Kolmikymmentävuotisessa sodassa Ruotsin armeijan vahvuus oli noin 200 000 miestä. Valtakunnan koko väestö oli vain 2,5 miljoonaa ennen sotaa. Suhteellisen paljon on siis täytynyt väenotolla Suomesta ja Baltian maista ottaa. Naisethan ei armeijassa saaneet palvella. Jokaisesta pitäjästä Haaparannasta Uumajaan ja Tornioon otettiin ainakin yksi tai kaksi miestä.
Kärsikö Suomi ja Baltian maat?
poukin bats lerntäy
11143
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Daniel Jonssonin Taalainmaan rykmentti taisi aikalailla koostua sinne muuttaneista metsäsuomalaisista sekä paikallisia talonpoikia joissa oli varmasti saamelaisia. Aatelisto tuskin lähetti kovin monta äpäräänsä sotaan.
upseereina ja kärsi suuria menetyksiä. Lisäksi kartanoilla oli velvoitteena asettaa sotilaita, joskin vähemmän kuin talonpojilla.
"Aatelisto tuskin lähetti kovin monta äpäräänsä sotaan."
Ja upseerit olivat yleensä Suomessa tai Baltiassa syntyneitä tai sitten palkkasotureitaan. Kustaa Adolfissa oli enemmän munaa kuin Torstensonissa tao Brahessa.
v'äenotolla, joka oli aika samanlainen kuin myöhempi ruotujakolaitos. Eli määrätty määrä miehiä otettiin suhteessa asukaslukuun. Lisäksi oli värvättyä sotaväkeä.
Ruotisd käytti hyvin runsaasti saksalaisia ja skottilaisia palkkasotilaita. Heitä oli ajoittain enemmistö sotajoukosta.
Huomattava osa suomalaisita ja balttilaisista joukoista toimi varuskuntaväkenä Baltiassa ja Pohjois-Saksassa.
Armeijan vahvuus Saksassa oli keskimäärin 30 000 miestä valtakunnan alueelta. Tautien takia vuosittainen täydennystarve oli 10 000-15 000 miestä, joskus enemmänkin. Ruotsi menetti 1630-1648 suurinpiirtein yhden miespolven lähes kokonaan.
Sotahommiin lähetettin se heikkolahjaisin väestön osa jonka poislähdöstä arvioitiin syntyvän vähiten tappiota yhteisölle (vastaavasti kuin armeijaan työpaikkana valikoituu nykyisinkin). Silloin oli toki heikommillakin älyllisillä kyvyillä varustetuille kosolti sopivia töitä renkeinä, hevosmiehinä ym. joten menetys oli silti tuntuva. Pidemmällä tähtäimellä asia kuitenkin kääntyi kansan voimavaraksi kun tapahtui tätä kautta rodunjalostusta, vähälahjaisin osa miehistä oli poissa sukua jatkamasta.
kuten nytkin. Ne heikkolahjaisimmat jäivät ruununraakeiksi sukua jatkamaan. Nykyään vastaava porukka levittelee valeita armeijasta.
Armeijassa oli rahvaasta lähtöisin olevalla tarmokkaalla ( ja onnekkaalla) miehellä mahdollisuus edetä upseeriksi asti ja jopa saada aatelisarvo. Näin syntyi suuri määrä uusia aatelissukuja silloiseen Ruotsiin,myös sen itäosaan.
Sota hävittiin. Hornille tuli turpaan Nördlingenissä niin että heilahti. Saksalainen Weimar voitti Kustaa Adolfin kuoltua Lutzenin ottamalla rohkeasti armeijan komennon.
Mutta mitäpä uutta tässä on. Saksalainen on yli-ihminen ja muut alempia. Himmlerin teorioiden mukaan saattavat jopa Jumalasta olla polveutuneita.
Se on hyvä että ranskalaiset tuli paroni Wrangelin avuksi Zusmarshausenissa. Olivathan he voittaneet Nördlingenissä. Siihen mihin me germaani-mongoolit emme pystyneet. Kyllä ruotsalaisissakin on aasialaisuutta.
Teuton on ainut joka ei ole heikko ja jossa selvästi on vielä muinaisia roomalaisia väkeviä piirteitä. Ranska pelasti Ruotsin armeijan tuhoutumiselta. Rahoitti Ruotsia. Siksi toipuminen Nördlingenistä oli mahdollista.
Meidän johtajamme Torsten Stålhandske voitti kyllä yhden sodan ratkaisevimmista taisteluista Breitnfeldin taistelun vaikka aiheettomasti kunnia voitosta meneekin Torstenssonille. Sitä paitsi suurin osa Saksalais-roomalaisen keisarikunnan joukoista oli tuossa taistelussa pelkurimaisia rasvalettejä kuten Ottavio Piccolomini. Kun kunnon teutonit kuten Ferdinand III johtivat saksalaisia tuli ruotsalaisille aina turpaan.
Baner itse sitäpaitsi sanoi että Alexander Leslien ansiota oli voitto Wittstockissa mikä mahdollisti Ruotsin toipumisen Nördlingenistä.
Ruotsilla ei ollut sodan alettua kuin Narva ja Tallinna Pohjois-Virosta hallinnassa. Loput Baltiasta oli visusti Puola-Liettuan hallinnassa. Ja EI! Etelä-Viro ei todellakaan ollut Puola-Liettuassa mikään autonominen alue!
olivat Ruotsin valtakuntaa. Se tarkoittaa nykyviroa ja Latviaa Väinäjokeen asti.