Sähköautot voivat menettää pienessäkin pakkasessa lähes puolet toimintamatkastaan.
"Saksalainen autolehti Auto Motor und Sport teki dynanometritestin neljälle pienelle sähköautolle. Autoja ajettiin luonnollista ajoa jäljittelevän testiprotokollan mukaan sekä 23 asteen lämmössä että 7 asteen pakkasessa.
Paras auto oli meikäläisillä markkinoilla tuntematon Mia Electric -kaupunkiauto, joka jäi sinänsä lyhyestä 100 kilometrin lämpimän ilman toimintamatkastaan pakkasessa vain seitsemän kilometriä.
Suhteellisesti toiseksi paras oli Fiat 500 Karabag. Fiat rullasi pakkasessa 105 kilometriä, kun 23 asteessa Fiat kulki 132 kilometriä.
Mitsubishi i-Miev ja Smart ED romahtivat testissä. Smart rullasi pakkasoloissa vain 84 kilometriä (pudotusta 47 prosenttia) ja Mitsubishi 64 (pudotusta 43 prosenttia)."
http://iltalehti.fi/autot/2010123112929604_au.shtml
Dieselautojen talvivertailussa on myös näkynyt kymmenien prosenttien muutos.
Webasto ja laturin sähköllä huonolla hyötysuhteella tehtävä lämmitys näkyvät.
Varsinkin lyhyessä ajossa diesel on epätaloudellinen. Akku ei ennätä täyttyä.
Kaupunkien ilmanlaatu pysyy huonompana dieselien lisääntymisen vuoksi.
Olisi ehkä parempi olla käyttämättä tauoilla pahempipäästöistä Webastoa, vaan antaa vähemmän haitallisen, ja sähköä tekevän, hiukkassuodattimella varustetun dieselin käydä vastoin tyhjäkäynnin aikarajaa. Jos vain lämpö riittäisi.
(Säästöautoni moottorissa on nestejäähdytteinen pakoputki lämmön lisäämiseksi.
Yksisylinterisen bensiinimoottorin kulutus ei pahemmin kasva talvella.)
Sähköautonkin päästöt nousevat pakkasella, koska sähkö tehdään silloin enemmän polttaen.
"Jos auton käyttämä sähkö tuotetaan esimerkiksi kivihiilellä, sähköauto on parasta tavallista autoa huonompi vaihtoehto. (Nusa Urbancic, Transport & Environment)"
http://www.iltalehti.fi/autot/2010041811497030_au.shtml
Jotkut voimalat aikoivat siirtyä kivihiiltäkin pahempaan turpeeseen.
Helsingin sähkö on niin päästävää, että sitä ei pidä tankata?
Kylmyyden vaikutuksista ja todellisista päästöistä ei kerrota riittävästi.
"Saksalainen autolehti Auto Motor und Sport teki dynanometritestin neljälle pienelle sähköautolle. Autoja ajettiin luonnollista ajoa jäljittelevän testiprotokollan mukaan sekä 23 asteen lämmössä että 7 asteen pakkasessa.
Paras auto oli meikäläisillä markkinoilla tuntematon Mia Electric -kaupunkiauto, joka jäi sinänsä lyhyestä 100 kilometrin lämpimän ilman toimintamatkastaan pakkasessa vain seitsemän kilometriä.
Suhteellisesti toiseksi paras oli Fiat 500 Karabag. Fiat rullasi pakkasessa 105 kilometriä, kun 23 asteessa Fiat kulki 132 kilometriä.
Mitsubishi i-Miev ja Smart ED romahtivat testissä. Smart rullasi pakkasoloissa vain 84 kilometriä (pudotusta 47 prosenttia) ja Mitsubishi 64 (pudotusta 43 prosenttia)."
http://iltalehti.fi/autot/2010123112929604_au.shtml
Dieselautojen talvivertailussa on myös näkynyt kymmenien prosenttien muutos.
Webasto ja laturin sähköllä huonolla hyötysuhteella tehtävä lämmitys näkyvät.
Varsinkin lyhyessä ajossa diesel on epätaloudellinen. Akku ei ennätä täyttyä.
Kaupunkien ilmanlaatu pysyy huonompana dieselien lisääntymisen vuoksi.
Olisi ehkä parempi olla käyttämättä tauoilla pahempipäästöistä Webastoa, vaan antaa vähemmän haitallisen, ja sähköä tekevän, hiukkassuodattimella varustetun dieselin käydä vastoin tyhjäkäynnin aikarajaa. Jos vain lämpö riittäisi.
(Säästöautoni moottorissa on nestejäähdytteinen pakoputki lämmön lisäämiseksi.
Yksisylinterisen bensiinimoottorin kulutus ei pahemmin kasva talvella.)
Sähköautonkin päästöt nousevat pakkasella, koska sähkö tehdään silloin enemmän polttaen.
"Jos auton käyttämä sähkö tuotetaan esimerkiksi kivihiilellä, sähköauto on parasta tavallista autoa huonompi vaihtoehto. (Nusa Urbancic, Transport & Environment)"
http://www.iltalehti.fi/autot/2010041811497030_au.shtml
Jotkut voimalat aikoivat siirtyä kivihiiltäkin pahempaan turpeeseen.
Helsingin sähkö on niin päästävää, että sitä ei pidä tankata?
Kylmyyden vaikutuksista ja todellisista päästöistä ei kerrota riittävästi.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei todellista merkitystä esiintuomisillasi asioilla. Sähköstä on päästöoikeudet maksettu, lisäksi diesel ja bensakoneita esilämmitetään usein sähköllä ja sen lisäksi ne muodostavat päästöjä rajusti kylmänä. Kivihiilellä ei sähkö tehdä vaan lähinnä kaukolämpöä.
Mitä nyt todellisuudessa haluat, päästölukemat pakkasella? Tästähän se verottaja innostuisi!
mukaan sähköauton CO2 kokonaispäästöt ovat lämpimissä normaaliolosuhteissa ajettaessa Suomessa sähkön tuotannon rakenne huomioiden noin 22 g. Paikallisesti toki 0 g, jota mielellään mainonnassa tuodaan esille mutta se on harhaanjohtavaa. Pakkasella näyttää saksalaisen tutkimuksen mukaan ajomatkat putoavan ilmoitetusta noin puoleen, tällöin sähköautoa pitää latailla puolta tiheämpään ja "kulutus" ja sähkön hävikki ovat tuplat kesään verrattuna. Suomen kovemmilla pakkasilla kuin -7 astetta tilanne on vielä heikompi. Näin laskien päästötkin moninkertaistuvat sähköautolla talvella.
Vaihtelut eri autojen toiminnassa kylmässä ovat merkittävän suuria. Tieto niistä on tiukassa.
Sähköautojen päästölukemissa on korjattavaa. Se on Suomessa noin 74 ... 111 g/km, hyvissä olosuhteissa. Tieto kuuluu olla esitteessä. Kuluttajan on sitä vaikea laskea, tai tietää totuutta. (370 g/kWh)
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sähköauto
Vaikka olisi päästöoikeudet maksettu, päästö ei ole vain oikeus, vaan sen piilottelu on häpeä.
Liike-energian verotuksen eriarvoisuus ja perusteet olisi hyvä tuoda esille.
Vuotuinen käyttömaksu ei ole tasavertainen Suomen olosuhteiden mukaisilla päästöillä.
-----------------------
http://www.energia.fi/fi/sahko/sahkontuotanto
Polttamalla tehdään 41,2 %. Ydinvoimaa on 27,9 %. Vesi- ja tuulivoima 15,9 %. Tuonti 15 %.
http://www.helen.fi/energia/alkupera_s.html
"Hiilidioksidi 126 g/kWh Käytetty ydinpolttoaine 0,6 mg/kWh
Vuonna 2009 myydystä sähköstä 94% hankittiin pohjoismaisesta sähköpörssistä."
Omavaraisuus sähkössä onkin vain 6 %. Anteeksi vanhentunut tietoni.
Joskus Stadi teki kaiken tarvitsemansa hiilellä.
http://energia.awardspace.info/eyvertailu/
Suomen sähköntuotannon keskimääräinen hiilidioksidipäästö on 370 g/kWh.
"Hiilidioksidipäästöjen suhteen erot huonoimman ja puhtaimman energiayhtiön välillä olivat todella suuret. Vertailun likaisin sähköyhtiö, Kuopion Energia tuottaa samalla sähkömäärällä peräti 140 kertaisesti hiilidioksidipäästöjä verrattuna Ekösähkö Oy:n." Kuopiossa ei pitäisi ladata.
Suomessa pääosa sähköstä on co2-päästötöntä, polttomottorin päästöt eivät ole koskaan nolla. Aurinkoa ja tuulta päästään hyödyntämään varmasti myös ajoneuvossa paikallisesti myöhemmin.
Kuka ihmeen ääliö jaksaa jankuttaa että sähköenergiassa on jotakin muitakin "salapäästöjä". Laske ne mukaan myös polttoaineen jakeluun tms...
akkujen sisäinen vastus positiivisesti akkua lämmittäen. Jos autotehdas on niin tietämätön että tekee pirssin hyödyntämättä tätä niin kysessä paha suunnittelumoka. Vaikkapa 150kg:n akusto hyvin eristetyssä laatikossaan pysyy lämpimänä hämmentäviä aikoja. Akusto lämpenee ladattaessa ja ajaessa. Itse käytän NiCd flooded eli ei lainkaan lämpötilavaikutusta. Sen sijaan ajovastukset vaikuttavat paljon esim talvella lumessa ja talvirenkailla kaikissa sähköautoissa. Omassa pelissä ajomatka tippuu noin 20% talvella juurikin ajovastuksien takia. Jos joudut pelillä rämpimään auraamattomilla teillä enemmän niin vaikutus on jopa noin 30% eli kesällä noin 130km ja auraamattomilla noin 100km, joskus harvoin jopa alle. Renkaiden leveys vaikuttaa kummasti, kapeammilla renkailla ei niin paljon vastusta (ja paremmat ajo-ominaisuudet) mutta niitä on vaikea saada kun ulkonäölliset seikat ovat nykyään niin in.
Helsingissä tuotetaan hiilellä lämmitystä käytännössä koko stadin lämmittämistä varten ja sivutuotteena tulee sähkö. Paha mennä sanomaan mikä sitten on tuo haitta sähköstä tässä tapauksessa. Koko Suomessa tuotetaan hiilellä sähköä noin 5% kokonaismäärästä josta noin 4,5% Helsingissä. Olen nähnyt joskus realistisen laskelman päästöistä sähköautojen osalta ja se oli jotain 20-25g luokkaa. Kuinka paljon sitten turve- ja kaasuvoimaloissa saadaan lämpöä samalla pitäisi ottaa huomioon laskelmissa.
Joka tapauksessa kate sähköstä on valtava ja siirtomaksut kummallisen kammottavat. Verkosto on varmaan tehty platinasta ja kullasta.
> Helsingissä tuotetaan hiilellä lämmitystä käytännössä koko stadin lämmittämistä varten ja sivutuotteena tulee sähkö
Noinhan sitä yhteistuotantoa tavataan mainostaa. Käytännössä homma on kyllä AINA ollut niin päin, että ensisijaisesti tuotetaan sähköä ja kaukolämpö on vain tapa hyödyntää sähköntuotannon sivutuotteena tuleva hukkalämpö.
Tässä on sekin ongelma, että kaukolämmön tuotanto laskee sähköntuotannon hyötysuhdetta. Lauhdevoimaloilla väännetään sähkö 35-40 % hyötysuhteella, mutta yhteistuotantolaitoksissa lukema on 30-35 % MYÖS KESÄLLÄ. Nimenomaan tämä kesäaika on huono juttu, koska sähkönkulutus kasvaa koko ajan ja sitä kuluu rakennusten jäähdytyksestä johtuen myös kesällä. Tämän vuoksi Helsingissä onkin alettu hyödyntämään ylijäämälämpöä kaukokylmän tuotantoon (absortiolämpöpumppulaitoksissa).
Vaan eipä tuota kaukokylmäverkkoa kannata kovin laajaksi rakentaa. Kaukolämmön suhteen on jo tullut tien pää vastaan - verkosto on jo lähes kaikkialla, minne se ylipäätään kannattaa rakentaa. Eli jos/kun sähkönkulutus kasvaa, niin se katetaan rakentamalla uusia laudevoimaloita -> sähköntuotannon keskimääräiset CO2-päästöt kasvavat nykyisestä.
siinä että kun joka tapauksessa tarvitaan lämmitystä talvella niin miksei sähköä silloin sivutuotteena. Ja kun Helsinki vastaa 4,5% hiilisähköstä ja loppumaa 0,5% niin kyllä tuo korvissani kuullostaa kovin järkevältä jos koko sähköntuotannosta Suomessa on vain 5% hiilisähköä. Saa olla aikamoisen syvänvihreä jos sitä huonona pitää. Turvehommat taas kuullostavat aika tupruisilta.
Logiikkasi on pahasti nurinpäin. Unohda ne talven paukkupakkaset. Niitä on vain muutama viikko vuodessa.
Nykyään ongelma on kesä. Kaukolämpöä kuluu vain vähän, lämpimän käyttöveden tuotantoon, mutta sähkönkulutus kasvaa jatkuvasti mm. lisääntyvästä rakennusten jäähdytyksestä johtuen. Ei tällöin todellakaan saada "sähköä lämmöntuotannon sivutuotteena", vaan tuotetaan sähköä prosessilla, jonka toimintaa heikentää merkittävästi korkea lauhtumislämpötila, joka tarvitaan, jotta voidaan edelleen tuottaa sitä 70 kaukolämpövettä. Tämä 70 pitää olla helteilläkin, jotta saadaan aikaiseksi 60 °C käyttövettä.
Kesällä kaukolämpöä syntyy siis yli tarpeen ja tätä on Helsinki yrittänyt paikata lämpöpumppulaitoksilla, joissa ylimääräisellä lämmöllä pyöritetään jäähdytysvettä tuottavia absortiolämpöpumppuja. Vaikka prosessin hyötysuhde lienee huono, tässä on tuplahyöty siinä mielessä, että se vähentää sähköntarvetta.
Ja suhteethan menevät niin päin, että sähkönkulutuksen pienentyessä 1 kW hukka/kaukolämmön tuotanto pienenee 2 kW.
Ei tämä yhteistuotanto muuten ole pelkkä Helsingin juttu. Sähköä ja lämpöä tuotetaan samoissa laitoksissa ympäri maata. Merkittäviä ovat myös teollisuuslaitosten omat voimalat, jotka tuottavat prosessihöyryä + sähköä. Yhdessä näitä kutsutaan vastapainevoimaksi.
Mutta kaukolämmön & prosessihöyryn tarve ei kasva samaan tahtiin sähkökulutuksen kasvaessa. Niinpä tulee käymään, että tulevaisuudessä siirrytään yhä enemmän energiantuotannossa vastapainelaitosten 85-90 % kokonaishyötysuhteesta lauhdevoimaloiden 35-40-50 % hyötysuhteisiin. Huom. 50 % lukemat onnistuvat vain upouusilla maakaasukombilaitoksilla eli kaikki "risuenergiat" yms. voi silloin unohtaa.
se nyt olikaan? Pakkasella akun luovutuskyky heikkenee, totta. Katoaako se pakkaseen jahmettynyt virta vai onko kaytossa kun ilma taas lauhtuu?
Ei akun sisältämä energia minnekään katoa, mutta voipi käydä niin, ettei sitä saa huokuteltua ulos akusta.
Lyijyakulla rajat asettaa jäätymisriski. Kun akkua puretaan, sen sisältämä akkuhappo laimenee. Laimea akkuhappo voi jäätyä, mikä johtaa akun tuhoutumiseen. Paukkupakkasilla lyijyakusta voi ottaa ulos vain 30 % sen sisältämästä energiasta. Mutta akun kuormituksen & lataamisen pitäisi kyllä olla täysin mahdollista.
Muiden akkutyyppien sielunelämään en ole yhät hyvin perehtynyt, mutta ongelma voi olla kem. reaktioiden hidastuminen ja/tai sisäisen resistanssin kasvu. Tällöin akku ei kestä kuormitusta, vaan napajännite notkahtaa pahasti. Monia akkutyyppejä ei saakaan ladata (em. syystä johtuen?), mikäli akun lämpötila on pakkasen puolella.
Käytännön elämässä juuri nämä modernit Li-Ion ja NiMH on tullut todettua aika huonoiksi tässä suhteessa. NiCd on vähän parempi - siis vähemmän huono, ei missään nimessä hyvä tämäkään.
Noh, minkäs verran sitä kivihiiltä käytetään suomessa sähkön valmistukseen?