"Suomalaisen ruuan suurin vaaratekijä löytyy säästöistä ja yritysten tavoitteesta minimoida työntekijämäärä. Työntekijöiden määrän pienentäminen on johtanut ruokamyrkytysten kasvuun varsinkin suurkeittiöissä. Esimerkiksi suurkeittiöiden tilaamat valmiiksi kuoritut porkkanat ovat oivallinen kasvualusta ruokamyrkytysbakteereille.
Helmikuussa 2009 henkilöstö- ja kouluruokaloita pyörittävä Sodexo kielsi ravintoloitaan tarjoamasta raakoja porkkanoita lapsille ja vanhuksille. Kielto johtui Sodexon käyttämien valmiiksi pestyjen ja kuorittujen porkkanoiden korkeista bakteerimääristä.
– Ennen multaporkkanat kuorittiin ja raastettiin keittiöissä, mutta nyt ne tulevat valmiina keittiöihin tai ne raastetaan valmiiksi kuorituista porkkanoista, Eviran ylitarkastaja Pirjo Korpela sanoo.
Ruokateollisuus pidentää tuotteiden säilyvyyttä pakkaamalla ne vakuumiin tai suojakaasuun, mikä altistaa ruuan ruokamyrkytystä aiheuttaville bakteereille".
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2011/01/12/varo-naita-uusia-ruokauhkia/2011397/12?ref=rss
Ruokamyrkytysbakteerit kuolevat kuumentamalla, mutta ruuan myrkyt eivät poistu pannullakaan.
Esimerkiksi Saksan dioksiinikohu ja Kiinan melamiinitapaukset saivat monen suomalaisen vannomaan kotimaisen ruuan nimiin.
Kuluttajan on kuitenkin vaikea tietää, mitä hänen ruokaansa lisätään. Saksalaisiin muniin päätynyt dioksiini oli alun perin rehutehtaille toimitetussa rasvassa. Rehusta myrkky oli siirtynyt muun muassa sianlihaan ja kananmuniin, joita kuluttajat ostivat kaupasta.
Korkeat dioksiinipitoisuudet oli huomattu Saksassa jo maaliskuussa, mutta tapaukset tulivat ilmi vasta vuoden lopussa, jolloin testitulokset piti toimittaa paikalliselle terveysviranomaiselle.
Eilen Taloussanomat kertoi, että dioksiinia on löytynyt Saksassa myös sioista, ja että Saksa on Suomen suurin sianlihan tuoja. Saksalaista sianlihaa tuotiin Suomeen viime vuonna lähes puolitoista kiloa jokaista suomalaista kohden.
Globalisoituneessa maailmassa paikalliset ruokakriisit leviävät äkkiä koko maapallolle. Suomessakin oli päätynyt myyntiin kiinalaisia myrkkykarkkeja, jotka sisälsivät muovin valmistuksessa käytettävää melamiinia.
Ainetta oli löytynyt ainakin Kiinassa ja Etelä-Koreassa myydyistä M&M –suklaamakeisista, Snickers-patukoista ja Nestlen Kitkat-patukoista.
Suomessa ei pian marjasteta, jos eläinten levittämä ekinokokki-loinen leviää Suomeen. Suomesta on jo tavattu harmittomampaa ekinokokkia, mutta ihmisiä sairastuttavan ekinokokin leviäminen Suomeen on asiantuntijoiden mielestä vain ajan kysymys.
Ekinokokki leviää eläinten ulosteen välityksellä ja loisen munat säilyvät metsässä jopa 1-2 vuotta. Käytännössä loisen leviäminen Suomeen veisi suomalaisten halut syödä mustikoita suoraan puskasta, sillä loinen voi aiheuttaa keuhkoihin jopa litran kokoisen nesterakkulan. Hoitamattomana loisen aiheuttama ekinokokkoosi voi johtaa kuolemaan.
Helmikuussa 2009 henkilöstö- ja kouluruokaloita pyörittävä Sodexo kielsi ravintoloitaan tarjoamasta raakoja porkkanoita lapsille ja vanhuksille. Kielto johtui Sodexon käyttämien valmiiksi pestyjen ja kuorittujen porkkanoiden korkeista bakteerimääristä.
– Ennen multaporkkanat kuorittiin ja raastettiin keittiöissä, mutta nyt ne tulevat valmiina keittiöihin tai ne raastetaan valmiiksi kuorituista porkkanoista, Eviran ylitarkastaja Pirjo Korpela sanoo.
Ruokateollisuus pidentää tuotteiden säilyvyyttä pakkaamalla ne vakuumiin tai suojakaasuun, mikä altistaa ruuan ruokamyrkytystä aiheuttaville bakteereille".
http://www.taloussanomat.fi/kotimaa/2011/01/12/varo-naita-uusia-ruokauhkia/2011397/12?ref=rss
Ruokamyrkytysbakteerit kuolevat kuumentamalla, mutta ruuan myrkyt eivät poistu pannullakaan.
Esimerkiksi Saksan dioksiinikohu ja Kiinan melamiinitapaukset saivat monen suomalaisen vannomaan kotimaisen ruuan nimiin.
Kuluttajan on kuitenkin vaikea tietää, mitä hänen ruokaansa lisätään. Saksalaisiin muniin päätynyt dioksiini oli alun perin rehutehtaille toimitetussa rasvassa. Rehusta myrkky oli siirtynyt muun muassa sianlihaan ja kananmuniin, joita kuluttajat ostivat kaupasta.
Korkeat dioksiinipitoisuudet oli huomattu Saksassa jo maaliskuussa, mutta tapaukset tulivat ilmi vasta vuoden lopussa, jolloin testitulokset piti toimittaa paikalliselle terveysviranomaiselle.
Eilen Taloussanomat kertoi, että dioksiinia on löytynyt Saksassa myös sioista, ja että Saksa on Suomen suurin sianlihan tuoja. Saksalaista sianlihaa tuotiin Suomeen viime vuonna lähes puolitoista kiloa jokaista suomalaista kohden.
Globalisoituneessa maailmassa paikalliset ruokakriisit leviävät äkkiä koko maapallolle. Suomessakin oli päätynyt myyntiin kiinalaisia myrkkykarkkeja, jotka sisälsivät muovin valmistuksessa käytettävää melamiinia.
Ainetta oli löytynyt ainakin Kiinassa ja Etelä-Koreassa myydyistä M&M –suklaamakeisista, Snickers-patukoista ja Nestlen Kitkat-patukoista.
Suomessa ei pian marjasteta, jos eläinten levittämä ekinokokki-loinen leviää Suomeen. Suomesta on jo tavattu harmittomampaa ekinokokkia, mutta ihmisiä sairastuttavan ekinokokin leviäminen Suomeen on asiantuntijoiden mielestä vain ajan kysymys.
Ekinokokki leviää eläinten ulosteen välityksellä ja loisen munat säilyvät metsässä jopa 1-2 vuotta. Käytännössä loisen leviäminen Suomeen veisi suomalaisten halut syödä mustikoita suoraan puskasta, sillä loinen voi aiheuttaa keuhkoihin jopa litran kokoisen nesterakkulan. Hoitamattomana loisen aiheuttama ekinokokkoosi voi johtaa kuolemaan.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihan oikeassa lienee aloittaja. Myrkyt leviävät ympäri maailman ruoka-aineissa liian tehokkaan ja epäekologisen kuljetusverkoston takia. Ruokaa voitaisiin tuottaa pienemmässäkin mittakaavassa ja ihan kotimaassa, pakkoko sitä on tuoda jostain toiselta puolelta maapalloa. Enne riitti suomalainen ja ruotsalainen suklaa, nyt tuodaan huonoa jauhosuklaata Itä- Euroopasta , ja miksi, vain suurten voittojen toiveissa. Voitaisiko palata uudelleen tulliaikaan, ei se tullimuuri niin paha juttu ole, siinä eivät pääse puliveivarit tuomaan maahan halpaa ja kelvotonta tavaraa.