"Britain continued to import food during the war. The main exporters to Britain were America and Canada. This meant that merchant ships had to cross the Atlantic Ocean. Up to 1916, these merchant ships could travel in relative safety. However, in 1917, the Germans introduced unrestricted submarine warfare and merchant ships were sunk with great frequency. This had a drastic impact on Britain's food supply and with great losses in the Atlantic, food had to be rationed so that no-one starved in Britain. In April 1916, Britain only had six weeks of wheat left and bread was a staple part of most diets."
http://www.historylearningsite.co.uk/rationing_and_world_war_one.htm
http://www.historylearningsite.co.uk/rationing_and_world_war_one.htm
Vastaukset 24
Vanhimmat
Mitä sanovat palstan brittifanit tähän jotka väittävät ettei Yhdysvallat ratkaissut ensimmäistä maailmansotaa?
ympärysvallat voittivat, söivät kunnon muonaa. keskusvalla järsivät lanttuja. lue vaikka joku hyvä kirja.
vasta keväästä 1918 alkaen. Sodan päättyessä heitä oli Ranskassa noin kaksi miljoonaa, mutta ratkaisutaisteluihin heitä osallistui vain yksi armeija,noin puoli miljoonaa. Brittejä ja ranskalaisia oli monin verroin. Lisäksi jenkit olivat hyvin kokemattomia ja tarvitsivat muiden tykistö- ja ilmavoimatukea.
Mutta kuitenkin ruokkivat brittisankarisi. Paskat. Amerikkalaiset ja kanadalaiset sotilaatkin olivat monissa taisteluissa ratkaisu asemassa.
Britti söi jenkin leiåää aivan kuten ryssä toisessa maailmansodassa. hahahahaha
Näyttää britti fanin ylpeydelle olevan kova pala myöntää.
"leipää"
lainkaan. Viimeisessäkin suuressa taistelussa ranskalaisilla ja briteillä oli kaksi armeijaa kummallakin. Ilmavoimien ja tykistön joukot olivat lähes kokonaan heiltä. Amerikkalainen 1. Armeija toimi ensimmäisen kerran itsenäisesti 12.9. 18 ja valtasi pienen alueen Verdunin eteläpuolella. Suurin vastuu sodan päättyessäkin oli ranskalaisilla.
Miten niillä suurin vastuu on voinnut olla jos olisi nääntyneet nälkään ilman amerikkalaisia ja kanadalaisia?
Juutalainen Morgenthau tarvitsi Lusitania false flag tekosyyksi jotta päästään USA:n ja Kanadan resurssit käyttämään Saksaa vastaan. Suurimmalle osalle amerikkalaisista ja kanadalaisista Ranska ja Britannia olivat vanhoja sortajia. He olisivat halunneet mieluummin tukea Keisari Wilhelmiä ja murtaa Britannian Saksan ympärille luoman merisaarron.
Kun Ranskalla oli länsirintamalla 10 armeijaa, briteilla 5, USA:lla ja Belgialla 1, niin mikähän maa kantoi suurimman vastuun sotatoimista? Lisäksi jenkeillä oli oma vastuualue vasta aivan sodan loppuvaiheessa. On huomattavaa, että Saksa oli aivan uuvuksissa jo 1917, mutta Venäjän romahdus antoi tilapäistä helpotusta.
Tietysti ruuan ja muiden tarvikkeiden toimittaminen oli tärkeä asia.
Saksa ei todellakaan ollut uuvuksissa 1917. Pikemminkin britit ja ranskikset oli Sommen jälkeen totaalisesti uuvuksissa.
Ranskalaiset pellet meinasi hävitä jo Marnessa. Ilman amerikkalaisten ruoka-apua ja elintarvike toimituksia olisi Britannia ja Ranska joutuneet tekemään Brest-Litovskin tyyllisen rauhan Saksan kanssa. Aivan varmasti ei olisi voimia riittänyt Sommen jälkeen Arrasin tyylliseen kahakkaan jossa oli jo mukana KANADALAISIA.
Amerikkalaisten ratkaisevaa panosta Keskusvaltojen voitossa on täysin turha vähätellä vaikka onhan se venäläisille ja briteille kova pala tietysti myöntää että ilman amerikkalaisia Keisari Wilhelm olisi ollut Euroopan valtias.
Olihan kanadalaisia jo Sommessakin mutta siellä ei näytelleet yhtä merkittävää roolia kuin myöhemminkin.
mahdollisuuksia voittaa sotaa sen jälkeen, kun se oli alkanut venyä ja muuttunut materiaali-ja asemasodaksi. Ranskan ja Englannin yhteiset resurssit olivat vähintään yhtä suuret kuin keskusvaltojen, vaikka Venäjä laskettiin pois. Jonkinlaiseen tasapeliin ja kunnialliseen sodasta selviämiseen Saksalla olisi kyllä ollut mahdollisuus.
Yhdysvaltain mukaantulo käänsi sitten vaa´an länteeen. Jenkit eivät kuitenkaan ehtineet juuri vaikuttaa sotatoimiin, vaan ne olivat maasodan osalta Ranskan ja merisodan osalta brittien vastuulla. Jenkit olivat rintamalla täysin amatöörejä sodan loppuun asti.
Voisit perehtyä maailmansodan historiaan. Nyt kirjoitat aivan puuta heinää.
Saksassa oli enemmän ruokaa kun briteillä. Sota oli siis mahdollista voittaa. Ei se kovin kauaa olisi venynnyt Sommen jälkeen ilman amerikkalaisten ruokatoimituksia. Englannissa säädetti jopa poikkeushätä laki ruuan säännöstelyn suhteen.
Höpö höpö. Englanti ja Ranska oli nääntymässä nälkään. Brittifanin valehtelulla ei näytä olevan mitään rajaa:
"In April 1916, Britain only had six weeks of wheat left and bread was a staple part of most diets. 1916 was a bleak year for families - with the news from the Battle of the Somme and with food in short supply, suddenly the war was brought home to most families. Food prices rose and by October 1916, coal was in such short supply that it was rationed by the number of rooms a family had in its house."
http://www.historylearningsite.co.uk/rationing_and_world_war_one.htm
Jos resurssit oli suuret miksi eivät pystyneet omaa väestöään ruokkimaan?
Vai että tasapeliin? ha ha ha
Höpö höpö. USS Cassinilla ja muilla amerikkalaisilla aluksilla oli ratkaiseva rooli merisodassa. Brittipellet sai Jyllannissa turpaan niin että heilahti. Yritä edes ennen kuin valehtelet. Yhdysvaltalaiset joukot myös tasoittivat maasodassa tilanteen liittoutuneiden eduksi. Faktat koskee britti faneihin.
Kun Ranskalla oli länsirintamalla 10 armeijaa, briteilla 5, USA:lla ja Belgialla 1, niin mikähän maa kantoi suurimman vastuun sotatoimista? Lisäksi jenkeillä oli oma vastuualue vasta aivan sodan loppuvaiheessa. On huomattavaa, että Saksa oli aivan uuvuksissa jo 1917, mutta Venäjän romahdus antoi tilapäistä helpotusta.
Tietysti ruuan ja muiden tarvikkeiden toimittaminen oli tärkeä asia.
"Brittipellet sai Jyllannissa turpaan niin että heilahti"
Mikäli tarkoitat Skagerrakin meritaistelua 1916, niin se oli lähinnä tasapeli, vaikka saksalaiset uskoivat voittaneensa ja britit pelkäsivät hävinneensä. Meren herruus oli kuitenkin briteillä,vaikka Saksa tehosti sukellusvenesotaansa.
Jekkien rooli merellä jäi lähinnä saattueiden suojaamiseen sukellusveneiltä.
Oh vai että oli Saksa muka nääntymässä nälkään jo 1916. Silti pystyi kuitenkin Sommen taistelun käymään. Mites sen selität?
Meren herruus oli briteillä siitä syystä koska Keisarillinen laivasto oli pienempi kuin fiini Royal Navy.
Siviiliväestö kärsi nälkää koko sodan ajan. Vuoden 1916 sato oli huono ja sen seurauksena turnipsit kuuluivat ruokavalioon.
Britanniassa elintarvikket tuotiin normaaliaikanakin. Vielä 1916 ei leipää säännöstelty.
Keväällä 1917 näytti siltä, että Saksan upotussota veisi britit häviöön.Saattuejärjestelmän käyttööntto vastoin amiraalien näkemyksiä korjasi tilanteen. Jenkkien mukaantulo toi sen melko suuren laivaston brittien rinnalle saattueita suojaamaan.
Muuten jenkkien vaikutus alkoi tuntua vasta sodan loppuvaiheissa.
Ja Britanniassa siis siviiliväestö oli yltäkylläinen? Siksi tarvittiin poikkeuslakia ja massiivisia ruokatoimituksia Yhdysvalloista ja Kanadasta, niinkö.
Paskat. Britanniassa ruoan säännöstely aloitettiin jo 1914. Leivän säännöstely käynnistyi juuri Sommen jälkeen 1916.
Nooh. Saatuejärjestelmä oli tosin tehokas keksintö jota U-venet ei oikein näyttäneet pystyvän läpäisemään. Sen myönnän.
Mutta kuten itsekin annat ymmärtää. Ilman Yhdysvaltojen laivaston massiivista potentiaalia ja kokoa ei saattuejärjestelmä olisi voinnut toimia tehokkaasti.
kaikkea brittiliavaston voimin. Sitä tarvittiin nimenomaan Englannin satamien tulo- ka lähtöreiteillä. Se ajan sukellusveneuiden toimintasäde ei tainnut ulottua valtameren yli.
Jenkkien merivoimat oli huomattavasti brittejä heikommat.
Saksa ei ollut uuvuksissa eikä nääntymässä. Itärintamalta saadut viljavat slaavilaiset alueet korjasivat brittien merisaarron vaikutukset. Lähes koko Saksan väestö pystyttiin ruokkimaan Ukrainasta ja Puolasta saadulla viljalla. Suurimmat nälkäkuolemat sattuivat vuosina 1915 ja 1916.
Merisaarrolla oli tosin merkittävä vaikutus Saksan heikentämisessä mutta ei se sitä uuvuttanut tai sotaa ratkaissut.
Puolan ja Ukrainan viljalla siviiliväestö pysttiin ruokkimaan täyteen vuodesta 1917 lähtien.
Tuntui missä tuntui. Amerikkalaiset kuitenkin ratkaisivat sodan. On aivan yhden tekevää vaikka tulivat sotaan mukaan loppuvaiheessa. Ranskalaisille ja briteillä ottaa ylpeyden päälle myöntää tämä.
ruokapulaan ja viimeisen hyökkäyksen epäonnistumiseen. Syynä oli mm. se, että nälkiintyneet joukot pysähtyivät tultuaan liittoutuneiden muonavarikoille. Sotaväsymys oli suuri ja mm. laivasto kapinoi. Myös Ludendorff romahti täydellisesti. Keisari pakotettiin luopumaan vallasta.
Anerikkalaisia oli rintamalla ehkä puoli miljoonaa, vajaa 10 %. Heillä ei ollut tykistöä, panssareita eikä ilmavoimia omasta takaa. Kaikki piti saada Ranskalta ja Englannilta.
Ukrainasta ja Puolasta ei saatu viljaa juuri lainkaan,koska alueilla oli sotatilanne.
Esimerkiksi Suomi olisi halunnut ostaa viljaa Ukrainasta, mutta Saksa kielsi, koska se ei riittänyt heidän omiinkaan tarpeisiinsa.
Viimeinen hyökkäys vuonna 1918 epäonnistui juuri amerikkalaisten takia. Höpö höpö. Wilhelm luopui vapaaehtoisesti.
Höpö höpö. Amerikkalaisia palveli runsaasti sodassa jo ennen vuotta 1917. Fred Zinn palveli Ranskan muukalaislegioonassa kuten useita muita amerikkalaisia ja Lafayette laivue koostui pelkästään amerikkalaisista.
Ja mitäs tankkeja niilä ranskalaisilla sitten oli? Sommessa Mark-tankki taisi olla englantilainen.
Höpö höpö. Ukrainan ja Puolan rintamat oli jo neutralisoitu vuoden 1917 kesällä. Saksa antoi selitykseksi tuon koska tarvitsi kaiken viljan oman väestönsä ruokkimiseen johon se juuri ja juuri riitti.
Ranskalaislla oli rintamalla 10 armeijaa, briteillä 5 ja jenkeillä yksi. Kukahan sen hyökkäyksen torjui?
Ranska antoi pääosan jenkkien käyttämistä tykeistä, tankeista ja lentokoneista. Ranska valmisti suuren määrän raskaita panssareita.
Saksan kotirintaman ja armeijan kestävyys loppui juuri ruokapulaan.
"Wilhelm luopui vapaaehtoisesti."
Ei todellakaan. Valtakunnankansleri tuli ilmoittamaan, että aika on täysi. Wilhelm pakeni Hollantiin.