Taktiikka ja strategia oli aivan onneton. Ensin hirmuinen tykistökeskitys ja sitten miestä ja panssaria niin paljon että läpimurto tulee. Tappiosta ei piitattu pätkääkään, eläimellistä rynnimistä. Koska miehiä ja kalustoa oli huomattavasti enemmän kuin saksalaisilla voitto tuli. Joskin siitä maksettiin aivan mielipuolinen hinta. Sodan jälkeen ikäryhmässä 20-40 vuotta oli valtava pula miehistä. Siinä ei mitään sotaitoa tarvittu, eikä sitä kyllä ollutkaan. Ihme ettei nykyäänkään siellä ihmetellä aivan järjetöntä sodankäyntitapaa. Miljoonia miehiä tapatettiin!
Surkea puna-armeija
Tämä on totuus
12235
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Venäläisillä oli kesäkuussa 1944 Suomea vastassa toistatuhatta konetta mutta mitään merkittävää eivät saaneet aikaan. Sillä määrällä koneita olisi pitänyt pystyä tuhoamaan Suomen ilmapuolustus ja halvaannuttaa logistiikka. Kumpikaan ei ollut lähelläkään, kylvivät pomminsa metsiin!
Ilmakampanja olisi pitänyt aloittaa viikkoja ennen maahyökkäystä. Ensin olisi tuhottu Suomen ilmavoimat, sitten sillat, satamat, koko logistinen ketju. Senjälkeen olisi siirrytty pehmittämään kannaksen liikenneyhteyksiä, siihen puna-armeijan rynnistys ja jatkuva maataistelukoineden hyökkäys perääntyviä joukkoja vastaan niin se olisi ollut siinä.
Miten nämä reppanat Suomen ilmavoimia olisivat tuhonneet kun pelkäsivät Helsingissäkin jo sulkutulta. Sulkutulta jonka läpi rohkeat brittipojat olisi lentäneet tappioista huolimatta.
kun eivät saaanett tuhottua Suomen armeijaa -44.
Ei ne olleet koskaan hyviä lentäjiä. En viallisilla ruumisarkuilla yritettiin Berliiniä pommittaa mutta kun ei. Sitten lennettiin uutuksillaan mutta vitulleen meni.
Ryssällä ei oikein nuo laivasto ja ilmailuasiat näytä hallinnassa olevan.
että lujaa selkä edellä meren taa pakoon, laivaston suojiin. Ai niin, ihan unohdin ja taisit sinäkin unohtaa, että Berliinin ja Moskovan välillä ei ole valtamerta. Oli siis pakko vain tapella eli sekö sinua katkeroittaa kun pärjäsivät ja lopulta voittivat.
Mutta Itämeri on. Vai väitätkö ettei Itämeren laivaston tykit auttaneet Leningradin puollustuksessa. Laivaston joka olisi aivan varmasti tuhotti jos Kriegsmarinella ja Luftwaffella olisi ollut parhaimmat voimansa Itämerellä.
Britit pelastivat Murmanskin kammottavalta kohtalolta. Tirpitz jos olisi Murmanskia tulittanut niin huonosti olisi käynnyt. Brittien takia Norjasta käsin operoiva Kriegsmarine ei pystynyt valtaamaan Barentsinmerta ja Jäämerta mikä oli Neuvostoliiton selviytymisen kannalta välttämätöntä.
taistella Saksaa vastaan kaikialla, missä se hyökkäsi, maalla, ilmassa ja merellä. Britit eivät epäröineet taistella yksin, vaikka Saksa oli jonkin aikaa täysin ylivoimainen. Puna-armeijalla oli koko ajan mahtavat liittolaiset eli Iso-Britannia ja USA.
sodassa jaeta tyylipisteitä vaan lopputulos ratkaisee. Keski-Euroopan meneillään olevassa mäkiviikolla palkitaan sekä osakilpailuvoitosta, että kokonaisvoitosta. Minkälaisen mitalin Saksa sai WWII kiertueella.
Näinpä se taisi mennä, ettei Saksan pojille ww2-turneessa sitten palkintopalli sijaa tullut. Aloittivat ehkä liian lujaa ja meni sitten maitohapoille. Melko suuri porukka joutui myös aikaa vieville sakkokierroksille, siihen aikaanhan ne sakkoringit saattoivat kulkea vaikka Siperian kautta. Ei sieltä enää mitalleille kerennyt...
Lopputulos totisesti, totisesti minä sanon, on se, että avauksessa kritisoitu linja toi Euroopassa parhaan lopputuloksen. Tyylipisteitä ei jaettu. Eikä niitä kauhean monessa suhteessa olisi saksalaisillekaan tarjolla ollut. Vastaukseksi natsi-Saksan mitalisijoituksesta WWII-kiertueella voi tarjota vain viimeistä sijaa - mitä muutakaan voi siinä vaiheessa, kun sodanlietsoja menettää kaiken?
Jos valittu linja ei olisi tuonut tuloksia, voitaisiin puhua surkeasta. Kun kuitenkin Euroopan sota-areenoilla oltiin peliajan päätyttyä kiistaton voittaja, puhuttakoon mieluummin kuluttavasta ja tyhmästä - mutta kaikkine puutteineenkin varsin tuloksekkaasta linjasta.
Ja mitä tulee tuohon miljoonien tapattamiseen, niin toisillahan oli väestöpohjallisesti enemmän varaa olla vanhanaikainen. Siitähän tuollaisessa rynnimisessä ensisijaisesti kyse on, vanhanaikaisuudesta. Samaa touhua, mahdollisesti jopa idioottimaisemmin toteutettuna, harrastivat etenkin saksalaiset, ranskalaiset ja britit ensimmäisessä maailmansodassa. Lihavyöryjä lähetettiin surutta etukäteen vyöryjien aseilla murtumattomiksi tiedettyjä asemia vastaan teurastettavaksi.
Ne, joilla on pienemmät inhimilliset resurssit, joutuvat toimimaan luonnollisesti toisin.