"On perin surullista seurata totaalisesti aivopestyjen, harhaanjohdettujen, teinien viisastelua raamatusta ja sen sisällön selittelystä omia tarkoitusperiä vastaaviksi.
Nämä hellanteltut, kun tappelevat verissäpäin oppikysymyksistä, sanamuodoista yms. aivan toissijaisista asioista.
Joku viisastelee teologisilla taidoillaan, toinen purkaa turhautumistaan oman elämän tarkoituksettomuudesta eläinjuttuihin ja kolmas haastaa muuten vain riitaa jne.
Kaikille heille on tyypillistä oman mielen yksinkertaisuus, suuri kärsimys yhteisönsä henkisestä painostuksesta/väkivallasta, ahdistus ja oman vapaan tahdon menetys.
Erityisen kummalliseksi väittelyn ja keskustelun tekee niissä käytetyt perustelut. Lainataan lähdekritiikittömästi ja ahkerasti asiayhteydestään irroitettuja kappaleita, lauseita tai sanoja. Eikä edes tiedosteta monenko käännöksen, mistä kielestä ja monenko muun mutkan kautta ko. käsikirja on tähän päivään ja lukijansa käteen päätynyt.
Jokainen vähänkin käännöksiä lukeneena, historiaa tutkineena tai muutoin asioihin edes hieman perehtyneenä tietää, että käännös on aina enemmin tai vähemmin tekijänsä (ympäristönsä, kulttuurinsa, aikakautensa yms.) näköinen. On myös esim. kulttuurieroista johtuvia seikkoja, jotka väkisin käännetään aivan toisin kuin alkuperäinen teksti on. Näin siksi, että lukija ymmärtäisi /näkisi laajemman kuvan omaan elinympäristöönsä suhteutettuna.
Kun näitä raamatun käännöksiä sitten veivataan suuntaan jos toiseen, niin tasan tarkkaan eroja alkuperäisasiakirjakokoelmaan on ja todella paljon! Eikä tässä mitään, koska raamattu on historian kirja ja histoan kirjoittavat aina voittajat...
Silti nämä näppyläposkiset väittelevät moneen kertaan muokatun tekstin olevan ainoa totuus. Haloo herännäiset ja te muut palstalla notkuvat kummajaiset: kirjanne on täynnä käännöstyön tehneiden omia näkemyksiä, epätäsmällisyyksiä, kääntäjän mielikuvia, ristiriitoja etc.
Kerta kaikkiaan on sula mahdottomuus, että eri puolilla ja eri aikaan kerrotuista tarinoista tulisi joku aikajatkumo ilman fiksailuja.
Yksikään "viisaanakaan" esiintyvä ei tunnu ymmärtävän tätä lähde-uskottavuuden (tai sen puutteen)merkitystä. Nämä viisaat julistavat uusien käännöstensä turvin koko totuutta. Voi pyhän reetan otsalohkofinni sentään, miten turhaa ajankäyttöä. Yhtä tärkeätä väittelyä kuin menneiden lottonumeroiden seuraaminen jokerinumeroa valittaessa.
Toinen hölmön tölväys liittyy tähän uskoon, jota niin kovasti koetetaan todistaa oikeaksi muille.
Tällainen todistelu kuuluu lähinnä tieteelliseen tutkimukseen. Usko perustuu oikein koettuna - juuri näin, uskomiseen.
Erityisen päteviä sanankääntäjiä ovat mm. helluntailaiset, jotka kuulema kieliäänkin puhuvat. Miksihän raamatua ei ole kirjoitettu näillä kielillänsä?"
Nämä hellanteltut, kun tappelevat verissäpäin oppikysymyksistä, sanamuodoista yms. aivan toissijaisista asioista.
Joku viisastelee teologisilla taidoillaan, toinen purkaa turhautumistaan oman elämän tarkoituksettomuudesta eläinjuttuihin ja kolmas haastaa muuten vain riitaa jne.
Kaikille heille on tyypillistä oman mielen yksinkertaisuus, suuri kärsimys yhteisönsä henkisestä painostuksesta/väkivallasta, ahdistus ja oman vapaan tahdon menetys.
Erityisen kummalliseksi väittelyn ja keskustelun tekee niissä käytetyt perustelut. Lainataan lähdekritiikittömästi ja ahkerasti asiayhteydestään irroitettuja kappaleita, lauseita tai sanoja. Eikä edes tiedosteta monenko käännöksen, mistä kielestä ja monenko muun mutkan kautta ko. käsikirja on tähän päivään ja lukijansa käteen päätynyt.
Jokainen vähänkin käännöksiä lukeneena, historiaa tutkineena tai muutoin asioihin edes hieman perehtyneenä tietää, että käännös on aina enemmin tai vähemmin tekijänsä (ympäristönsä, kulttuurinsa, aikakautensa yms.) näköinen. On myös esim. kulttuurieroista johtuvia seikkoja, jotka väkisin käännetään aivan toisin kuin alkuperäinen teksti on. Näin siksi, että lukija ymmärtäisi /näkisi laajemman kuvan omaan elinympäristöönsä suhteutettuna.
Kun näitä raamatun käännöksiä sitten veivataan suuntaan jos toiseen, niin tasan tarkkaan eroja alkuperäisasiakirjakokoelmaan on ja todella paljon! Eikä tässä mitään, koska raamattu on historian kirja ja histoan kirjoittavat aina voittajat...
Silti nämä näppyläposkiset väittelevät moneen kertaan muokatun tekstin olevan ainoa totuus. Haloo herännäiset ja te muut palstalla notkuvat kummajaiset: kirjanne on täynnä käännöstyön tehneiden omia näkemyksiä, epätäsmällisyyksiä, kääntäjän mielikuvia, ristiriitoja etc.
Kerta kaikkiaan on sula mahdottomuus, että eri puolilla ja eri aikaan kerrotuista tarinoista tulisi joku aikajatkumo ilman fiksailuja.
Yksikään "viisaanakaan" esiintyvä ei tunnu ymmärtävän tätä lähde-uskottavuuden (tai sen puutteen)merkitystä. Nämä viisaat julistavat uusien käännöstensä turvin koko totuutta. Voi pyhän reetan otsalohkofinni sentään, miten turhaa ajankäyttöä. Yhtä tärkeätä väittelyä kuin menneiden lottonumeroiden seuraaminen jokerinumeroa valittaessa.
Toinen hölmön tölväys liittyy tähän uskoon, jota niin kovasti koetetaan todistaa oikeaksi muille.
Tällainen todistelu kuuluu lähinnä tieteelliseen tutkimukseen. Usko perustuu oikein koettuna - juuri näin, uskomiseen.
Erityisen päteviä sanankääntäjiä ovat mm. helluntailaiset, jotka kuulema kieliäänkin puhuvat. Miksihän raamatua ei ole kirjoitettu näillä kielillänsä?"
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.