Hyökkäyksellisellä puolustustaistelulla, niinkuin sitä silloin kutsuttiin kun rajaa siirrettiin kauas laatokan taa.
Sinne se oli tarkoitus jättääkin, vaikka muuta selitetään.
Suomi sanoi yksipuolisesti irti Moskovanrauhan rajan. Suur-Suomesta ei virallisesti saanut puhua. Ylijohto tiedemiehet ja tutkijat kyllä tiesivät mistä oli kyse.
Täälläkin moni selittää ihan niinkuin Ohto Mannisen Suur-Suomen ääriviivat teosta ei olisi olemassakaan.
Samoin Sodan päämäärät jatkosodassa. Jopa Uralille oli hulluimmat menossa.
Vieläkin Petroskoissa on suomalaisia kylttejä . Vielä kesällä ainakin oli.
Sinne se oli tarkoitus jättääkin, vaikka muuta selitetään.
Suomi sanoi yksipuolisesti irti Moskovanrauhan rajan. Suur-Suomesta ei virallisesti saanut puhua. Ylijohto tiedemiehet ja tutkijat kyllä tiesivät mistä oli kyse.
Täälläkin moni selittää ihan niinkuin Ohto Mannisen Suur-Suomen ääriviivat teosta ei olisi olemassakaan.
Samoin Sodan päämäärät jatkosodassa. Jopa Uralille oli hulluimmat menossa.
Vieläkin Petroskoissa on suomalaisia kylttejä . Vielä kesällä ainakin oli.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Niinhän se sanotaankin, että hyökkäys on paras puolustus. Itse asiassa Stalin halveksi talvisodan jälkeisessä tilanteessa suomalaisia juuri siitä, että niillä ei ollut minkäänläistä hyökkäyksellistä ajatusta, vaan uskovat puolustuslinnoituksiin "kuten muhammettilaiset Allahiin". V.1941 diktattoori sai havaita, että Suomen armeijalla oli myös kyky käydä hyökkäyssotaa.
"Suomi sanoi yksipuolisesti irti Moskovanrauhan rajan."
Suomi ei sanonut mitään sopimusta irti, vaan sodan sytyttyä sopimus raukesi itsestään. NL oli se, joka sanoi hyökkämäätömyyssopimuksen irti v.1939 ja lähti valloittamaan Suomea saadakseen lisää neuvostotasavaltoja liitetyksi Neuvostoliittoon.
Mitä tulee Vienan Karjalaan etenemiseen, niin tarkoitus oli hankia turvalliset rajat, jotta kansa voisi elää ainakin 100v. rauhassa. Olisiko 100-vuoden rauhan jakso toteutunut sillä tavalla, en tiedä. Mutta tavoite oli vilpitön.
Mitään virallista tavoitetta alueliitoksiin nähden ei voinut olla, koska sota oli syttynyt niin yllättäen, että ei ehdity etukäteen asettaa mitään kaikkia kansalaipiirejä tyydyttävää tavoitetta. Sen lisäksi sodan lopputulos oli epävarma, jonka vuoksi ei kannatanut lyödä mitään lukkoon.
Uralille ei kukaan suomalainen unelmoinut pääsevänsä.
Talvisodan jälkeisessä rauhassa Neuvostoliitto vaati itselleen Hangon tukikohdaksi. Vasta rauhansopimuksen solmimisen jälkeen Neuvostoliitto vaati ja sai itselleen myös rautatieyhteyden Hangon tukikohtaansa. Neuvostoliitto myös vaati suomalaisia rakentamaan rautatien maan poikki Kemijärveltä itärajalle. Lisävaatimuksia esitettiin yhä edelleen eikä se tietenkään herättänyt luottamusta rauhan pysyvyyteen. Neuvostoliitto typerästi ajoi Suomen hakemaan tukea ainoasta mahdollisesta suunnasta eli Saksasta.
"Suomi ei sanonut mitään sopimusta irti, vaan sodan sytyttyä sopimus raukesi itsestään".
Ainoa sodan päämäärä oli virallisesti Moskovan rauhan rajan kumoaminen setapahtui juolukuussa -41. Se vahvistettiin virallisesti eduskunnassa.
Oletko noin tietämätön vai mikä on
"Uralille ei kukaan suomalainen unelmoinut pääsevänsä".
Antti Hackzell muuan muassa on paljon muitakin.
Oma perusteeni sille, että Suomi ei sanonut Moskovan rauhansopimusta irti, koska sodan syttyminen itsessään kumosi Moskovan 1940 rauhansopimuksen, perustuu Molotovin lausuntoon Moskovassa v.1940.
Keskustelu kuului seuraavasti:
Paasikivi: Mikä on oleva nyt tehtävän rauhan ja ja Tarton rauhansopimuksen välinen suhde? Jäävätkö Tarton rauhansopimuksen määräykset voimaan, mikäli niitä ei nyt muuteta tai kumota?
Molotov: Eivät, sillä uusi sopimus korvaa Tarton rauhansopimuksen, joka on sodan johdosta lakannut olemasta voimasta. (Paasikivi: Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939-1940. Talvisota s.194
Siis, Molotovin mukaan sodan syttyessä vanhat sopimujkset lakkaavat olemasta voimasta. Talvisodan syttyessä lakkasi Tarton rauhansopimus olemasta voimasta, v.1941 jatkosodan sytyttyä lakkasivat v.1940 Moskovan rauhansopimuksen määräykset olemasta voimasta. Joten Suomi ei sanonut millään muotoa Moskovan rauhansopimusta irti.
Karjalan Kannaksen palauttaminen eduskunnan päätöksellä Suomen yhteyteen joulukuussa -41 ei näin ollen ollut sellaisen sopimuksen irtisanomista, joka lakkasi sodan johdosta olemasta voimassa.
Sen sijaan NL sanoi hyökkämättömyyssopimuksen irti marraskuussa -39 ja otti asiakseen Tarton rauhansopimuksen kumoamisen sodan avulla. Sen tuli tapahtua ensisijassa Suomen valloittamisella ja toissijaisesti väliaikaisratkaisuksi tarkoitetulla rauhansopimuksella 13.3.1940.
Voidaankin kysyä, kumpi harjoitti suurvaltapolitiikaa ja miten? NL tavoiteli vanhan Venäjän rajoja, jotka olivat olemassa v.1809-1917.
" Suomi sanoi yksipuolisesti irti Moskovan rauhan rajan. "
Miksi tuli Moskovan rauhan raja sitä ei voi tässä yhteydessä kuitenkaan sivuuttaa.
Talvisodan kunnian päivien tuomana meillä oli kuitenkin edes "Moskovan rauhan raja."
pitäkäämme yllä tätä sinivalkoista myyttiä. suomi niinkuin martti v ainio on aina ollut viaton. ei yrittänyt otta sellaista mikä ei meille kuulunut.mikä tärkeintä, kun suomalaiset sotilaat sinne menivät, ne eivät edes kiroilleet. väinö linna häpäisi suomen sotureita ja keksi kaikki kiroilut. oikesti niin ei käynyt.
"Miksi tuli Moskovan rauhan raja sitä ei voi tässä yhteydessä kuitenkaan sivuuttaa".
Meillä katsotaan mieluusti selvinneen sodasta yksin. Se ei pidä paikkaansa. Stalin oli halukas tekemään rauhan Ryti-Tannerin kanssa ja hylkäämään Kuusisen hallitus. Stalin pelkäsi Englannin ja Ranskan sekaatumista sotaan. Hän ei halunnut vielä tässä vaiheessa sotaa näihin maihin.
Siksi tuli Moskovan rauhan raja. Suomen armeija oli murtumispisteessä.
Ennen kaikkea, Talvisodan rajut puolustustaistelumme MAHDOLLISTIVAT länsimaiden avunannon - Strategisen uhkailun, puuttua sodalla Suomen ja Neuvostoliiton väliseen sotaan. Jos Stalinin suunnitelmat olisivat toteutuneet, eli Suomi olisi muutamassa viikossa katkaistu Oulun korkeudelta poikki ja puna-armeija olisi marsssinut kahdessa viikossa Helsinkiin, niin ei kukaan olisi kerinnyt eikä olisi tarvinnut puuttua millään tavoin Talvisodan kulkuun.
Strateginen uhkailu puuttua sodan kulkuun, oli kuitenkin kohdistettu PÄÄASIASSA Neuvostoliiton ja Saksan suhteisiin, Suomen auttamisen varjolla, jolla tilanteella länsimaat, saivat Stalinin harkitsemaan ja valitsemaan uudelleen puolensa. Oli ilmeinen vaara, että Neuvostoliitto oli joutumassa sotaan läsimaita vastaan Saksan rinnalla ja tähän ilanteeseen Stalinilla ei missään tapauksessa ollut haluja pienen ja mitättömän Suomen takia. Ilman Suomen hirvittävää Talvisodan puolustustaistelua, 2ms:n historia kirjoitettaisiin ehdottomasti aivan toisella tavalla.
"Ennen kaikkea, Talvisodan rajut puolustustaistelumme MAHDOLLISTIVAT länsimaiden avunannon"
Taisteliko suomalainen mielestäsi jotenkin urhollisemmin kuin venäläinen. Minusta koko puheet urhollisuudesta kuuluu ihan muualle. Siellä ihmiset henkensä kaupalla yrittää pysyä hengissä.
Stalinin virheellinen tietotaso mahdollisti sen että suomi pystyi pitämää puolia niinkin kauan.
Siitä huolimatta mitenkään aliarvioimatta suomalaista sotilasta.
" Taisteliko suomalainen mielestäsi jotenkin urhollisemmin kuin venäläinen. Minusta koko puheet urhollisuudesta kuuluu ihan muualle. "
No ainakin on urhoollisempaa kaatua taistelussa, kuin antautua ja joutua teloitetuksi Katynian metsässä.
Näin jos valitsemaan pääsee.
Kummalla puolen rajaa suomensukuisilla kansoilla on ollut autuaampi elellä?
Tämän Suur-Suomi käsitteen,sellaisena kuin se silloin tunnettiin,loivat muuten saksalaiset.
Tämän asian hehkuttaminen alkoi hieman ennen saksalaisten operaatio Barbarossaa.
Ja kun Suomi aloitti oman hyökkäyksensä 10.heinäkuuta 1941,sen operaation perusajatus oli kolmen kannaksen puolustuslinjan luominen,niin erityisesti saksalaisten propaganda hehkutti Suur-Suomi ajatusta,mm.julkaisemalla karttoja,joihin tulevan Suur-Suomen rajat oli merkitty.
Nykymaailmaan sopisi paremmin termi "Suomen liittotasavalta" jonka osavaltiota olisivat Karjala, Viro, jne ... alueet.
Olisi ehkä enempi sananvaltaakin EU:ssa ...
Oli lapsellinen kostonhalu rauhaa rakastavaa UdSSSR:ää kohtaan.
http://en.wikipedia.org/wiki/File:Ribbentrop-Molotov.svg