Neuvostoliiton vahvimpia puolia Saksaa vastaan oli suksien käyttö ja sekä kelkkojen puuttuminen. Kyllä suomipoika aina NKL-26 kelkkaa vastaan pärjäsi toisin kuin teuton. Saksalaiset yli-ihmiset olivat täysin tottumattomia arktiseen sodankäyntiin. Jos ei pakkasta ja lunta kestetty niin olisi pitännyt pysyä kotona leudossa Keski-Euroopassa.
Suksien käyttö
pyle adolf
17388
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Ok.
Saksalaisilla ei ollut kuin yksi hiihtopataljoona koko sodan aikana. Moottorikelkkoja olisi pitännyt sotilaille kehitellä varsinkin kun ottaa huomioon että Suomi sai sotasaaliiksi noita NKL-26 kelkkoja talvisodassa.
myös lumikengillä?
Suomen armeijan uusi suksiside erältä osin susi vaikka sitä on testattu erämaassa mutta väitän että susi, toimii kyllä mutta siinä on yksi suunnitteluvirhe. Sen huomaa jo kuvista, se toimii mutta tietyissä tilanteissa kohtalokkaan hidas....
Olisiha niillä.
Niillä on puolensa syvässä lumessa, tiheässä metsässä ka liikuttaessa yksin tai pienissä porukoissa. Ei oikein ole perinteitä niiden käyttöön.
Kyllä me saksalaisten kanssa taidettiin pulkkaa jonkin verran käyttää mutta ei se auttanut. Venäläisillä oli selvästi kotikenttä etu puolellaan. Toisaalta jo talvisodan olisi pitännyt pistää saksalaiset miettimään miten sotaa käydään talvellakin.
oli puna-armeijan suksien kläyttö joitain pohjoisrintaman erikoisjoukkoja lukuunottamatta.
"Neuvostoliiton vahvimpia puolia Saksaa vastaan oli suksien käyttö ja sekä kelkkojen puuttuminen"
Saksa oli valmistautunut vain kesäkauden kestävään salamasotaan. Talvivarustusta oli, mutta sitä ei kyetty kuljettamaan joukoille.
talviolosuhteissa kuten myös viikonloppuisin ja muutenkin huonon sään aikana, hellerajat käyttöön, sodittais vain arkisin klo 07-16, tunnin ruokatauko 12 minuutin kahvipaussi, jos joutuu ryömimään niin joka tunti viiden minuutin verryttely seisaallaan, normaalit kesälomat ym lomat ja tietysti pekkasvapaat ja perjantai virkistäytymis iltapäivät sekä pikkujoulut ym..virkistäytymisretkiä voitas tehdä esim pietariin tai moskovaan jaolishan siinä rajan pinnassa kiva paistaa porukalla makkaraa ja juoda pari pulloa karjala-bissee per ukko ja laulaa "köyhä suomen kansa katkoo kahleitansa"..virkistäytymisen yhteydessä voitaisiin naulata kivääriampumataulu 300 metrin päähän rajan itäpuolelle kuusen kylkeen ja jokainen saisi kokeilla kätensä tarkkuutta kotimaisella rynnäkkökiväärillä, olis myös käsikranaatin heittoa..
Talvivarustusta ei nimenomaan ollut. Kyllä Stalinin Paskovan ja Leningrad avuksi vetämät siperialaiset hiihtää osasivat.
Saksalaisilla ei ollut suksia, kelkkoja tai pulkkia. Poroja saatettiin joihinkin vetohommiin käyttää mutta muuten Kreikasta tuodoilla muuleilla mentiin.
"Talvivarustusta ei nimenomaan ollut"
Kyllä talvi tiedettiin viimeistään edellisen sodan ajalta. Hitler uskoi sodan loppuvan sulan maan aikana ja kielsi talvivarustuksen kujettamisen joukoille, koska kapasiteetti ei riittänyt edes polttoaineeseen ja ampumatarvikkeisiin.
Seuraavana talvena oli sitten hyvä varustus.
Siperialaisilla oli kyllä jonkin verran suksia, mutta ei läheskään kaikilla.
Vetovälineinä oli hevoset ja moottoriajoneuvot. Muuleja oli vain vuoristojoukoilla. Ei niitä Kreikasta tuotu, vaan vietiin sinnekin. Tietysti 6. VuorD toi muulinsa Kreikasta Petsamoon, mutta Saksassa niiden alkuperä oli. Lapissa muulit korvattiin norjalaisilla vuonohevosilla, jos vain niitä saatiin.
Slalomissa, jos synteettistä bensiiniä ja kyöpeliwageneita olisi riittänyt vetämiseen, niin Saksa olisi vittanut sodan, koska olisivat ehtineet saartaa Moskovan hopihopi.
Natsit olisi paleltuneet Moskovan kaduille joulukuussa 1941. :D
Oli siinä ryssällä nauramista kun kylmä aiheutti natseille sen että esimerkiksi oli Tihvinässä jotain neljäkymmentä astetta pakkasta niin vain muutamalla tankilla pystyttiin tulittamaan ja vain muutama konekivääriä toimia.
Ryssä taas käytti asianmukaisia voiteita aseisiinsa. Suomen armeijalla ei myöskään ollut aseiden toiminnassa ongelmia koska ne voideltiin ja huollettiin talvikuntoon.
http://www.youtube.com/watch?v=AWVmhIO0Bmk
http://www.youtube.com/watch?v=G16uLOZ469s
sellaisiksi jotta takana tulija sais ampua edessä hiihtäjän, olis ikäänkuin vauhdin lisääjä ja saatais maailman ennätyksiä mutta kolmantena hiihtäjä ei sais vielä ampua edessä hiihtäjää ennenkuin tämä tokana hiihtävä olis "pyytäny latua kiväärillä" ekana olleelta, olis pirun mielenkiintoista, kyllä siinä kerrostalo-asunnoissa huuto raikas kun sakemanni painelis ekana ja suomalainen toisena ja takana kolmantena ei vielä velivenäläistä näkyis, "ammu jo saatana" huudettais niin jotta koffi suupielistä vaahtois. Vielä kun ampumahiihtokisa kestäis neljä vuorokautta, välillä nukuttais rakotulilla...
"Many of the combat problems the German Army encountered in European Russia during the winter of 1941 - 1942 resemble a greatly amplified playback of the Arkhangelsk campaign of 1918 - 1919. The Germans paid an exorbitant price for ignoring the lessons of those, and other, earlier winter campaigns. General Dr. Waldemar Erfurth noted that before 1941 the German General Staff had never been interested in the history of wars in northern and eastern Europe. No accounts of the wars of Russia against the Swedes, Finns, and Poles had been published in German. "The older generation which had been brought up in the tradition of von Moltke ... considered it sufficient to study the countries immediately surrounding Germany ... the northern regions of Europe remained practically unknown to the German soldier."
http://www.great-victory1945.ru/winter.htm