi, että yliherkkyysreaktioiden taustalla oli joukko erilaisilla mekanismeilla välittyviä akuutteja ja viivästyneitä tautitiloja. Vuonna 1963 otettiin käyttöön nelikohtainen yliherkkyysreaktioiden luokittelu, ja allergia-termin käyttö rajattiin vain tyypin 1 yliherkkyysreaktioihin. Keskeisin läpimurto allergian mekanismien selvittämisessä ja sen erottamisessa muista yliherkkyysreaktioista on ollut immunoglobuliini E:n merkityksen havaitseminen allergisen reaktion synnyssä."
Eli Wikipedian mukaan allergia tarkoittaisi vain tyypin 1 yliherkkyysreaktiota. Toki Wikipedian luotettavuus lähteenä on vähän niin ja näin kun sinne voi kuka vain kirjoittaa mitä vain, mutta tuo yllä olevahan saattaa jopa pitää paikkansa jos asiaa ja määritelmiä pohtii tarkemmin.
Englannin kielisessä Wikipediassa on allergian määritelmä samalla lailla myös ja jos tuo aivan sontaa olisi niin kyllä se sinne olisi korjattu:
"Strictly, allergy is one of four forms of hypersensitivity and is called type I (or immediate) hypersensitivity. It is characterized by excessive activation of certain white blood cells called mast cells and basophils by a type of antibody known as IgE, resulting in an extreme inflammatory response."
Eli yliherkkyysreaktioita on 4 tyyppiä ja allergiaa näistä on vain tyyppi 1, muut ovat vain yliherkkyyttä. Allergiatestejä on siis olemassa Prickit, iholappukokeet ja IgE-määritykset verestä. Muita testejä ei käytännössä allergian testaamiseen ole. Määritelmän mukaan tarkasti ottaen siis tuo allerginen kosketusekseema eli esim. "nikkeliallergia" ei edes ole oikeasti allergiaa! - Lääkäri 2
Lääkäri 2 kirjoitti:
Hyviä allergiatestejä kun ei käytännössä ole olemassa muuta kuin tyypin I allergiaa kohtaan. Tai no onhan epikutaanitestit olemassa tyypin IV allergian kohdalla.
IV tyypin allergia on soluvälitteinen allergia, joka syntyy ympäristön yksinkertaisia molekyylejä vastaan. Ilmenee käytännössä lähinnä siis allergisena kosketusekseemana. Nikkeli-kosketusallergia on tyypillinen ja lienee yleisin. Muita yleisiä ovat kumikemikaalit, kromi, voiteiden säilöntäaineet ja neomysiini.
Mitä muita hyviä ja luotettavia, käytännöllisiä ja kliiniseen työhön soveltuvia allergiatestejä sinun mielestäsi sitten on kuin Prick-testit, epikutaanilappukokeet ja IgE -määritykset verikokeina?
IgG-testit verestä eivät sovellu allergiatestaukseen, eivät kerro viivästyneestä allergiasta eikä IgG-määrityksistä esim. ruoka-aineille ole hyötyä käytännössä.
Vielä aiheeseen soveltuva linkki:
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/2009/turhat_allergiatestit
huom. jos muuten katsoo Wikipediasta allergian määritelmää niin siellä on jopa näin:
"Allergia on immunologisen järjestelmän häiriö, jossa elimistö käynnistää IgE-välitteisen immunologisen reaktion jollekin elimistön ulkopuoliselle mutta sinänsä vaarattomalle aineelle.
Huomaa että termit allergia ja yliherkkyys eivät ole toistensa synonyymejä. Yliherkkyys (engl. hypersensitivity) kattaa laajan joukon erilaisia immunologisella mekanismilla välittyviä haitallisia reaktioita, kun taas allergia tarkoittaa vain IgE-välitteisiä, B-lymfosyyttien aktivaation seurauksena ilmeneviä reaktioita (tyypin I yliherkkyys).
1900-alkupuoliskolla allergioiksi kutsuttiin kaikenlaisia yliherkkyysreaktioita, mutta lääketieteellisen tiedon lisääntyessä kävi selväksi, että yliherkkyysreaktioiden taustalla oli joukko erilaisilla mekanismeilla välittyviä akuutteja ja viivästyneitä tautitiloja. Vuonna 1963 otettiin käyttöön nelikohtainen yliherkkyysreaktioiden luokittelu, ja allergia-termin käyttö rajattiin vain tyypin 1 yliherkkyysreaktioihin. Keskeisin läpimurto allergian mekanismien selvittämisessä ja sen erottamisessa muista yliherkkyysreaktioista on ollut immunoglobuliini E:n merkityksen havaitseminen allergisen reaktion synnyssä."
Eli Wikipedian mukaan allergia tarkoittaisi vain tyypin 1 yliherkkyysreaktiota. Toki Wikipedian luotettavuus lähteenä on vähän niin ja näin kun sinne voi kuka vain kirjoittaa mitä vain, mutta tuo yllä olevahan saattaa jopa pitää paikkansa jos asiaa ja määritelmiä pohtii tarkemmin.
Englannin kielisessä Wikipediassa on allergian määritelmä samalla lailla myös ja jos tuo aivan sontaa olisi niin kyllä se sinne olisi korjattu:
"Strictly, allergy is one of four forms of hypersensitivity and is called type I (or immediate) hypersensitivity. It is characterized by excessive activation of certain white blood cells called mast cells and basophils by a type of antibody known as IgE, resulting in an extreme inflammatory response."
Eli yliherkkyysreaktioita on 4 tyyppiä ja allergiaa näistä on vain tyyppi 1, muut ovat vain yliherkkyyttä. Allergiatestejä on siis olemassa Prickit, iholappukokeet ja IgE-määritykset verestä. Muita testejä ei käytännössä allergian testaamiseen ole. Määritelmän mukaan tarkasti ottaen siis tuo allerginen kosketusekseema eli esim. "nikkeliallergia" ei edes ole oikeasti allergiaa!Tai, no lisätäänpä vielä yksi testi listaan: altistuskoe.
Altistuskokeellahan käytännössä esim. pienten lasten ruoka-aineallergiat testataan. Eli jos esim. neuvolassa tulee esiin epäily että vauvalla voisi olla lehmänmaitoallergiaa niin se testataan käytännössä siten että lähete lastentautien poliklinikalle missä vauvalle annetaan lehmänmaitoa ja lastenlääkäri seuraa ilmeneekö allergiaoireita. Ei siinäkään mitään labrakoetta tai muuta erityistä testiä ole vaan altistus ja tarkkailu ilmeneekö mitään ja jos ilmenee niin mitä. Tuokin ruoka-aineallergia kuitenkin sitten paranee lähes aina itsestään muutamassa vuodessa ja voidaan sitten unohtaa se.
Tästä päästäänkin kysymykseen: voisiko mielestäsi sitten mahdollista "viivästynyttä homeallergiaa" testata samalla lailla? Eli jos epäillään homeista tulevan allergiaoireita niin altistetaan henkilöä homeille ja katsotaan ilmeneekö oireita. Jotain tämän suuntaista altistuskoettahan kai joskus tehtiin eli vedettiin henkeen homepölyjä ja seurattiin ilmeneekö jotain löydöksiä vai ei. Olisiko sopiva uusi altistuskoe sitten sellainen koe että vietäisiin koehenkilö rakennukseen jossa tunnetusti on homeongelmaa ja seurattaisiin ilmeneekö löydöksiä ja oireita. Kuitenkin pitäisi ilmetä sitten varmaankin jotain objektiivisia oireita eikä vain potilaan ilmoittamia subjektiivisia oireita jotta testitulos kelpaisi vakuutusyhtiöille. Esim. selvä ihon lehahtaminen tai spirometriassa selvät löydökset. Lisäksi varminta olisi että koe tehtäisiin kaksoissokkokokeena eli homeista oireita epäilevä vietäisiin taloon jossa on homeita ja talon jossa ei ole homeita ja potilaan hajuaistimus jotenkin estettäisiin jotta ei voisi hajusta päätellä onko hometta vai ei. Lisäksi testaaja ei saisi tietää onko kyseessä homerakennus vai ei. Tällä lailla ehkä saataisiin luotettava altistuskoe näissä homeongelmaepäilyissä. Pitäisi tietysti vielä näkyä objektiiviset tulokset esim. spirometriassa ja niin että vain homerakennuksessa tulisi muutos, eli ei muutosta spirometrian terveessä rakennuksessa. - Homeherkkä#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Hyviä allergiatestejä kun ei käytännössä ole olemassa muuta kuin tyypin I allergiaa kohtaan. Tai no onhan epikutaanitestit olemassa tyypin IV allergian kohdalla.
IV tyypin allergia on soluvälitteinen allergia, joka syntyy ympäristön yksinkertaisia molekyylejä vastaan. Ilmenee käytännössä lähinnä siis allergisena kosketusekseemana. Nikkeli-kosketusallergia on tyypillinen ja lienee yleisin. Muita yleisiä ovat kumikemikaalit, kromi, voiteiden säilöntäaineet ja neomysiini.
Mitä muita hyviä ja luotettavia, käytännöllisiä ja kliiniseen työhön soveltuvia allergiatestejä sinun mielestäsi sitten on kuin Prick-testit, epikutaanilappukokeet ja IgE -määritykset verikokeina?
IgG-testit verestä eivät sovellu allergiatestaukseen, eivät kerro viivästyneestä allergiasta eikä IgG-määrityksistä esim. ruoka-aineille ole hyötyä käytännössä.
Vielä aiheeseen soveltuva linkki:
http://ohjelmat.yle.fi/akuutti/arkisto/2009/turhat_allergiatestit
huom. jos muuten katsoo Wikipediasta allergian määritelmää niin siellä on jopa näin:
"Allergia on immunologisen järjestelmän häiriö, jossa elimistö käynnistää IgE-välitteisen immunologisen reaktion jollekin elimistön ulkopuoliselle mutta sinänsä vaarattomalle aineelle.
Huomaa että termit allergia ja yliherkkyys eivät ole toistensa synonyymejä. Yliherkkyys (engl. hypersensitivity) kattaa laajan joukon erilaisia immunologisella mekanismilla välittyviä haitallisia reaktioita, kun taas allergia tarkoittaa vain IgE-välitteisiä, B-lymfosyyttien aktivaation seurauksena ilmeneviä reaktioita (tyypin I yliherkkyys).
1900-alkupuoliskolla allergioiksi kutsuttiin kaikenlaisia yliherkkyysreaktioita, mutta lääketieteellisen tiedon lisääntyessä kävi selväksi, että yliherkkyysreaktioiden taustalla oli joukko erilaisilla mekanismeilla välittyviä akuutteja ja viivästyneitä tautitiloja. Vuonna 1963 otettiin käyttöön nelikohtainen yliherkkyysreaktioiden luokittelu, ja allergia-termin käyttö rajattiin vain tyypin 1 yliherkkyysreaktioihin. Keskeisin läpimurto allergian mekanismien selvittämisessä ja sen erottamisessa muista yliherkkyysreaktioista on ollut immunoglobuliini E:n merkityksen havaitseminen allergisen reaktion synnyssä."
Eli Wikipedian mukaan allergia tarkoittaisi vain tyypin 1 yliherkkyysreaktiota. Toki Wikipedian luotettavuus lähteenä on vähän niin ja näin kun sinne voi kuka vain kirjoittaa mitä vain, mutta tuo yllä olevahan saattaa jopa pitää paikkansa jos asiaa ja määritelmiä pohtii tarkemmin.
Englannin kielisessä Wikipediassa on allergian määritelmä samalla lailla myös ja jos tuo aivan sontaa olisi niin kyllä se sinne olisi korjattu:
"Strictly, allergy is one of four forms of hypersensitivity and is called type I (or immediate) hypersensitivity. It is characterized by excessive activation of certain white blood cells called mast cells and basophils by a type of antibody known as IgE, resulting in an extreme inflammatory response."
Eli yliherkkyysreaktioita on 4 tyyppiä ja allergiaa näistä on vain tyyppi 1, muut ovat vain yliherkkyyttä. Allergiatestejä on siis olemassa Prickit, iholappukokeet ja IgE-määritykset verestä. Muita testejä ei käytännössä allergian testaamiseen ole. Määritelmän mukaan tarkasti ottaen siis tuo allerginen kosketusekseema eli esim. "nikkeliallergia" ei edes ole oikeasti allergiaa!Oikeassa olivat lääketiedegurut 1900-alkupuoliskolla mimittäessään allergiaksi kaikenlaisia yliherkkyysreaktioita.
Allergologia-kirjan määritelmä allergiasta on yhä edelleen sama otiskon "Allergian perusmekanismit" alla:
"Kun immuunireaktio ei ole elimistön kannalta hyödyllinen vaan joko liian voimakas tai siitä aiheutuu kudosvaurioita, PUHUTAAN ALLERGIASTA.
Allergian määritelmä kattaa siis yhä edelleen neljä eri immunologista perustyyppiä.
Englantilaisten tutkijoiden Coombs/Gell toimesta neljän eri immunologisen perustyypin allergian immunologiset mekanismit selvitettiin 1960-luvulla.
Kun totesit, että hyviä allergiatestejä ei ole olemassa muita kuin Prick-testit, niin eihän positiivinen Prick-testituloskaan näytä toimivan käytännössä sairauden osottiminena.
Kun kosteusvauriorakennuksissa majailee eri mikrobilajien lisäksi myös varastopunkkeja, niin monella meistä ns. kosteusvaurioallergikoista on todettu myös I:s, eli histamiinityypin varastopunkkiallergia.
Minullakin kolme varastopunkki-Prick:iä leimusi ja yhdelle löytyi jopa IgE:tä ja kokonais-IgE:kin oli luokkaa päälle viisisataa.
Mutta koska minulla ei todettu kosteusvauriotyöpaikka-altistusaikanani edes I:s tyyppiin kuuluvaa oireilua/sairautta, niin enpä saanut varastopunkkiallergiastani ammattitautidiagnoosia.
Combs/Gellin mukaan immunogisten perustyyppien II (sytolyyttinen reaktiotyyppi) ja III (immunokompleksivälitteinen reaktiotyyppi) allergioituessa, allerginen tulehdusreaktio aiheuttaa parin viikon kuluttua vasta-aine-IgM-tuotannon, joka muuntuu parin kuukauden kuluttua IgG:ksi.
Joten mikäli haluaa tietää mihin immunologiseen reaktiotyyppiin allergikkona kuuluu, niin IgG-allergeeni-/antigeenitestaus on paikallaan. Sen jälkeen voi tarkentaa tietojaan immunologisten kudosvauriomekanismien osalta esim. Allergologia- ja Mikrobiologia-kirjan sivuilta.
Mitä tulee mainitsemaasi IV:s tyypin allergiaan, niin se ei tuota vasta-aineita ollenkaan.
Myös IV:s tyypin kudosvauriomekanismit ilmenevät niin Allergologia- kun Mikrobiologia-kirjankin sivuilta.
Kun IV:s tyypissä allergeeni aiheuttaa kosketuskohdassa tulehdusreaktion, niin kyllä se aiheuttaa sitä hengitettynä limakalvoillakin.
Kansanterveyslaitoksen tutkijathan ovat selittäneet nimenomaan IV:s tyypin aiheuttavan allergista alveoliittia, kun kosteusvauriomikrobihiukkaskoko on alle 5um.
Kun allergisen alveoliitin aiheuttajana on todettu olevan myös Alternaria-home, kokoluokkaa päälle 14, niin THL:n teorisointi kokoluokasta ei näytä pitävän paikkaansa. Ei myöskään allergiatyypistä, koska allergisen alveoliitin yksi sivukriteeri on allergeeni- IgG.
Se, että joskus 1990-luvulla lääkärit alkoivat informoida meitä kansalaisia, että vain I:s tyypin allergia on allergiaa minä pidän lääketieteen puoskarointina.
Tuossa ennen jouluakin I:s tyypin allergiasta "siedätyshoitoineen" kuuli jälleen kerran kurkkua myöten. - Homeherkkä#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Tai, no lisätäänpä vielä yksi testi listaan: altistuskoe.
Altistuskokeellahan käytännössä esim. pienten lasten ruoka-aineallergiat testataan. Eli jos esim. neuvolassa tulee esiin epäily että vauvalla voisi olla lehmänmaitoallergiaa niin se testataan käytännössä siten että lähete lastentautien poliklinikalle missä vauvalle annetaan lehmänmaitoa ja lastenlääkäri seuraa ilmeneekö allergiaoireita. Ei siinäkään mitään labrakoetta tai muuta erityistä testiä ole vaan altistus ja tarkkailu ilmeneekö mitään ja jos ilmenee niin mitä. Tuokin ruoka-aineallergia kuitenkin sitten paranee lähes aina itsestään muutamassa vuodessa ja voidaan sitten unohtaa se.
Tästä päästäänkin kysymykseen: voisiko mielestäsi sitten mahdollista "viivästynyttä homeallergiaa" testata samalla lailla? Eli jos epäillään homeista tulevan allergiaoireita niin altistetaan henkilöä homeille ja katsotaan ilmeneekö oireita. Jotain tämän suuntaista altistuskoettahan kai joskus tehtiin eli vedettiin henkeen homepölyjä ja seurattiin ilmeneekö jotain löydöksiä vai ei. Olisiko sopiva uusi altistuskoe sitten sellainen koe että vietäisiin koehenkilö rakennukseen jossa tunnetusti on homeongelmaa ja seurattaisiin ilmeneekö löydöksiä ja oireita. Kuitenkin pitäisi ilmetä sitten varmaankin jotain objektiivisia oireita eikä vain potilaan ilmoittamia subjektiivisia oireita jotta testitulos kelpaisi vakuutusyhtiöille. Esim. selvä ihon lehahtaminen tai spirometriassa selvät löydökset. Lisäksi varminta olisi että koe tehtäisiin kaksoissokkokokeena eli homeista oireita epäilevä vietäisiin taloon jossa on homeita ja talon jossa ei ole homeita ja potilaan hajuaistimus jotenkin estettäisiin jotta ei voisi hajusta päätellä onko hometta vai ei. Lisäksi testaaja ei saisi tietää onko kyseessä homerakennus vai ei. Tällä lailla ehkä saataisiin luotettava altistuskoe näissä homeongelmaepäilyissä. Pitäisi tietysti vielä näkyä objektiiviset tulokset esim. spirometriassa ja niin että vain homerakennuksessa tulisi muutos, eli ei muutosta spirometrian terveessä rakennuksessa.Meinaan tuo mainitsemasi altistuskoe koskien muita allergioita kuin homeallergiaa.
Homeallergiatestauksestahan TTL luopui vauonna 2007 testauksen aiheuttamien vakavien keuhkotulehduksien vuoksi, jotka keuhkotulehdukset olivat tiedossa jo 1960-luvulla, kun homekeuhkoaltistukset maassamme aloitettiin.
Mitä tulee mainitsemaasi hometestaukseen, niin koska maamme rakennuskannasta on mikrobisaasteisiksi todettu 60-70 prosenttia ja lisää kosteusvaurioita ilmenee kaiken aikaa, niin homeilla muilla mikrobeilla sekä varastopunkeilla ja vieläpä ameeboilla immuunijärjestelmiämme testataan EVOLUUTION VASTAISESTI kaiken aikaa vauvasta vaariin.
Ja mikäli on uskominen professoritasoiseen tiedonvälitykseen, niin myös mikrobimyrkyillä.
Kosteusvauriorakennusaltistuksen aiheuttamat ammattitaudit ovat olleet tiedossa jo vuodesta 1938 lukien, ja niitä ilmenee kaiken aikaa kosteusvauriorakennustyöntekijöillä.
Ongelmana on ollut vuosikymmeniä se, että vaikka kosteusvauriorakennusaltistus sairastuttaa aikaisemmin terveitä ihmisiä ammattitautilaissa mainittuihin sairauksiin, niin mamme erikoispolilääketiedeguruilla aina TTL:lää myöten ei näytä olevan lääketieteellisiä mittatikkuja noiden sairauksien toteamiseksi ammattitaudeiksi.
Kun ammattitaudin toteaminen on tosi heikoilla kantimilla, niin sama koskee homepäiväkodeissa olevia lapsia, homekouluissa olevia koululaisia, opiskelijoita jne. vahingonkorvauslain toteutumisen puitteissa. - ;-)
Lääkäri 2 kirjoitti:
Olipa järkevää juttua...
tiedätkö yhtään mitään nyt siitä mitä yrität selittää?
Tiedätkö mitä tarkoittaa ristiinreagointi?
Tiedätkö mitään allergian mekanismeista? Tiedätkö mitä ovat vasta-aineet? Tiedätkö mitään molekyylien välisistä interaktioista?
Ymmärrätkö yleensäkään solu- ja molekyylibiologiaa tai ymmärrätkö edes maailmankaikkeuden fysikaalisia perusteita ja fysikaalista kemiaa? Osaisitko edes luetella fysiikan vuorovaikutukset, tiedätkö montako vuorovaikutusvoimaa maailmassa edes on? Edes suuruusluokasta hajua?
Sinun logiikkasi mukaan ei siis ole olemassa myöskään esimerkiksi pähkinä-allergiaa vai?
Yleensäkin mielestäsi siis on allergiaa vain pääallergeeniryhmää kohtaan ja sitä edustamaan nimettyä allergeenia kuten nyt vaikkapa koivun siitepölyä kohtaan ja tarkempi erittely on erheellistä.
Toki ristiallergointia tapahtuu yleisesti mutta ei aina kaikille ryhmän allergeeneille ja kaikilla ja siten jos välittömiä allergiaoireita ilmenee esim. kiivistä, mansikasta tai tomaatista niin ei välttämättä silti ole järkevää sanoa ilmoittaa ruoka-aineallergioista kysyttäessä että "olen siitepölyallergikko tai koivuallergikko ja päättele siitä mille ruoka-aineille myös todennäköisesti olen allerginen".
Esimerkiksi koivun siitepölyn proteiinin kanssa ristiinreagoivia proteiineja ovat: pähkinät, omena, päärynä, persikka, kirsikka, luumu, litsi, kiivi, sharon, peruna, tomaatti, paprika, porkkana, selleri, palsternakka, lanttu, fenkoli, kumina, sinappi, kurkuma, kaneli, inkivääri, valko- ja mustapippurit, soija, muut pavut ja mansikka. Allerginen henkilö reagoi yleensä vain MUUTAMALLE tämän ryhmän allergeenille, ei sentään kaikille.
Kuitenkin mielestäsi siis omena-allergiaa ei ole vaan kyseessä on siitepölyallergia ja kaikki nämä em. allergiat pitäisi nimetä "pääallergeenin" eli siitepölyn mukaan... Edelleen jos juhlissa kysytään mahdollisia ruoka-aineallergioita niin onko mielestäsi järkevämpää ilmoittaa "siitepölyallergia" kuin omena-allergia tai tomaattiallergia??välttää oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Koska siitepölyallerginen pystyy tavallisesti syömään omenaa siitepölykauden ulkopuolella ja kuumennettuna, ei kyseessä ole 'omena-allergiasta'. Jos on oikeasti allerginen vaikkapa pähkinälle, sellerille tai kalalle, on yhdentekevää on aine keitetty vai paistettu. Siinä on kyse allergiasta.
Kerro vaan lisää niin paljastat lisää tietämättömyyttäsi. - paljastuit
Lääkäri 2 kirjoitti:
Tai, no lisätäänpä vielä yksi testi listaan: altistuskoe.
Altistuskokeellahan käytännössä esim. pienten lasten ruoka-aineallergiat testataan. Eli jos esim. neuvolassa tulee esiin epäily että vauvalla voisi olla lehmänmaitoallergiaa niin se testataan käytännössä siten että lähete lastentautien poliklinikalle missä vauvalle annetaan lehmänmaitoa ja lastenlääkäri seuraa ilmeneekö allergiaoireita. Ei siinäkään mitään labrakoetta tai muuta erityistä testiä ole vaan altistus ja tarkkailu ilmeneekö mitään ja jos ilmenee niin mitä. Tuokin ruoka-aineallergia kuitenkin sitten paranee lähes aina itsestään muutamassa vuodessa ja voidaan sitten unohtaa se.
Tästä päästäänkin kysymykseen: voisiko mielestäsi sitten mahdollista "viivästynyttä homeallergiaa" testata samalla lailla? Eli jos epäillään homeista tulevan allergiaoireita niin altistetaan henkilöä homeille ja katsotaan ilmeneekö oireita. Jotain tämän suuntaista altistuskoettahan kai joskus tehtiin eli vedettiin henkeen homepölyjä ja seurattiin ilmeneekö jotain löydöksiä vai ei. Olisiko sopiva uusi altistuskoe sitten sellainen koe että vietäisiin koehenkilö rakennukseen jossa tunnetusti on homeongelmaa ja seurattaisiin ilmeneekö löydöksiä ja oireita. Kuitenkin pitäisi ilmetä sitten varmaankin jotain objektiivisia oireita eikä vain potilaan ilmoittamia subjektiivisia oireita jotta testitulos kelpaisi vakuutusyhtiöille. Esim. selvä ihon lehahtaminen tai spirometriassa selvät löydökset. Lisäksi varminta olisi että koe tehtäisiin kaksoissokkokokeena eli homeista oireita epäilevä vietäisiin taloon jossa on homeita ja talon jossa ei ole homeita ja potilaan hajuaistimus jotenkin estettäisiin jotta ei voisi hajusta päätellä onko hometta vai ei. Lisäksi testaaja ei saisi tietää onko kyseessä homerakennus vai ei. Tällä lailla ehkä saataisiin luotettava altistuskoe näissä homeongelmaepäilyissä. Pitäisi tietysti vielä näkyä objektiiviset tulokset esim. spirometriassa ja niin että vain homerakennuksessa tulisi muutos, eli ei muutosta spirometrian terveessä rakennuksessa.tietäisit, miten altistukokeet suoritetaan ja mitä sitä seurataan.
- Lääkäri 2
;-) kirjoitti:
välttää oireita aiheuttavia ruoka-aineita. Koska siitepölyallerginen pystyy tavallisesti syömään omenaa siitepölykauden ulkopuolella ja kuumennettuna, ei kyseessä ole 'omena-allergiasta'. Jos on oikeasti allerginen vaikkapa pähkinälle, sellerille tai kalalle, on yhdentekevää on aine keitetty vai paistettu. Siinä on kyse allergiasta.
Kerro vaan lisää niin paljastat lisää tietämättömyyttäsi.Omenalle voi olla allerginen siten että oireilee allergisesti omenalle aina kun omenaa syö mihin aikaan vuodesta vain ja missä muodossa vain omenaa syö, keitettynä, paistettuna tai miten vaan. Ristiinreagointi ei riipu siitä onko siitepölykausi menossa vai ei, joka tapauksessa jos on allerginen ristiinreagoivan ryhmän jollekin allergeenille niin on, ei se vaadi samaan aikaan toista saman ryhmän riistiin reagoivaa allergeeniä. Pähkinä on samassa ristiinreagoivassa ryhmässä omenan kanssa. Joku sietää pähkinää jos se on keitetty tai paistettu. Tämä johtuu siitä että proteiini denaturoituu suuressa lämmössä. Joku sietää omenaa sen proteiinin denatoroiduttua suuressa lämmössä. Joku sietää selleriä sen proteiinin denatoroiduttua suuressa lämmössä. Luuletko todella että omana-allergiaa ei ole oikeasti olemassa mutta selleriallergiaa on? Miten näin kusipäisiä käsityksiä syntyy? Voitko kertoa mistä olet tämän käsitykseksi saanut? Vaikka ei sen puoleen, ihmiset ovat keskimäärin todella typeriä ja todella erikoisia ja typeriä käsityksiä on ihmisillä usein erittäin monista asioista. Eipä esim. tälläisistä allergia-asioista ihmiset tiedä keskimäärin juuri mitään, mikä nyt on tietysti luonnollista ja oletettavaa peruskoulu / lukio / amis -pohjalta peruskoulutuksen puolesta. Kuten Einstein joskus totesi: "vain kaksi asiaa ovat äärettömiä, maailmankaikkeus ja ihmisen typeryys. Enkä ole varma tuosta ensimmäisestä".
- Lääkäri 2
paljastuit kirjoitti:
tietäisit, miten altistukokeet suoritetaan ja mitä sitä seurataan.
Altistuskokeissa altistetaan testauksen kohteena oleva potilas allergeenille ja seurataan tuleeko altistuksesta allergiaan viittaavia oireita.
Voiko asiaa tuon yksinkertaisemmin enää esittää? Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää? Oletko tyhmä vai etkö osaa suomea? - Homeherkkä#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Altistuskokeissa altistetaan testauksen kohteena oleva potilas allergeenille ja seurataan tuleeko altistuksesta allergiaan viittaavia oireita.
Voiko asiaa tuon yksinkertaisemmin enää esittää? Mikä tässä on niin vaikeaa käsittää? Oletko tyhmä vai etkö osaa suomea?Kirjoitit, että altistuskokeissa altistetaan testauksen kohteena oleva potilas allergeenille ja seurataan tuleeko altistuksesta allergiaan viittaavia oireita.
Kun eräs lastenlääkäri esitti vilja-allergisen lapsen (lapsi ei-atoopikko ja Prick::it negatiiviset) isälle vastaanottoaltistuskoetta: lapsi syö odotustilassa pari palasta leipää ja lääkäri tarkistaa tunnin päästä näkyykö ihottumaa vai ei, niin isä lähti vastaanotolta ovet paukkuen ja ilmoittamalla ettei hän maksa käynnistä mitään.
Vanhemmat olivat jo todenneet lapsensa pahan ihottuman (ei kutinaa, ei vatsavaivoja) aiheuttajaksi kotimaiset viljat menetelmällä, että kun vilja jätettiin ruokavaliosta pois, niin iho parani täysin muutamassa viikossa.
Kun vanhemmat kokeilivat ihon parantumisen jälkeen viljatestausta pari kolme leipäpalaa per päivä, niin pientä ihottumaa (ei kutinaa) alkoi ilmetä vasta viikon kuluttua, joka ihottuma alkoi syömisen jatkuessa levitä ja pahentua.
Löytyi toinen lastenlääkäri, joka totesi lapsen ihon terveeksi, lapsi leivälle ja viikon päästä vastaanotolle ja kun taas ihottuma oli alkuvaiheessa, niin lääkäri kirjoitti B-lausunnon Kelalle, jossa oli mukana aikaisemmat epikriisitiedot. Kela myönsi hoitotuen erityisruokavalioon eikä vanhemmilla ollut pelkoa, että päiväkodissa ja koulussa aiheutetaan lapselle ihottuma kotimaista viljaa syöttämällä.
Murkkuikäisenä viljansyönti ei aiheuttanut enää mitään ongelmia.
Eli altistuskoe ei toimi kaikkien allergiatyyppien kohdalla, koska sairaalassakaan ei suoriteta viikkotolkulla testausta.
Tuli vaan mieleeni, että josko vilja-IgG-vasta-aineita olisi verestä löytynyt.
Tuossa 2000-luvun vaihteessa eräs maitoallergiatutkija esitteli TV:ssä kera vanhemman koehenkilön, että maitohappobakteereja syömällä aikuiset, jotka eivät pysty käyttämään maitotuotteita pystyvät niitä käyttämään. Kun koehenkilö oli samaa mieltä, mutta kertoi selkänsä kipeytyneen, niin selän kipeytymiselle tutkija ei lotkauttanut korvaansakaan.
Minäkin työpaikka-altistuksen aiheuttamana maitoallergikkona aloin juoda Gefilus-piimää kolme lasillista per päivä, johon piimään on lisätty maitohappobakteereita. Ei mitään vatsaoireita piereskely mukaanlukien viikkoon, mutta viikon jälkeen alkoi polvissa ja muissakin nivelissä tuntua reumakipuilua, ja kun minulla oli hankaluuksia polvien takia puolentoista viikon kuluttua päästä kellarin rappusia ylös, niin lopetin piimänjuonnin.
Kun rakennusteollisuutemme päätti viisaudessaan lisätä joskus 1960-luvulla betonitasotteisiin kaseiinia (maitoproteiini) ja naudan teurasjätettä, ja kun maitoproteiinejakin (nautaproteiinitukimuksista ei minulla havaintoja) löytyy yllin kyllin kosteusvauriorakennusten sisäilmasta, niin eipä mikään ihme aikuisiän (ei-atoopikkolapsi) maito- eikä naudanliha-allergisoituminenkaan maassamme ole.
Kaseiini-vasta-aine-IgG-testi on saatavilla, joten kosteusvauriotyöpaikka-altistuksen aikaansaamat maitoallergikot voivat vaatia lääkäriltä sen testausta.
Itse aion kaseiini-IgG:n testauttaa jossain vaiheessa, kun maitotuotteiden käyttö ei päivittäisestä SIEDÄTYSHOIDOSTA (muutama maitopohjainen ohrarieskasiivu per päivä pienimääräistä muuta maitotuotekäyttöä ajoittain) ei vieläkään toimi toivomallani tavalla, vaikka siedätyshoito on kestänyt kohdallani jo kymmenisen vuotta.
Mitäpä olet mieltä Lääkäri 2:nen?
Kun kymmenen vuoden aikana lääkärien suosittelema maitosiedätyshoitoni ei ole toiminut toivomallani tavalla, niin toimisiko se ehkä seuraavan kymmenen vuoden aikana? - Lääkär i2
Homeherkkä# kirjoitti:
Kirjoitit, että altistuskokeissa altistetaan testauksen kohteena oleva potilas allergeenille ja seurataan tuleeko altistuksesta allergiaan viittaavia oireita.
Kun eräs lastenlääkäri esitti vilja-allergisen lapsen (lapsi ei-atoopikko ja Prick::it negatiiviset) isälle vastaanottoaltistuskoetta: lapsi syö odotustilassa pari palasta leipää ja lääkäri tarkistaa tunnin päästä näkyykö ihottumaa vai ei, niin isä lähti vastaanotolta ovet paukkuen ja ilmoittamalla ettei hän maksa käynnistä mitään.
Vanhemmat olivat jo todenneet lapsensa pahan ihottuman (ei kutinaa, ei vatsavaivoja) aiheuttajaksi kotimaiset viljat menetelmällä, että kun vilja jätettiin ruokavaliosta pois, niin iho parani täysin muutamassa viikossa.
Kun vanhemmat kokeilivat ihon parantumisen jälkeen viljatestausta pari kolme leipäpalaa per päivä, niin pientä ihottumaa (ei kutinaa) alkoi ilmetä vasta viikon kuluttua, joka ihottuma alkoi syömisen jatkuessa levitä ja pahentua.
Löytyi toinen lastenlääkäri, joka totesi lapsen ihon terveeksi, lapsi leivälle ja viikon päästä vastaanotolle ja kun taas ihottuma oli alkuvaiheessa, niin lääkäri kirjoitti B-lausunnon Kelalle, jossa oli mukana aikaisemmat epikriisitiedot. Kela myönsi hoitotuen erityisruokavalioon eikä vanhemmilla ollut pelkoa, että päiväkodissa ja koulussa aiheutetaan lapselle ihottuma kotimaista viljaa syöttämällä.
Murkkuikäisenä viljansyönti ei aiheuttanut enää mitään ongelmia.
Eli altistuskoe ei toimi kaikkien allergiatyyppien kohdalla, koska sairaalassakaan ei suoriteta viikkotolkulla testausta.
Tuli vaan mieleeni, että josko vilja-IgG-vasta-aineita olisi verestä löytynyt.
Tuossa 2000-luvun vaihteessa eräs maitoallergiatutkija esitteli TV:ssä kera vanhemman koehenkilön, että maitohappobakteereja syömällä aikuiset, jotka eivät pysty käyttämään maitotuotteita pystyvät niitä käyttämään. Kun koehenkilö oli samaa mieltä, mutta kertoi selkänsä kipeytyneen, niin selän kipeytymiselle tutkija ei lotkauttanut korvaansakaan.
Minäkin työpaikka-altistuksen aiheuttamana maitoallergikkona aloin juoda Gefilus-piimää kolme lasillista per päivä, johon piimään on lisätty maitohappobakteereita. Ei mitään vatsaoireita piereskely mukaanlukien viikkoon, mutta viikon jälkeen alkoi polvissa ja muissakin nivelissä tuntua reumakipuilua, ja kun minulla oli hankaluuksia polvien takia puolentoista viikon kuluttua päästä kellarin rappusia ylös, niin lopetin piimänjuonnin.
Kun rakennusteollisuutemme päätti viisaudessaan lisätä joskus 1960-luvulla betonitasotteisiin kaseiinia (maitoproteiini) ja naudan teurasjätettä, ja kun maitoproteiinejakin (nautaproteiinitukimuksista ei minulla havaintoja) löytyy yllin kyllin kosteusvauriorakennusten sisäilmasta, niin eipä mikään ihme aikuisiän (ei-atoopikkolapsi) maito- eikä naudanliha-allergisoituminenkaan maassamme ole.
Kaseiini-vasta-aine-IgG-testi on saatavilla, joten kosteusvauriotyöpaikka-altistuksen aikaansaamat maitoallergikot voivat vaatia lääkäriltä sen testausta.
Itse aion kaseiini-IgG:n testauttaa jossain vaiheessa, kun maitotuotteiden käyttö ei päivittäisestä SIEDÄTYSHOIDOSTA (muutama maitopohjainen ohrarieskasiivu per päivä pienimääräistä muuta maitotuotekäyttöä ajoittain) ei vieläkään toimi toivomallani tavalla, vaikka siedätyshoito on kestänyt kohdallani jo kymmenisen vuotta.
Mitäpä olet mieltä Lääkäri 2:nen?
Kun kymmenen vuoden aikana lääkärien suosittelema maitosiedätyshoitoni ei ole toiminut toivomallani tavalla, niin toimisiko se ehkä seuraavan kymmenen vuoden aikana?No, voisitko nyt eritellä että mitä hyötyä arvelet olevan IgG-labrakokeen ottamisesta jollekin allergeenille? Ilmeisesti olet sitä mieltä että IgG-labroja ottamalla voidaan todeta viivästynyt yliherkkyys ruoka-aineelle. No, onko sinulla esittää jotain näyttöä tälle väitteelle? Tieteellinen näyttö ei tue sitä että voitaisiin luotettavasti ja järkevästi todeta allergioita mittaamalla IgG:tä verestä. Olet siis sitä mieltä että koko maailman tiedeyhteisö ei asiaa tiedä, mutta sinä tiedät. Toisaalta: toki sinä niitä voit ottaa itseltäsi, rahalla saa ostettua labrakokeita esim. yksityisten lääkäriasemien kautta. Mutta ratkeaako ongelmasi ottamalla näitä IgG-labroja? Tarvitseeko sinun niitä todella ottaa edes, vaikuttaako vastaukset johonkin terveydentilassasi, paranetko sitten välttämällä näitä allergeeneja joita kohtaan sinulta verestä IgG:tä löytyy? Jos paranet niin sitten tietysti on ehdottoman järkevää nuo IgG:t ottaa ja välttää näitä allergeeneja joille IgG:tä löytyy verestä ja voit elää tervettä ja täysipainoista elämää. Jotenkin minua vain hyvin paljon epäilyttää että et tule saavuttamaan täydellistä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa eli et tule terveeksi ottamalla nuo IgG:t ja välttämällä näitä allergeeneja. Olisikin noin yksinkertaista.
Mitä tuohon esimerkkiin tulee niin tuntuu todella typerälle että latenlääkäriin edes tarvitsee ylipäätään mennä jos kerran sairaus on 100% selvillä jo. Siis koko käynti vain pelkän (vieläpä melko mitättömän) yhteiskunnallisen etuuden tähden ja lääkäriä tarvitaan vain todistelemaan jotain asiaa mitä ei pysty kunnolla edes vastaanoton puitteissa siis todistamaan luotettavasti, eli todistaa vain että "pyynnöstä todistan että potilas (tai potilaan isä) kertoo seuraavaa:" Tähänkö lääkärin ammattitaitoa todella tarvitaan?
Eikö noita etuuksia voisi siis saada vain hakemalla itse ilman mitään turhia lääkärin vastaanottokäyntejä? Eikö ihmisiin luoteta, ja toisaalta lääkärinkin pitäisi lähtökohtaisesti kai olettaa ettei potilas valehtele (sotilaslääketieteessä tästä joudutaan joskus vähän lipsumaan). Päiväkodissa tai koulussa ei pakkosyötetä lapselle yhtään miktään, ainakaan siten että se olisi laillista. Laittomuudet on toki asia erikseen. Voimakeinojen / väkivallan käyttö tai fyysisen koskemattomuuden rikkominen Suomessa vaatii joko poliisin tai sotilaspoliisin tai muun virkamiehen jolle on sallittu väkivaltaistenkin voimakeinojen käyttö ja fyysinen pakottaminen tai mielenterveyslain puitteissa voidaan myös käyttää pakkokeinoja ja fyysisen voiman käyttöä tietyissä tapauksissa. Lisäksi armeijassa annetaan kaksi pakollista rokotusta, nämä Puolustusvoimat anoo vuosittain STM:ltä pakollisiksi eli nämä voidaan pistää laillisesti tarvittaessa vaikka "väkisin" (aivokalvontulehdusrokote ja tetanus-difteria -vahviste). Eli ainakaan kouluun tai päivähoitoon ei tarvita mitään lääkärin sepustuksia siitä mitä vanhemmat kertovat. Koulussa opettaja ei saa käydä käsiksi oppilaaseen enää nykyään vaikka toki hyvä olisi että joissakin tilanteissa saisi. Terve maalaisjärki vain kasvatuksestakin kadonnut ja se näkyy kyllä lasten ja nuorten pahoinvointina. Syöttäminen pakolla ei todella tule kyseeseen ja voihan lapsen isä kirjoittaa opettajalle allergiasta "todistuksen".
Mutta katso etä mitä käyttöä IgG-vasta-aineilla allergeeneja kohtaan on todella, löytyy vaikka labraohjekirjoista labrojen käyttöaiheet ja merkitykset ja tulosten tulkintaohjeet. Ks. ohjekirja esim. netistä www.islab.fi
Infektioiden kohdalla IgG on asia erikseen. - ,,,
Lääkär i2 kirjoitti:
No, voisitko nyt eritellä että mitä hyötyä arvelet olevan IgG-labrakokeen ottamisesta jollekin allergeenille? Ilmeisesti olet sitä mieltä että IgG-labroja ottamalla voidaan todeta viivästynyt yliherkkyys ruoka-aineelle. No, onko sinulla esittää jotain näyttöä tälle väitteelle? Tieteellinen näyttö ei tue sitä että voitaisiin luotettavasti ja järkevästi todeta allergioita mittaamalla IgG:tä verestä. Olet siis sitä mieltä että koko maailman tiedeyhteisö ei asiaa tiedä, mutta sinä tiedät. Toisaalta: toki sinä niitä voit ottaa itseltäsi, rahalla saa ostettua labrakokeita esim. yksityisten lääkäriasemien kautta. Mutta ratkeaako ongelmasi ottamalla näitä IgG-labroja? Tarvitseeko sinun niitä todella ottaa edes, vaikuttaako vastaukset johonkin terveydentilassasi, paranetko sitten välttämällä näitä allergeeneja joita kohtaan sinulta verestä IgG:tä löytyy? Jos paranet niin sitten tietysti on ehdottoman järkevää nuo IgG:t ottaa ja välttää näitä allergeeneja joille IgG:tä löytyy verestä ja voit elää tervettä ja täysipainoista elämää. Jotenkin minua vain hyvin paljon epäilyttää että et tule saavuttamaan täydellistä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa eli et tule terveeksi ottamalla nuo IgG:t ja välttämällä näitä allergeeneja. Olisikin noin yksinkertaista.
Mitä tuohon esimerkkiin tulee niin tuntuu todella typerälle että latenlääkäriin edes tarvitsee ylipäätään mennä jos kerran sairaus on 100% selvillä jo. Siis koko käynti vain pelkän (vieläpä melko mitättömän) yhteiskunnallisen etuuden tähden ja lääkäriä tarvitaan vain todistelemaan jotain asiaa mitä ei pysty kunnolla edes vastaanoton puitteissa siis todistamaan luotettavasti, eli todistaa vain että "pyynnöstä todistan että potilas (tai potilaan isä) kertoo seuraavaa:" Tähänkö lääkärin ammattitaitoa todella tarvitaan?
Eikö noita etuuksia voisi siis saada vain hakemalla itse ilman mitään turhia lääkärin vastaanottokäyntejä? Eikö ihmisiin luoteta, ja toisaalta lääkärinkin pitäisi lähtökohtaisesti kai olettaa ettei potilas valehtele (sotilaslääketieteessä tästä joudutaan joskus vähän lipsumaan). Päiväkodissa tai koulussa ei pakkosyötetä lapselle yhtään miktään, ainakaan siten että se olisi laillista. Laittomuudet on toki asia erikseen. Voimakeinojen / väkivallan käyttö tai fyysisen koskemattomuuden rikkominen Suomessa vaatii joko poliisin tai sotilaspoliisin tai muun virkamiehen jolle on sallittu väkivaltaistenkin voimakeinojen käyttö ja fyysinen pakottaminen tai mielenterveyslain puitteissa voidaan myös käyttää pakkokeinoja ja fyysisen voiman käyttöä tietyissä tapauksissa. Lisäksi armeijassa annetaan kaksi pakollista rokotusta, nämä Puolustusvoimat anoo vuosittain STM:ltä pakollisiksi eli nämä voidaan pistää laillisesti tarvittaessa vaikka "väkisin" (aivokalvontulehdusrokote ja tetanus-difteria -vahviste). Eli ainakaan kouluun tai päivähoitoon ei tarvita mitään lääkärin sepustuksia siitä mitä vanhemmat kertovat. Koulussa opettaja ei saa käydä käsiksi oppilaaseen enää nykyään vaikka toki hyvä olisi että joissakin tilanteissa saisi. Terve maalaisjärki vain kasvatuksestakin kadonnut ja se näkyy kyllä lasten ja nuorten pahoinvointina. Syöttäminen pakolla ei todella tule kyseeseen ja voihan lapsen isä kirjoittaa opettajalle allergiasta "todistuksen".
Mutta katso etä mitä käyttöä IgG-vasta-aineilla allergeeneja kohtaan on todella, löytyy vaikka labraohjekirjoista labrojen käyttöaiheet ja merkitykset ja tulosten tulkintaohjeet. Ks. ohjekirja esim. netistä www.islab.fi
Infektioiden kohdalla IgG on asia erikseen.toki päiväkotiin ja kouluun tarvitaan lääkärintodistus lapsen allergian vuoksi. Ei siellä mitään pakkoruokintaa harrasteta niin kuin hyvin tiedät, mutta ei lapsi saa dieettiruokia pelkästään vanhemman ilmoituksen perusteella. Monenlaisia lippulappusia lääkärit joutuvat kirjoittamaan jotta potilas saisi erilaisia etuuksia. Voi olla että ne ovat lääkärin mielestä vähämerkityksisiä, mutta potilaalle varsinkin vähätuloiselle näillä voi olla hyvinkin suuri merkitys kuten myös sillä ettei lapsen tarvitse turhaan kärsiä.
Toivottavasti nämäkin asiat opit ennen kuin sinusta tulee OIKEA lääkäri. Jos tulee. - nyt kysymykseen
Lääkär i2 kirjoitti:
No, voisitko nyt eritellä että mitä hyötyä arvelet olevan IgG-labrakokeen ottamisesta jollekin allergeenille? Ilmeisesti olet sitä mieltä että IgG-labroja ottamalla voidaan todeta viivästynyt yliherkkyys ruoka-aineelle. No, onko sinulla esittää jotain näyttöä tälle väitteelle? Tieteellinen näyttö ei tue sitä että voitaisiin luotettavasti ja järkevästi todeta allergioita mittaamalla IgG:tä verestä. Olet siis sitä mieltä että koko maailman tiedeyhteisö ei asiaa tiedä, mutta sinä tiedät. Toisaalta: toki sinä niitä voit ottaa itseltäsi, rahalla saa ostettua labrakokeita esim. yksityisten lääkäriasemien kautta. Mutta ratkeaako ongelmasi ottamalla näitä IgG-labroja? Tarvitseeko sinun niitä todella ottaa edes, vaikuttaako vastaukset johonkin terveydentilassasi, paranetko sitten välttämällä näitä allergeeneja joita kohtaan sinulta verestä IgG:tä löytyy? Jos paranet niin sitten tietysti on ehdottoman järkevää nuo IgG:t ottaa ja välttää näitä allergeeneja joille IgG:tä löytyy verestä ja voit elää tervettä ja täysipainoista elämää. Jotenkin minua vain hyvin paljon epäilyttää että et tule saavuttamaan täydellistä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa eli et tule terveeksi ottamalla nuo IgG:t ja välttämällä näitä allergeeneja. Olisikin noin yksinkertaista.
Mitä tuohon esimerkkiin tulee niin tuntuu todella typerälle että latenlääkäriin edes tarvitsee ylipäätään mennä jos kerran sairaus on 100% selvillä jo. Siis koko käynti vain pelkän (vieläpä melko mitättömän) yhteiskunnallisen etuuden tähden ja lääkäriä tarvitaan vain todistelemaan jotain asiaa mitä ei pysty kunnolla edes vastaanoton puitteissa siis todistamaan luotettavasti, eli todistaa vain että "pyynnöstä todistan että potilas (tai potilaan isä) kertoo seuraavaa:" Tähänkö lääkärin ammattitaitoa todella tarvitaan?
Eikö noita etuuksia voisi siis saada vain hakemalla itse ilman mitään turhia lääkärin vastaanottokäyntejä? Eikö ihmisiin luoteta, ja toisaalta lääkärinkin pitäisi lähtökohtaisesti kai olettaa ettei potilas valehtele (sotilaslääketieteessä tästä joudutaan joskus vähän lipsumaan). Päiväkodissa tai koulussa ei pakkosyötetä lapselle yhtään miktään, ainakaan siten että se olisi laillista. Laittomuudet on toki asia erikseen. Voimakeinojen / väkivallan käyttö tai fyysisen koskemattomuuden rikkominen Suomessa vaatii joko poliisin tai sotilaspoliisin tai muun virkamiehen jolle on sallittu väkivaltaistenkin voimakeinojen käyttö ja fyysinen pakottaminen tai mielenterveyslain puitteissa voidaan myös käyttää pakkokeinoja ja fyysisen voiman käyttöä tietyissä tapauksissa. Lisäksi armeijassa annetaan kaksi pakollista rokotusta, nämä Puolustusvoimat anoo vuosittain STM:ltä pakollisiksi eli nämä voidaan pistää laillisesti tarvittaessa vaikka "väkisin" (aivokalvontulehdusrokote ja tetanus-difteria -vahviste). Eli ainakaan kouluun tai päivähoitoon ei tarvita mitään lääkärin sepustuksia siitä mitä vanhemmat kertovat. Koulussa opettaja ei saa käydä käsiksi oppilaaseen enää nykyään vaikka toki hyvä olisi että joissakin tilanteissa saisi. Terve maalaisjärki vain kasvatuksestakin kadonnut ja se näkyy kyllä lasten ja nuorten pahoinvointina. Syöttäminen pakolla ei todella tule kyseeseen ja voihan lapsen isä kirjoittaa opettajalle allergiasta "todistuksen".
Mutta katso etä mitä käyttöä IgG-vasta-aineilla allergeeneja kohtaan on todella, löytyy vaikka labraohjekirjoista labrojen käyttöaiheet ja merkitykset ja tulosten tulkintaohjeet. Ks. ohjekirja esim. netistä www.islab.fi
Infektioiden kohdalla IgG on asia erikseen.äläkä jätä puolitiehen!
- ,,,
nyt kysymykseen kirjoitti:
äläkä jätä puolitiehen!
homesairauksien tutkimisessa minkä tietäisit jos olisit lääkäri. Turha saivarrella ruoka-allergioista ja etuuksista.
- tulla väärään
,,, kirjoitti:
homesairauksien tutkimisessa minkä tietäisit jos olisit lääkäri. Turha saivarrella ruoka-allergioista ja etuuksista.
osoitteeseen.
- Lääkäri 2
nyt kysymykseen kirjoitti:
äläkä jätä puolitiehen!
Tuskin tuo siedätyshoito alkaa toimimaan seuraavan 10 vuoden sisään jos se ei alkanut osoittaa tehoa vaikka on jo 10 vuotta ollut käytössä. Eri asia on sitten se että miten luotettavasti tuo maitoallergia on todettu kysyjän kohdalla, ruoka-aineallergiaahan ei voida luotettavasti todeta IgG-vasta-aineilla, IgE-vasta-aineilla kylläkin, mutta ilmeisesti kysyjän kohdalla ei ole IgE maidolle koholla. Altistuskokeella toki voidaan aikuisenkin maitoallergiaa testata sairaalan allergiapoliklinikalla. Täyttä varmuutta ei siis nyt kuitenkaan ilmeisesti ole siitä että mille kysyjä on allerginen.
- Lääkäri 2
,,, kirjoitti:
homesairauksien tutkimisessa minkä tietäisit jos olisit lääkäri. Turha saivarrella ruoka-allergioista ja etuuksista.
IgG-vasta-aineiden testaamisesta "homesairauksien" tutkimisessa ei ole käytännössä juuri mitään hyötyä. Vähäistä hyötyä on sitetn jos tutkitaan rakennus että mitä homeita siellä on ja sitten otetaan useilta rakennuksessa olleilta henkilöiltä näitä IgG-labroja, tällöin tuloksista voidaan päätellä että rakennuksen homeet ovat aiheuttaneet immuunivasteen näille henkilöille joilta löytyy samoja IgG-vasta-aineita samoille homeille kuin rakennuksessa on. Kuitenkaan kaikille ei näitä vasta-aineita tule samalla lailla ja toisaalta se, että onko vasta-aineita vai ei niin ei korreloi siihen että kuinka hankalia oireita kukin saa, monella voi olla vaikka kuinka vasta-aineita eikä oireita ja joillan vain vähän vasta-aineita ja hankaliakin oireita. Sinänsä hoitolinjojen valintaan nuo home-IgG-labrat eivät siis vaikuta ja varsin turhia labroja ovat tässä mielessä, rakennushan on joka tapauksessa syytä korjata ja homeet poistaa, tuli niistä oireita tai ei tai oli niitä vasta-aineita tai ei. Ei sitä homeongelmaa voi jättää korjaamatta IgG-labrojen perusteella ja hoitohan on joka tapauksessa homeiden välttäminen ja oireenmukainen hoito tarvittaessa. Ehkä joissakin vakuutusoikeudellisissa tilanteissa IgG:sta voi olla hyötyä ja samaten joissakin työkyvyttömyyslausunnoissa niitä voidaan käyttää tukena.
- Homeherkkä#
Lääkär i2 kirjoitti:
No, voisitko nyt eritellä että mitä hyötyä arvelet olevan IgG-labrakokeen ottamisesta jollekin allergeenille? Ilmeisesti olet sitä mieltä että IgG-labroja ottamalla voidaan todeta viivästynyt yliherkkyys ruoka-aineelle. No, onko sinulla esittää jotain näyttöä tälle väitteelle? Tieteellinen näyttö ei tue sitä että voitaisiin luotettavasti ja järkevästi todeta allergioita mittaamalla IgG:tä verestä. Olet siis sitä mieltä että koko maailman tiedeyhteisö ei asiaa tiedä, mutta sinä tiedät. Toisaalta: toki sinä niitä voit ottaa itseltäsi, rahalla saa ostettua labrakokeita esim. yksityisten lääkäriasemien kautta. Mutta ratkeaako ongelmasi ottamalla näitä IgG-labroja? Tarvitseeko sinun niitä todella ottaa edes, vaikuttaako vastaukset johonkin terveydentilassasi, paranetko sitten välttämällä näitä allergeeneja joita kohtaan sinulta verestä IgG:tä löytyy? Jos paranet niin sitten tietysti on ehdottoman järkevää nuo IgG:t ottaa ja välttää näitä allergeeneja joille IgG:tä löytyy verestä ja voit elää tervettä ja täysipainoista elämää. Jotenkin minua vain hyvin paljon epäilyttää että et tule saavuttamaan täydellistä psyykkisen, fyysisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilaa eli et tule terveeksi ottamalla nuo IgG:t ja välttämällä näitä allergeeneja. Olisikin noin yksinkertaista.
Mitä tuohon esimerkkiin tulee niin tuntuu todella typerälle että latenlääkäriin edes tarvitsee ylipäätään mennä jos kerran sairaus on 100% selvillä jo. Siis koko käynti vain pelkän (vieläpä melko mitättömän) yhteiskunnallisen etuuden tähden ja lääkäriä tarvitaan vain todistelemaan jotain asiaa mitä ei pysty kunnolla edes vastaanoton puitteissa siis todistamaan luotettavasti, eli todistaa vain että "pyynnöstä todistan että potilas (tai potilaan isä) kertoo seuraavaa:" Tähänkö lääkärin ammattitaitoa todella tarvitaan?
Eikö noita etuuksia voisi siis saada vain hakemalla itse ilman mitään turhia lääkärin vastaanottokäyntejä? Eikö ihmisiin luoteta, ja toisaalta lääkärinkin pitäisi lähtökohtaisesti kai olettaa ettei potilas valehtele (sotilaslääketieteessä tästä joudutaan joskus vähän lipsumaan). Päiväkodissa tai koulussa ei pakkosyötetä lapselle yhtään miktään, ainakaan siten että se olisi laillista. Laittomuudet on toki asia erikseen. Voimakeinojen / väkivallan käyttö tai fyysisen koskemattomuuden rikkominen Suomessa vaatii joko poliisin tai sotilaspoliisin tai muun virkamiehen jolle on sallittu väkivaltaistenkin voimakeinojen käyttö ja fyysinen pakottaminen tai mielenterveyslain puitteissa voidaan myös käyttää pakkokeinoja ja fyysisen voiman käyttöä tietyissä tapauksissa. Lisäksi armeijassa annetaan kaksi pakollista rokotusta, nämä Puolustusvoimat anoo vuosittain STM:ltä pakollisiksi eli nämä voidaan pistää laillisesti tarvittaessa vaikka "väkisin" (aivokalvontulehdusrokote ja tetanus-difteria -vahviste). Eli ainakaan kouluun tai päivähoitoon ei tarvita mitään lääkärin sepustuksia siitä mitä vanhemmat kertovat. Koulussa opettaja ei saa käydä käsiksi oppilaaseen enää nykyään vaikka toki hyvä olisi että joissakin tilanteissa saisi. Terve maalaisjärki vain kasvatuksestakin kadonnut ja se näkyy kyllä lasten ja nuorten pahoinvointina. Syöttäminen pakolla ei todella tule kyseeseen ja voihan lapsen isä kirjoittaa opettajalle allergiasta "todistuksen".
Mutta katso etä mitä käyttöä IgG-vasta-aineilla allergeeneja kohtaan on todella, löytyy vaikka labraohjekirjoista labrojen käyttöaiheet ja merkitykset ja tulosten tulkintaohjeet. Ks. ohjekirja esim. netistä www.islab.fi
Infektioiden kohdalla IgG on asia erikseen.Lääketieteen, siis mainitsemasi "koko maailman tideyhteisön" mukaan sytolyyttisessä ja immunokompleksivälitteisessä, eli II:s ja III:s allergiatyypissä allergeeni-/antigeenialtistuksen aiheuttamassa tulehdusreaktiossa B-lymfosyytit tuottavat ensin allergeeni-/antigeeni-IgM-vasta-ainetta tulehduksesta noin parin viikon kuluttua, joka vasta-aine muuntuu IgG:ksi parin kuukauden kuluessa.
Mikäli IgM-vasta-ainetestejä olisi saatavilla niin allergeeni-/antigeenialtistukksen aiheuttamien TULEHDUSreaktioiden toteaminen onnistuisi jopa täsmätietona koskien myös ns. kosteusvauriomikrobeja.
Kun totesit, että IgG-testeillä ei voida todeta "järkevästi" allergioita, niin eihän niitä voida todeta "järkevästi" IgE-vasta-ainetesteiläkään, koska vaikka IgE:tä löytyisikin, niin IgE-tyypiin kuuluvia allergiaoireita ei saata olla edes olemassa. Ja kun ei ole olemassa, niin ei VIELÄ ole sairastunut I:s tyypin allergian aiheuttamiin sairauksiin, joka sekin altistuksen jatkuessa on mahdollista muihinkin immunologisiin perustyyppeihin kuuluville kuin atoopikoille.
Mitä tulee professori-/lääkäritasoisten allergiagurujen allergiaviestintään median kautta ja silmästä silmään, niin kun meitä AIKUISIÄN IgG-allergikkojakin alkaa olla pilvin pimein olemassa koskien niin ns. kosteusvauriomikrobeja kuin ruoka- ym. aineitakin, niin siksipä kyselin sinulta meidän kaikkien puolesta auttaisiko SIEDÄTYSHOITO pitkällä tähtäimellä meidän allergisiin sairauksiimme, eli siihen, että altistus ei enää pukkaisi päälle allergiapohjaisia monimuotoisia sairauksia tai pahentaisi jo olemassaolevaksi diagnosoituja kroonisia sairauksia.
Vastauksen sijasta sinä aloit kirjoitella asian vierestä, jota asian viertä olevaa minäkin homeallergisoiduttuani kuulin kysymyksiini kymeneltä erikoistasolääkäriltä kahdestatoista, joista yksi maamme huippuihin kuuluva reumalääkärikin totesi, että vältä hometta tai sinulta voi mennä liikuntakyky.
Se voi mennä muistakin allergeeneistä vaikkapa mustaherukasta, jonka senkin opin vasta pari vuotta sitten.
Joten löytyisikö vaikkapa mustaherukka-IgG-testiä kun IgE-testejä näyttää läytyvän joka lähtöön.
Mitä tulee III:s allergiatyyppiin, niin lääketieteen mukaan antigeenien ja IgM tai IgG-vasta-aineiden ja komplementtien muodostamat keskisuuret immunokompleksit saavat aikaan tulehduksen mm. endoteelisoluissa, munuaisissa, ihossa. Komplementtiaktivaatiossa syntyvä C5a kutsuu paikalle neutrofiilisiä valkosoluja, jotka ryhtyvät fagosytoimaan immunokomplekseja, mutta vapauttavat samalla KUDOSTUHOA aiheuttavia lysomaalisa entsyymejä ja SYTOKIINEJA jne., joten monimuotoinen oireilu on valmis kosteusvauriomikrobiallergikoillekin kosteusvauriorakennuksissa.
Mitenkä olisi Lääkäri 2:nen III:s allergiatyypin kohdalla immunokomplkesimittaukset kuin myös verisuonitulehdus-vasta-ainemittaukset?
II:s ja III:s tyyppien kohdalla vain altistus näyttää mihin sairauksiin tuohon tyyppiin kuuluva allergikko sairastuu.
II:s IgG-tyypin kohdalla vasta-aineita syntyy punasoluja, verihiutaleita ja neutrofiilejä kohtaan seurauksena anemia, trombosytopenia tai neutropenia.
Kun maakuntalehdessämme 2.10.2010 HYKS:sin professori Tari Haahtela kertoi uskovansa, että "ALLERGIA JA ASTMA ovat eräänlainen jäävuoren huippu. Pinnan alla muhii JOUKKO KROONISIA SAIRAUKSIA", niin samaa mieltä III:s tyypin allergikkona ja krooniseksi ihopolilla luokiteltuja ihosairauksia (PPP psori) kosteusvauriotyöpaikka-altistuksesta osakseni saaneena olen. Tosin kohdallani ne eivät ole kroonisia, mutta tietyistä allergeenialtistuksista saan ne kimppuuni koskien mm. multa-altistusta.
Kun kirjoitit, että IgG-vasta-ainetutkimukset ovat infektioiden kohdalla paikallaan, niin varmaan tiedät, että kosteusvauriorakennusaltistuneiden limakalvo- muita tulehduksia hoidellaan antibiooteilla ILMAN virus-IgG-vasta-ainetutkimuksia. - Lääkäri 2
Homeherkkä# kirjoitti:
Lääketieteen, siis mainitsemasi "koko maailman tideyhteisön" mukaan sytolyyttisessä ja immunokompleksivälitteisessä, eli II:s ja III:s allergiatyypissä allergeeni-/antigeenialtistuksen aiheuttamassa tulehdusreaktiossa B-lymfosyytit tuottavat ensin allergeeni-/antigeeni-IgM-vasta-ainetta tulehduksesta noin parin viikon kuluttua, joka vasta-aine muuntuu IgG:ksi parin kuukauden kuluessa.
Mikäli IgM-vasta-ainetestejä olisi saatavilla niin allergeeni-/antigeenialtistukksen aiheuttamien TULEHDUSreaktioiden toteaminen onnistuisi jopa täsmätietona koskien myös ns. kosteusvauriomikrobeja.
Kun totesit, että IgG-testeillä ei voida todeta "järkevästi" allergioita, niin eihän niitä voida todeta "järkevästi" IgE-vasta-ainetesteiläkään, koska vaikka IgE:tä löytyisikin, niin IgE-tyypiin kuuluvia allergiaoireita ei saata olla edes olemassa. Ja kun ei ole olemassa, niin ei VIELÄ ole sairastunut I:s tyypin allergian aiheuttamiin sairauksiin, joka sekin altistuksen jatkuessa on mahdollista muihinkin immunologisiin perustyyppeihin kuuluville kuin atoopikoille.
Mitä tulee professori-/lääkäritasoisten allergiagurujen allergiaviestintään median kautta ja silmästä silmään, niin kun meitä AIKUISIÄN IgG-allergikkojakin alkaa olla pilvin pimein olemassa koskien niin ns. kosteusvauriomikrobeja kuin ruoka- ym. aineitakin, niin siksipä kyselin sinulta meidän kaikkien puolesta auttaisiko SIEDÄTYSHOITO pitkällä tähtäimellä meidän allergisiin sairauksiimme, eli siihen, että altistus ei enää pukkaisi päälle allergiapohjaisia monimuotoisia sairauksia tai pahentaisi jo olemassaolevaksi diagnosoituja kroonisia sairauksia.
Vastauksen sijasta sinä aloit kirjoitella asian vierestä, jota asian viertä olevaa minäkin homeallergisoiduttuani kuulin kysymyksiini kymeneltä erikoistasolääkäriltä kahdestatoista, joista yksi maamme huippuihin kuuluva reumalääkärikin totesi, että vältä hometta tai sinulta voi mennä liikuntakyky.
Se voi mennä muistakin allergeeneistä vaikkapa mustaherukasta, jonka senkin opin vasta pari vuotta sitten.
Joten löytyisikö vaikkapa mustaherukka-IgG-testiä kun IgE-testejä näyttää läytyvän joka lähtöön.
Mitä tulee III:s allergiatyyppiin, niin lääketieteen mukaan antigeenien ja IgM tai IgG-vasta-aineiden ja komplementtien muodostamat keskisuuret immunokompleksit saavat aikaan tulehduksen mm. endoteelisoluissa, munuaisissa, ihossa. Komplementtiaktivaatiossa syntyvä C5a kutsuu paikalle neutrofiilisiä valkosoluja, jotka ryhtyvät fagosytoimaan immunokomplekseja, mutta vapauttavat samalla KUDOSTUHOA aiheuttavia lysomaalisa entsyymejä ja SYTOKIINEJA jne., joten monimuotoinen oireilu on valmis kosteusvauriomikrobiallergikoillekin kosteusvauriorakennuksissa.
Mitenkä olisi Lääkäri 2:nen III:s allergiatyypin kohdalla immunokomplkesimittaukset kuin myös verisuonitulehdus-vasta-ainemittaukset?
II:s ja III:s tyyppien kohdalla vain altistus näyttää mihin sairauksiin tuohon tyyppiin kuuluva allergikko sairastuu.
II:s IgG-tyypin kohdalla vasta-aineita syntyy punasoluja, verihiutaleita ja neutrofiilejä kohtaan seurauksena anemia, trombosytopenia tai neutropenia.
Kun maakuntalehdessämme 2.10.2010 HYKS:sin professori Tari Haahtela kertoi uskovansa, että "ALLERGIA JA ASTMA ovat eräänlainen jäävuoren huippu. Pinnan alla muhii JOUKKO KROONISIA SAIRAUKSIA", niin samaa mieltä III:s tyypin allergikkona ja krooniseksi ihopolilla luokiteltuja ihosairauksia (PPP psori) kosteusvauriotyöpaikka-altistuksesta osakseni saaneena olen. Tosin kohdallani ne eivät ole kroonisia, mutta tietyistä allergeenialtistuksista saan ne kimppuuni koskien mm. multa-altistusta.
Kun kirjoitit, että IgG-vasta-ainetutkimukset ovat infektioiden kohdalla paikallaan, niin varmaan tiedät, että kosteusvauriorakennusaltistuneiden limakalvo- muita tulehduksia hoidellaan antibiooteilla ILMAN virus-IgG-vasta-ainetutkimuksia.Kannattaisi nyt yrittää pitää mielessä että sairauksien hoito käytännössä ja immunologian oppikirjassa esitellyt immuunijärjestelmän solu- ja molekyylibiologiset mekanismit eivät ole yksi ja sama asia. Ihmisen immuunijärjestelmä on äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut solu- ja molekyylibiologinen järjestelmä, aiheesta tiedetään paljon, mutta ei läheskään kaikkea. Yliopistojen ja muiden akateemisten tutkimuslaitosten yksiköissä tehdään hyvin paljon biomedisiinistä perustutkimusta, mutta näiden tutkimusten tuloksista vain jotkin harvat vaikuttavat aivan suoraan kliiniseen lääketieteeseen eli käytännön lääketieteeseen ja sen hyödyntämiin diagnoosi- ja hoitokeinoihin.
Hoitosuosituksiin on yritetty kaikkein parhaimpien asiantuntijoiden työn avulla tiivistää ja sovittaa ihan konkreettisiksi käytännön ohjeiksi että miten erinäisiä sairauksia diagnosoidaan ja hoidetaan. Edes yliopistosairaalan allergiapoliklinikoilla ei kukaan erikoislääkäri lueskele käytännön diagnostiikka- ja hoito-ohjeita joistakin immunologian oppikirjoista, nämä immunologian engallinkieliset järkälemäiset perusoppikirjat luetaan lääkiksen 2-3 ensimmäisen vuoden aikana tyypillisesti ja sitten kolmannen vuoden jälkeen viimeistään aletaan opiskella että miten niitä sairauksia käytännössä todetaan ja hoidetaan. Allergioiden kohdalla opitaan miten allergioita käytännössä todetaan terveyskeskuksessa ja sairaalassa ja miten niitä sitten hoidetaan kun ne on todettu. Ehkä kerrotaan vielä allergioihin liittyvistä erinäisistä sosiaalietuuksista joita varten lääkäri joutuu laatimaan todistuksia ja lausuntoja.
Koska löydät mielestäsi kauniita selitysmalleja kokemillesi oireille ja sinulla todetuille sairauksille niin voisitko sitten selittää että kun IgG tekee selittämälläsi mekanismeilla kuvaamiasi haittoja ja tuhoja niin miksi se tekee näitä oireita ja haittoja vain joillekin ihmisille? Vai tekeekö? Miten tuon voisi testata sitten että kenellä se oireilu johtuu siitä home-IgG:stä? Miten sen voi todeta sitten että se johtuu siitä home-IgG:stä eikä jostakin muusta tekijästä? Onko kyseessä vain veikkaus home-IgG:tä kohtaan jos oireita on ja home-IgG:tä myös verestä löytyy? Eihän tuo todista mitään että oireet johtuvat siitä homeesta jolle IgG:tä löytyy ja että kyseessä on muka home-IgG-allergia. Ei sitä IgG:tä voi käyttää diagnostiikkaan; yli 90 prosentilla ihmisistä löytyy IgG:tä homeille, mutta vain muutama prosentti oireilee jotenkin erityisesti. Mikä testi se sellainen allergiatesti on että positiivinen tulos löytyy 95 %:lla ja oireita / "sairaus" vain 2 %:lla? Eli vääriä positiivisia yli 90% ja testi on hyvä ja allergiaa se on kun löytyy immunologian oppikirjasta hakemalla kaunis mekanismi jolla selittää oireet ja sairaus. Olet ilmeisesti itse todennut että palmoplantaarinen pustuloosisi johtuu homeista, niinkö? Samaten olet ilmeisesti itse todennut että psoriaasisi johtuu homeista? Onko sinulla esittää jotakin näyttöä tai faktaa olettamuksiesi pohjaksi vai onko kyseessä vain maallikon valistunut arvailu? Onko edes kukaan lääkäri esittänyt mitään epäilyä tai arvailua tuonne päin, puhumattakaan että asiaa olisi voitu jotenkin todentaa muuten kuin vain heittämällä epäily ilmaan? Lääkäri 2 kirjoitti:
Kannattaisi nyt yrittää pitää mielessä että sairauksien hoito käytännössä ja immunologian oppikirjassa esitellyt immuunijärjestelmän solu- ja molekyylibiologiset mekanismit eivät ole yksi ja sama asia. Ihmisen immuunijärjestelmä on äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut solu- ja molekyylibiologinen järjestelmä, aiheesta tiedetään paljon, mutta ei läheskään kaikkea. Yliopistojen ja muiden akateemisten tutkimuslaitosten yksiköissä tehdään hyvin paljon biomedisiinistä perustutkimusta, mutta näiden tutkimusten tuloksista vain jotkin harvat vaikuttavat aivan suoraan kliiniseen lääketieteeseen eli käytännön lääketieteeseen ja sen hyödyntämiin diagnoosi- ja hoitokeinoihin.
Hoitosuosituksiin on yritetty kaikkein parhaimpien asiantuntijoiden työn avulla tiivistää ja sovittaa ihan konkreettisiksi käytännön ohjeiksi että miten erinäisiä sairauksia diagnosoidaan ja hoidetaan. Edes yliopistosairaalan allergiapoliklinikoilla ei kukaan erikoislääkäri lueskele käytännön diagnostiikka- ja hoito-ohjeita joistakin immunologian oppikirjoista, nämä immunologian engallinkieliset järkälemäiset perusoppikirjat luetaan lääkiksen 2-3 ensimmäisen vuoden aikana tyypillisesti ja sitten kolmannen vuoden jälkeen viimeistään aletaan opiskella että miten niitä sairauksia käytännössä todetaan ja hoidetaan. Allergioiden kohdalla opitaan miten allergioita käytännössä todetaan terveyskeskuksessa ja sairaalassa ja miten niitä sitten hoidetaan kun ne on todettu. Ehkä kerrotaan vielä allergioihin liittyvistä erinäisistä sosiaalietuuksista joita varten lääkäri joutuu laatimaan todistuksia ja lausuntoja.
Koska löydät mielestäsi kauniita selitysmalleja kokemillesi oireille ja sinulla todetuille sairauksille niin voisitko sitten selittää että kun IgG tekee selittämälläsi mekanismeilla kuvaamiasi haittoja ja tuhoja niin miksi se tekee näitä oireita ja haittoja vain joillekin ihmisille? Vai tekeekö? Miten tuon voisi testata sitten että kenellä se oireilu johtuu siitä home-IgG:stä? Miten sen voi todeta sitten että se johtuu siitä home-IgG:stä eikä jostakin muusta tekijästä? Onko kyseessä vain veikkaus home-IgG:tä kohtaan jos oireita on ja home-IgG:tä myös verestä löytyy? Eihän tuo todista mitään että oireet johtuvat siitä homeesta jolle IgG:tä löytyy ja että kyseessä on muka home-IgG-allergia. Ei sitä IgG:tä voi käyttää diagnostiikkaan; yli 90 prosentilla ihmisistä löytyy IgG:tä homeille, mutta vain muutama prosentti oireilee jotenkin erityisesti. Mikä testi se sellainen allergiatesti on että positiivinen tulos löytyy 95 %:lla ja oireita / "sairaus" vain 2 %:lla? Eli vääriä positiivisia yli 90% ja testi on hyvä ja allergiaa se on kun löytyy immunologian oppikirjasta hakemalla kaunis mekanismi jolla selittää oireet ja sairaus. Olet ilmeisesti itse todennut että palmoplantaarinen pustuloosisi johtuu homeista, niinkö? Samaten olet ilmeisesti itse todennut että psoriaasisi johtuu homeista? Onko sinulla esittää jotakin näyttöä tai faktaa olettamuksiesi pohjaksi vai onko kyseessä vain maallikon valistunut arvailu? Onko edes kukaan lääkäri esittänyt mitään epäilyä tai arvailua tuonne päin, puhumattakaan että asiaa olisi voitu jotenkin todentaa muuten kuin vain heittämällä epäily ilmaan?Miinustelijalääkärit ovat päässeet aivan loistamaan
- suomalaiset miinustelijalääkärit.- Homeherkkä#
Lääkäri 2 kirjoitti:
Kannattaisi nyt yrittää pitää mielessä että sairauksien hoito käytännössä ja immunologian oppikirjassa esitellyt immuunijärjestelmän solu- ja molekyylibiologiset mekanismit eivät ole yksi ja sama asia. Ihmisen immuunijärjestelmä on äärimmäisen monimutkainen ja hienostunut solu- ja molekyylibiologinen järjestelmä, aiheesta tiedetään paljon, mutta ei läheskään kaikkea. Yliopistojen ja muiden akateemisten tutkimuslaitosten yksiköissä tehdään hyvin paljon biomedisiinistä perustutkimusta, mutta näiden tutkimusten tuloksista vain jotkin harvat vaikuttavat aivan suoraan kliiniseen lääketieteeseen eli käytännön lääketieteeseen ja sen hyödyntämiin diagnoosi- ja hoitokeinoihin.
Hoitosuosituksiin on yritetty kaikkein parhaimpien asiantuntijoiden työn avulla tiivistää ja sovittaa ihan konkreettisiksi käytännön ohjeiksi että miten erinäisiä sairauksia diagnosoidaan ja hoidetaan. Edes yliopistosairaalan allergiapoliklinikoilla ei kukaan erikoislääkäri lueskele käytännön diagnostiikka- ja hoito-ohjeita joistakin immunologian oppikirjoista, nämä immunologian engallinkieliset järkälemäiset perusoppikirjat luetaan lääkiksen 2-3 ensimmäisen vuoden aikana tyypillisesti ja sitten kolmannen vuoden jälkeen viimeistään aletaan opiskella että miten niitä sairauksia käytännössä todetaan ja hoidetaan. Allergioiden kohdalla opitaan miten allergioita käytännössä todetaan terveyskeskuksessa ja sairaalassa ja miten niitä sitten hoidetaan kun ne on todettu. Ehkä kerrotaan vielä allergioihin liittyvistä erinäisistä sosiaalietuuksista joita varten lääkäri joutuu laatimaan todistuksia ja lausuntoja.
Koska löydät mielestäsi kauniita selitysmalleja kokemillesi oireille ja sinulla todetuille sairauksille niin voisitko sitten selittää että kun IgG tekee selittämälläsi mekanismeilla kuvaamiasi haittoja ja tuhoja niin miksi se tekee näitä oireita ja haittoja vain joillekin ihmisille? Vai tekeekö? Miten tuon voisi testata sitten että kenellä se oireilu johtuu siitä home-IgG:stä? Miten sen voi todeta sitten että se johtuu siitä home-IgG:stä eikä jostakin muusta tekijästä? Onko kyseessä vain veikkaus home-IgG:tä kohtaan jos oireita on ja home-IgG:tä myös verestä löytyy? Eihän tuo todista mitään että oireet johtuvat siitä homeesta jolle IgG:tä löytyy ja että kyseessä on muka home-IgG-allergia. Ei sitä IgG:tä voi käyttää diagnostiikkaan; yli 90 prosentilla ihmisistä löytyy IgG:tä homeille, mutta vain muutama prosentti oireilee jotenkin erityisesti. Mikä testi se sellainen allergiatesti on että positiivinen tulos löytyy 95 %:lla ja oireita / "sairaus" vain 2 %:lla? Eli vääriä positiivisia yli 90% ja testi on hyvä ja allergiaa se on kun löytyy immunologian oppikirjasta hakemalla kaunis mekanismi jolla selittää oireet ja sairaus. Olet ilmeisesti itse todennut että palmoplantaarinen pustuloosisi johtuu homeista, niinkö? Samaten olet ilmeisesti itse todennut että psoriaasisi johtuu homeista? Onko sinulla esittää jotakin näyttöä tai faktaa olettamuksiesi pohjaksi vai onko kyseessä vain maallikon valistunut arvailu? Onko edes kukaan lääkäri esittänyt mitään epäilyä tai arvailua tuonne päin, puhumattakaan että asiaa olisi voitu jotenkin todentaa muuten kuin vain heittämällä epäily ilmaan?Mistä tuollainen tieto on peräisin, että 95 prossalla ihmisistä on homeille IgG:tä veressään?
Onko 95 prossalla ihmisistä myös esim. ruoka-allergeeni-IgG:itä veressään?
Lääkätieteen mukaan II:s ja III:s allergiatyypilla allergeeni/-antigeeni-IgG:tä löytyy vasta sitten kun allergeeni/antigeeni on aiheuttanut tulehdusreaktion. Ja kun B-lymfosyytit tulevat tulehduspaikalle vasta ns. luontaisen immuunijärjestelmän petettyä, eli kolmen päivän kuluttua, niin mikäli tulehdusreaktio kestää lyhyemmän aikaa IgG-vasta-aineita ei muodostu.
Perimme immunologisen perustyypin vanhemmiltamme.
Tutkimusten mukaan I:s tyypin perii n. 10 rpossaa ja IV:s (kosketusallergia) tyypin n. 20 prossaa, joten n. 70 prossaa kuuluu II:s tai III:s tyyppiin, eli IgG-tyyppeihin.
Mitä homeallergian aiheuttamiin ammattitauteihin tulee, niin kun heistä VAIN viitisen prossaa kuuluu I:s, eli IgE-tyyppiin, niin muut allergisen ammattitautidiagnoosin saaneet, eli 95 prossaa kuuluu ns. viivästyneisiin allergiatyyppeihin ja osa heistä IV:s tyyppiin, joka tyyppi ei tuota vasta-aineita.
Jos allergisista ammattitaudeista työpaikka-altistuksen jatkuessa sairastaa ajoittain pelkästään ns. ODTS-keuhkorakkulakuumetta niin vasta-aineita ei synny, koska keuhkorakkulatulehdus on ohi päivässä-parissa.
Kosteusvuriomikrobiallergisoitumisen aiheuttamiin ammattitauteihin kuuluu myös keuhkoputitulehdus, jota JOSTAIN SYYSTÄ ei ilmene ammattitautitilastoissa yhtään kappaletta.
Mitä minun PPP:heni tulee, niin sen sai aikaiseksi polven nivelsidevamma, liukastuin 28.2.2003 maantiellä koiraa ulkoiluttaessani, ja kahden tunnin kuluttua vamman syntymisestä alkaen kämmenistä.
Kun hakeuduin huhtikuussa iho-allergologian proffan vastaanotolle, niin hän totesi minulle ettet enää siedä multaa. Jostain kumman syystä myös psori pukkasi päälle (sääressä pari plänttiä ja pläntti kyynärpäässä). Ihopolilla diagnosoitiin kumpikin toukokuun lopulla. PPP oli jo silloin levinnyt oikean jalan kantapääseudulle (multapöllyttelin paljain sormin), jonka takia tilanne paheni kaiken kesää lääkityksestä huolimatta ja alkoi PARANEMAAN välittömästi pakkasten tultua.
Kyllähän sitä viime kesänäkin paljanin sormin suoritettu porkkanataimien harvennus nostatti oikean kantapään tienoille muutaman pustulan, pari psoriplänttiä sääreen ja kyynärpääkin kukki. Tosin etu- ja keskisormikin tulehtui pariksi viikoksi, joka tulehdus laukaisi iho-oireilun JALKAAN.
Veikkaanpa, että mikäli virus aiheuttaisi minulle keuhkoputitulehduksen, niin työpaikka-altistukseni sekopäiseksi saanut immuunijärjestelmäni pukkaisi kummankin ihotulehduksen päälle.
- Homeherkkä#
Kun kosteusvauriorakennusMIKROBIaltistuksesta johtuvan astmalääkekäytön (astmaa ei tododettu) ja kroonisen nuhan (ei-ammattitautitodettu) lisäksi altistuksesta aiheutuu myös monia muita diagnosoituja sairauksia, niin kyllä minultakin riemunkiljahdus pääsi joulun jälkeen, kun eräs kosteusvaurioMIKROBIsairastunut työntekijä, jonka rinnalla olen kulkenut yli vuosikymmenen, kertoi saaneensa joulun jälkeen työantajansa vakuukuususyhtiöltä päätöksen, jossa päätöksessä reilu vuosi sitten vakuutusyhtiön myöntämä MÄÄRÄAIKAINEN osa-työkyvyttömyyseläke muuntui toistaiseksi myönnetyksi osa-työkyvyttömyyseläkkeeksi.
Ja siitä kiitos hänen tt-lääkärilleen, joka on antanut lähetteitä eri erikoispoleille sekä erikoislääkäreille, joissa todettujen lääketiedefaktojen perusteella hän laati määräaikaisen osatyökyvyttömyyseläke-B-lausunnon alle vuosi sitten ja nyt reilu kuukausi sitten laati uuden B-lausunnon, josta selveni että pari viikkoa kosteusvauriorakennuksessa työssäoloa ja pari viikkoa osatyökyvyttömyseläkkeelläoloa pienensi liki vuoden seurannan aikana tulehdussairauspoissaolo-oireilun murto-osaan entisestään, mutta ei täysin.
Kun lääkityksistä huolimatta hänenkin kohdallaan tulehduslääkitykset alkavat menettää tehoaan pikkuhiljaa, vaikka kosteusvauriomikrobialtistus on puolittunut, niin nähtäväksi jää kuinka hänenkin terveytensä kestää tulevaisuudessa.
Kun mistään ns. "kosteusvauriokorjaus"suunitelmistakaan julkisen vallan työantajan taholta ei ole mitään tietoa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 445842
- 475338
- 483718
- 133663
Vimpelin liikuntahallilla tulipalo?
Katsoin, että liikuntahallista tuloo mustaa savua. Sitten ovet pärähti hajalle, ja sisältä tuli aikamoinen lieska. Toise953327- 313126
- 592884
- 572740
- 532400
- 381854