Kertokaa TOTUUS; KUINKA PALJON SYNNYTYS SATTUU??? asteikolla 1-10?
Telkkarista kuulin, et jos nainen ei ikinä joudu mihkään autokolariin, synnytys on kovin kipu mitä se joutuu ikinä kokemaan.
Sattuuko supistukset, vai se kun fjöösa repeää tai leikataan?
Olis kiva tietää totuus, itellä kun on mieletön synnytyspelko....
Miten siitä kivusta ei sitten lähde taju? Monihan (ainakin ennen) kuoli siihen toimitukseen.....
Telkkarista kuulin, et jos nainen ei ikinä joudu mihkään autokolariin, synnytys on kovin kipu mitä se joutuu ikinä kokemaan.
Sattuuko supistukset, vai se kun fjöösa repeää tai leikataan?
Olis kiva tietää totuus, itellä kun on mieletön synnytyspelko....
Miten siitä kivusta ei sitten lähde taju? Monihan (ainakin ennen) kuoli siihen toimitukseen.....
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hei!
Olen kahden lapsen (3v & 5v) 3-kymppinen äiti.
Itselläni on kaksi hyvin erilaista synnytystä takana.
Supistus-kivut ovat hyvin, hyvin omanlaistansa kipua. Jokainen kokee sen hyvin eri tavalla, riippuen synnytyksestä ja omasta kivunsietokyvystä. Omasta mielestäni asteikolla 1-10 pahimmat supistus-kivut olivat ehkä 8½-9 -luokkaa, mutta vain ihan loppupuolella. Itse synnytys taas ei mielestäni ollut läheskään yhtä kivulias, rankkaa tietysti, mutta ei tehnyt yhtä kipeää kuin supistukset.
Esikoisen synnytys kesti 19h ja ehdin saada epiduraali-puudutuksen. Se lievitti supistusten aiheuttamaa kipua huomattavasti (saatoin nukkua jne eli tuntuivat liki huomaamattomina)- eli jos pelkäät kipua niin ilmoitat heti alkuun, että kaikki mahdollinen kivunlievitys peliin :)
Kuopus taas syntyi nopeasti - 3,5 tunnin kuluttua ekoista "tuntemuksista" vauva oli jo maailmassa. Tällöin en ehtinyt saada minkäänlaisia kivunlievityksiä, mutta jollakin tapaa kivut siedin huomattavasti paremmin kun tiesin mitä odottaa eivätkä supistukset olleet enää niin uutta ja outoa.
Lapsen syntyessä tunnet valtavaa painetta ja tietysti melkoista "venytystä", mutta pientä tuo kipu oli mielestäni supistuksiin verrattuna. Itse "repesin" esikoisen syntyessä, mutta sitä kipua en varsinaisesti edes tajunnut - saattoi johtua epiduraalista, en tiedä.
Elikkäs.. Neuvoni sinulle on, että kerrot rehellisesti pelostasi ja kipu-kammosta, ilmoitat haluavasi kaikki mahdolliset kivunlievitykset joita sinulle sopivina sairaalassa pitävät. (epiduraalin laittaminen on toki hieman inhottavaa ja nipistää sekin, mutta se teki ainakin itselleni ihan mahdottoman autuaalisen olon.
Ja varaudu siihen, että supistus-kivut ovat tosiaan omanlaisiaan - lähinnä outoa kipua siinä mielessä, että tulevat ja menevät. Liikkuminen, lämpötyyny ja oikea hengitystekniikka auttoivat minua pahimman yli kuopuksen syntyessä. Mikäli mahdollista - älä jää makaamaan ja vaikeroimaan vaan vaikka kävele ympyrää - se auttaa. On varmasti hyvinkin yksilöllistä että mistä on apua.
Kaverini oli saanut vinkin, että supistusten aikana kannattaa kyykistyä. Silloin kipu ei kuulemma tunnu niin kovalta.