Jokainen suuri sotapäällikkö pyrkii luomaan kirkkaan sädekehän ympärilleen ja muokkaamaan totuutta palvelemaan omaa kunniaansa. Heiz Guderian - saksalaisen salamasodan ja panssaritaktiikan isäksi väitetty - ei tee tässä asiassa poikkeusta. Mutta miltä näyttää todellisuus kun sitä tutkitaan dokumenttien valossa. Ei aivan hyvältä. Tästä on kirjoittanut kirjan mm. Russell A. Hart:
"Biographers and historians have lionized Heinz Guderian as the legendary father of the German armored force and brilliant practitioner of blitzkrieg maneuver warfare. As Russell A. Hart argues, Guderian created this legend with his own highly influential yet self-serving and distorted memoir, which remains one of the most widely read accounts of the Second World War. Unfortunately, too many of Guderian's biographers have accepted his view of his accomplishments at face value, without sufficient critical scrutiny, resulting in an undeserved hagiography. While undoubtedly a great military figure of appreciable ego and ambition and with a volatile, impetuous, and difficult personality, Guderian was determined to achieve his vision of a war-winning armored force irrespective of the consequences. He proved to be a man who was politically naive enough to fall under the sway of Hitler and National Socialism and yet arrogant enough to believe he could save Germany from inevitable defeat late in the war, despite Hitler's interference. At the same time, Guderian was unwilling either to participate in attempts to remove Hitler or to denounce as traitors the conspirators who did. In the end, he distorted the truth to establish his place in history. In the process, he denigrated the myriad important contributions of his fellow officers as he took personal credit for what were, in reality, collective accomplishments. Thus, he succeeded in creating a legend that has endured long after his death. This brief biography puts the record straight by placing Guderian's career and accomplishments into sharper and more accurate relief. It exposes the real Heinz Guderian, not the man of legend"
"Biographers and historians have lionized Heinz Guderian as the legendary father of the German armored force and brilliant practitioner of blitzkrieg maneuver warfare. As Russell A. Hart argues, Guderian created this legend with his own highly influential yet self-serving and distorted memoir, which remains one of the most widely read accounts of the Second World War. Unfortunately, too many of Guderian's biographers have accepted his view of his accomplishments at face value, without sufficient critical scrutiny, resulting in an undeserved hagiography. While undoubtedly a great military figure of appreciable ego and ambition and with a volatile, impetuous, and difficult personality, Guderian was determined to achieve his vision of a war-winning armored force irrespective of the consequences. He proved to be a man who was politically naive enough to fall under the sway of Hitler and National Socialism and yet arrogant enough to believe he could save Germany from inevitable defeat late in the war, despite Hitler's interference. At the same time, Guderian was unwilling either to participate in attempts to remove Hitler or to denounce as traitors the conspirators who did. In the end, he distorted the truth to establish his place in history. In the process, he denigrated the myriad important contributions of his fellow officers as he took personal credit for what were, in reality, collective accomplishments. Thus, he succeeded in creating a legend that has endured long after his death. This brief biography puts the record straight by placing Guderian's career and accomplishments into sharper and more accurate relief. It exposes the real Heinz Guderian, not the man of legend"
Vastaukset 20
Vanhimmat
ensimmäisen kerran jo loppuvuonna -41. Antaa kuvan heikosta johtajasta joka menettää uskonsa jo ensimmäisissä vastoinkäymisissä. Guderianin kapea-alaisuus näkyy myös siinä että hänen maineensa kulminoitui panssarien keskitetyn painopisteissä käyttämisen taktiikkaan, joka laajemmin tarkasteltuna tarkoittaa ettei hän kyennyt seuraamaan ammattialaansa eikä mukautumaan siinä tapahtuneeseen valtavaan kehitykseen. Tästä todisteena on Saksan vahvimman taktisen nyrkin, 1 ja 2 SS-panssaridivisioonien lähes totaalinen hyödyttömyys Normandiassa ja niiden huokea tuhoutuminen. Guderian ei kyennyt ymmärtämään ilma-aseen muutamassa vuodessa kasvanutta painoarvoa; Guderianin vanhentuneeseen taktiikkaan tukeutuneet Saksan panssarikeskittymät tuhottiin ilmasta ja niiden operaatiot valoisaan aikaan tehtiin mahdottomaksi.
Hänen ansiokseen puolestaan voidaan ilman muuta lukea rohkeus seistä näkemystensä takana ja puolustaa niitä jopa Hitlerin mielipiteitä vastustaen.
Se oli siis Guderianin vika että Göringin Luftwaffe epäonnistui surkeasti Barbarosassa? Luftwaffe tappiot. Barbarosassa oli menetetty yli puolet pommittajista kun päästiin Moskovaan. Jos Luftwaffe olisi Barbarosassa pärjännyt paremmin Guderianilla olisi ollut lastenleikkiä voittaa.
Mihin tuo väite hermojen menettämisestä -41 perustuu?
Mihin perustuu väite 1. ja 2. SS panssaridivisioonien hyödyttömyydestä?
Mikä panssaritaktiikka mielestäsi olisi toiminut liittoutuneiden ilmaherruutta vastaan?
Hah hah. Tuossa tulee taas sitä soopaa. Normandiassa liittoununeet tuhosivat ilmaiskuilla vain korkeintaan 100 panssaria. Nämä tulokset liittoutuneet tutkivat itse jolloin kumoutui liittoutuneiden lentäjien uskomattomat tarinat tuhansista ilmaiskuilla tuhotuista saksalaisista panssarivaunuista ja rynnäkkötykeistä.
Tiedoksi kaikille: Saksan motorisoidut joukot joutuivat vaikeaan tilanteeseen kaikkialla rintamalla jo kesällä 1944 kun puna-armeija lähestyi Ploestin öljykenttiä. Tuotanto oli lopetettava siellä siis jo ennen elokuuta 1944 jolloin puna-armeija valtasi nuo öljykentät. Eli nyt tiedätte sitten pohjimmaisen syyn mistä Saksan lopullinen romahdus alkoi. Se joutui alkakynteen materiaalisesti ja kaikkien resurssien suhteen.
Älkää uskoko tuota roskaa että ilma-aseella Saksan asevoimat olisi tuhottu. Sillä ei ole mitään todellisuuspohjaa. Se on pelkkä lentäjien myytti jota jostain syystä historiankirjoittajat ovat uskoneet.
Guderian oli juuri se, jonka hermot kestivät ja joka yritti paikata Hitlerin järjettömiä ratkaisuja viimeiseen asti -41. Potkuthan siitä tuli.
Guderian hallitsi ilmavoimien ja maavoimien eri aselajien yhteistyön. Siihen hänen menestyksensä perustui ynnä tietysti rajuun hyökkäyshenkeen ja taktisten mahdollisuuksien hyväksikäyttöön.
Panssarijoukkojen tarkastajana G. kehitti panssariasetta uusien vaatinusten täyttäjäksi. Hänen työnsä tuhottiin Hitlerin päätöksillä Kurskin taistelussa.
Normandien taisteluihin OKH:n esikuntapäällikkö G:lla ei ollut mitään sananvaltaa. Se oli OKW:n sotanäyttämö, jota Hitler henkilökohtaisesti johti.
Tietysi Guderiania voidaan arvostella. Hyvä olisi kuitenkin ottaa ensin selvää todellisista tapahtumista. Nyt se on jäänyt Ratekilta tekemättä. Kuten aina.
Älä selitä! Afrikassa Rommelin panssarit tuhottiin juuri ilmasta käsin koska muuten ne olisi murskanneet brittien paskan kahdeksannen armeijan.
Ja Heinz olisi voittanu vai? Ei kukaan kiellä sitä että Göringin Luftwaffe epäonnistui kaikkialla muualla paitsi Alankomaissa ja Puolassa. Puolassakin kyse oli vaan siitä että polakeilla oli vahentunutta kalustoa. Kun polakit pääsi brittikoneiden kyytiin niin alkoi mersuja putoilla.
Luftwaffen olisi pitännyt pystyä lyömään liittoutuneet. Siihen se ei suurimmaksi osaksi pystynyt. Luftwaffe epäonnistui kolmesta asehaarasta kaikista surkeimmin.
Panssarien ja ilmavoimien yhteinen isku ratkaisi Puolassa. Ranskassa nimenomaan Guderian johti läpimurron Maasilla tehneitä panssareita.
Hänen joukkonsa etenivät itärintamalla kaikkien nopeimmin ja saavuttivat suurimmat voitot -41.
Luftwaffen touhut ovat asia erikseen. Tässä on kyse Guderianista.
vaivattomasti saatuaan joukkonsa asianmukaiseti varustetuiksi. Myös brittien ilmatuki oli ylivoimainen. Monty ajoi Rommelia kuin jänistä edellään.
Koeta jo vähitellen käsittää että ilmavoimien menestys panssarien tuhoamisessa oli heikkolaatuista. Olen sen verran tutustunut faktatietoihin (mm. The Office of Research and Analysis) että tulokset tunnetaan. Toki sotalegendoissa kerrotaan "valtavista ilmaiskuilla tuhotuista panssarimääristä" mutta usko jo että nuo ovat täyttä potaskaa.
Ilmatuki oli ylivoimainen amerikkalaisten pommikoneiden ansiosta joita britit käyttivät. Tämä on totuus!
No millä ne Rommelin panssarit sitten tuhottiin, äh? Ei ne ainakaan kylmään hajonnut kuten natsien tankit ryssälässä. Kuumuutta kestivät myös teknisten parannusten tuloksena.
Ja jos puolalaisilla olisi ollut yhtä hyvät pommikoneet kuten DAF:llä olisi natseilta jäännyt voitto saamatta.
sotahistoriasta, niin jättäisit jossittelut ja muun hölynpölyn.
Hitler väitti, että kenraalit eivät ymmärrä taloudellisia tai poliittisia näkökohtia sodassa (haluavat vain vallata Moskovan ennen talvea, ja taata näin Saksalle voiton). Hän ei syyllistynyt sotarikoksiin eikä tarvinnut ampua kuulaa kallonsa, kuten näiden tämänkin palstan viisasten oppi-isä teki.
Miten ressukka se Moskovaa olisi kukistanut kun talvi alkoi aikaisin jo lokakuussa ja yli puolet tankeista hyytyi talven takia. Itseähän se itki miten ukkoja paleltuu kokoajan kuoliaaksi ja vaati Hitleriltä kiireisesti talvivaatteita joita Aatu ei tietysti "taitelijana" antanut. Lisäksi Luftwaffe oli jo täysin menettänyt iskukykynsä kun Moskovaan oltiin menossa.
Saksalaisten ainut etu talvella 1941 oli paksu lumi joka esti veneläisiä tuhoamasta Demjanskiin mottiin jääneitä saksalaisia sotilaita. Ihan turha se on uhota että sellaisella porukalla oltaisi Moskovaa tuhottu. Varsinkin kun venäläisten tankit, sotilaat ja aseet oli varustettu talvioloihin kun taas saksalaisten eivät olleet.
Lisäksi Siperiasta virtasi kokoajan lisävahvistuksia Moskovan puollustukseen kuten myös Tihvinään.
Olisko ennen talvea paleltunut kuoliaaksi, häh.
ja Halder halusivat syyskuussa Ukrainaan kääntymisen asemesta. Silloin se olisi voinut onnistua. Nyt se myöhästyi ainakin kuukaudella ja talvi tuli poikkeuksellisen aikaisin. Hitler ei ymmärätnyt jatkuvan suunnitelmien muuttamisen tuhoisuutta.