nuorille ja runsaasti käytettynä kaikille.
Muutoma olut viikossa ei haittaa.
On paljon haitallisempiakin aineita, esim. kannabis.
Runsaina annoksina sekavuustila, voimakasta ahdistuneisuutta tai psykoottinen häiriö, joka häviää päihtymyksen mentyä ohi. Verensokeri laskee, mikä lisää ruokahalua ja makean nälkää. Päihtymyksen oireita ovat myös silmien verestys ja suun kuivuminen. (Fabritius&Salaspuro 2003, 454-455.)
Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, reaktioaika, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky. Muun muassa reaktiokyvyn, koordinaation ja huomiokyvyn heikkeneminen kasvattavat onnettomuusriskiä. (Dahl&Hirschovits 2005, 19, Mann ym. 2008, 176-176, Witton 2008, 119.)
Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä merkittävästi ja lisää riskiä onnettomuuksiin. Kannabis on alkoholin jälkeen merkittävin liikenneonnettomuuksiin vaikuttava päihde. Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä pienilläkin annoksilla ja tottuneilla käyttäjillä. (Mann ym. 2008, 175-191.)
Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa henkistä kehitystä ja aikuistumisprosessia (Dahl&Hirschovits 2005, 10-11).
Kannabiksen pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa kognitiivisten kykyjen rappeutumista, jonka oireita ovat mm. heikko ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistiongelmat, välinpitämättömyys, ärsyyntyminen ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen (Dahl&Hirschovits 2005, 10-11). Kannabiksen käyttö pienentää aivoja, tuhoaa muistirakenteita ja selviytyminen kielellistä oppimista mittaavista testeistä on heikompaa (Suhonen 2008, 2685).
Tutkimusten mukaan kannabis lisää akuuttia psykoosin riskiä sekä pitkäaikaisempia seurauksia, kuten skitsofreniaa. Riski lisääntyy etenkin nuorena aloittaneilla käyttäjillä ja riskit suurenevat käytön lisääntyessä. Kannabiksen käyttö lisää riskiä myös masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja mielialahäiriöitä. (Ahlblad 2010, Witton 2008, 127-134.)
Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy kannabista polttavilla. Hengityksen pidättäminen ja kannabissavun syvään vetäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Käyttäjillä esiintyy limakalvon tulehduksia, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, yskää ja keuhkolaajentumia. Nuorilla kannabiskäyttäjillä on tavattu suun alueilla kasvaimia, mitä ei heidän ikäluokassaan normaalisti esiinny. (Dahl&Hirschovits 2005, 11, Vierula 2009, Witton 2008, 120-123.)
Kannabiksen käyttö nostaa pulssia ja verenpainetta, joka altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille sekä aivoinfarktille, erityisesti iäkkäämmillä käyttäjillä (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 119).
Kannabiksen käyttö todennäköisesti vaikuttaa negatiivisesti miesten ja naisten hedelmällisyyskykyyn ja seksuaaliseen halukkuuteen, etenkin miehillä (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 124).
Kannabis heikentää oppimiskykyä ja voi heikentää nuorten koulumenestystä sekä aikuisten pärjäämistä työtehtävissä, jotka vaativat älyllistä suorituskykyä (Dahl&Hirschovits 2005, 9-10).
Muutoma olut viikossa ei haittaa.
On paljon haitallisempiakin aineita, esim. kannabis.
Runsaina annoksina sekavuustila, voimakasta ahdistuneisuutta tai psykoottinen häiriö, joka häviää päihtymyksen mentyä ohi. Verensokeri laskee, mikä lisää ruokahalua ja makean nälkää. Päihtymyksen oireita ovat myös silmien verestys ja suun kuivuminen. (Fabritius&Salaspuro 2003, 454-455.)
Kannabispäihtymyksen aikana motorinen koordinaatiokyky, reaktioaika, muisti, tarkkaavaisuus ja muu henkinen suorituskyky heikkenevät, samoin ajokyky. Muun muassa reaktiokyvyn, koordinaation ja huomiokyvyn heikkeneminen kasvattavat onnettomuusriskiä. (Dahl&Hirschovits 2005, 19, Mann ym. 2008, 176-176, Witton 2008, 119.)
Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä merkittävästi ja lisää riskiä onnettomuuksiin. Kannabis on alkoholin jälkeen merkittävin liikenneonnettomuuksiin vaikuttava päihde. Kannabiksen käyttö heikentää ajokykyä pienilläkin annoksilla ja tottuneilla käyttäjillä. (Mann ym. 2008, 175-191.)
Runsaan käytön riskit, pitkäaikaishaitat: Nuorena aloitettu säännöllinen käyttö haittaa henkistä kehitystä ja aikuistumisprosessia (Dahl&Hirschovits 2005, 10-11).
Kannabiksen pitkäaikaiskäyttö aiheuttaa kognitiivisten kykyjen rappeutumista, jonka oireita ovat mm. heikko ongelmanratkaisu- ja keskittymiskyvyn heikkeneminen, muistiongelmat, välinpitämättömyys, ärsyyntyminen ja vuorovaikutustaitojen heikentyminen (Dahl&Hirschovits 2005, 10-11). Kannabiksen käyttö pienentää aivoja, tuhoaa muistirakenteita ja selviytyminen kielellistä oppimista mittaavista testeistä on heikompaa (Suhonen 2008, 2685).
Tutkimusten mukaan kannabis lisää akuuttia psykoosin riskiä sekä pitkäaikaisempia seurauksia, kuten skitsofreniaa. Riski lisääntyy etenkin nuorena aloittaneilla käyttäjillä ja riskit suurenevat käytön lisääntyessä. Kannabiksen käyttö lisää riskiä myös masentuneisuuteen, ahdistuneisuuteen ja mielialahäiriöitä. (Ahlblad 2010, Witton 2008, 127-134.)
Kannabiksen polttaminen vaurioittaa hengitysteitä. Suun, kurkunpään ja nielun syöpäriski lisääntyy kannabista polttavilla. Hengityksen pidättäminen ja kannabissavun syvään vetäminen lisäävät hiukkasten ja tervan kulkeutumista ja kertymistä hengityselimiin. Käyttäjillä esiintyy limakalvon tulehduksia, kroonisia keuhkoputken tulehduksia, yskää ja keuhkolaajentumia. Nuorilla kannabiskäyttäjillä on tavattu suun alueilla kasvaimia, mitä ei heidän ikäluokassaan normaalisti esiinny. (Dahl&Hirschovits 2005, 11, Vierula 2009, Witton 2008, 120-123.)
Kannabiksen käyttö nostaa pulssia ja verenpainetta, joka altistaa sydän- ja verisuonihäiriöille sekä aivoinfarktille, erityisesti iäkkäämmillä käyttäjillä (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 119).
Kannabiksen käyttö todennäköisesti vaikuttaa negatiivisesti miesten ja naisten hedelmällisyyskykyyn ja seksuaaliseen halukkuuteen, etenkin miehillä (Dahl&Hirschovits 2005, 12, Witton 2008, 124).
Kannabis heikentää oppimiskykyä ja voi heikentää nuorten koulumenestystä sekä aikuisten pärjäämistä työtehtävissä, jotka vaativat älyllistä suorituskykyä (Dahl&Hirschovits 2005, 9-10).
Vastaukset 22
Vanhimmat
Minä vedän narkkeja turpiin, ikään ja sukupuoleen katsomatta!
Olut on hyväksi ihmisille!
Samaa mieltä.
Olutta joka päivä= Pysyt terveenä!
Suomessa pitaisi olut luokitella terveysjuomaksi ja siirtaa apteekkeihin. Mina voin sitten taalta Virosta tuoda laakinnallisiin tarkoituksiin olutta koppa tolkulla.
on paska aine!
kannabishörhöt syvääkin syvemmältä.
on se..
Narkit naruihin roikkumaan!
Turpiin vaan narkeille!
kyllä!
,..,.
Kannabis ym. huumesekopäät ovat iljettävä ilmestys ja pikkulasten ja tuollaisten muiden reippaiden alaikäisten ja kunnon kansan silmien edessä säälittävän surkea näky.
Ei voi kuin mielessä pahoitella niille lapsille, jotka joutuvat näkemään alkoholin kanssa sekoilevia, huumeista sekaisin olevia luusereita.
Pitäisin ihan kaikki lapset erossa tuosta kaikesta jos voisin.
Riippuvuuksia on monenlaisia.
Olut, viini, viina ym päihteet ovat iljettävä keino kurjistaa kansaa. Olut pöhöttää olemusta ja susta tulee punakka eli epämiellyttävä näky itselle ja muille. En näe mitään järkisyytä tuhlata rahoja markkinamiesten pohjattmaan kaivoon.Alko on yksi valtion kannattavimpia bisneksiä.
Olet narkki= ihmiskunnan pojasakkaa.
on useita pikaista mielenterveyshoitoa vaativia ihmispoloja, yllä hyvä esimerkki.
Paras riippuvuus= narkki riippuu narun jatkona
Ja kaulakiikkuun joutavia narkkeja, kuten sinä.
Sulla on päässä aika pahasti jotain rikki:( Toivottavasti pääset pian hoitoon, koita pärjätä siihen asti!
on on..
Ei olutta kannata juodakaan, selvin päin.