Onko kukaan poistanut silikonejaan?

Multa poistettiin pari vuotta sitten, ihan Suomessa. Hintaa en edes muista, ei ollut merkitystä mulle.
Luulisin ettei poistossa ole niin suuri merkitys tekijällä, varmaan voi tehdä Virossa.

Voihan tuo nm luomut tarkoittaa että haluaa takaisin luomuksi. Se oli munkin syyni implantit poistaa. Ei niissä sinänsä mitään ongelmia ollut, ihan onnistuneet silikonirinnat sinänsä, mutta en vain enää halunnut olla feikki.
Heti leikkauksen jälkeen rinnat näytti kamalilta, mutta nyt ovat aika lailla sitä mitä olivat ennen implantteja (210cc lihaksen alla kuusi vuotta). Arvet toki jäivät, ne tulevat aina kertomaan tarinansa.

luomuna taas kirjoitti:

Multa poistettiin pari vuotta sitten, ihan Suomessa. Hintaa en edes muista, ei ollut merkitystä mulle.
Luulisin ettei poistossa ole niin suuri merkitys tekijällä, varmaan voi tehdä Virossa.

Voihan tuo nm luomut tarkoittaa että haluaa takaisin luomuksi. Se oli munkin syyni implantit poistaa. Ei niissä sinänsä mitään ongelmia ollut, ihan onnistuneet silikonirinnat sinänsä, mutta en vain enää halunnut olla feikki.
Heti leikkauksen jälkeen rinnat näytti kamalilta, mutta nyt ovat aika lailla sitä mitä olivat ennen implantteja (210cc lihaksen alla kuusi vuotta). Arvet toki jäivät, ne tulevat aina kertomaan tarinansa.

Tuo että poiston syy on pelkästään se ettei halua olla feikki osoittaa mielestäni ettei alunperin olla harkittu tarpeeksi perusteellisesti silikonien laittoa. Sen kyllä ymmärrän jos poisto on johtunut terveydellistä syistä tai vielä senkin että muoto ei tyydyttänytkään. Kannattaa siis miettiä toisenkin kerran kun on innoissaan lähdössä silkkarien laittoon.

hmmmm..... kirjoitti:

Tuo että poiston syy on pelkästään se ettei halua olla feikki osoittaa mielestäni ettei alunperin olla harkittu tarpeeksi perusteellisesti silikonien laittoa. Sen kyllä ymmärrän jos poisto on johtunut terveydellistä syistä tai vielä senkin että muoto ei tyydyttänytkään. Kannattaa siis miettiä toisenkin kerran kun on innoissaan lähdössä silkkarien laittoon.

Nuorena saattaa muutenkin tehdä harkitsemattomia asioita, joita myöhemmin katuu. Silikonirinnat nyt on kuitenkin aika pientä, jos moneen muuhun juttuun vertaa.

Itse olin harkinnut asian tarkkaan enkä ollut edes mikään nuori kun implanit otin. Nyt siitä on viisi vuotta ja olen harkinnut poistoa siksi, ettei elämä silikonirintaisena ollutkaan parempaa kuin pienirintaisena. Ne eivät ole kuten aidot rinnat, sanoi kuka mitä vaan (kirurgin mukaan näistä tuli niin luonnolliset kuin silareista voi tulla). Aina saa olla miettimässä kuka ne huomaa kun julkisesti riisuu, entisten ystävien kanssa ei enää halua mennä saunaan ettei totuus paljastuisi. Olen nykyisin myös sinkku, ja uusiin miehiin tutustuessa väkisin vähän miettii, etä mitä ne nyt näistä ajattelee.
Suoraan sanoen kuvittelin, että ne olisivat kuin aidot, että leikkauksella saisin itselleni rinnat, mutta näin ei käynyt, sain rinnankorvikkeet.

Aina kun joku ottaa puheeksi implanttien poiston, tulee joku omiinsa niiiiiin tyytyväinen kritisoimaan ja puolustamaan silikoneja. En ymmärrä, hyvä niille jotka ovat ominensa onnellisia, mutta antakaa anteeksi niille, jotka eivät ole.

kohta ehkä aito taas kirjoitti:

Nuorena saattaa muutenkin tehdä harkitsemattomia asioita, joita myöhemmin katuu. Silikonirinnat nyt on kuitenkin aika pientä, jos moneen muuhun juttuun vertaa.

Itse olin harkinnut asian tarkkaan enkä ollut edes mikään nuori kun implanit otin. Nyt siitä on viisi vuotta ja olen harkinnut poistoa siksi, ettei elämä silikonirintaisena ollutkaan parempaa kuin pienirintaisena. Ne eivät ole kuten aidot rinnat, sanoi kuka mitä vaan (kirurgin mukaan näistä tuli niin luonnolliset kuin silareista voi tulla). Aina saa olla miettimässä kuka ne huomaa kun julkisesti riisuu, entisten ystävien kanssa ei enää halua mennä saunaan ettei totuus paljastuisi. Olen nykyisin myös sinkku, ja uusiin miehiin tutustuessa väkisin vähän miettii, etä mitä ne nyt näistä ajattelee.
Suoraan sanoen kuvittelin, että ne olisivat kuin aidot, että leikkauksella saisin itselleni rinnat, mutta näin ei käynyt, sain rinnankorvikkeet.

Aina kun joku ottaa puheeksi implanttien poiston, tulee joku omiinsa niiiiiin tyytyväinen kritisoimaan ja puolustamaan silikoneja. En ymmärrä, hyvä niille jotka ovat ominensa onnellisia, mutta antakaa anteeksi niille, jotka eivät ole.

Olen 54-vuotias ja laitatin silarit äskettäin. Olen elänyt riittävän kauan tajutakseni sen, että "mitä muut minusta ajattelevat" -kaavat joutavat roskikseen. Voin mennä ystävieni kanssa saunaan, eivätkä he minua hylkää siksi että minulla on silarit.

kohta ehkä aito taas kirjoitti:

Nuorena saattaa muutenkin tehdä harkitsemattomia asioita, joita myöhemmin katuu. Silikonirinnat nyt on kuitenkin aika pientä, jos moneen muuhun juttuun vertaa.

Itse olin harkinnut asian tarkkaan enkä ollut edes mikään nuori kun implanit otin. Nyt siitä on viisi vuotta ja olen harkinnut poistoa siksi, ettei elämä silikonirintaisena ollutkaan parempaa kuin pienirintaisena. Ne eivät ole kuten aidot rinnat, sanoi kuka mitä vaan (kirurgin mukaan näistä tuli niin luonnolliset kuin silareista voi tulla). Aina saa olla miettimässä kuka ne huomaa kun julkisesti riisuu, entisten ystävien kanssa ei enää halua mennä saunaan ettei totuus paljastuisi. Olen nykyisin myös sinkku, ja uusiin miehiin tutustuessa väkisin vähän miettii, etä mitä ne nyt näistä ajattelee.
Suoraan sanoen kuvittelin, että ne olisivat kuin aidot, että leikkauksella saisin itselleni rinnat, mutta näin ei käynyt, sain rinnankorvikkeet.

Aina kun joku ottaa puheeksi implanttien poiston, tulee joku omiinsa niiiiiin tyytyväinen kritisoimaan ja puolustamaan silikoneja. En ymmärrä, hyvä niille jotka ovat ominensa onnellisia, mutta antakaa anteeksi niille, jotka eivät ole.

Just noin meni minullakin, kroppa ei mitenkään silikoneja hylkinyt, mieli ja psyyke sitten sitäkin vahvemmin. Ajattelin ja murehdin silikonejani lähes aamusta iltaan, rinnat olivat vielä suurempi murheenkryyni kuin silloin kun ne olivat vielä omat "olemattomat". Päädyin poistamaan silikonit, se oli ainoa oikea ratkaisu minulle. Poistamisesta jo vuosia, en ole katunut hetkeäkään.

Tämä on selkeästi arka asia useille silikonikoiduille. Vähän välillä epäilyttää, että olisiko näillä "niin tyytyväisillä" kuitenkin joitakin epäilyksiä ja huolenaiheita - niistä ei vain haluta lukea, nähdä eikä kuulla mitään. Silloinhan ne voisivatkin tulla todeksi omallakin kohdalla. Omiin silikoneihin saa toki olla tyytyväinen, mutta pitää olla sen verran henkistä kanttia, että ymmärtää ja hyväksyy niihin liittyvät ongelmat ja riskit myös tulevina vuosikymmeninä. Silikoneista on kuitenkin vielä todella vähän tietoa hyvin pitkäaikaisessa käytössä. Ja hyväksyy myös sen, että jonakin päivänä voi joutua luopumaan niistä, tahtoi sitä tai ei.

samoja tuntemuksia kirjoitti:

Just noin meni minullakin, kroppa ei mitenkään silikoneja hylkinyt, mieli ja psyyke sitten sitäkin vahvemmin. Ajattelin ja murehdin silikonejani lähes aamusta iltaan, rinnat olivat vielä suurempi murheenkryyni kuin silloin kun ne olivat vielä omat "olemattomat". Päädyin poistamaan silikonit, se oli ainoa oikea ratkaisu minulle. Poistamisesta jo vuosia, en ole katunut hetkeäkään.

Tämä on selkeästi arka asia useille silikonikoiduille. Vähän välillä epäilyttää, että olisiko näillä "niin tyytyväisillä" kuitenkin joitakin epäilyksiä ja huolenaiheita - niistä ei vain haluta lukea, nähdä eikä kuulla mitään. Silloinhan ne voisivatkin tulla todeksi omallakin kohdalla. Omiin silikoneihin saa toki olla tyytyväinen, mutta pitää olla sen verran henkistä kanttia, että ymmärtää ja hyväksyy niihin liittyvät ongelmat ja riskit myös tulevina vuosikymmeninä. Silikoneista on kuitenkin vielä todella vähän tietoa hyvin pitkäaikaisessa käytössä. Ja hyväksyy myös sen, että jonakin päivänä voi joutua luopumaan niistä, tahtoi sitä tai ei.

Luulen, että silikonisoitujen ärähdys johtuu nimenomaan siitä, että aihe osuu arkaan kohtaan. Jossain siellä pinnan alla, ehkä torjuttuinakin, kytee varmasti suurimmalla osalla myös niitä toisenlaisia tunteita. Varsinkin niillä jotka ovat ne ottaneet, koska ovat kokeneet olevansa alun perin rinnattomia ja hävenneet sitä. Heille on psyykkisesti tärkeää tuntea, että "nyt on rinnat" jolloin mieli ei edes anna lupaa kriittisyydelle, vaikka ihan jokainen tietää että silikoni on silikoni, parhaimmillaankin vain next best. Kun joku sitten lipeää tästä linjasta, se suututtaa.

wesrfh kirjoitti:

Luulen, että silikonisoitujen ärähdys johtuu nimenomaan siitä, että aihe osuu arkaan kohtaan. Jossain siellä pinnan alla, ehkä torjuttuinakin, kytee varmasti suurimmalla osalla myös niitä toisenlaisia tunteita. Varsinkin niillä jotka ovat ne ottaneet, koska ovat kokeneet olevansa alun perin rinnattomia ja hävenneet sitä. Heille on psyykkisesti tärkeää tuntea, että "nyt on rinnat" jolloin mieli ei edes anna lupaa kriittisyydelle, vaikka ihan jokainen tietää että silikoni on silikoni, parhaimmillaankin vain next best. Kun joku sitten lipeää tästä linjasta, se suututtaa.

Sehän on jokaisen oma asia, ja jos tuntee että silikonien poisto on itselle hyvä ratkaisu, sehän on mielestäni sitten hyvä homma, jos ei silikonit tuntuneet oikealle itselleen...

Mutta sitä en ymmärrä, miksi niitä pitää hävetä ? Tottakai mielikin alkaa ns hylkiä niitä jos kokoajan miettii mitä muut näistä miettii ja huomaako joku jne...

Itse olen kertonut kaikille tutuille ja tuntemattomillekkin, että mulla on silarit :D itse kannan ne tyytyväisenä ja mulle on useat sanonut että oot kyl rohkea ku toteutat unelmia ja vielä uskallat kertoa sen ihan avoimesti. Vaikka osa ei kannatakkaa tai ns hyväksy silareja... Mulla oli lauta lähtötilanne myös lastenteon jälkeen niin mä en osaa arvioida tai ajatella että tissini olisi "next best"...

Mutta kuten sanottu-meitä on moneen junaan. jos silarit ei tunnu omilta silloin oikea ratkaisu varmasti on luopua niistä. itse en luopuisi mistään hinnasta enää, en ajattele että ne on "tekotissit" kyllä ne on ihan mun omat rinnat oli sitten silikonia tai ei :)

wesrfh kirjoitti:

Luulen, että silikonisoitujen ärähdys johtuu nimenomaan siitä, että aihe osuu arkaan kohtaan. Jossain siellä pinnan alla, ehkä torjuttuinakin, kytee varmasti suurimmalla osalla myös niitä toisenlaisia tunteita. Varsinkin niillä jotka ovat ne ottaneet, koska ovat kokeneet olevansa alun perin rinnattomia ja hävenneet sitä. Heille on psyykkisesti tärkeää tuntea, että "nyt on rinnat" jolloin mieli ei edes anna lupaa kriittisyydelle, vaikka ihan jokainen tietää että silikoni on silikoni, parhaimmillaankin vain next best. Kun joku sitten lipeää tästä linjasta, se suututtaa.

tehkö tästä taas silkkarinhaukkujien keskusteluketjua kun tämä ketju olisi löydettävissä tulevaisuudessakin helposti hakutoiminnolla.

En tarvinnut kovin pitkää harkinta-aikaa kun rintoja ei todellakaan ollut. Nyt ne on eikä ainakaan vielä ole tullut mieleen että implantit pitäisi poistaa jostain syystä. Eräänä harkinnan kohteina oli tietenkin tulevaisuuskin, mitä sitten jos kapseloituu ja kuinka pitkään yksiä voi pitää. Mutta lopputuloksessa painoi sittenkin enemmän normaalit rinnat, vaikka täyttämällä.

Mutta eiköhän lopeteta tämä väittely ja anneta implanttinsa poistaneiden kertoa tarinansa. Se on tärkeää tietoa leikkausta harkitsevalle. Jo näistä muutamista kommenteista huomaa että joskus päätöksen voi tehdä liian kevyin perustein.

nyt...... kirjoitti:

tehkö tästä taas silkkarinhaukkujien keskusteluketjua kun tämä ketju olisi löydettävissä tulevaisuudessakin helposti hakutoiminnolla.

En tarvinnut kovin pitkää harkinta-aikaa kun rintoja ei todellakaan ollut. Nyt ne on eikä ainakaan vielä ole tullut mieleen että implantit pitäisi poistaa jostain syystä. Eräänä harkinnan kohteina oli tietenkin tulevaisuuskin, mitä sitten jos kapseloituu ja kuinka pitkään yksiä voi pitää. Mutta lopputuloksessa painoi sittenkin enemmän normaalit rinnat, vaikka täyttämällä.

Mutta eiköhän lopeteta tämä väittely ja anneta implanttinsa poistaneiden kertoa tarinansa. Se on tärkeää tietoa leikkausta harkitsevalle. Jo näistä muutamista kommenteista huomaa että joskus päätöksen voi tehdä liian kevyin perustein.

Kiitos kaikille vastanneille! Tarkentaisitteko viela kokemuksianne, esim. onko rinnat ihan normaalit nyt?

Ja otsikkoni todella kertoo sen, et haluisin palata luomuksi. Mullakin monta kaveria jotka sanovat, et ei luopuisi silikoneistaan, vaikka maksettaisi. Usein he ovatkin vasta ne laitattaneet, itel ollu jo vuosia.

Tosiaan olisi hienoa, et ketjusta saisi muutkin vastaisuudessa vastauksia!

luomut kirjoitti:

Kiitos kaikille vastanneille! Tarkentaisitteko viela kokemuksianne, esim. onko rinnat ihan normaalit nyt?

Ja otsikkoni todella kertoo sen, et haluisin palata luomuksi. Mullakin monta kaveria jotka sanovat, et ei luopuisi silikoneistaan, vaikka maksettaisi. Usein he ovatkin vasta ne laitattaneet, itel ollu jo vuosia.

Tosiaan olisi hienoa, et ketjusta saisi muutkin vastaisuudessa vastauksia!

Ennenkuin vastaan ap:n kysymykseen,on pakko kommenoida tuota "lopputuloksessa painoi sittenkin enemmän normaalit rinnat, vaikka täyttämällä", eihän silikonirinnat ole "normaalirinnat", ei vaikka miten yrittäisi itselleen niin uskotella. Juuri siksi ne itse lopulta poistin. Jos joku oikeasti on avoimesti silikonirintainen, eläminen niiden kanssa on varmaan helpompaa kuin mulle, joka halusin ikäänkuin uskotella että ne on aidot, ja siitä ei mitään tullut sitten. Kun ei ne vastaa aitoja ja on raskasta sitä salaisuutta vaalia. Tulee rajoituksia elämään.

Tuo, että tuleeko niistä koskaan ihan samanlaiset kuin ennen silareita, riippuu monesta asiasta. Kuinka kauan ne on ollut, minkäkokoiset implantit-> onko nahka venynyt miten paljon. Ikä vaikuttaa siihen, miten hyvin nahka kutistuu ennalleen. Parhaassa tapauksessa tilanne on arpia lukuunottamatta sama kuin ennen implanteja, pahimmassa venynyt nahka (vrt imetyksen jälkeen).

luomuna taas kirjoitti:

Ennenkuin vastaan ap:n kysymykseen,on pakko kommenoida tuota "lopputuloksessa painoi sittenkin enemmän normaalit rinnat, vaikka täyttämällä", eihän silikonirinnat ole "normaalirinnat", ei vaikka miten yrittäisi itselleen niin uskotella. Juuri siksi ne itse lopulta poistin. Jos joku oikeasti on avoimesti silikonirintainen, eläminen niiden kanssa on varmaan helpompaa kuin mulle, joka halusin ikäänkuin uskotella että ne on aidot, ja siitä ei mitään tullut sitten. Kun ei ne vastaa aitoja ja on raskasta sitä salaisuutta vaalia. Tulee rajoituksia elämään.

Tuo, että tuleeko niistä koskaan ihan samanlaiset kuin ennen silareita, riippuu monesta asiasta. Kuinka kauan ne on ollut, minkäkokoiset implantit-> onko nahka venynyt miten paljon. Ikä vaikuttaa siihen, miten hyvin nahka kutistuu ennalleen. Parhaassa tapauksessa tilanne on arpia lukuunottamatta sama kuin ennen implanteja, pahimmassa venynyt nahka (vrt imetyksen jälkeen).

>> ... joka halusin ikäänkuin uskotella että ne on aidot, ja siitä ei mitään tullut sitten. Kun ei ne vastaa aitoja ja on raskasta sitä salaisuutta vaalia. Tulee rajoituksia elämään.

Tuosta tulee luonnollisestikin mieleen, että jo alunperin / lähtökohtaisesti et ollut sinut henkisesti ja psyykkisesti tekemäsi valinnan suhteen ja siksi koit tilanteen ristiriitaisena ja se muodostui taakaksi ajan kanssa. Onneksi tekemässäsi valinnassa ei ollut kyse jostakin peruuttamattomasta, kuten joissakin valinnoissa voi olla kyse.

Tilanteesta tulee myös mieleen missä määrin ihmiset yleensä ovat tiedostamattaankin ympäröivien ihanteiden ja trendien vaikutuksen alaisia ja missä määrin ne vaikuttavat eri ratkaisuissa, eli miten aito ja terveellä tavalla riippumaton todellinen minäkuva meistä kullakin todellisuudessa on.

Sama periaate soveltuu laajemminkin elämän eri alueiden kanssa, on tärkeää olla sinut itsensä, arvojensa ja tekemiensä valintojensa kanssa, tietysti ensin ne tulee hyvin itselleen tiedostaa. Toisinaan omat arvot laittavat toimimaan ja kulkemaan vastavirtaankin massaan nähden. Toki ihminen myös toisinaan erehtyy, se on inhimillistä.

filo'a kirjoitti:

>> ... joka halusin ikäänkuin uskotella että ne on aidot, ja siitä ei mitään tullut sitten. Kun ei ne vastaa aitoja ja on raskasta sitä salaisuutta vaalia. Tulee rajoituksia elämään.

Tuosta tulee luonnollisestikin mieleen, että jo alunperin / lähtökohtaisesti et ollut sinut henkisesti ja psyykkisesti tekemäsi valinnan suhteen ja siksi koit tilanteen ristiriitaisena ja se muodostui taakaksi ajan kanssa. Onneksi tekemässäsi valinnassa ei ollut kyse jostakin peruuttamattomasta, kuten joissakin valinnoissa voi olla kyse.

Tilanteesta tulee myös mieleen missä määrin ihmiset yleensä ovat tiedostamattaankin ympäröivien ihanteiden ja trendien vaikutuksen alaisia ja missä määrin ne vaikuttavat eri ratkaisuissa, eli miten aito ja terveellä tavalla riippumaton todellinen minäkuva meistä kullakin todellisuudessa on.

Sama periaate soveltuu laajemminkin elämän eri alueiden kanssa, on tärkeää olla sinut itsensä, arvojensa ja tekemiensä valintojensa kanssa, tietysti ensin ne tulee hyvin itselleen tiedostaa. Toisinaan omat arvot laittavat toimimaan ja kulkemaan vastavirtaankin massaan nähden. Toki ihminen myös toisinaan erehtyy, se on inhimillistä.

Tehdäänkö implanttien poistossa viillot samaan kohtaan kuin alkuperäiset? Onko kenelläkään kokemuksia arpien häivyttämisestä laserilla tai jollain muulla menetelmällä?