Aina silloin tällöin tälläkin palstalla tulee esiin, että uskonnolliset organisaatiot tekevät paljon enemmän hyväntekeväisyyttä, kuin mitkään muut... sivulauseessa tulee mukana yleensä väite, että ateistit eivät välitä kanssaihmisistä, eivätkä harrasta minkäänlaista hyväntekeväisyyttä.
Kiva (www.kiva.org) on organisaatio, jonka kautta tavalliset ihmiset voivat antaa mikrolainoja toisille tavallisille ihmisille. Kivan nettisivulla voi liittyä lisäksi ryhmiin, joiden yhteenlaskettuja lainoja tilastoidaan. Ylivoimaisesti suurimman ryhmän, niin osallistujen, kuin lahjoitustenkin määrässä muodostavat ateistit;
http://www.kiva.org/community
Kiva (www.kiva.org) on organisaatio, jonka kautta tavalliset ihmiset voivat antaa mikrolainoja toisille tavallisille ihmisille. Kivan nettisivulla voi liittyä lisäksi ryhmiin, joiden yhteenlaskettuja lainoja tilastoidaan. Ylivoimaisesti suurimman ryhmän, niin osallistujen, kuin lahjoitustenkin määrässä muodostavat ateistit;
http://www.kiva.org/community
Vastaukset 8
Vanhimmat
Eivätkös YK ja Punainen risti muka ole sekulaareja organisaatioita?
ajallansa takaisin. Ja onko boonuksena noissa www.kiva.fi lainoissssa korko lainanantajalle. Siis pieni oma lehmä mukana. Kertokaa lisää ateistien hyväntkeväisyydestä, koska siitä on niin vähän julkista tietoa. Voi innostaa toisia ateistej pyyteettömään lähimmäisen auttamisen.
Rahan lainaaminen lahjoittamisen sijaan opettaa ja kannustaa yrittäjyyteen. Kiinasta on peräisin sanonta "Anna nälkäiselle kala, niin hän on kylläinen päivän. Opeta hänet kalastamaan, niin hän on kylläinen koko elämänsä."
Kun almujen sijaan annetaan köyhälle laina, se luo motivaation työskennellä, sijoittaa pääoma ja hankkia se takaisin työnteolla. Tämä on paljon arvokkaampi opetus kuin se että ei tarvitse tehdä mitään muuta kuin olla köyhä ja säälittävä saadakseen almuja. Onhan se nyt paljon järkevämpää luoda kannustimia omavaraisuuteen ja työntekoon ja sillä tavalla aktivoida ihmisiä auttamaan itseään, kuin luoda passiivinen riippuvaisuus almunantajasta.
Miten laina voi olla hyväntekeväisyyttä?
Lainathan tulee maksaa takaisn.
Hyväntekeväisyys on sellaista, jossa ei vaadita vastapalveluksia, takaisinmaksuja rahoille, eikö?
"Hyväntekeväisyys on sellaista, jossa ei vaadita vastapalveluksia, takaisinmaksuja rahoille, eikö? "
Ei kai? Hyväntekeväisyyshän on sitä, että tekee hyvää? "Hyväntekeväisyys tarkoittaa toisten auttamista ilman että siihen ensisijaisesti liittyy oman edun tavoittelua."
Voihan olla, ettei kukaan muu antaisi näille ihmisille lainaa. Joten se, että ottaa korkoa siitä, että tarjoaa lainamahdollisuuden ei poista sitä etteikö kyseessä voisi olla hyväntekeväisyys.
Kristityt pitävät mielellään kovaa mekastusta omasta mukamas suuresta hyväntekeväisyydestään,
vaikka esimerkiksi kirkon ruoka-avun maksaa valtaosin EU ja kirkko toimii vain jakelijana.
Toinen vieläkin olennaisempi seikka on se, etteivät kristityt koskaan missään tee pyyteetöntä
auttamistyötä, vaan toiminnan ainoa motiivi on aina sananjulistus ja kristinuskon levittäminen.
Se on aina toiminnan ainoa motiivi, ei koskaan pyyteetön auttaminen. Jos sananjulistus ja se
uskonnon tuputtaminen kiellettäisiin kokonaan avun tarjoamisen yhteydessä, loppuisi myös kaikki
kristillinen avustustyö siihen paikkaan kokonaan kuin seinään, koska toiminnalta katoaisi se ainoa
motiivi, minkä takia sitä koskaan missään tehdään.
Monien pyhimyksenä pitämä köyhien "auttaja" Äiti Teresa sanoi itse näin omin sanoin:
"Me emme ole sairaanhoitajia, me emme ole lääkäreitä, me emme ole opettajia, me emme ole sosiaalityöntekijöitä. Me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia."
Ja se toiminnan ainoa motiivi paljastuu vieläkin selvemmin tästä:
"Äiti Teresan järjestöllä ei ole sairaalaa Kalkutassa eikä kaupungissa edes anneta ruoka-apua köyhille. Järjestön toiminta rajoittuu pääosin siihen, että se ylläpitää saattokotia köyhille. Saattokodissakaan ei ole lääkäriä, kertakäyttöruiskuja eikä jäähdytettyä ruumishuonetta. Saattokodin potilaiden hoitoa kuvataan huonoksi ja kaikille kuolleille annetaan aina kristillinen kaste heidän uskonnostaan ja omasta tahdostaan riippumatta."
Teresa keräsi miljoonia, jopa miljardeja rahaa, mutta vieläkään kukaan ei oikeastaan tiedä, minne rahat ovat menneet. Ainakaan ne eivät ole menneet Intian köyhille, se tiedetään varmasti.
Äiti Teresa on yksi 1900-luvun suurimmista kusetuksista.
" Kritiikkiä
»Äiti Teresa ei auttanut Kalkutan köyhiä vaan länsimaiden rikkaita, jotka saivat hänen avullaan rauhoitettua huonon omatuntonsa - ja Äiti Teresa sai heiltä miljardeja dollareita. Jotkut hänelle lahjoituksia antaneet olivat diktaattoreita tai rikollisia, jotka yrittivät pestä likaisia käsiään. He saivat Äiti Teresan pyhän kunnioituksen sopivaa rahasummaa vastaan. Suurin osa hänen kannattajistaan oli kuitenkin rehellisiä, hyvää tarkoittavia ja lämminsydämisiä ihmisiä, jotka lankesivat siihen harhaan, että `Katuojien Pyhimys´ kuivaisi kaikki kyyneleet, lopettaisi kaiken kurjuuden ja korjaisi kaiken epäoikeudenmukaisuuden maailmassa. Illuusioon rakastuneet kieltäytyvät usein näkemästä totuutta.»
(Intian rationalistiajattelijoiden liiton pääsihteeri Sanal Edamaruku.[52])
1990-luvulla äiti Teresasta julkaistiin kaksi paljastuskirjaa: Christopher Hitchensin The Missionary Position ja Aroup Chatterjeen Mother Teresa: The Final Verdict. Kirjoissa häntä moititaan muun muassa korruptiosta, köyhäinhoidon lääketieteellisesti varsin huonosta tasosta sekä hyvistä suhteista eri maiden diktaattoreihin, kuten Haitin yksinvaltiaaseen Jean-Claude Duvalieriin.[53]
Chatterjee esimerkiksi kertoo, ettei äiti Teresan järjestöllä ole sairaalaa Kalkutassa eikä kaupungissa edes anneta ruoka-apua köyhille. Hänen mukaansa järjestön toiminta rajoittuu pääosin siihen, että se ylläpitää saattokotia köyhille. Saattokodissakaan ei ole lääkäriä, kertakäyttöruiskuja eikä jäähdytettyä ruumishuonetta.[53] Samoin Chatterjee kuvaa saattokodin potilaiden hoitoa huonoksi ja väittää, että kuolleille annetaan kaste heidän uskonnostaan ja omasta tahdostaan riippumatta.[53] Vuonna 1994 lääketieteellisen aikakauslehden The Lancetin toimittaja kertoi, että äiti Teresan klinikoilla ei ollut ohjeita parannettavien ja parantumattomien tunnistamiseksi ja erottamiseksi toisistaan.[54] Intialainen Sanal Edamaruku taas on kertonut, että vaikka äiti Teresan sairaaloissa hoidetaan tarttuvia tauteja sairastavia potilaita, siellä ei kiinnitetä mitään huomiota hygieniaan, injektioneuloja käytetään useita kertoja eikä kipulääkitystä ole juurikaan käytössä.[52]
Lisäksi Chatterjeen kirjassa kritisoidaan äiti Teresalle lahjoitettujen rahavarojen käyttöä. Järjestön saamia hoitolaitteita ei käytetä oikein tai ne myydään, ja sairasautojen tehtävänä on vain kuljettaa nunnia kaupungilla. Lahjoitusvaroja käytetään pääasiassa uskonnolliseen työhön – kuten pappien kouluttamiseen – eikä köyhien auttamiseen.[53] Chatterjeen kirjan arvioinut Bill Cooke pitääkin sitä kuvaa, joka äiti Teresasta on länsimaissa, propagandan tuotteena.[53] Hänen avustustyönsä tarkoitus oli pääosin sielujen pelastaminen, ei köyhien parantaminen ja hoitaminen. Tässä yhteydessä on myös muistutettu äiti Teresan lauseesta: "Me emme ole sairaanhoitajia, me emme ole lääkäreitä, me emme ole opettajia, me emme ole sosiaalityöntekijöitä. Me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia, me olemme uskovaisia."[53]
Chatterjee on myös huomauttanut, että äiti Teresan ja häntä tukevien tiedotusvälineiden luoma kuva Kalkutasta on karkottanut turisteja ja tuonut kaupungille huonon maineen. Hänen mukaansa turistituloja ja investointeja olisi menetetty tämän toiminnan takia yhteensä 4,5 miljardia dollaria.[53] Samoin Chatterjee on huomauttanut, että äiti Teresan saamat lahjoitukset ovat vähentäneet muiden, Rakkauden lähetyssisaria tehokkaampien ja toimivampien, avustusjärjestöjen saamia lahjoitusvaroja.[53]
Toinen äiti Teresan tunnettu arvostelija, Christopher Hitchens, julkaisi oman kriittisen kirjansa jo äiti Teresan elinaikana vuonna 1995.[54] Kirjassaan Hitchens muun muassa kritisoi sitä, ettei äiti Teresa juuri kieltäytynyt lahjoituksista riippumatta siitä, keneltä hän niitä sai. Hän nostaa esille Haitia yksinvaltaisesti johtaneen Jean-Claude Duvalierin sekä mainitsee joukon "erilaisiin hämäräpuuhiin sekaantuneita liikemiehiä".[54] Yhdysvaltalaisen Penn & Teller -televisiosarjan jaksossa Holier than Thou käsiteltiin kriittisesti äiti Teresaa, Dalai-lamaa ja Mahatma Gandhia. Jaksossa kiinnitettiin huomiota myös Hitchensin mainitsemiin Jean-Claude Duvalierin lahjoituksiin, jotka ohjelmaa juontavan Penn & Teller -taikuriparin mukaan olisi pitänyt pikemminkin käyttää Haitin köyhien avustamiseen kuin viedä ne kauas ulkomaille Kalkuttaan.
Äiti Teresaa kritisoitaessa on myös huomautettu, ettei hän oikeastaan juuri pyrkinyt vähentämään rakenteellista köyhyyttä, vaan pikemminkin pahensi sitä tiukan konservatiivisilla mielipiteillään, kuten vastustamalla syntyvyyden säännöstelyä.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Äiti_Teresa#Kritiikki.C3.A4