Mitä olette muut mieltä ?
On tosi hienoa että jokaisella joka asiansa hoitaa oikein on mahdollisuus omistaa ikioma auto, liikkua sillä oman halun ja oman aikataulun mukaan millon ja mihin haluaa.
Tänään taas tuli mieleen että voi vitsit jos olisi niin surkeasti asiat että joutuisi kulkemaan bussilla.Raahaamaan kantamuksia, palelemaan arktisessa säässä pysäkillä odottamassa, rämpimään lumisohjossa pysäkille ja sieltä mihin nyt sitten onkaan menossa.
On se vaan paljon mukavampaa ajaa auto pisteestä A pisteeseen B, hoitaa ostokset tai muut asiat, mennä takaisin läpimään autoon ja suunnata seuraavaan paikkaan.
Ei palellu arat hedelmät tai vihannekset, voi ostaa arkoja kukkasia eikä tarvi pelätä että ne paleltuisivat kääreestä huolimatta kun mittari näyttää -25. Voi ostaa mitä haluaa tarvitsematta miettiä miten pitkälle joutuu kasseja raahaamaan. Pääsee harrastuksiin, voi käydä vierailulla ystävien luona ilman että joutuisi kulkemaan joko julkisilla tai pummaamaan kyydin joltain tuttavalta.
Kyllä oma auto on yksi perusasioista joka kuuluu päivittäiseen elämään, mulle ainakin on tärkeämpi kuin kahvinkeitin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9577917
On tosi hienoa että jokaisella joka asiansa hoitaa oikein on mahdollisuus omistaa ikioma auto, liikkua sillä oman halun ja oman aikataulun mukaan millon ja mihin haluaa.
Tänään taas tuli mieleen että voi vitsit jos olisi niin surkeasti asiat että joutuisi kulkemaan bussilla.Raahaamaan kantamuksia, palelemaan arktisessa säässä pysäkillä odottamassa, rämpimään lumisohjossa pysäkille ja sieltä mihin nyt sitten onkaan menossa.
On se vaan paljon mukavampaa ajaa auto pisteestä A pisteeseen B, hoitaa ostokset tai muut asiat, mennä takaisin läpimään autoon ja suunnata seuraavaan paikkaan.
Ei palellu arat hedelmät tai vihannekset, voi ostaa arkoja kukkasia eikä tarvi pelätä että ne paleltuisivat kääreestä huolimatta kun mittari näyttää -25. Voi ostaa mitä haluaa tarvitsematta miettiä miten pitkälle joutuu kasseja raahaamaan. Pääsee harrastuksiin, voi käydä vierailulla ystävien luona ilman että joutuisi kulkemaan joko julkisilla tai pummaamaan kyydin joltain tuttavalta.
Kyllä oma auto on yksi perusasioista joka kuuluu päivittäiseen elämään, mulle ainakin on tärkeämpi kuin kahvinkeitin.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/9577917
Vastaukset 18
Vanhimmat
tarvitse kumpaakaan, en autoa enkä kahvinkeitintä.
Työ- ja muut matkat taittuvat junalla ja bussilla, sulan maan aikana osin myös polkupyörällä. Matkalla pysäkille ja pysäkiltä kertyy kuin huomaamatta 5 000 askelta ja saa samalla nauttia kauniista luonnosta. Kasseja raahatessa lihaskunto nousee ilman ummehtuneita kuntosaleja.
Kahvia en tosiaankaan juo, mikä sekin edistää terveyttä ja säästää rahaa ja aikaa.
No minä juon kahvia ja omistan auton, mutta auto on ollut kesästä asti tyttären käytössä. Vain silloin kun hän käy luonani pääsen asioita hoitamaan.
Autottomuus on kidutusta. Jouduin luopumaan kaikista menoistani kun luovuin autosta. En totu tähän koskaan :(
En käy enää edes kirjastossa kun nivelrikkoisilla jaloilla sinne on liian pitkä matka. Joskus joudun ajamaan taksilla marketeille jossa voin myös samalla hoitaa apteekkiasiat.
Silloin kun tyttö tulee tänne hamstraan ruokatarvikkeita useammaksi viikoksi ja käyn ostamassa kirjoja kirppareilta ja divarista. En tilaa enää mitään, edes ilmaistuotteita, joita joutuisin hakemaan postista koska sinne on monta kilometriä matkaa.
Liikun paljon vähemmän nyt kuin silloin kun oli auto käytössä. En lähde edes ovesta ulos kuin ehkä kerran viikossa roskikselle ja muutaman askeleen saunaan ja pyykkituvalle.
Toivottavasti tyttö osaa joskus arvostaa uhraustani.
vai freudilainen lipsahdus: "Jouduin luopumaan kaikista menoistani kun luovuin autosta."
paikkakunnilla on tarjolla kuljetuspalvelua kuten palvelulinjoja, taksiseteleitä jms. liikuntavammaisille. Ota yhteyttä Kelaan ja tiedustele eri vaihtoehtoja.
Yksi liikkumistapa on kimppakyyti, eli sovitatte matkanne yhteen naapurin kanssa ja maksatte kulut puoliksi, muistaen tietysti, että ainoa auton käytöstä aiheutuva kulu ei ole polttoaineen hinta.
Nivelrikon hoidossa liikunta on hyvin tärkeää. Kuulostaa huolestuttavalta, että olet lopettanut liikkumisen lähes kokonaan. Mitä mieltä lääkäri on liikuntatottumuksistasi?
No onneksi ei enää tarvitse käydä edes lääkärissä kun pääsin työkyvyttömyys eläkkeelle ja putosin pois työterv.huollon piiristä.
Nivelrikon osalta lääkärin kontrollit loppuivat tekonivel-leikkauksen jälkitarkastukseen. Ei kuulemma ole enää varoja kutsua edes kymmenvuotis-seurantaan.
Kun muuten olen melko perusterve yksilö vaikka lihva olenkin ei minulle ole tullut tarvetta lääkäreitä vaivata olemassaolollani.
Periaatteessa en varmaan ole tarpeksi liikuntavammainen saadakseni mitään taksiseteleitä.
Joukkoliikenne ei täällä itäsuomessa ole samaa tasoa kuin pääkaupunkiseudulla.
Lähimmälle pysäkille on matkaa enemmän kuin lähikauppaan.
kuitenkin varmasti lääkäriltä ohjeet jälkitarkastuksessa. Voit myös tutkia netissä tekonivelen saajalle tarkoitettuja ohjeita. Laihdutus ja liikunta ovat kärkipäässä, liikunta tietyin rajoituksin.
Sauvat käteen, reppu selkään ja liikkumaan. Muuten leikkauksen tulokset menevät hukkaan.
Ja edelleen, tiedustele Kelasta mahdollisuuksia kuljetuspalveluun,
kela ei hoida näitä asioita muuta kuin sairauskyytien suhteen, muut kuljetuspalvelut ovat kuntien sosiaalitoimistojen hoitamia asioita.
Vastaan väittäisin auton omistamisen ihanuudesta. Vapaasti voi tulla ja mennä miten tahtoo julkisillakin. Pääsee lämpimään bussiin ilman että tarvitsee raaputtaa auton ikkunoita. Jos asuu taajamassa tai jossakin isommassa kaupungissa kuten vaikkapa pääkaupunki seudulla niin julkisilla välineillä liikkuminen ei ole ollenkaan ongelmallista.
Asiat eivät ole aina läheskään autottomilla surkeasti vaan moni tekee tietoisen valinnan kuluttamisen kohtuullistamisessa ja pienentää omaa hiili jalanjälkeänsä.
Oma auto ei ole ollenkaan välttämätön vaikka mulla olisikin varaa ostaa auto niin en osta periaatteesta.
Kun laskee miten yksityisautoilu saastuttaa ja millaisia ksutannuksia tulee pitää omaa autoa.: Autoverot ja kallistunut bensiini mm.
Kun kulkee bussipysäkeille ja juna-asemille niin saa huomaamatta arkiliikuntaa ja kun menee ajoissa pysäkille niin ei siellä nyt joudu niin paljoa hytisemään ja palelemaan.
Nyt on VR:llä ongelmia kuten on ollut viime talvenakin , mutta talvi on vaan yleensä 3-4 kk ja muina aikoina ei ole ollenkaan mikään ongelma liikkua julkisilla jos asuu taajama alueella.
Monella itseni lisäksi on periaatteena kulutuksen kohtuullistaminen ja miettiminen miten voisi omalta osaltaan vaikuttaa siihen ettei kuormita luontoa.
Tunnen monia jotka ovat hoitaneet asiansa oikein ja eivät siis pidä menestyksen mittarina kuluttamista ja luonnonvarojen tuhlaamista.
Nykyään on downshiftaaminen tulossa koulutettujen ja fiksujen ihmisten piirissä varteenotettavaksi elämänmuodoksi.
Köyhillä ja vähävaraisilla pakon edestä elämä pakottaa downshiftaamiseen ja varojen puutteessa ei voi oikein tehdä valintoja.
Siksi musta on ontuvaa tulla tänne köyhyyspalstalle leuhkimaan miten jokaisella pitäis muka olla auto.
Kaurismäkeä siteeraakseni sanoisin , että varakkaat ajavat autolla ja köyhimmillä ei ole edes varaa kävellä.
Sielä missä joukkoliikenne pelaa ei tartte omaa autoa. Lumisena talvena pääsee hyvin potkukelkalla hoitaa kauppa asiat ja kyläilyt. Auton pito on iso rahareikä. Se kuluttaa kukkaroa vaikkei ajaisi metriäkään.
On tosi hienoa että jokaisella joka asiansa hoitaa oikein on mahdollisuus omistaa ikioma auto, liikkua sillä oman halun ja oman aikataulun mukaan millon ja mihin haluaa.
Mitä mahto tarkottaa että jokasella joka asiansa hoitaa oikein on mahdollisuus omistaa ikioma auto?
Ei työttömyys kato sitä osaako hoitaa asiansa oikein. Työt kun loppuu loppuu palkanmaksu oli hoitanut asiansa hyvin tai huonosti. Sillon on pakko karsia.
Mulla on työmatka 3 km ja asun suht. lähellä keskustaa, molemmat asemat löytyvät alle vartin kävelymatkan päästä. Auto on ihan kiva reissuissa, mutta mainiosti pärjäisin ilmankin - paljon kuljen junallakin. Tämä on ns. pienehkö paikka, jossa nyt sattuu rautatieasema olemaan ja junatkin pysähtyy, mutta muu julkinen liikenne kuin kaukoliikenne on olematonta. Työmatkani kävelen tai pyöräilen aina - kun olin työttömänä, kävelin tai hiihdin vähintään saman, yleensä enemmän, joka päivä.
Meidän taloyhtiössämme on sisätilalämmittimet useiden muiden vanhojen taloyhtiöiden tapaan kielletty, joten auto ei todellakaan ole sisältä lämmin kun sillä lähtee liikenteeseen - onko sulla autoa oikeasti, kun et näytä tietävän, että kestää se aikansa auton pakkasella lämmitä. Kukkasia en kyllä osta koskaan, mutta vihannekset olen aina saanut kotiin paleltumatta kilometrin mittaisen kauppamatkani, säällä kuin säällä. Minusta on typerää tuhlata luonnonvaroja ja ajella pikkumatkoja autolla. Meillä on auto, mutta se on puolisoni käytössä, sillä hänen työmatkansa on pitempi.
Lisäys. Saattaisi monelle tulla tarvittaessa taksikin halvemmaksi kuin auton pitäminen, varsinkin kun ilman omaa autoa jäisi ne tyhjänpäiväiset - nyt siis puhutaan terveistä ihmisistä - kolmen sadan metrin lottokupongin vientireissut autolla tekemättä.
Keskikaupungilla asuessa ei tarvinnut autoa. Töhin ja harrastuksiin oli kävelymatka, kaupat oli vieressä. Myöskään lähiössä asuessa ei tarvinnut autoa, ostari, kirjasto, terveysasema, kirkko, uimahalli ja urheilutalo olivat ihan vieressä ja junalla pääsi keskustaan paljon näpärämmin kuin autolla.
Nyt asutaan ok-alueella sellaisessa paikassa, jossa on pakko olla auto. Lähimpään kauppaan on pari kilometriä, bussipysäkille kilometri. Auto on tärkeämpi kuin kahvinkeitin. Kun auto seisoo kaupan parkkipaikalla tunteroisen, niin se on niin kylmä, että vihannekset ja kukat kyllä paleltuvat kotimatkalla, jos niitä ei pakkaa tosi hyvin ja kääri vällyihin.
että tarvitset parin kilometrin kauppareissulle auton, puhumattakaan kilometrin matkasta bussipysäkille.
Eikö tuollaiset lyhyet matkat kannattaisi jo kunnon säilyttämiseksi kävellä tai ajaa polkupyörällä?
Kysymys oli siitä, että jos hoitaa asiansa oikein, niin on MAHDOLLISUUS hankkia auto.
Auton tarvitseminen on ihan eri asia.
Minulla olisi mahdollisuus hankkia vaikka 3 autoa, nyt ei ole ensimmäistäkään.
Ok-alueella niin ehkä unohti mainita että lasten päivähoitopaikka 2-3 km toiseen suuntaan kun bussipysäkki.
Mene ja tiedä. Minä olen työtön joten en ole käyttänyt autoani sitten lumetulon. Koska poikani jo sen ikäinen että kävelee sen 1,5 km matkan kouluun itse. Vaimo ajaa omalla autolla päivittäin töihin ja minä käytän tarvittaessa julkisia. Vaimon autolla liikkuu sitten perhe viikonloppuisin. Jos seuraava työni on semmoinen ettei siinä tarvita autoa ja päsen kohtuullisesti julkisilla niin voinkin luopua omasta autostani. Moottoripyörästäni en luovu vaikka työ olisi kävelymatkan päässä. Toivon totisesti että seuraavan työn yhteydessä pääsen eroon tästä kahden auton kirouksesta. Pidin jokunen vuosi sitten kirjaa kuluista ja summat aivan hirvittäviä.
Samoilla linjoilla kuin nuukuus. Minä olen kävellyt kauppaan lastenkin kanssa näiden ollessa vielä alle kouluiässä 1,5 km vaikka on kauppa lähempänäkin. Reppu selkään, niin kasseihin ei jää paljoa. Sitä paitsi, kävellessä on se hyöty, että tulee mietittyä tarkkaan mitä tarvitsee, koska ei voi raahata ruokaa roskiin asti, kuten autolla. Lapset ovat saaneet pienenä kantaa jotain ikänsä ja voimiensa mukaan, ensin kevyttä ja sitten pikkuhiljaa lisätty taakkaa voimien kasvaessa.
kauppaan liki 10 kilometriä, ei sitä kävellen viitsi lähteä talvella varsinkaan. Yleistää ei sovi mitään eikä missään
Ystäväni melkein loukkaantui,kun sanoin meneväni mieluummin lämpöisellä metrolla ostoksille,koska ensin olisi pitänyt putsata jäätyneet ikkunat ja kymmenen senttiä lunta hänen autonsa katolta.Istua sitten jääkylmässä autossa ja perillä etsiä parkkipaikkaa epätoivoisena kauheassa lumisateessautossaa.