Meidän nykyiset poliitkot ovat laadullisesti arvostelun alapuolella, muutamaa poikkeusta lukuunottamatta.
Esimerkkejä löytynee vaikka kuinka, mutta mainitaan vaikka Sinnemäki yhtenä. Runoilijatyttö joka ei ole milloinkaan ymmärtänyt mitä hänen oikeasti pitäisi tehdä, vaan sohii siinnetänne, vailla osoitetta ja mieltä.
Mitäs jos alkaisimme kouluttaa tulevia poliitikon versoja ja sitten ylimenokauden jälkeen äänestyskelpoisia olisivat ainoastaan riittävän koulutustason läpäisseet. Opiskelu politiikoksi voisi tapahtua vaikka työn ohessa, näin jokaisella kokelaalla olisi parempi lähtökohta tulevaan pestiinsä, mikäli valinta osuu kohdalle.
Lisäksi hänellä olisi vara-ammatti edustajan uran jälkeiselle ajalle. Vastaavalainen hallintokoulutus tulisi myös virkamiesten suoritettavaksi.
Poliitikkojen ja muiden yhteisiä asioita hoitavien arvostus nousisi varmasti, yhdessä järkevämpien ja taidokkaimpien päätösten kanssa. Samassa yhteydessä kyseisten henkilöiden tahalliset virheet viranhoidossa saatettaisiin lailla rikoksiksi yhteiskuntaa vastaan ja säädettäisiin selvistä luottamusaseman väärinkäytöksistä sellaiset rangaistukset, että ne todellakin toimisivat. Nythän miltei kaikki pääsevät kun koira veräjästä ja se on yleensä pelkkä voi.. voi.
Arvostuksen ja kunnioituksen myötä edustajiksemme sekä virkoihin hakeutuisi henkilöitä joilla on myös motivaatiota hoitaa asioitamme vastuullisesti. Kumminkaimakutut ja vaikkapa muusikot, urheilijat yms.. julkisuuden henkilöt eivät enää automaattisesti pääse osallistumaa, ns.. varmoina ääninä, vaan halutessaan mukaan, myös heidän on läpäistä koulutus ensin.
Mitä luulette, saisimmeko näin hieman paremmin toimivan yhteiskunnan?
Esimerkkejä löytynee vaikka kuinka, mutta mainitaan vaikka Sinnemäki yhtenä. Runoilijatyttö joka ei ole milloinkaan ymmärtänyt mitä hänen oikeasti pitäisi tehdä, vaan sohii siinnetänne, vailla osoitetta ja mieltä.
Mitäs jos alkaisimme kouluttaa tulevia poliitikon versoja ja sitten ylimenokauden jälkeen äänestyskelpoisia olisivat ainoastaan riittävän koulutustason läpäisseet. Opiskelu politiikoksi voisi tapahtua vaikka työn ohessa, näin jokaisella kokelaalla olisi parempi lähtökohta tulevaan pestiinsä, mikäli valinta osuu kohdalle.
Lisäksi hänellä olisi vara-ammatti edustajan uran jälkeiselle ajalle. Vastaavalainen hallintokoulutus tulisi myös virkamiesten suoritettavaksi.
Poliitikkojen ja muiden yhteisiä asioita hoitavien arvostus nousisi varmasti, yhdessä järkevämpien ja taidokkaimpien päätösten kanssa. Samassa yhteydessä kyseisten henkilöiden tahalliset virheet viranhoidossa saatettaisiin lailla rikoksiksi yhteiskuntaa vastaan ja säädettäisiin selvistä luottamusaseman väärinkäytöksistä sellaiset rangaistukset, että ne todellakin toimisivat. Nythän miltei kaikki pääsevät kun koira veräjästä ja se on yleensä pelkkä voi.. voi.
Arvostuksen ja kunnioituksen myötä edustajiksemme sekä virkoihin hakeutuisi henkilöitä joilla on myös motivaatiota hoitaa asioitamme vastuullisesti. Kumminkaimakutut ja vaikkapa muusikot, urheilijat yms.. julkisuuden henkilöt eivät enää automaattisesti pääse osallistumaa, ns.. varmoina ääninä, vaan halutessaan mukaan, myös heidän on läpäistä koulutus ensin.
Mitä luulette, saisimmeko näin hieman paremmin toimivan yhteiskunnan?
Vastaukset 5
Vanhimmat
Mielenkiintoinen ajatus tuo "kansanedustajasertifikaatti".
Toisaalta kansanedustajien valinta ei saisi ajautua rajatuksi mahdollisuudeksi, johon tällainen koulutus voi johtaa. Liian vaativana se ei ole mahdollinen kaikille ja liian lepsuna sillä ei ole mitään merkitystä. Silti ajatus kiehtoo. Voihan olle niin, että olisi tällainen tutkinto, mutta se ei olisi pakollinen ehdokkaaksi ryhdyttäessä. Sitten äänestäjä voisi valita, äänestääkö sertifioitua ehdokasta vai BB-bimboa, joka ei tiedä perusasioista yhtikäs mitään. (Huom. älkää provosoituko tuosta BB-jutskasta, se on vain esimerkki)
Näkisin koulutusmahdollisuuden avoimeksi kaikille halukkaille, riippumatta lähtötasosta, tai yhteiskunnallisesta asemasta. Etä ja iltaopiskelu anatavat siihen nähdäkseni mahdollisuuden, vaikka täytyy myöntää joillakin olevan enemmän vapaa-aikaa käytettäväksi opiskeluun.
Liian helppo loppututkinto antaa luultavasti huonoja ehdokkaita, joten jonkinasteinen raja täytynee olla, siinä olet täysin oikeassa. Mietintämyssyyn tällaiset nyanssit, kyllä ne siitä selviävät aikanaan.
Ehkä alkuun voisikin olla, tavallaan kahden kerroksen väkeä ehdokkaana, vaikka hyvään tulokseen pääsemme vain kun kaikki halukkaat suorittavat tehtävänsä vaatiman koulutuksen, mikä voisi olla esim: kunnalispolitiikan osalta vaatimattomampi, nousten sitä mukaa kun tehtävä suurenee.
Näkemyksiä omalta osaltani, jotka saattavat ajan mittaan vielä muuttuakin.
Varmasti ehdotukseen löytyy moniakin mielipiteitä, joista aikaa myöten voisi rakentua sopiva malli.
Tahtoo mennä vaan monilla sormi suuhun näillä palstoilla visioidessa hieman vakavampia aiheita.
BB-jutska on niin paljon helpompi aihe.
Sormi nappulalle, siitä se lähtee...
Nyt kuka tahansa poikkevuudellaan julkisuutta saanut voi ja usein myös hakeutuu helpoksi kuvittelemaansa duuniin Arkadianmäelle. Vähän enemmän vaatimuksia ehdollepääsyyn ja aineskin paranee, sekä samalla se vastine jonka heiltä saamme. Nyt edustajat vetävät usein kotiapäin liian usein ja monet heistä ihan tietämättään, vaikkakin osa hyvinkin tarkoituksella, joskus jopa lakia hipoen ja vähintäänkin moraalittomasti käyttäytyen. Koulutuksella päästään eroon sellaisestakin, jota monet sanovat muka maan tavaksi, eli kun muut ovat kieroilleet, on se heidänkin oikeus tehdä samoin.
Minä ainakin äänestäisin mieluummin sellaista joka jotain tietääkin tulevista tehtävistään ja osaa toimia tarpeen tullen myös.
Noin esimerkkinä, ennen oli käytäntö että rakennusmestarilla oli reilusti kentäkokemusta eli
käytännön työtä ennen koulutusvaihetta. Mestarit oli järestään osaavia ukkoja. Nykyään nuoret lukevat mitä lie, tulevat työmaalle neuvomaan kokeneita timpureita kaiken saakulin kotkotuksilla.
Tämä pitäisi pistää politiikoille lähtökohdaksi. Todellista työtä 10-15 vuotta taulukkopalkalla ja
sen jälkeen käytösoppia ja tenttiä eduskuntahommaan.
Nyt pääsee paljon vain eliittielämää eläneitä henkilöitä eduskuntaan. He palvovat siellä eliittiä eivätkä tiedä tavallisen saatika köyhän suomen elämästä mitään. Nyt laittaisin ensimmäisenä tuon ylimmän eliitin katsomaan köyhien suomalaisten elämää, kysymään heiltä, miten menee ? (eivät uskalla :))
Luulevat että asia on hoitunut kun on kiertänyt muutaman kaupungin torilla hymyilemässä ja kehumassa tavallisen väen näkemyksiä.
Kokonaisvaltainen koulutus yhteiskunnan asioista laidasta laitaan olisi paikallaan, niin että he tuntisivat asiansa sydämmessään eli psykopaatteja ei pitäisi päästää seulasta läpi, vaan vain aidosti tuntevia ihmisiä. Se olisi aika vaikea seula kylläkin ja joku psykopaatti pääsisi varmaankin läpi, kuten aina. Heitähän on kaikkialla eri ammteissa eikä politiikka ole poikkeus.
Koulutukseen voisi sisältyä työharjoittelua esim. siivoojana taikka opettajan apulaisena. Myös poliisin vierellä partiossa liikkuminen olisi hyväksi.
Voisivat laittaa 65-vuotiaan vanhempansa testiksi johonkin kovaan hommaan viikoksi ennen kuin miettisivät näitä eläkeasioita nuin yksiselitteisillä pykälillä.