Rakennussarjana myyty Hifi 100/1 -aktiivijakosuodin subbarille sisältää sulakeratkaisun joka ihmetyttää (selasin vanhaa Pekka Tuomelan kaiutinrakennuskirjaa ["Rakenna hifikaiuttimet"] v. 1992 ja osu silmään).
Ohjeen mukaan pakkamuuntajan molempiin sisäänmenojohtoihin laitetaan 50mA:n sulake. Itse laitoin aikanaan yhden vissiin 100mA:n sulakkeen, mutten muista sainko elektroniikkakaupasta neuvon poiketa ohjeesta. Mitään ongelmia tai sulakkeen palamisia ei ole ollut.
Haluaisin tietää, mikä tarkoitus on voinut olla kahdella sulakkeella.
Muuntaja on 220V tai 230V / 18V 18V 10VA (saattaa olla ehkä 15VA, muistelen). Virtalähde taitaa olla kaksipuoleinen, kun on tasasuodon jälkeen kaksi suotokonkkaa ja niiden jälkeen sekä positiivinen että negatiivinen 15V regulaattori. Laite on käyttökunnossa. Kannattaisiko laittaa se toinenkin sulake ohjeen mukaan, eli onko siitä oikeasti hyötyä?
Rakennusohje julkaistiin alun perin HIFI-lehden numerossa 11/1988.
Kaksi sulaketta muuntajalle - miksi kahdessa johdossa?
8
650
Vastaukset
- -.-.-
Lähinnä tulee mieleen se, että jos muuntajan ensiön käämin jommasta kummasta päästä olisi oikosulku muuntajan runkoon, niin se sulake palaisi herkemmin, kummassa päässä käämiä tuo oikosulku on. (Siis tilanne, että muuntajan runko on maadoitettu ja oikosulun puoleiseen käämin päähän tulee vaihejännite.
Virran katkaisukyky sulakkeella on kai parempi, kun on 2 kpl sulaketta tavallaan peräkkäin (valokaari palamisen hetkellä sammuu paremmin).
Mutta noissa nykyisissä muuntajissa eristeet muuntajan runkoon ja toisioon ovat kyllä niin hyvät, ettei tuollaista tapausta tarvitse ajatella. Muutenkin 2 kpl sulaketta kuulostaa hätävarjelun liioittelemiselta. 1 sulake riittää vallan hyvin.- 100/1
Kiitti vastauksesta. Tarkennan kuitenkin vielä miten sulakkeet ohjeessa ovat, koska saatoit ehkä käsittää hiukan väärin (taikka sitten minä käsitin väärin):
"Virran katkaisukyky sulakkeella on kai parempi, kun on 2 kpl sulaketta tavallaan peräkkäin"
Jos muuten valokaari sulakkeen sisällä tuossa tapauksessa on mahdollinen, taitaisi keraaminen sulake olla parempi valinta, koska kvartsihiekka.
Sulakkeet eivät ole peräkkäin, vaan kummassakin ensiölle menevässä johdossa. Siis ohjeen mukaan vaihe menee sulakkeen (vaikkapa komponentti F1) läpi, samoin nolla (vaikkapa komponentti F2), vaikka europistoke olisi pistorasiassa kuinka päin tahansa.
Itse tein niin, että laitoin sulakkeen ruskeaan vaihejohtoon ja sitten vaihekynällä kokeilin, kuinka päin töpselin pitää pistorasiassa olla, jotta juuri vaihe menisi sulakkeen läpi. Tämä ehkä saattoi olla asioita paremmin tuntevan mielestä tarpeetontakin, mutta näin tein. - puupeukalo
100/1 kirjoitti:
Kiitti vastauksesta. Tarkennan kuitenkin vielä miten sulakkeet ohjeessa ovat, koska saatoit ehkä käsittää hiukan väärin (taikka sitten minä käsitin väärin):
"Virran katkaisukyky sulakkeella on kai parempi, kun on 2 kpl sulaketta tavallaan peräkkäin"
Jos muuten valokaari sulakkeen sisällä tuossa tapauksessa on mahdollinen, taitaisi keraaminen sulake olla parempi valinta, koska kvartsihiekka.
Sulakkeet eivät ole peräkkäin, vaan kummassakin ensiölle menevässä johdossa. Siis ohjeen mukaan vaihe menee sulakkeen (vaikkapa komponentti F1) läpi, samoin nolla (vaikkapa komponentti F2), vaikka europistoke olisi pistorasiassa kuinka päin tahansa.
Itse tein niin, että laitoin sulakkeen ruskeaan vaihejohtoon ja sitten vaihekynällä kokeilin, kuinka päin töpselin pitää pistorasiassa olla, jotta juuri vaihe menisi sulakkeen läpi. Tämä ehkä saattoi olla asioita paremmin tuntevan mielestä tarpeetontakin, mutta näin tein.ensiöpuolella kaksi häiriönpoistokonkkaa koplattuna laitteen maahan?
- 100/1
puupeukalo kirjoitti:
ensiöpuolella kaksi häiriönpoistokonkkaa koplattuna laitteen maahan?
Muuntajan ensiöpuolella ei ole muuta kuin ne pari sulaketta, yksi kummassakin sisäänmenojohdossa.
- .-.-.
100/1 kirjoitti:
Kiitti vastauksesta. Tarkennan kuitenkin vielä miten sulakkeet ohjeessa ovat, koska saatoit ehkä käsittää hiukan väärin (taikka sitten minä käsitin väärin):
"Virran katkaisukyky sulakkeella on kai parempi, kun on 2 kpl sulaketta tavallaan peräkkäin"
Jos muuten valokaari sulakkeen sisällä tuossa tapauksessa on mahdollinen, taitaisi keraaminen sulake olla parempi valinta, koska kvartsihiekka.
Sulakkeet eivät ole peräkkäin, vaan kummassakin ensiölle menevässä johdossa. Siis ohjeen mukaan vaihe menee sulakkeen (vaikkapa komponentti F1) läpi, samoin nolla (vaikkapa komponentti F2), vaikka europistoke olisi pistorasiassa kuinka päin tahansa.
Itse tein niin, että laitoin sulakkeen ruskeaan vaihejohtoon ja sitten vaihekynällä kokeilin, kuinka päin töpselin pitää pistorasiassa olla, jotta juuri vaihe menisi sulakkeen läpi. Tämä ehkä saattoi olla asioita paremmin tuntevan mielestä tarpeetontakin, mutta näin tein."Kiitti vastauksesta. Tarkennan kuitenkin vielä miten sulakkeet ohjeessa ovat, koska saatoit ehkä käsittää hiukan väärin (taikka sitten minä käsitin väärin):
"Virran katkaisukyky sulakkeella on kai parempi, kun on 2 kpl sulaketta tavallaan peräkkäin""
Kyllä minä oikein käsitin. Sulakkeet ovat tavallaan sarjassa, vaikka muuntajan käämi onkin välissä.
Nuo häiriönpoistokondensaattorit, ns. Y-kondensaattorit verkon navoista runkoon saattaisivat selittää tuon kaksoissulakkeiden käytön. Mutta yleistä tuo kahden sulakkeen käyttö (molemmissa verkon navoissa) ei ole.
Ennenkuin noita Y-kondensaattoreita kytkee, pitää muistaa, että siihen saa käyttää vain virallisesti siihen tarkoitukseen tehtyjä, missä on hyväksymisleimat ja koko enintään 4700pF. - 100/1
.-.-. kirjoitti:
"Kiitti vastauksesta. Tarkennan kuitenkin vielä miten sulakkeet ohjeessa ovat, koska saatoit ehkä käsittää hiukan väärin (taikka sitten minä käsitin väärin):
"Virran katkaisukyky sulakkeella on kai parempi, kun on 2 kpl sulaketta tavallaan peräkkäin""
Kyllä minä oikein käsitin. Sulakkeet ovat tavallaan sarjassa, vaikka muuntajan käämi onkin välissä.
Nuo häiriönpoistokondensaattorit, ns. Y-kondensaattorit verkon navoista runkoon saattaisivat selittää tuon kaksoissulakkeiden käytön. Mutta yleistä tuo kahden sulakkeen käyttö (molemmissa verkon navoissa) ei ole.
Ennenkuin noita Y-kondensaattoreita kytkee, pitää muistaa, että siihen saa käyttää vain virallisesti siihen tarkoitukseen tehtyjä, missä on hyväksymisleimat ja koko enintään 4700pF.Okei, sarjassa tavallaan, nyt käsitän.
Mites tuo häiriönpoistokonkkajuttu oikein menee? Googletin hiukan, että niillä saa pois suuritaajuuksisia häiriöitä, mutta mitä taajuuksia ja kuinka paljon? Kuinka ne mitoitetaan sopivan kokoisiksi? Amatöörin uteliaisuus herää.. :) - ...---...
100/1 kirjoitti:
Okei, sarjassa tavallaan, nyt käsitän.
Mites tuo häiriönpoistokonkkajuttu oikein menee? Googletin hiukan, että niillä saa pois suuritaajuuksisia häiriöitä, mutta mitä taajuuksia ja kuinka paljon? Kuinka ne mitoitetaan sopivan kokoisiksi? Amatöörin uteliaisuus herää.. :)Häiriönpoisto pelkillä kondensaattoreilla tapahtuu siten, että n. 220nF - 1uF häiriönpoistokondensaattori (ns. X-kondensaattori) on verkon napojen välissä ja 1000 - 4700pF y-kondensaattorit ovat kytketty verkon navoista laitteen runkoon.
Esim tuolta saa hyväksyttyjä häiriönpoistokondensaattoreita (oikea alareuna):
http://www.partco.fi/luettelot/sivut/28.pdf
Parempi ja tehokkaampi tapa on käyttää häiriönpoistosuotimia:
http://koti.mbnet.fi/ijl/hairiot.html
Häiriönpoistosuotimet (ja pelkät kondensaattoritkin) vaimentavat sekä verkosta tulevia häiriöitä, että laitteesta verkkoon meneviä häiriöitä.
Tavallisissa itserakennetuissa pienlaitteissa ei yleensä tarvitse häiriönpoistoa, paitsi jos on kyse hakkurivirtalähteistä tai tyristori/ triac-säätimistä. - 100/1
...---... kirjoitti:
Häiriönpoisto pelkillä kondensaattoreilla tapahtuu siten, että n. 220nF - 1uF häiriönpoistokondensaattori (ns. X-kondensaattori) on verkon napojen välissä ja 1000 - 4700pF y-kondensaattorit ovat kytketty verkon navoista laitteen runkoon.
Esim tuolta saa hyväksyttyjä häiriönpoistokondensaattoreita (oikea alareuna):
http://www.partco.fi/luettelot/sivut/28.pdf
Parempi ja tehokkaampi tapa on käyttää häiriönpoistosuotimia:
http://koti.mbnet.fi/ijl/hairiot.html
Häiriönpoistosuotimet (ja pelkät kondensaattoritkin) vaimentavat sekä verkosta tulevia häiriöitä, että laitteesta verkkoon meneviä häiriöitä.
Tavallisissa itserakennetuissa pienlaitteissa ei yleensä tarvitse häiriönpoistoa, paitsi jos on kyse hakkurivirtalähteistä tai tyristori/ triac-säätimistä.Toi idea valmiista häiriönpoistosuotimesta oli hyvä. Luin tuon jutun linkistäsi ja löysin (etsinnän tässä vaiheessa) Vaasan elektroniikkakeskuksen sivuilta useitakin valmiita suotimia.
http://www.vekoy.com/index.php?cPath=74_841
Täytyy vain yrittää selvittää itselleen laitteiden erot (taajuudet ja desibelit) ennen mahdollista ostamista. Ainakin olohuoneen audiosysteemistä (mutta ei 100/1 -suotimen kautta) tulee toisinaan läpi jotain kytkentänapsuja, ainakin jääkaappipakastimesta, mutta voihan joku niistä tulla ilmateitsekin. Ihan hyvä, että tuollaisia valmiita laitteita on. Pelkkää häiriönpoistokonkkaa jos lähtis ostamaan, niin pitäis osata valita oikea kapasitanssi.
Ilmeisesti lamppuhimmentimet voi aiheuttaa häiriötä, jos niiden oma häiriönpoisto on huono. En tunne asiaa tarkemmin, mutta luulis, että jotkin vaatimukset pitää himmentimen täyttää, jotta niitä saadaan myydä Suomessa (?).
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?961896- 881340
- 1101143
- 761037
- 1191010
Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘57873- 47791
- 36782
Olen huolissani
Että joku päivä ihastut/rakastut siskooni. Ja itseasiassa haluaisin, ettei hän olisi mitenkään sinun tyyppiäsi ja pitäis48741- 33693