Raamatunkäännös juhlii 400 vuottaan englannin kielen kulmakivenä
Britanniassa juhlitaan tänä vuonna teosta, joka monien kielentutkijoiden mukaan on vaikuttanut englannin kielen kehitykseen enemmän kuin mikään muu kirja. Kuningas Jaakon raamattuna tunnettu käännös ilmestyi vuonna 1611.
Kuningas Jaakko I käännätti raamatun protestanttisten oppien mukaan Englannissa, jossa protestanteilla ja katolilaisilla oli syviä uskonriitoja. Toisin kuin pappien aiemmin lukemat tekstit, Jaakko-kuninkaan raamattu oli tarkoitettu rahvaan ymmärrettäväksi ääneen luettuna.
Teksti on lähellä puhekieltä, jota käytti muun muassa William Shakespeare. Vielä tänäkin päivänä Jaakko-kuninkaan raamattua pidetään kauneimpana ääneen luettavana raamatun englanninnoksena. Sen kieli ja rakenne ovat vaikuttaneet maailmankirjallisuuteen ja poliittisiin puhujiin T.S. Elliotista Barack Obamaan.
Puheenparsia arkikieleen
Myös monet arkienglannissa edelleen käytetyt puhenparret tallennettiin ensimmäisen kerran juuri Jaakko-kuninkaan raamattuun. Sellaisia ovat muun muassa ”nothing new under the sun”, ei mitään uutta auringon alla, ja ”an eye for an eye”, silmä silmästä. Niin ikään "scapegoat", syntipukki, tai "long-suffering", pitkämielinen, kuuluvat Jaakko-kuninkaan raamatun 12 000 sanan sanastoon.
Jaakko-kuninkaan raamattu syntyi yli 50 kääntäjän yhteisvoimin. Tehtäväkseen he olivat saaneet ”ei uutta käännöstä, ei huonon käännöksen korjailua, vaan monen hyvän käännöksen yhdistämisen vielä paremmaksi”.
Ohjeistuksen taustalla oli aimo annos myös politiikkaa, sillä uskoriidat olivat kahden sukupolven ajan repineet sekä Englantia sisäisesti että Englannin ja Skotlannin suhteita. Jaakko I, joka Skotlannissa oli Jaakko VI, oli maiden ensimmäinen yhteinen hallitsija. Omalta uskonnoltaan hän oli maltillinen protestantti.
"Maailman demokraattisin kirja"
Brittihistoriaa perin pohjin tunteva kirjailija Adam Nicholson on kuvaillut Jaakko-kuninkaan raamattua kansalliseksi pyhätöksi, joka rakennettiin pelkistä sanoista. Yhdysvaltain presidentin Theodor Rooseveltin sanoin teos on köyhien ja alistettujen aarre, maailman demokraattisin kirja.
Sellaisena sitä juhlitaan tänä vuonna Britanniassa yli 70 tilaisuudella. Joukossa on muun muassa Lontoossa St. Paulin katedraalissa esitettävä Jaakko-musikaali. Uskonnollisen merkityksensä kirja on pitkälti kuitenkin 400 vuodessa menettänyt, sillä Britannia on yksi maailman maallistuneimpia valtioita.
Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan myös postimerkki, ja yleisradioyhtiö BBC antaa teokselle runsaasti huomiota tv- ja radiokanavillaan.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/01/raamatunkaannos_juhlii_400_vuottaan_englannin_kielen_kulmakivena_2276099.html
Onnea 400 vuotiaalle!
Britanniassa juhlitaan tänä vuonna teosta, joka monien kielentutkijoiden mukaan on vaikuttanut englannin kielen kehitykseen enemmän kuin mikään muu kirja. Kuningas Jaakon raamattuna tunnettu käännös ilmestyi vuonna 1611.
Kuningas Jaakko I käännätti raamatun protestanttisten oppien mukaan Englannissa, jossa protestanteilla ja katolilaisilla oli syviä uskonriitoja. Toisin kuin pappien aiemmin lukemat tekstit, Jaakko-kuninkaan raamattu oli tarkoitettu rahvaan ymmärrettäväksi ääneen luettuna.
Teksti on lähellä puhekieltä, jota käytti muun muassa William Shakespeare. Vielä tänäkin päivänä Jaakko-kuninkaan raamattua pidetään kauneimpana ääneen luettavana raamatun englanninnoksena. Sen kieli ja rakenne ovat vaikuttaneet maailmankirjallisuuteen ja poliittisiin puhujiin T.S. Elliotista Barack Obamaan.
Puheenparsia arkikieleen
Myös monet arkienglannissa edelleen käytetyt puhenparret tallennettiin ensimmäisen kerran juuri Jaakko-kuninkaan raamattuun. Sellaisia ovat muun muassa ”nothing new under the sun”, ei mitään uutta auringon alla, ja ”an eye for an eye”, silmä silmästä. Niin ikään "scapegoat", syntipukki, tai "long-suffering", pitkämielinen, kuuluvat Jaakko-kuninkaan raamatun 12 000 sanan sanastoon.
Jaakko-kuninkaan raamattu syntyi yli 50 kääntäjän yhteisvoimin. Tehtäväkseen he olivat saaneet ”ei uutta käännöstä, ei huonon käännöksen korjailua, vaan monen hyvän käännöksen yhdistämisen vielä paremmaksi”.
Ohjeistuksen taustalla oli aimo annos myös politiikkaa, sillä uskoriidat olivat kahden sukupolven ajan repineet sekä Englantia sisäisesti että Englannin ja Skotlannin suhteita. Jaakko I, joka Skotlannissa oli Jaakko VI, oli maiden ensimmäinen yhteinen hallitsija. Omalta uskonnoltaan hän oli maltillinen protestantti.
"Maailman demokraattisin kirja"
Brittihistoriaa perin pohjin tunteva kirjailija Adam Nicholson on kuvaillut Jaakko-kuninkaan raamattua kansalliseksi pyhätöksi, joka rakennettiin pelkistä sanoista. Yhdysvaltain presidentin Theodor Rooseveltin sanoin teos on köyhien ja alistettujen aarre, maailman demokraattisin kirja.
Sellaisena sitä juhlitaan tänä vuonna Britanniassa yli 70 tilaisuudella. Joukossa on muun muassa Lontoossa St. Paulin katedraalissa esitettävä Jaakko-musikaali. Uskonnollisen merkityksensä kirja on pitkälti kuitenkin 400 vuodessa menettänyt, sillä Britannia on yksi maailman maallistuneimpia valtioita.
Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan myös postimerkki, ja yleisradioyhtiö BBC antaa teokselle runsaasti huomiota tv- ja radiokanavillaan.
http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2011/01/raamatunkaannos_juhlii_400_vuottaan_englannin_kielen_kulmakivena_2276099.html
Onnea 400 vuotiaalle!
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.