Välilevyn pullistuma

Kyllä tämäkin päivä on ollut yhtä helvetin kipua. Jos istun noin viisitoista minuuttia paikallani, niin tuntuu etten kävelemään pääse. Molemmat jalat menee ikäänkuin lukkoon. Ja joudun venyttämään selkääni "auki" jonkin aikaa. Oikean säären etuosa on jonkin verran tunnoton. Pitkällään ollessa molemmat jalkaterät "tulessa". Töitäkin pitäisi tässä helv... tehdä. Jos se kirurgi suosittelee jotain saatanan konservatiivista hoitoa vielä jatkossa, niin luultavasti tungen sen kurkkuun sairaskertomukseni...En tiedä.. Mieli on matala...

tsunami kirjoitti:

Kyllä tämäkin päivä on ollut yhtä helvetin kipua. Jos istun noin viisitoista minuuttia paikallani, niin tuntuu etten kävelemään pääse. Molemmat jalat menee ikäänkuin lukkoon. Ja joudun venyttämään selkääni "auki" jonkin aikaa. Oikean säären etuosa on jonkin verran tunnoton. Pitkällään ollessa molemmat jalkaterät "tulessa". Töitäkin pitäisi tässä helv... tehdä. Jos se kirurgi suosittelee jotain saatanan konservatiivista hoitoa vielä jatkossa, niin luultavasti tungen sen kurkkuun sairaskertomukseni...En tiedä.. Mieli on matala...

Lue lisää

Kuulostaa tosi kauhealta tilanteesi! Kannattaa tosiaan lääkäriltä jo vaatia leikkauspäätöstä, kun ei tila tuosta miksikään ole muuttunut vaikka mitä hoitoja yritetty. Tuossa erään ortopedin sanomaa: "Ortopedi Peter Pippingsköldin mukaan yhdeksän kymmenestä välilevypotilaasta paranee ilman leikkausta. - Lääkärillä ei saa olla kiire leikata, vaan ensin katsottava, lähteekö selkä paranemaan. Vaivaa voidaan seurata kolmesta viiteen kuukautta, mutta toisaalta leikkausmenetelmät ovat nykyään niin hyviä, että pitkien kovien kipujaksojen kärsimisessä ei enää ole mieltä." Eiköhän sinun vaivaasi ole tarpeeksi kauan seurattu! Tsemppiä siihen, että saat itsesi hoitoon ja sitä myöten kuntoon!

vaivaton kirjoitti:

Kuulostaa tosi kauhealta tilanteesi! Kannattaa tosiaan lääkäriltä jo vaatia leikkauspäätöstä, kun ei tila tuosta miksikään ole muuttunut vaikka mitä hoitoja yritetty. Tuossa erään ortopedin sanomaa: "Ortopedi Peter Pippingsköldin mukaan yhdeksän kymmenestä välilevypotilaasta paranee ilman leikkausta. - Lääkärillä ei saa olla kiire leikata, vaan ensin katsottava, lähteekö selkä paranemaan. Vaivaa voidaan seurata kolmesta viiteen kuukautta, mutta toisaalta leikkausmenetelmät ovat nykyään niin hyviä, että pitkien kovien kipujaksojen kärsimisessä ei enää ole mieltä." Eiköhän sinun vaivaasi ole tarpeeksi kauan seurattu! Tsemppiä siihen, että saat itsesi hoitoon ja sitä myöten kuntoon!

Lue lisää

että jumppa auttaa. Ainakin mulla on auttanut. Teen tietyt fysioterapeutin antamat liikkeet aamuin ja illoin (on pakko!), mutta on olo ainakin helpompi. Jumppa ei auta välttämättä ihan heti, eikä tule mitään ihmeparantumista, vaan siinä täytyy olla pitkäjänteinen - ehkä jonkun kolmen kuukauden sitkeän jumppaamisen jälkeen alkaa helpottaa.

Skolioosi kirjoitti:

että jumppa auttaa. Ainakin mulla on auttanut. Teen tietyt fysioterapeutin antamat liikkeet aamuin ja illoin (on pakko!), mutta on olo ainakin helpompi. Jumppa ei auta välttämättä ihan heti, eikä tule mitään ihmeparantumista, vaan siinä täytyy olla pitkäjänteinen - ehkä jonkun kolmen kuukauden sitkeän jumppaamisen jälkeen alkaa helpottaa.

Lue lisää

Olen ollut sitkeän pitkäjännitteinen tämän selkäni kanssa. Olen "jumpannut" sen kanssa jo koko pienen ikäni. Pahimmillaan, kun meni vasen jalka alta, niin fysioterapeutin ohjauksella venyttelin, rentoutin, voimistelin, kylmähierosin, jäsenkorjasin, akupunkteerasin, vyöhyketarapion ynm. ynm.
Kaikkea on yritetty! Sitä siis alunperin hoidettiin lihasperäisenä noidannuolena. Ja sitten vasta kun itse kolmen vuoden potemisen jälkeen vaadin magneettikuvausta, löytyi välilevyn pullistuma. Siis RAKENTEELLINEN SYY!
Olen siis itse aktiivisesti kuntouttanut kivun sallimissa rajoissa tätä paskaa, mutta kun en ole siitä hyötynyt. Olen iloinen, että itse olet siitä avun saanut, mutta ymmärrähän nyt, että en todellakaan enää jaksa tämän säryn kanssa. En siis näe muuta vaihtoehtoa kuin leikkauksen. Yleensä välilevyn pullistuma paranee 80-90% potilailla itsestään. Se siis arpeutuu tavallaan kolmen, viiden kuukauden sisään. Näin ei ole minulle käynyt. Olen kokeillut olla rasittamattakin selkää. Tehnyt pieniä rentoutusharjoituksia parin viikon ajan: tuloksetta.
Terveyskeskuksesta saan särkylääkepistoksia ja lihasrelaksantteja, mutta nekään eivät auta. Pää on vain pöhnäinen ja olo on huonovointinen. Jäljellä on vain helvetinmoinen elämää rajoittava kipu.
Joten, jatka sinä vain pitkäjännitteistä voimisteluasi ajan kanssa. Minä menen leikkaukseen, olkoon tulos mikä tahansa.

tsunami kirjoitti:

Olen ollut sitkeän pitkäjännitteinen tämän selkäni kanssa. Olen "jumpannut" sen kanssa jo koko pienen ikäni. Pahimmillaan, kun meni vasen jalka alta, niin fysioterapeutin ohjauksella venyttelin, rentoutin, voimistelin, kylmähierosin, jäsenkorjasin, akupunkteerasin, vyöhyketarapion ynm. ynm.
Kaikkea on yritetty! Sitä siis alunperin hoidettiin lihasperäisenä noidannuolena. Ja sitten vasta kun itse kolmen vuoden potemisen jälkeen vaadin magneettikuvausta, löytyi välilevyn pullistuma. Siis RAKENTEELLINEN SYY!
Olen siis itse aktiivisesti kuntouttanut kivun sallimissa rajoissa tätä paskaa, mutta kun en ole siitä hyötynyt. Olen iloinen, että itse olet siitä avun saanut, mutta ymmärrähän nyt, että en todellakaan enää jaksa tämän säryn kanssa. En siis näe muuta vaihtoehtoa kuin leikkauksen. Yleensä välilevyn pullistuma paranee 80-90% potilailla itsestään. Se siis arpeutuu tavallaan kolmen, viiden kuukauden sisään. Näin ei ole minulle käynyt. Olen kokeillut olla rasittamattakin selkää. Tehnyt pieniä rentoutusharjoituksia parin viikon ajan: tuloksetta.
Terveyskeskuksesta saan särkylääkepistoksia ja lihasrelaksantteja, mutta nekään eivät auta. Pää on vain pöhnäinen ja olo on huonovointinen. Jäljellä on vain helvetinmoinen elämää rajoittava kipu.
Joten, jatka sinä vain pitkäjännitteistä voimisteluasi ajan kanssa. Minä menen leikkaukseen, olkoon tulos mikä tahansa.

Lue lisää

Mulla leikattiin hermoja krinnannut pullistuma 3 vuotta sitten, pari viikkoa meni ilman kipuja, mutta nyttemmin on sitten kaks uuttakin pullistumaa ja leikattu paikka pullistelee entistä enemmän, nimittäin arpikudosta=/. Enää ei leikata, että kehotetaan vaan puremaan hammasta. Täytyy sanoa, että pääkoppakin alkaa jo olemaan melkoisen turta tähän tilanteeseen. Toivottavasti saat apua leikkauksesta! Mulla on tilanne se, että alkaa paikat rappeutumaan ja pullistumia tuntuu tulevan jo pelkällä pas***la käymisestä! Oon vielä alle kolmekymppinen.

vaivaton kirjoitti:

Kuulostaa tosi kauhealta tilanteesi! Kannattaa tosiaan lääkäriltä jo vaatia leikkauspäätöstä, kun ei tila tuosta miksikään ole muuttunut vaikka mitä hoitoja yritetty. Tuossa erään ortopedin sanomaa: "Ortopedi Peter Pippingsköldin mukaan yhdeksän kymmenestä välilevypotilaasta paranee ilman leikkausta. - Lääkärillä ei saa olla kiire leikata, vaan ensin katsottava, lähteekö selkä paranemaan. Vaivaa voidaan seurata kolmesta viiteen kuukautta, mutta toisaalta leikkausmenetelmät ovat nykyään niin hyviä, että pitkien kovien kipujaksojen kärsimisessä ei enää ole mieltä." Eiköhän sinun vaivaasi ole tarpeeksi kauan seurattu! Tsemppiä siihen, että saat itsesi hoitoon ja sitä myöten kuntoon!

Lue lisää

säteilyä jalassa,paikallaan olo tekee kipeää,istua ei voi,ainoastaan yksi asento jossa ei satu,kipulääkkeitä 8 viikkoa,kortisonia ,lääkäreissä käyntiä vaikka kävellessä joutui itkemään,mikään ei auttanut kunnes lopulta pääsin magneettikuvaukseen.
putkesta ulostullessa hoitaja juoksi eteeni eikä päästänyt ylös vaan kysyi pystytkö kävelemään koska sinulla näkyy massiivinen välilevyn pullistuma,siitä viikko ja lääkäri ilmoitti leikkaukseen.helpottaa jo nyt leikkausta odottaessa.koittakaa kestää ja toivokaa että pääsette lopulta leikkaukseen ja elämä ilman järkyttävää kipua jatkuu taas.

tsunami kirjoitti:

Kyllä tämäkin päivä on ollut yhtä helvetin kipua. Jos istun noin viisitoista minuuttia paikallani, niin tuntuu etten kävelemään pääse. Molemmat jalat menee ikäänkuin lukkoon. Ja joudun venyttämään selkääni "auki" jonkin aikaa. Oikean säären etuosa on jonkin verran tunnoton. Pitkällään ollessa molemmat jalkaterät "tulessa". Töitäkin pitäisi tässä helv... tehdä. Jos se kirurgi suosittelee jotain saatanan konservatiivista hoitoa vielä jatkossa, niin luultavasti tungen sen kurkkuun sairaskertomukseni...En tiedä.. Mieli on matala...

Lue lisää

tutulta kuulostaa, et tod ole yksin. mulla alko kivut n.3vko:a sitten, ja nyt ne on sellaset et kävely on aivan perseestä....enkä voi syödä kolmiolääkkeitä!

tsunami kirjoitti:

Olen ollut sitkeän pitkäjännitteinen tämän selkäni kanssa. Olen "jumpannut" sen kanssa jo koko pienen ikäni. Pahimmillaan, kun meni vasen jalka alta, niin fysioterapeutin ohjauksella venyttelin, rentoutin, voimistelin, kylmähierosin, jäsenkorjasin, akupunkteerasin, vyöhyketarapion ynm. ynm.
Kaikkea on yritetty! Sitä siis alunperin hoidettiin lihasperäisenä noidannuolena. Ja sitten vasta kun itse kolmen vuoden potemisen jälkeen vaadin magneettikuvausta, löytyi välilevyn pullistuma. Siis RAKENTEELLINEN SYY!
Olen siis itse aktiivisesti kuntouttanut kivun sallimissa rajoissa tätä paskaa, mutta kun en ole siitä hyötynyt. Olen iloinen, että itse olet siitä avun saanut, mutta ymmärrähän nyt, että en todellakaan enää jaksa tämän säryn kanssa. En siis näe muuta vaihtoehtoa kuin leikkauksen. Yleensä välilevyn pullistuma paranee 80-90% potilailla itsestään. Se siis arpeutuu tavallaan kolmen, viiden kuukauden sisään. Näin ei ole minulle käynyt. Olen kokeillut olla rasittamattakin selkää. Tehnyt pieniä rentoutusharjoituksia parin viikon ajan: tuloksetta.
Terveyskeskuksesta saan särkylääkepistoksia ja lihasrelaksantteja, mutta nekään eivät auta. Pää on vain pöhnäinen ja olo on huonovointinen. Jäljellä on vain helvetinmoinen elämää rajoittava kipu.
Joten, jatka sinä vain pitkäjännitteistä voimisteluasi ajan kanssa. Minä menen leikkaukseen, olkoon tulos mikä tahansa.

Lue lisää

Ihanaa lukea, et on kohtalo toveri. Itse pääsen pian magneetti kuvaukseen vuosien painostuksen jälk. Vaadin ehdottomasti leikkausta kun pullistuma todetaan. Mä olen käynyt ja kaikki mahd. jumpat ja kuntoutukset. Yrittänyt vahvistaa selkälihaksia., ja vaikka mitä. Nyt samassa pisteessä kun sinä. Ei taivu eteen. jalka puuduksissa ja tunnoton. En pysty istumaan. Jatkuva kipu alkaa ottaa päähän niin et kohta varmaan mentävä jo kallonkutistajallekin. Mut nappia vaan naamariin,että pystyy suoriutumaan edes päivittäisistä pakollisista askareista, kuten aamuisin taivutus lavuaarille hampaita pesemään ja paskalla istuminenkin on vaikeaa. Et sellaista ja vielä paljon enemmänkin, minkä sä varmaan tiedätkin. Jaksamisia.

tsunami kirjoitti:

Kyllä tämäkin päivä on ollut yhtä helvetin kipua. Jos istun noin viisitoista minuuttia paikallani, niin tuntuu etten kävelemään pääse. Molemmat jalat menee ikäänkuin lukkoon. Ja joudun venyttämään selkääni "auki" jonkin aikaa. Oikean säären etuosa on jonkin verran tunnoton. Pitkällään ollessa molemmat jalkaterät "tulessa". Töitäkin pitäisi tässä helv... tehdä. Jos se kirurgi suosittelee jotain saatanan konservatiivista hoitoa vielä jatkossa, niin luultavasti tungen sen kurkkuun sairaskertomukseni...En tiedä.. Mieli on matala...

Lue lisää

okei, okei - yksilöllistä tuo paraneminen, mutta omiin kipuihin on tuo konservatiivinen veilä purrut. hankalia nämä selkävaivat - kehittyvät pitkän ajan kuluessa, joten paraneminenkaan tuskin on välitöntä - leikkaus on aina tietynlainen riski, ja mitä olen asiasta lukenut aiheuttaa pysyviä muutoksia elimistöön..kuten sanottua lippu korkealle! JK. sama meininki: ensin istun sitten venytellään

tsunami kirjoitti:

Olen ollut sitkeän pitkäjännitteinen tämän selkäni kanssa. Olen "jumpannut" sen kanssa jo koko pienen ikäni. Pahimmillaan, kun meni vasen jalka alta, niin fysioterapeutin ohjauksella venyttelin, rentoutin, voimistelin, kylmähierosin, jäsenkorjasin, akupunkteerasin, vyöhyketarapion ynm. ynm.
Kaikkea on yritetty! Sitä siis alunperin hoidettiin lihasperäisenä noidannuolena. Ja sitten vasta kun itse kolmen vuoden potemisen jälkeen vaadin magneettikuvausta, löytyi välilevyn pullistuma. Siis RAKENTEELLINEN SYY!
Olen siis itse aktiivisesti kuntouttanut kivun sallimissa rajoissa tätä paskaa, mutta kun en ole siitä hyötynyt. Olen iloinen, että itse olet siitä avun saanut, mutta ymmärrähän nyt, että en todellakaan enää jaksa tämän säryn kanssa. En siis näe muuta vaihtoehtoa kuin leikkauksen. Yleensä välilevyn pullistuma paranee 80-90% potilailla itsestään. Se siis arpeutuu tavallaan kolmen, viiden kuukauden sisään. Näin ei ole minulle käynyt. Olen kokeillut olla rasittamattakin selkää. Tehnyt pieniä rentoutusharjoituksia parin viikon ajan: tuloksetta.
Terveyskeskuksesta saan särkylääkepistoksia ja lihasrelaksantteja, mutta nekään eivät auta. Pää on vain pöhnäinen ja olo on huonovointinen. Jäljellä on vain helvetinmoinen elämää rajoittava kipu.
Joten, jatka sinä vain pitkäjännitteistä voimisteluasi ajan kanssa. Minä menen leikkaukseen, olkoon tulos mikä tahansa.

Lue lisää

ite kärsinyt tästä samasta jo 10 vuotta 3 välilevyn pullistumaa, rappeutunut selkä jne jne. kerran joutunut jo pyörätuoliin kun selkä ei enää kestänyt. tipahdin kesken jalispelin enkä päässyt enää pystyyn, mut kannettiin lääkääriin missä sain pari kipupiikkiä persuksille ja lähetettii kotii kärsii.. eikä mitään jatkohoito mahdollisuuttakaan. joten siinä sitte makasin taas viikon voimatta tehä mitään.joten luulis että mullakin ois jo tarpeeksi kaua ootettu et pääsis leikkaukseen, mutta ei :( olen 22 vuotias, joten vielä kovin nuori. käynyt ikäni valittamassa miten en kestä tätä kipua enää, mutta omalääkärini aina sanoo et kuvittelen vaan ja että mulle on huono kipukynnys.. joo siis nyt viimeinkin pääsin huutamalla itseni eteenpäin magneettikuvauksiin missä pullistumat sun muut viat löytyivät, siitä on jo noin vuosi aikaa eikä mitään jatkotutkimusmahdollisuuksia, koska omalääkärini mielestä suurimmalla osalla on pullistumat kivuttomia, joten minulla ei kipuja siis voi olla!

nyt helpottaa jo kirjoitti:

säteilyä jalassa,paikallaan olo tekee kipeää,istua ei voi,ainoastaan yksi asento jossa ei satu,kipulääkkeitä 8 viikkoa,kortisonia ,lääkäreissä käyntiä vaikka kävellessä joutui itkemään,mikään ei auttanut kunnes lopulta pääsin magneettikuvaukseen.
putkesta ulostullessa hoitaja juoksi eteeni eikä päästänyt ylös vaan kysyi pystytkö kävelemään koska sinulla näkyy massiivinen välilevyn pullistuma,siitä viikko ja lääkäri ilmoitti leikkaukseen.helpottaa jo nyt leikkausta odottaessa.koittakaa kestää ja toivokaa että pääsette lopulta leikkaukseen ja elämä ilman järkyttävää kipua jatkuu taas.

Lue lisää

Kuulostaapas tutulta nämä viestit. Minulla "vaiva" ollut yli 3 vuotta. Hoidettu iskiaksena koska itse sanoin niin lääkäriin mennessäni. Nyt on yhdeksännet lääkkeet menossa. Kokeiltu tramalit, panacodit, arcoxiat ja muut mahdolliset ja on piikitetty ja puudutettu. Nyt olen sairauslomalla kun eilen loppui liikkuminen miltei kokonaan. Löysin 1 kk sitten lääkärin, joka vihdoin otti vaivani tosissaan ja laittoi lähetteen magneettikuviin. Valitettavasti aika on vasta reilun 2 kk:n päästä. Sairaslomalla ei huvittais olla, koska pitkällään olo ei ole yhtään parempi vaihtoehto kuin mikään muukaan. Istua voi max 20 min. ja paikallaan seisomista ei kestä ollenkaan. Kävelyä hyvällä tuurilla 700 m, usein ei sitäkään. Ja nyt sitten tuli tämä päivä, että liikkuminen loppui miltei tyystin. Nyt vaan kotona istun ja ihmettelen. Pitänee tilata (taas) vastaanottoaika, koska en voi 2 kk:ta olla sairauslomallakaan....

tuntematon potilas kirjoitti:

Kuulostaapas tutulta nämä viestit. Minulla "vaiva" ollut yli 3 vuotta. Hoidettu iskiaksena koska itse sanoin niin lääkäriin mennessäni. Nyt on yhdeksännet lääkkeet menossa. Kokeiltu tramalit, panacodit, arcoxiat ja muut mahdolliset ja on piikitetty ja puudutettu. Nyt olen sairauslomalla kun eilen loppui liikkuminen miltei kokonaan. Löysin 1 kk sitten lääkärin, joka vihdoin otti vaivani tosissaan ja laittoi lähetteen magneettikuviin. Valitettavasti aika on vasta reilun 2 kk:n päästä. Sairaslomalla ei huvittais olla, koska pitkällään olo ei ole yhtään parempi vaihtoehto kuin mikään muukaan. Istua voi max 20 min. ja paikallaan seisomista ei kestä ollenkaan. Kävelyä hyvällä tuurilla 700 m, usein ei sitäkään. Ja nyt sitten tuli tämä päivä, että liikkuminen loppui miltei tyystin. Nyt vaan kotona istun ja ihmettelen. Pitänee tilata (taas) vastaanottoaika, koska en voi 2 kk:ta olla sairauslomallakaan....

Lue lisää

Pakko nyt liittyä keskusteluun, haluaisin tietoa että onko lääkärin tekemänä peräsuolen kautta tapahtuva tutkimus asiassa kuinkakin yleistä jos menee valittamaan kovia selkäsärkyjä...
Nimittäin olin siis TODELLA kipeä ja nuori asiantuntevan oloinen naislääkäri sanoi kerrottuani pahoista oireista jne, menemään kyljelleni tutkimuspöydälleni ja rentoutumaan, en tajunnut siinävaiheessa mitään. Itse olen nuori nainen.
No sitten se yhtäkkiä ennalta-arvaamatta työnsi jonkun sormen hanuriini ja käski esim.supistella, tarkisti siis että toimivatko refleksini jne, sanoi että tuolla tutkimuksella eliminoi mahdolliset vakavat syyt selkäkivuilleni.
Eikö hän olisi voinut kysyä onko minulla pidätysvaikeuksia tms, olisikohan tuo nyt ollut niin välttämätön tutkimus?? Mutta se kyulema pitää tehdä äkkiarvaamatta ettei se satu, siis se peukun työntäminen sinne, ja että se rentouttaa lihakset tms, olisikohan siitä siis ollut myös tässä kysymys eli oli asiantunteva lääkäri se kandi, vai tekikö sen sitten ihan kiusallaan kun olin jo aiemminkin käynyt valittamassa, että etpä tule enään tämän jälkeen valittamaan selkäkipuja... = /
Tämä asia ietityttänyt paljon ja ahdistanutin että tekiköhän se sen ihan kiusallaan... =´( Kaipaisin asiallisia vastauksia asiaan, tämä ei todellakaan ole pilaa !
Jaa niin, ei se ehkä kiusallaan sitä varmasti sitä tehnyt sillä nyt muistan että hän olikin ainut lääkäri joka otti minut tosissaan ja laittoi lähetteen fysiatrille ja tutkimuksiin, ja magneettikuvissa todettiin välilevyn luiskahdus ym kivaa...
Oin vuosittain kipukausissani ravannut apua saamassa ja aina vaan tehottomia lääkkeitä...
Eli näinkin voi käydä mutta ei se tosiaan tuntunut miltään kun tuli äkkiarvaamatta eli en jännittänyt sulkijalihaksia jne. Mut aika karmee yllätys se silti oli yhtäkkiä ! =D
JA TÄMÄ JUTTU ON SITEN TODELLAKIN MUUTEN AIVAN TOSI !!!

Lääkärissä peukutett kirjoitti:

Pakko nyt liittyä keskusteluun, haluaisin tietoa että onko lääkärin tekemänä peräsuolen kautta tapahtuva tutkimus asiassa kuinkakin yleistä jos menee valittamaan kovia selkäsärkyjä...
Nimittäin olin siis TODELLA kipeä ja nuori asiantuntevan oloinen naislääkäri sanoi kerrottuani pahoista oireista jne, menemään kyljelleni tutkimuspöydälleni ja rentoutumaan, en tajunnut siinävaiheessa mitään. Itse olen nuori nainen.
No sitten se yhtäkkiä ennalta-arvaamatta työnsi jonkun sormen hanuriini ja käski esim.supistella, tarkisti siis että toimivatko refleksini jne, sanoi että tuolla tutkimuksella eliminoi mahdolliset vakavat syyt selkäkivuilleni.
Eikö hän olisi voinut kysyä onko minulla pidätysvaikeuksia tms, olisikohan tuo nyt ollut niin välttämätön tutkimus?? Mutta se kyulema pitää tehdä äkkiarvaamatta ettei se satu, siis se peukun työntäminen sinne, ja että se rentouttaa lihakset tms, olisikohan siitä siis ollut myös tässä kysymys eli oli asiantunteva lääkäri se kandi, vai tekikö sen sitten ihan kiusallaan kun olin jo aiemminkin käynyt valittamassa, että etpä tule enään tämän jälkeen valittamaan selkäkipuja... = /
Tämä asia ietityttänyt paljon ja ahdistanutin että tekiköhän se sen ihan kiusallaan... =´( Kaipaisin asiallisia vastauksia asiaan, tämä ei todellakaan ole pilaa !
Jaa niin, ei se ehkä kiusallaan sitä varmasti sitä tehnyt sillä nyt muistan että hän olikin ainut lääkäri joka otti minut tosissaan ja laittoi lähetteen fysiatrille ja tutkimuksiin, ja magneettikuvissa todettiin välilevyn luiskahdus ym kivaa...
Oin vuosittain kipukausissani ravannut apua saamassa ja aina vaan tehottomia lääkkeitä...
Eli näinkin voi käydä mutta ei se tosiaan tuntunut miltään kun tuli äkkiarvaamatta eli en jännittänyt sulkijalihaksia jne. Mut aika karmee yllätys se silti oli yhtäkkiä ! =D
JA TÄMÄ JUTTU ON SITEN TODELLAKIN MUUTEN AIVAN TOSI !!!

Lue lisää

siis tutkimuspöydälle eikä tutkimuspöydälleni...

Toiset pääsee AMMATTILAISEN LEIKKAAMIKSI, TOISET TUNARIEN.
http://ohjelmat.yle.fi/mot/mot_16_4

Lääkärissä peukutett kirjoitti:

Pakko nyt liittyä keskusteluun, haluaisin tietoa että onko lääkärin tekemänä peräsuolen kautta tapahtuva tutkimus asiassa kuinkakin yleistä jos menee valittamaan kovia selkäsärkyjä...
Nimittäin olin siis TODELLA kipeä ja nuori asiantuntevan oloinen naislääkäri sanoi kerrottuani pahoista oireista jne, menemään kyljelleni tutkimuspöydälleni ja rentoutumaan, en tajunnut siinävaiheessa mitään. Itse olen nuori nainen.
No sitten se yhtäkkiä ennalta-arvaamatta työnsi jonkun sormen hanuriini ja käski esim.supistella, tarkisti siis että toimivatko refleksini jne, sanoi että tuolla tutkimuksella eliminoi mahdolliset vakavat syyt selkäkivuilleni.
Eikö hän olisi voinut kysyä onko minulla pidätysvaikeuksia tms, olisikohan tuo nyt ollut niin välttämätön tutkimus?? Mutta se kyulema pitää tehdä äkkiarvaamatta ettei se satu, siis se peukun työntäminen sinne, ja että se rentouttaa lihakset tms, olisikohan siitä siis ollut myös tässä kysymys eli oli asiantunteva lääkäri se kandi, vai tekikö sen sitten ihan kiusallaan kun olin jo aiemminkin käynyt valittamassa, että etpä tule enään tämän jälkeen valittamaan selkäkipuja... = /
Tämä asia ietityttänyt paljon ja ahdistanutin että tekiköhän se sen ihan kiusallaan... =´( Kaipaisin asiallisia vastauksia asiaan, tämä ei todellakaan ole pilaa !
Jaa niin, ei se ehkä kiusallaan sitä varmasti sitä tehnyt sillä nyt muistan että hän olikin ainut lääkäri joka otti minut tosissaan ja laittoi lähetteen fysiatrille ja tutkimuksiin, ja magneettikuvissa todettiin välilevyn luiskahdus ym kivaa...
Oin vuosittain kipukausissani ravannut apua saamassa ja aina vaan tehottomia lääkkeitä...
Eli näinkin voi käydä mutta ei se tosiaan tuntunut miltään kun tuli äkkiarvaamatta eli en jännittänyt sulkijalihaksia jne. Mut aika karmee yllätys se silti oli yhtäkkiä ! =D
JA TÄMÄ JUTTU ON SITEN TODELLAKIN MUUTEN AIVAN TOSI !!!

Lue lisää

Kyllä se peräsuolen tutkimus kuuluu tehdä, jos oireet ovat sellaiset. He testaavat sillä minkälaiset voimat siellä on eli onko heikentyneet, kuten itselläni on. Magneettikuvaukseen tässä odottelen menoa, välilevyn pullistumaa epäilee kirurgi, tapaturmaisesti satutin selkäni pahasti. Tämä on yhtä helvettiä tämän kivun kanssa, onneksi mulla vielä ainakin lääkkeet vähän auttaa. Pahinta on, kun ei pysty/saa tehdä mitään muuta, kun rauhallista kävelyä. Tsemppiä kaikille!

Skolioosi kirjoitti:

että jumppa auttaa. Ainakin mulla on auttanut. Teen tietyt fysioterapeutin antamat liikkeet aamuin ja illoin (on pakko!), mutta on olo ainakin helpompi. Jumppa ei auta välttämättä ihan heti, eikä tule mitään ihmeparantumista, vaan siinä täytyy olla pitkäjänteinen - ehkä jonkun kolmen kuukauden sitkeän jumppaamisen jälkeen alkaa helpottaa.

Lue lisää

Jumppa voi autta selkäkipuihin, mutta pullistima on eri asia. . ("välilevy" painaa hermoa, kivuksi annetaan pillereitä lihaksien rentouttamiseksi. Ei sovi jumpat ennenkuin on "levy" leikattu pois tai odotettu sen surkastuvan. Jännittynyt lihas kipuaa enemmän, eikä anna liikkua.

Niksauttaja-mikä lie kiropraktikko tai jäsenkorjaaja ei pysty räknäämähä välilevyhyn. Kävääsin kaustisilla kansanparantaja Jylhällä. Nikamien virheasentoihi ja muihi vastaaviin sormi tuntumalla torettavissa olevien vaivoojen hoiros manipulaatio tekniikka on tehokas. Mun selekä on oinoosen kunnos välilevystä johtuen joten puukoa sitten vaan,

4 kk leikkauksen jälkeen ensimäinen sätky, sen jälkeen puolikymmentäkertaa ja nyt sama väli pullistunut uudestaan. Leikkaus odottaa, jos ja kun, sais parivuotta sairastaa varmasti paraneis, mut kun työ on raskasta ja pää sääntöisesti konehommaa se ei todennäköisesti tule korjaantumaan kun haudassa, kun saa tarpeeksi levätä.

Issias kirjoitti:

4 kk leikkauksen jälkeen ensimäinen sätky, sen jälkeen puolikymmentäkertaa ja nyt sama väli pullistunut uudestaan. Leikkaus odottaa, jos ja kun, sais parivuotta sairastaa varmasti paraneis, mut kun työ on raskasta ja pää sääntöisesti konehommaa se ei todennäköisesti tule korjaantumaan kun haudassa, kun saa tarpeeksi levätä.

Lue lisää

mun selkä leikattiin 97.Joo,vuosi meni hyvin.sit tunsin samaa helvetillistä kipua eka selässä ja vähitellen tämä tutuksi tullut tunne siirtyi samaan oikeaan jalkaan.sain lähetteen ct kuviin ja siellä ilmeni että pullistuma oli uusinut samaan 4/5 väliin.toinen leikkaus on kuulemma huomattavasti vaikempi kuin ensimmäinen.johtuu aiemman leikkauksen arpeutumista.

25.v kerran leikattu "... kirjoitti:

mun selkä leikattiin 97.Joo,vuosi meni hyvin.sit tunsin samaa helvetillistä kipua eka selässä ja vähitellen tämä tutuksi tullut tunne siirtyi samaan oikeaan jalkaan.sain lähetteen ct kuviin ja siellä ilmeni että pullistuma oli uusinut samaan 4/5 väliin.toinen leikkaus on kuulemma huomattavasti vaikempi kuin ensimmäinen.johtuu aiemman leikkauksen arpeutumista.

Lue lisää

Mulla leikattiin kesällä 2003 välilevyn pullistuma 4-5 välistä. oli ollut hermosärkyä puolisen vuotta, josta kolme kuukautta invalidisoivaa. 7 viikkoa meni suht koht hyvin, kunnes tuli kauhee kramppi selkään ja sen jälkeen sietämätön hermosärky pakaraan ja jalkaan..oksensin kivusta, en pystynyt kävelemään. puutumista ei ollut kummallakaan kerralla, kipua vain. Ambulanssilla sairaalaan. Kipupiikkiä parin tunnin välein, kuvissa näkyy että sama pullistuma uusinut. Uusi leikkaus.
Leikkaava lääkäri sanoi että hermo oli jo violetti ja "kuolemassa" että viime tingassa leikattiin. Muut lääkärit olisivat lähettäneet kotiin ellen olisi vaatinut että mua ei kotiin lähetetä, onneksi tämä leikannut spesialisti otti mut ylimääräiseksi potilaaksi.

Ennen leikkauksia kävin naprapaateilla, vyöhyketerapiassa, kiropraktikolla, myös karppisella malmilla...mitään apua ei ollut mistään näistä. ei myöskään aktiivisesta liikkumisesta.

Leikkauksien jälkeen olen kuntoutunut. Käynyt kuntosalilla ja vesijuokussa 2-3 kertaa viikossa. Aina aika ajoittain hermosärky ilmottelee itsestään noin 2-6 vko jaksoissa.
Sillon pelottaa että onko pullistuma uusinut. Onneksi kivut ovat tähän mennessä aina sitten kadonneet. Hermo on todennäköisesti vaurioitunut pullistumista ja sen paraneminen kestää pitkään/se ei parane koskaan kokonaan...siksi ehkä leikkaukseen menon pitkittäminen ei ole hyvä juttu.

Nyt olen menossa hoidattamaan itseäni osteopaatille kun taas jurnuttelee. katotaan onko apua.

Ainut mitä voi tehdä leikkausten jälkeen on urheilla ja kuntoilla ja jotenkin hoidattaa itseään, vaikka särkis. Mulla on sähköläpystä TENS kone ostettu instrusta. siitä on jonkun verran apua kipuihin myös, särkylääkkeistä ei mitään apuam ellei ota jotain tosi vahvaa.

Söin masennuslääkkeitä 8 kk leikkauksen jälkeen koska masennuin ja ahdistuin kaikesta siitä mitä tapahtui. Käyn myös terapiassa (käynyt jo 4 vuotta). Eli olen saanut ja tarvinnut monenlaista tukea tämän kanssa, yksin en olisi jaksanut.

Selkä kun pettää, pettää perusta, se on kova juttu ja oma väsymys ja masennus kannattaa ottaa vakavasti. Ite kun sanoin kunnallisessa sairaalassa, että mää tuun hulluksi (se oli totta eikä liioittelua) jos ette hoida, niin johan rupesin saamaan hoitoa.

Issias kirjoitti:

4 kk leikkauksen jälkeen ensimäinen sätky, sen jälkeen puolikymmentäkertaa ja nyt sama väli pullistunut uudestaan. Leikkaus odottaa, jos ja kun, sais parivuotta sairastaa varmasti paraneis, mut kun työ on raskasta ja pää sääntöisesti konehommaa se ei todennäköisesti tule korjaantumaan kun haudassa, kun saa tarpeeksi levätä.

Lue lisää

Moi kaikki!
minut leikattii noin vuosi sitten jo useamman vuoden selkääni poteneena, kun sitten lopulta alkoi jalkapohjasta kadota tunto. En ollut oikeastaan kipeä, mutta selkä ja oikea jalka oli kamalan outo. Voisin jopa samnoa, etten olisi tunnetta tosiaankaan kuvannut kivuksi. Aina kuvittelelin että selkä potilaat ovat kipeitä kipeitä, sallittakoon sanonta näin. No puoli vuotta meni hyvin, liian hyvin, kunnes syksyllä alkoi oireet ja nyt sitten sama puutuminen jalassa ja lisäksi se kauhea selkäkipu, mistä en aiemmin tiennyt mitän. Tutkitmukset ovat kesken, mutta uskon että vaiva on sama. Saa nähdä käynkö taas leikkaukseen. Ikää on alle 40 vuotta ja olen perheen äiti. Työ on helppoa sisätyötä eikä ylipainoa ole. Liikun säännöllisesti. Arvatkaa masentaako? Kummallista miten ajatukset siityvät vain tuoho oikkeulevaan jalkaan ihan kuin aivot ja kaikki ajatustoiminta olisi tämän kivun myötä valeneet jalkaan. Kummallista kun kivun myötä tiedostaa koko ajan oman jalan olemassa olon.
Välillä pelottaa uusi leikkaus.
Onko muita samanlaisessa tilanteessa? Miltä teistä tuntui?
T. Tuutikki

29 v kirjoitti:

Mulla leikattiin kesällä 2003 välilevyn pullistuma 4-5 välistä. oli ollut hermosärkyä puolisen vuotta, josta kolme kuukautta invalidisoivaa. 7 viikkoa meni suht koht hyvin, kunnes tuli kauhee kramppi selkään ja sen jälkeen sietämätön hermosärky pakaraan ja jalkaan..oksensin kivusta, en pystynyt kävelemään. puutumista ei ollut kummallakaan kerralla, kipua vain. Ambulanssilla sairaalaan. Kipupiikkiä parin tunnin välein, kuvissa näkyy että sama pullistuma uusinut. Uusi leikkaus.
Leikkaava lääkäri sanoi että hermo oli jo violetti ja "kuolemassa" että viime tingassa leikattiin. Muut lääkärit olisivat lähettäneet kotiin ellen olisi vaatinut että mua ei kotiin lähetetä, onneksi tämä leikannut spesialisti otti mut ylimääräiseksi potilaaksi.

Ennen leikkauksia kävin naprapaateilla, vyöhyketerapiassa, kiropraktikolla, myös karppisella malmilla...mitään apua ei ollut mistään näistä. ei myöskään aktiivisesta liikkumisesta.

Leikkauksien jälkeen olen kuntoutunut. Käynyt kuntosalilla ja vesijuokussa 2-3 kertaa viikossa. Aina aika ajoittain hermosärky ilmottelee itsestään noin 2-6 vko jaksoissa.
Sillon pelottaa että onko pullistuma uusinut. Onneksi kivut ovat tähän mennessä aina sitten kadonneet. Hermo on todennäköisesti vaurioitunut pullistumista ja sen paraneminen kestää pitkään/se ei parane koskaan kokonaan...siksi ehkä leikkaukseen menon pitkittäminen ei ole hyvä juttu.

Nyt olen menossa hoidattamaan itseäni osteopaatille kun taas jurnuttelee. katotaan onko apua.

Ainut mitä voi tehdä leikkausten jälkeen on urheilla ja kuntoilla ja jotenkin hoidattaa itseään, vaikka särkis. Mulla on sähköläpystä TENS kone ostettu instrusta. siitä on jonkun verran apua kipuihin myös, särkylääkkeistä ei mitään apuam ellei ota jotain tosi vahvaa.

Söin masennuslääkkeitä 8 kk leikkauksen jälkeen koska masennuin ja ahdistuin kaikesta siitä mitä tapahtui. Käyn myös terapiassa (käynyt jo 4 vuotta). Eli olen saanut ja tarvinnut monenlaista tukea tämän kanssa, yksin en olisi jaksanut.

Selkä kun pettää, pettää perusta, se on kova juttu ja oma väsymys ja masennus kannattaa ottaa vakavasti. Ite kun sanoin kunnallisessa sairaalassa, että mää tuun hulluksi (se oli totta eikä liioittelua) jos ette hoida, niin johan rupesin saamaan hoitoa.

Lue lisää

Minulta otettiin magneettikuvaus kun iskias vaivaili taas pari kuukatta kahden leikkauksen jälkeen. Kuvissa näkyi uusi pullistuma, mutta eri nikamanvälissä. Pullistuma oli niin pieni ettei kannata lähteä leikkaamaan, koska näissä leikkauksissa on myös aina tuo pullistuman uusiutumisriski. Nyt vaan odotellaan, että kivut alkaa helpottaa. Aika kuulemma parantaa.

29 v. kirjoitti:

Minulta otettiin magneettikuvaus kun iskias vaivaili taas pari kuukatta kahden leikkauksen jälkeen. Kuvissa näkyi uusi pullistuma, mutta eri nikamanvälissä. Pullistuma oli niin pieni ettei kannata lähteä leikkaamaan, koska näissä leikkauksissa on myös aina tuo pullistuman uusiutumisriski. Nyt vaan odotellaan, että kivut alkaa helpottaa. Aika kuulemma parantaa.

Lue lisää

Vinkki. Jos et pääse kuvauksiin, olet pitkässä jonossa ja rahasi on vähissä ja haluaisin magneettikuvaukseen...vantaalla on magneettikuvauslaitetehdas PHILIPS, joka testaa laitteitaan ja tämä kuvaus on ilmaista.

Kuvia ei tulkita, vaan saat ne mukaasi ja voit viedä lääkärille tulkittavaksi (se tietty maksaa, mutta on rutkasti halvempaa kuin yksityinen kuvaus). Jos selkäsi on aiemmin leikattu tämä magneettikuvaus ei välttämättä hyödytä sinua, koska tehtaalla ne eivät käytä varjoainetta, joka on must leikkausarven takia. Ite olisin päässyt tonne vajaa puolitoista viikkoa soiton jälkeen, mut ei mun sit kandenu mennä, kun eivät käytä varjoainetta. En muista numeroa, mut löytyy hakusanalla Philips, vantaa ja magneettikuvaus

Tuutikki kirjoitti:

Moi kaikki!
minut leikattii noin vuosi sitten jo useamman vuoden selkääni poteneena, kun sitten lopulta alkoi jalkapohjasta kadota tunto. En ollut oikeastaan kipeä, mutta selkä ja oikea jalka oli kamalan outo. Voisin jopa samnoa, etten olisi tunnetta tosiaankaan kuvannut kivuksi. Aina kuvittelelin että selkä potilaat ovat kipeitä kipeitä, sallittakoon sanonta näin. No puoli vuotta meni hyvin, liian hyvin, kunnes syksyllä alkoi oireet ja nyt sitten sama puutuminen jalassa ja lisäksi se kauhea selkäkipu, mistä en aiemmin tiennyt mitän. Tutkitmukset ovat kesken, mutta uskon että vaiva on sama. Saa nähdä käynkö taas leikkaukseen. Ikää on alle 40 vuotta ja olen perheen äiti. Työ on helppoa sisätyötä eikä ylipainoa ole. Liikun säännöllisesti. Arvatkaa masentaako? Kummallista miten ajatukset siityvät vain tuoho oikkeulevaan jalkaan ihan kuin aivot ja kaikki ajatustoiminta olisi tämän kivun myötä valeneet jalkaan. Kummallista kun kivun myötä tiedostaa koko ajan oman jalan olemassa olon.
Välillä pelottaa uusi leikkaus.
Onko muita samanlaisessa tilanteessa? Miltä teistä tuntui?
T. Tuutikki

Lue lisää

Hui! Nyt kun luin tän sun jutun niin alkoi vähän pelottaan. Minullakin todettu välilevyn pullistuma muutama vuosi sitten mutta sain sen kuntoon ilman leikkausta. Nyt noin puoli vuotta sitten samanlaiset oireet alkoivat taas ja lääkäri epäili jälleen pullistumaa oireiden perusteella, kuvia ei kuitenkaan otettu. Selkä on ollut nyt hyvässä kunnossa eikä juurikaan kipeä mutta toisen säären etuosa on alkanut olemaan puutunut samoin saman jalan jalkapöytä=/ Liittyyköhän tämä tohon selkään taas?

29 v kirjoitti:

Vinkki. Jos et pääse kuvauksiin, olet pitkässä jonossa ja rahasi on vähissä ja haluaisin magneettikuvaukseen...vantaalla on magneettikuvauslaitetehdas PHILIPS, joka testaa laitteitaan ja tämä kuvaus on ilmaista.

Kuvia ei tulkita, vaan saat ne mukaasi ja voit viedä lääkärille tulkittavaksi (se tietty maksaa, mutta on rutkasti halvempaa kuin yksityinen kuvaus). Jos selkäsi on aiemmin leikattu tämä magneettikuvaus ei välttämättä hyödytä sinua, koska tehtaalla ne eivät käytä varjoainetta, joka on must leikkausarven takia. Ite olisin päässyt tonne vajaa puolitoista viikkoa soiton jälkeen, mut ei mun sit kandenu mennä, kun eivät käytä varjoainetta. En muista numeroa, mut löytyy hakusanalla Philips, vantaa ja magneettikuvaus

Lue lisää

Vinkkejä muille...

Olen saanut monenlaista kuntoutusta selkääni. mm. kelan selkäkuntoutuskurssin 3 vko:a. Hain sitä pari kertaa ennenkuin sain. Oli ihanaa olla työajalla täysihoidossa ja hyvin ohjatuissa fysioterapeutin jumpissa yms kivan ryhmän kanssa.

Alan olla erilaisten jumppien ja lihastenvahvistamisen asiantuntija...silti kivut aika ajoittan vaivaavat. Helsingin selkä-center on erittäin asiantunteva näissä asioissa, mutta aika kallis (53 e/45min). Jumppapallon kanssa tasapainottelu on yksi erittäin hyvä syviä lihaksia vahvistava laji. Myös pilatesta/bodybalacea voi suositella.

Sain jatkuvaksi lääkkeeksi vuosi sitten klotriptyl miten 5 mg. Se nostaa kipukynnystä niin, että nukun hyvin ja turruttaa hyvin hermosärkyä.

Lannetukivyö helpottaa edelleen myös kipuja varsinkin, jos joutuu istumaan paljon. Sitä kannattaa kokeilla, niitä saa lainaksi fysioterapioista ja sit jos toimii ei ole kallis satsaus (40 e?)

Nyt menossa taas magneettiin tsekkaamaan tilannetta varmuudeksi, kun kipuja ollut enemmän. Leikkaukseen en enää suostu, kun totaalisen pakon edessä.

Tsemppiä kaikille "pullistelijoille".

Podin ajoittaista selkäkipua noin vuoden verran, sain sen jumppaamalla kuntoon joka kerta en tarvinnut edes käydä lääkärissä. Nyt helmikuun alusta kipu alkoi uudestaan ja ei lähtenytkään pois jumppaamalla ja jouduin menemään työterveyshoitoon. Siellä lääkäri sanoi että kyseessä on iskiashermo kohdistuva paine. Olin kaksi viikkoa sairaslomalla ja katselin mihin suuntaan vaiva menee => paheni koko ajan. Kahden viikon jälkeen lääkäri laittoi ortopedille keskussairaalaan, jonne pääsin kolmessa viikossa. Ortopedi määräsi heti magneettikuvat. Kuvaukseen pääsin kahdessa päivässä tulokset tulivat parissa päivässä. Tulos 4 ja 5 nikaman välissä todella iso pullistuma, joka ei parane itsestään. Leikkaus nyt keväällä. Vaikka tällä hetkellä ei ole ollut kunnon kipuja pariin viikkoon niin silti menen leikkaukseen, ikävä ajatella että selässä on jokin vialla ja odotella milloin se menee taas pahaksi.

Elä mene..missään tapauksessa.

Kaaduin murtsikkasuksilla vuonna 98 ja välilevy pullahti pihalle 3-4 välistä,pääsin magneettikuviin tapahtumasta noin 1kk sisällä, koska tuska oli sanoin kuvaamatonta ja tramalit eikä muut napit auttanut. Otin niitä yliohjeidenkin, koska meinasin tulla seota kipuun, joka ei lakannut koskaan. Kipu kohdistui pakarasta varpaisiin. Olin ventyksissä, sain hierontaa,sähköä ja kaikkea mitä ennen leikkausta kokeillaan. Leikkaus päätös tuli,(uudet kuvaukset) kun todettiin että väli on mennyt umpeen ja mälli on jäänyt ulkopuoleelle, joka painoi hermoa.Kaatumisesta oli kulunut 5 kk, kun pääsin leikkaukseen.Leikkaus meni hienosti ja kipu poistui välittömästi. Jätin napit pois. 2 viikkoa operaatiosta kipu uusiutui ja pahempana. Alkuun vakuuteltiin että se on normaalia, mutta onnekseni itse älysin että kaikki ei ole kohdalla. Söin taas Tramalia ja kaikkea mitä oli jääny vanhoista resepteistä.
Sain ajan TT kuviin ja niistä todettiin, että selkärangan viereen on jäänyt vieras"lanka/esine". Minulle ei sitä kerrottu tässä vaiheessa.
Uusinta leikkaukseen välittömästi, ilman suurempaa haastattelua ja kerkisin sanomaan että vaihtaa nukutusaineen jos on mahdollista toiseen, koska oksensin leikkauksen jälkeen ja se ei tehnyt mukavaa selälle, kun kouristeli. Vaihtoivatkin, mutta sellaiseen joka ei tehonnut enää minuun, koska olin vetänyt niitä suositeltuja lääkkeitä. Olin sitten sen 55 minuuttia hereillä ja kärsin elämäni kamalimmat tuskat. Eli leikkauksessa annetaan myös lihasrelaksennttia, jolla lamautetaan liikkeet, tämän vuoksi en voinu millään tavalla ilmoittaa hereillä oloani. Itkin ja silloinkin tarkkailija totesi vain että potilas tunteilee. Puhua et voi koska on se henkiputki kurkussa. Kuuntelin ja kärsin, kun muutakaan en voinu. Selkääni oli unohtunut taitos, jolla töpötetään verta pois. Alue oli tulehtunut, joka aiheutti sen jumalattoman kivun ja paineen hermoissa. Kaikki selvisi itselleni leikkauksessa.Lyhennän tarinani...Leikkauksen jälkeen leikkaava lääkäri kertoi itse epäilleensä jotain, että kaikki ei ole ok anestesiassa ja myönsi taitoksen selässäni. Olin 23 vuotias ja järkytynyt. Lääkäripelko jäi suurempi kynnys mennä mihinkään tutkimuksiin. Selästäni ei tuullut ok:ta. Nostot,kiertoliikkeet ja esim.kyykistely aiheuttavat tuskaa edelleen.Mutta elämäni helppotui kuitenkin niin paljon, että voin suositella leikkausta muilekkin. Alaselkä vihoittelee jälleen. Ja olen käynyt kerran osteopaatilla. Voin sanoa että paras hoitomuoto mitä omalle kohdalleni on osunut. Hoito on tuskallista, mutta apu ilmenee välittömästi. Samaa olen kuullut muilta välilevyongelmaisilta.
Osteopaattejakin on kyllä monenlaisia. Että leikkaukseen vaan.

Pojallani todettiin välilevyn pullistuma pari viikkoa sitten, on vihoitellut viime syksystä asti. Terv.keskuslääkärin diagnoosi oli selän painelun perusteella iskiashermon tulehdus. 15 pvän särkylääkekuuri ei auttanut, joten mentiin yksityiselle ortopedille. Hän laittoi magneettikuvaukseen ja selvisi 4-5 nikaman välissä suuri pullistuma. Tällä viikolla ollaan menossa sairaalaan leikkausarviota varten. Onkohan tämä kovinkin yleistä lapsilla??? Itse olen aivan ihmeissäni, en ollut ennen kuullut, että lapsilla tällaisia ilmenee. Olo on huojentunut/huolestunut, sillä pelkohan on koko ajan päällä siitä, uusiiko tämä ja kuinka vaikuttaa loppuelämään, harrastuksiin, ammatinvalintaan jne.

nimim. huolestunut äippä

Äitikkä kirjoitti:

Pojallani todettiin välilevyn pullistuma pari viikkoa sitten, on vihoitellut viime syksystä asti. Terv.keskuslääkärin diagnoosi oli selän painelun perusteella iskiashermon tulehdus. 15 pvän särkylääkekuuri ei auttanut, joten mentiin yksityiselle ortopedille. Hän laittoi magneettikuvaukseen ja selvisi 4-5 nikaman välissä suuri pullistuma. Tällä viikolla ollaan menossa sairaalaan leikkausarviota varten. Onkohan tämä kovinkin yleistä lapsilla??? Itse olen aivan ihmeissäni, en ollut ennen kuullut, että lapsilla tällaisia ilmenee. Olo on huojentunut/huolestunut, sillä pelkohan on koko ajan päällä siitä, uusiiko tämä ja kuinka vaikuttaa loppuelämään, harrastuksiin, ammatinvalintaan jne.

nimim. huolestunut äippä

Lue lisää

Tytölläni myös löydettiin välilevyn varsin kookas pullistuma. Selkään sattui yskiessä ja aivastaessa. Ei saanut enää kummarrettua kuin aavistuksen kun ristiselkään sattui ja takareittä kiristi. Magneettikuvat paljasti pullistuman.
Nyt sitten katsotaan kuusi viikkoa mihin päin menee ja sitten ehkä leikkaus, jos ei helpota.
Kovasti kasvanut pituutta nyt murrosiässä,
tiedä sitten olisiko se rasittanut selkää ja lisäksi ollut liian vähäistä liikunnallista harrastuneisuutta.
Leikkaus pelottaa. Kerro kuulumisia.
äiti

äippä kirjoitti:

Tytölläni myös löydettiin välilevyn varsin kookas pullistuma. Selkään sattui yskiessä ja aivastaessa. Ei saanut enää kummarrettua kuin aavistuksen kun ristiselkään sattui ja takareittä kiristi. Magneettikuvat paljasti pullistuman.
Nyt sitten katsotaan kuusi viikkoa mihin päin menee ja sitten ehkä leikkaus, jos ei helpota.
Kovasti kasvanut pituutta nyt murrosiässä,
tiedä sitten olisiko se rasittanut selkää ja lisäksi ollut liian vähäistä liikunnallista harrastuneisuutta.
Leikkaus pelottaa. Kerro kuulumisia.
äiti

Lue lisää

Poikani 13v. leikattiin viime huhtikuussa ja leikkaus onnistui hyvin! Pullistuma oli suuri ja painoi pahasti hermoja. Ei kyllä olisi parantunut itsestään. Sairaalassa olo kesti pari päivää, leikkausta seuraavana päivänä pääsi kotiin.

Leikkauksen jälkeen 6 viikkoa on lapsilla suuri riski pullistuman uusimiseen. Se aika oli tarkkaa, ettei kumartunut tai kääntänyt selkää, ettei leikatusta reiästä päässyt uutta nestettä 'purskahtamaan'. Poika oli tosi motivoitunut ja onnistuttiin välttämään uusiutuminen. Jalkaan hermotus palasi pikkuhiljaa, ja nyt, noin puoli vuotta leikkauksesta poika kävelee normaalisti ja on jo voimaa varvistaakin.

Sairaslomaa koulusta tuli se viisi-kuusi viikkoa. Meillä kävi niin onnellisesti, että opettaja pääsi kerran viikossa käymään pari tuntia opettamassa poikaa. Sen lisäksi teki päivittäin läksyt.

Onnea teille!

Äiti liini kirjoitti:

Poikani 13v. leikattiin viime huhtikuussa ja leikkaus onnistui hyvin! Pullistuma oli suuri ja painoi pahasti hermoja. Ei kyllä olisi parantunut itsestään. Sairaalassa olo kesti pari päivää, leikkausta seuraavana päivänä pääsi kotiin.

Leikkauksen jälkeen 6 viikkoa on lapsilla suuri riski pullistuman uusimiseen. Se aika oli tarkkaa, ettei kumartunut tai kääntänyt selkää, ettei leikatusta reiästä päässyt uutta nestettä 'purskahtamaan'. Poika oli tosi motivoitunut ja onnistuttiin välttämään uusiutuminen. Jalkaan hermotus palasi pikkuhiljaa, ja nyt, noin puoli vuotta leikkauksesta poika kävelee normaalisti ja on jo voimaa varvistaakin.

Sairaslomaa koulusta tuli se viisi-kuusi viikkoa. Meillä kävi niin onnellisesti, että opettaja pääsi kerran viikossa käymään pari tuntia opettamassa poikaa. Sen lisäksi teki päivittäin läksyt.

Onnea teille!

Lue lisää

HEI
Tosi kiva kuulla, että leikkaus onnistui. :)
Tytöllämme 14 v. koitetaan vielä fysioterapisia hoitoja. Hänellä ei enää ole kovia kipuja,
mutta todella kankea, ei paljon selästä taivu ja
takareiden hermo herkkänä ja lihakset kireänä.
Käymme nyt OMT fysioterapeutilla, jotta pääsisi alkuun kuntoutuksessa.
Hyviä syksyjä ja kivuttomia aikoja !

t.Päivi

äippä2 kirjoitti:

HEI
Tosi kiva kuulla, että leikkaus onnistui. :)
Tytöllämme 14 v. koitetaan vielä fysioterapisia hoitoja. Hänellä ei enää ole kovia kipuja,
mutta todella kankea, ei paljon selästä taivu ja
takareiden hermo herkkänä ja lihakset kireänä.
Käymme nyt OMT fysioterapeutilla, jotta pääsisi alkuun kuntoutuksessa.
Hyviä syksyjä ja kivuttomia aikoja !

t.Päivi

Lue lisää

Toivottavasti tytöllä kuntoutus riittää. Meidän pojalla meni särkylääkettä jo sitä leikkausta odotellessa 110 pilleriä ja aikaa näiden syöntiin vajaa kuukausi... Silloin pelotti jo, että sisäkalut
menee rikki. Onneksi parasetamoli riitti, se kun on vatsaystävällisempi.

Paljon onnea teille jatkoon!

Johanna

jälleen. Kävelen taas yön kotia ympäri tai lähden ulos kävelemään. Magneetissa elokuun lopussa löydöksenä kulumaa useammalla tasolla, alkava pullistuma 3-4 tasolla, 4-5 välissä suuri oikeavoittoinen pullistuma joka painaa molemmin puolin hermojuuria sekä ahtauttaa spinaalikanavan. 5- ja sakraalivälillä repeämää.

Nyt on vedetty lyricat, ardinexit x 2, panacod x 1, triptyliä ja sirdaludia, jotta saatana pääsis nukkumaan. Mitäs sitä turhaan. Keväästä asti yöt olleet max 4h unta ja noin tunnin pätkissä. Alkaa pinna olla kireällä.

Kipu on tänään ollut aivan sietämätön. Kävin kotikaupunkini päivystyksessä, jossa n. 4h jono tk-lääkärille ja vastaanottoavustaja (sh.) sanoi, että ei ne voi tehdä muuta kuin antaa samoja lääkkeitä kuin mitä olen kotona syönyt. Poishan sieltä oli lähdettävä. Tuumas vain kaveri, että jos tulee alle, niin hankkiudu tänne uudestaan.

Nyt odotellaan leikkaukseen pääsyä lokakuun alussa. Tätä on edeltänyt useampi lääkärikäynti, dbc-kuntoutusjakso sekä omat kuntosali ja vesijuoksutreenit ennen työpäivän alkua. Kyllä treeni on auttanut liikkuvuuksiin paljonkin, mutta ei tälle kivulle mitään voi.

Leikkaukseenhan mennään hyvillä mielin ja luottavaisina. Tähän leikkuupyödällä oloonkin on jo tottunut. Viime syksynä tehtiin uusi eturistiside ja sitä edeltävä syksynä laitettiin verkkoa nivusiin, ettei tyrät rytkyis.

Jumpatkaa ihmiset vain ja jumpatkaa mielummin etukäteen, ennen kuin lääkäri määrää. Sillä on parhaat tulokset vaikka niitä ei näkisikään...

ledi32 kirjoitti:

jälleen. Kävelen taas yön kotia ympäri tai lähden ulos kävelemään. Magneetissa elokuun lopussa löydöksenä kulumaa useammalla tasolla, alkava pullistuma 3-4 tasolla, 4-5 välissä suuri oikeavoittoinen pullistuma joka painaa molemmin puolin hermojuuria sekä ahtauttaa spinaalikanavan. 5- ja sakraalivälillä repeämää.

Nyt on vedetty lyricat, ardinexit x 2, panacod x 1, triptyliä ja sirdaludia, jotta saatana pääsis nukkumaan. Mitäs sitä turhaan. Keväästä asti yöt olleet max 4h unta ja noin tunnin pätkissä. Alkaa pinna olla kireällä.

Kipu on tänään ollut aivan sietämätön. Kävin kotikaupunkini päivystyksessä, jossa n. 4h jono tk-lääkärille ja vastaanottoavustaja (sh.) sanoi, että ei ne voi tehdä muuta kuin antaa samoja lääkkeitä kuin mitä olen kotona syönyt. Poishan sieltä oli lähdettävä. Tuumas vain kaveri, että jos tulee alle, niin hankkiudu tänne uudestaan.

Nyt odotellaan leikkaukseen pääsyä lokakuun alussa. Tätä on edeltänyt useampi lääkärikäynti, dbc-kuntoutusjakso sekä omat kuntosali ja vesijuoksutreenit ennen työpäivän alkua. Kyllä treeni on auttanut liikkuvuuksiin paljonkin, mutta ei tälle kivulle mitään voi.

Leikkaukseenhan mennään hyvillä mielin ja luottavaisina. Tähän leikkuupyödällä oloonkin on jo tottunut. Viime syksynä tehtiin uusi eturistiside ja sitä edeltävä syksynä laitettiin verkkoa nivusiin, ettei tyrät rytkyis.

Jumpatkaa ihmiset vain ja jumpatkaa mielummin etukäteen, ennen kuin lääkäri määrää. Sillä on parhaat tulokset vaikka niitä ei näkisikään...

Lue lisää

Parin vuoden ajan selkä on viesteillyt, että kaikki ei ole kondiksessa. Reilu kuukausi sitten rävähti oikein kunnolla ja kaikki löydökset viittaavat nyt välilevyn pullistumaan. Ei ole kyllä mukavaa lukea noita tarinoita, optimismi on langan varassa. Täällä on vielä niin h--tin vaikea saada asiallista hoitoa, tätä myötä olen tajunnut miten eriarvoisessa maailmassa elämme. Olen odottanut tt:hen pääsyä nyt jo mielestäni ikuisuuden, magneettia on turha kunnalliselta toivoa jos ei ole aivan henkihieverissä. Tavallaan on mukavaa että muillakin on yhtä paska mäihä. Nukun tunnin pätkissä ja istumatyö ei suju. Vedän nappeja kuin sisupastilleja mutta kipu on koko ajan läsnä. Kuulemma minun ikäisiäni ei leikata mielellään just sen arpeutumisen takia. Kauankohan tässä pitää sitten vielä venttailla...

Kärsin lievää välilevyn pullistumaa, mutta kivut ovat silti erittäin kovat. Voin vaan kuvitella minkälaisia kipuja jotkut joutuvat kokemaan.

Voiko olla, että työntekoa vaaditaan selkäkivuissa olevalta? Itse olen opiskelija, enkä suht miedoista kivuista huolimatta saa sanaakaan luetuksi. Ei tulisi mieleenikään lähteä töihin kun hädin tuskin pystyy kävelemään.

Saako selkäkipupotilas helposti sairaslomaa?
En voi uskoa että ketään kituutettaisiiin töillä moisissa kivuissa.

Kivulias kirjoitti:

Kärsin lievää välilevyn pullistumaa, mutta kivut ovat silti erittäin kovat. Voin vaan kuvitella minkälaisia kipuja jotkut joutuvat kokemaan.

Voiko olla, että työntekoa vaaditaan selkäkivuissa olevalta? Itse olen opiskelija, enkä suht miedoista kivuista huolimatta saa sanaakaan luetuksi. Ei tulisi mieleenikään lähteä töihin kun hädin tuskin pystyy kävelemään.

Saako selkäkipupotilas helposti sairaslomaa?
En voi uskoa että ketään kituutettaisiiin töillä moisissa kivuissa.

Lue lisää

Itse tulin juuri lääkäristä ja kuukauden sairasloma on nyt tällä erää.Aikaisemmin olen ollut muutamia päiviä silloin tällöin pois töistä.Nyt on kivut kestäneet kohta 2 kuukautta ja magneettikuvista selvisi eilen keskikokoinen välilevyn pullistuma 5-6 nikaman välissä.(itselläni sattuu olemaan 6 nikamaa)
Leikkaukseen en itse heti haluaisi,kun se nyt sattuu pelottamaan.Lääkäri sanoi,että kohdallani on 50/50,mennäkö leikkaukseen vaiko ei.

Minut leikattiin vuonna 2002 ja pieleen meni,pari leikkausta harjoiteltiin ja kolmas osui oikeaan paikkaan.Mutta siinä meni harjoitellessa yksi hermojuuri päreiksi,poistettiin liikaa luuta ja hajoitettiin pikku fasetit.Nyt sairas eläkkeellä opiaatteja napsien,yritän tulla toimeen jatkuvan neuropaattisen kivun kanssa joka loppuuvasta kun pappi sanoo aamen.Leikkauksissa on pirun isot RISKIT.

Olen lapsesta asti kärsinyt selkävaivoista.. viimeiset kaksi vuotta on mennyt lähes päivittäisellä särkylääkesyönnillä ja viime heinäkuusta asti älyttömällä tahdilla.. Söin tuossa vuodenvaihteessa pahimmillaan 8 Panacodia sekä 4 Buranaa (800mg) päivässä. Olo oli turta, mutta jalkoihin säteilevä kipu säilyi silti. En saanut nukutuksi ja olo oli kauhea.
Onneksi löysin lääkärin, joka otti vaivani vakavasti. Minulla on pitkä urheilutausta, joten vaivojani vähätellään, kun yleis- ja lihaskunto on muuten erinomainen. Nyt olen syönyt Motifene Dual (75mg) tulehduskipulääke (sama kuin Voltaren) kahdesti päivässä sekä Lyricaa hermokipuihin (300-600mg) päivästä vaihdellen. Suosittelen sydämestäni kaikille hermosäryistä kärsiville tuota Lyricaa. Se auttaa todella, vaikka pää onkin vähän pyörällä kaiken aikaa.

Nyt sitten minulla todettiin magneettikuvien perusteella viime viikolla erittäin suuri välilevynpullistuma 3. a 4. nikaman välissä. Sama fysiatri, joka vielä 3 kuukautta sitten sanoi minulle, että ei se ainakaan välilevyvaiva ole, sanoi edelleen ettei hän voisi liikkumisestani ja lihastestien perusteella koskaan kuvitella, miten iso pullistuma oikeasti on kyseessä. Minun kiputilaani kohtuullinen liikkuminen helpottaa.. Istuminen ja selällään makaaminen ovat pahinta kidutusta.

Leikkaus on tulossa kahden viikon sisällä. En oikein tiedä, mitä tuosta leikkauksesta ajatella. Toisaalta se tuntuu mukavalta ajatukselta.. jospa sen jälkeen pääsisin kuntoon eikä tarvitsisi sitten syödä enää lääkkeen lääkettä.. Toisaalta taas pelottaa.. jospa sen jälkeen tilanne on entistä huonompi ja lääkkeiden syönti vaan jatkuu ja jatkuu.. Ei voi tietää..
Jumppa ei auta, sitä on tehty.. Lääkkeitäkin joudun jatkuvasti syömään yhä enemmän, jotta suoriudun päivittäisistä askareista. Ikää on alta 30, joten aika kurjaa, että kuulun siihen 1%, jonka välilevyn pullistuma pitää leikata...

Huu kirjoitti:

Olen lapsesta asti kärsinyt selkävaivoista.. viimeiset kaksi vuotta on mennyt lähes päivittäisellä särkylääkesyönnillä ja viime heinäkuusta asti älyttömällä tahdilla.. Söin tuossa vuodenvaihteessa pahimmillaan 8 Panacodia sekä 4 Buranaa (800mg) päivässä. Olo oli turta, mutta jalkoihin säteilevä kipu säilyi silti. En saanut nukutuksi ja olo oli kauhea.
Onneksi löysin lääkärin, joka otti vaivani vakavasti. Minulla on pitkä urheilutausta, joten vaivojani vähätellään, kun yleis- ja lihaskunto on muuten erinomainen. Nyt olen syönyt Motifene Dual (75mg) tulehduskipulääke (sama kuin Voltaren) kahdesti päivässä sekä Lyricaa hermokipuihin (300-600mg) päivästä vaihdellen. Suosittelen sydämestäni kaikille hermosäryistä kärsiville tuota Lyricaa. Se auttaa todella, vaikka pää onkin vähän pyörällä kaiken aikaa.

Nyt sitten minulla todettiin magneettikuvien perusteella viime viikolla erittäin suuri välilevynpullistuma 3. a 4. nikaman välissä. Sama fysiatri, joka vielä 3 kuukautta sitten sanoi minulle, että ei se ainakaan välilevyvaiva ole, sanoi edelleen ettei hän voisi liikkumisestani ja lihastestien perusteella koskaan kuvitella, miten iso pullistuma oikeasti on kyseessä. Minun kiputilaani kohtuullinen liikkuminen helpottaa.. Istuminen ja selällään makaaminen ovat pahinta kidutusta.

Leikkaus on tulossa kahden viikon sisällä. En oikein tiedä, mitä tuosta leikkauksesta ajatella. Toisaalta se tuntuu mukavalta ajatukselta.. jospa sen jälkeen pääsisin kuntoon eikä tarvitsisi sitten syödä enää lääkkeen lääkettä.. Toisaalta taas pelottaa.. jospa sen jälkeen tilanne on entistä huonompi ja lääkkeiden syönti vaan jatkuu ja jatkuu.. Ei voi tietää..
Jumppa ei auta, sitä on tehty.. Lääkkeitäkin joudun jatkuvasti syömään yhä enemmän, jotta suoriudun päivittäisistä askareista. Ikää on alta 30, joten aika kurjaa, että kuulun siihen 1%, jonka välilevyn pullistuma pitää leikata...

Lue lisää

Minut leikattiin viikko sitten tiistaina aamulla. Leikkaus meni hyvin ja heräilin ilman pahoinvointia. Selkäänkään ei koskenut mitenkään erityisesti ja mikä parasta, helvetilliset hermosäryt olivat jääneet leikkauspöydälle.

Pääsin kotiin vuorokauden kuluttua, koska kävely ja jumppaliikkeet onnistuivat täysin. Kotosalla olen sen jälkeen pärjännyt vallan mainiosti ja hyvältä näyttää tulevaisuus.

Leikkausarpi on todella siisti (noin 4cm ja 5 tikkiä). Haava ei todellakaan ole ollut kipeä eikä aikeissakaan tulehtua. Muutaman päivän kuluttua saan tikitkin jo pois. Suihkussakin sai käydä normaaliin tapaan jo kahden päivän kuluttua leikkauksesta.

Leikkausta edeltävä huoleni ei siis ollut onneksi lainkaan aiheellinen. Omalta kohdaltani kaikki on mennyt loistavasti. Istuminen ei tunnu hyvältä, eikä sitä suositella vielä vähään aikaan. Sairaslomaa sain neljä viikkoa...

Tämän neljän viikon aikana saa tehdä vain kevyitä, sairaalan fysioterapeutin antamia jumppaohjeita. Kiertoja, kumarruksia ja kantamisia tulee välttää. Tällä hetkellä leikkaus ei elämässäni näy mitenkään muuten kuin hienoisena varovaisuutena... Ja ilona siitä, että ei särje enää.. Tuntuu siltä, kuin pitkä pimeä talvi olisi todellakin taittunut.

Toivon kaikille teille selkäkipuisille voimia. Omasta puolestani voin suositella leikkausta aivan varauksetta..

Huu kirjoitti:

Minut leikattiin viikko sitten tiistaina aamulla. Leikkaus meni hyvin ja heräilin ilman pahoinvointia. Selkäänkään ei koskenut mitenkään erityisesti ja mikä parasta, helvetilliset hermosäryt olivat jääneet leikkauspöydälle.

Pääsin kotiin vuorokauden kuluttua, koska kävely ja jumppaliikkeet onnistuivat täysin. Kotosalla olen sen jälkeen pärjännyt vallan mainiosti ja hyvältä näyttää tulevaisuus.

Leikkausarpi on todella siisti (noin 4cm ja 5 tikkiä). Haava ei todellakaan ole ollut kipeä eikä aikeissakaan tulehtua. Muutaman päivän kuluttua saan tikitkin jo pois. Suihkussakin sai käydä normaaliin tapaan jo kahden päivän kuluttua leikkauksesta.

Leikkausta edeltävä huoleni ei siis ollut onneksi lainkaan aiheellinen. Omalta kohdaltani kaikki on mennyt loistavasti. Istuminen ei tunnu hyvältä, eikä sitä suositella vielä vähään aikaan. Sairaslomaa sain neljä viikkoa...

Tämän neljän viikon aikana saa tehdä vain kevyitä, sairaalan fysioterapeutin antamia jumppaohjeita. Kiertoja, kumarruksia ja kantamisia tulee välttää. Tällä hetkellä leikkaus ei elämässäni näy mitenkään muuten kuin hienoisena varovaisuutena... Ja ilona siitä, että ei särje enää.. Tuntuu siltä, kuin pitkä pimeä talvi olisi todellakin taittunut.

Toivon kaikille teille selkäkipuisille voimia. Omasta puolestani voin suositella leikkausta aivan varauksetta..

Lue lisää

minulla selkävaivat alkoi vuoden alusta vasemmasta jalasta. Jalka oli kuin tulessa aamuisin.
Buranaa lääkäri määräsi ja töihin.
Tällätavoin meni pari kuukautta, kunnes putosin töissä istalleni. Selkä petti. Lääkäriin. Mangeetikuvaan...ja välilevyn pullistumahan siellä oli. Ollut alusta alkaen.
Sen verran kai tuli kiire, että jo ylihuomenna menen TAYKsiin. Siellä päättävät leikataanko heti vai 16 päivä.
Välillä oli viikkokin, että sain olla nojatuolissa yötä päivää. En voinut maata millään tavoin.
Se oli yhtä helvettiä.
Kaksi kuukautta olen kävellyt kyynärsauvat apuna.
Huomaan, että ei helposti aleta leikkaamaan. Ihan kuin odoteltaisiin, josko selkä paranisi ja takaisin töihin.
Parin päivän päästä selviää mikä on tilanne.

Tää on jo vanha kirjoitus, mutta mulla tuntuu olevan sama tilanne. Kookas pullistuma L5-SI välissä. Ja koska pullistuma on sentraalisesti, se aiheuttaa kipuja molemmille puolille. Pystyn istumaan ja makaamaan, mutta ihan ***vetilliset kivut tulee, kun seison tai kävelen.

Oon syönyt marraskuusta asti Voltaren Rapidia, mutta nyt jouduin viikko sitten hakemaan Lyricat. Niiden syönti jäi kolmen päivän jälkeen, kun meni muisti. Nyt sitten napsin Panacodia 2kpl/2-3 krt päivässä.

Huomenna jälleen akuuttiaika terkkariin, kun lannerangan alueen lihakset on niin krampissa, että virtsaaminen ei onnistu helposti ja aina tuntuu, että loput jäisi tulematta.

Alun perin mulle on määrätty ortopedin vastaanotolle aika leikkausarviota varten marraskuun alussa. Ei taida pystyä odottamaan sinne asti, vaikka parhaani olen yrittänyt.

Minulla on ollut selkä kipeänä noin kaksi vuotta. Reilu vuosi sitten kuvattiin ja todettiin kolme pullistumaa, joista yksi roikkuva ja iso. Uusinta kuvaus ja leikkaus oli nyt marraskuussa. Alkuun luulin, että kivut on pois. Nyt kun olen jättänyt lääkkeet veke niin kivut ovat palanneet. En tiedä onko kolme viikkoa vielä liian lyhyt aika todeta lopullinen tulos. Odotukset on kuitenkin toiveikkaat. Voisin kyllä sanoa, että kannattaa leikkauttaa selkä heti jos todetaan isoja pullistumia. Yli vuosi vetkuttelua saattoi vaan pahentaa tilannetta. Olen 43 v ja mielestäni aina ollut hyvässä fyysisessä kunnossa. Selkävaivat ovat estäneet kaiken vähänkin fyysisemmän harrastuksen. Eipä se kovin mieltä ylennä vetää vatsaläskejä sisäänpäin selällään maaten. Tahtoo rullistella, ratsastaa, lasketella, juosta,,,, Ei ole masennus tästä kaukana.

oliko turha.. kirjoitti:

Minulla on ollut selkä kipeänä noin kaksi vuotta. Reilu vuosi sitten kuvattiin ja todettiin kolme pullistumaa, joista yksi roikkuva ja iso. Uusinta kuvaus ja leikkaus oli nyt marraskuussa. Alkuun luulin, että kivut on pois. Nyt kun olen jättänyt lääkkeet veke niin kivut ovat palanneet. En tiedä onko kolme viikkoa vielä liian lyhyt aika todeta lopullinen tulos. Odotukset on kuitenkin toiveikkaat. Voisin kyllä sanoa, että kannattaa leikkauttaa selkä heti jos todetaan isoja pullistumia. Yli vuosi vetkuttelua saattoi vaan pahentaa tilannetta. Olen 43 v ja mielestäni aina ollut hyvässä fyysisessä kunnossa. Selkävaivat ovat estäneet kaiken vähänkin fyysisemmän harrastuksen. Eipä se kovin mieltä ylennä vetää vatsaläskejä sisäänpäin selällään maaten. Tahtoo rullistella, ratsastaa, lasketella, juosta,,,, Ei ole masennus tästä kaukana.

Lue lisää

Paljon on tätä vaivaa ja näemmä entistä nuoremmilla... milloinkohan aletaan puhua kansantaudista?

Niin liikunnasta sen verran että -itse sairastanut nyt oman välilevyn pullahdukseni kanssa yli vuoden, kohta vietän 2-vuotispäiviä- niin minä olen kokeillut melko montaa lajia, en edes ala luettelemaan... Mutta loppujen lopuksi pöyräilystä löytyi rauha, tarkemmin maastopyöräilystä ja kun adrenaliini hyrrää kipukin häviää kokonaan, eli ainakin sen lenkin ajan saan olla rauhassa selältäni. Sekä muutenkin tuntuu että pitkällä tähtäimellä säännöllinen rasittaminen helpottaa/pientää tilannetta/kipukynnystä. Rasitus ei tietenkään saa olla räjähtävää, kuten juokseminen, vaan pitkäkestoisempaa...

Onko kenellä muulla tämänkaltaisia helpotuksia liikunnasta?
Olen myös kuullut että viuna kuulema poistaa kivut tehokkaasti, ainut vain että sitä pitäisi ottaa paljon mikä ei enää pahemmin houkuttele. Miinuksena myös mahottomat päänsäryt.

Moi!

Kiva kuulla leikkauksen onnistumisesta. Myös minulla annettiin perinteinen fysioterapialiirum laarum ja lässytystä. Kivut olivat erittäin kovia 3 kk.

Tuttu kirurgi kuuli asiasta, pyysi magneettikuvat nähtäväkseenotin ne omalla rahalla 600 €) ja sanoi,että hän hommaa leikkauksen heti. Noh, kahdessa viikossa oli aika ka kivut jäivät sinne. Maksoin itse, kyllä mutta 3000 € oli naurettava summa siitä, että elämäni alkoi uudelleen.

Nyt menty lähes 2 vuotta, no problemos. Toki olen vähentänyt mm. sählyä ja muita repiviä nopeita liikkeitä sisältäviä harrastuksia mutta hermoa ei saa päästää vahingoittumaan mikä tapahtuu, jos odottaa liian pitkään.

Kunpa ihmisillä olisi rohkeutta tehdä asioita, vaikka sitten omalla rahalla.

Pari päivää sitten,huomenna lekuri,mankkukuvat otatin jo valmiiksi niin ei tarvi niin paljon selitellä. Napropaatilla kävin kipuja lieventämässä ja tulokset rohkaisevia.

Edelleen. Pari hoitoa takana ja hyvältä tuntuu, leikkausta ei ole suositeltu koska...muodostuu arpikudos joka alkaa vaivaamaan samoin oirein n.2 vuoden kuluessa leikkauksesta. Tämä siis vain itse saamaani tietoa alan ihmisiltä ei ehdotonta faktaa raamatusta. Hoitoja on tarjolla onneksi muiltakin tahoilta kuin lääkelaitoksilta.

PetKiu kirjoitti:

Edelleen. Pari hoitoa takana ja hyvältä tuntuu, leikkausta ei ole suositeltu koska...muodostuu arpikudos joka alkaa vaivaamaan samoin oirein n.2 vuoden kuluessa leikkauksesta. Tämä siis vain itse saamaani tietoa alan ihmisiltä ei ehdotonta faktaa raamatusta. Hoitoja on tarjolla onneksi muiltakin tahoilta kuin lääkelaitoksilta.

Lue lisää

Onko välilevyn pullistuma periytyvää?

PetKiu kirjoitti:

Edelleen. Pari hoitoa takana ja hyvältä tuntuu, leikkausta ei ole suositeltu koska...muodostuu arpikudos joka alkaa vaivaamaan samoin oirein n.2 vuoden kuluessa leikkauksesta. Tämä siis vain itse saamaani tietoa alan ihmisiltä ei ehdotonta faktaa raamatusta. Hoitoja on tarjolla onneksi muiltakin tahoilta kuin lääkelaitoksilta.

Lue lisää

Pullistuma leikattiin 3 viikkoa sitten, kivut hävisivät, mutta vaikeinta on olla tekemättä mitään.
Jotenkin nauretavalta tuntuu pienten vatsalihasten treenaus, mutta aion noudattaa ohjeita, mahtavinta on kuitenkin särkylääkkeitön elämä.

hepuli kirjoitti:

Pullistuma leikattiin 3 viikkoa sitten, kivut hävisivät, mutta vaikeinta on olla tekemättä mitään.
Jotenkin nauretavalta tuntuu pienten vatsalihasten treenaus, mutta aion noudattaa ohjeita, mahtavinta on kuitenkin särkylääkkeitön elämä.

Lue lisää

Olen erittäin paljon urheileva, kolmekymppinen kaveri..selkäni on oireillut nyt kolmen vuoden ajan, viime keväänä selkä meni pleijareissa pahaan kuntoon ja syy löytyi magneeteissa: 4/5 välin kookas prolapsi. Sen jälkeen epätoivoista kovaa kuntoutusta, koska urheilulääkäri uskoi rajun kuntoutuksen auttavan (syviä vatsoja, akupunktiota, selkäharjoitteita) 6 kuukautta myöhemmin sama juttu, hyvä ettei mennyt jalat alta.. Nyt kuntouttanut JÄLLEEN kahden eri urheilulääkärin käskystä nelisen kuukautta. Ritilä alkaa kyllä olla kunnossa, selkä valitettavasti ei. Edelleen painaa pakaraan ja jalka ei taivu 90% millään. Kumpikaan ei haluaisi leikkausta, sillä pelkäävät pelihommien loppuvan 40% todennäköisyydellä.

Kysymys leikatuille : oletteko pystyneet urheilemaan kovaa (siis todella kovaa, täysipainoisesti) leikkauksen jälkeen??

Kysymys ei-leikatuille kuntouttajille : onko kellään kuntoutus toiminut niin, että prolapsit ovat hävinneet vuoden sisään, oletko voinut urheilla täysipainoisesti??

En haluaisi rynnätä suinpäin leikkaukseen, kiitos arvioiden, mutta pelivuosien vähyydestä johtuen olisi nopea ratkaisu tarpeen.

Kiitos vastaajille

epätietoinen^ kirjoitti:

Onko välilevyn pullistuma periytyvää?

"Itse pullistuma ei varsinaisesti periydy, mutta kudosominaisuudet kulkevat kyllä suvussa, ja tällöin välilevyn rakenteellinen heikkous voi olla periytyvää."

Lähde: http://www.poliklinikka.fi/?page=6152558&id=9609138

Itselläni vaivaa todennäköisesti välilevyn pullistuma kolmatta kuukautta. Isäukolla ollut myös pullistuma ja leikattu, hän kärsii myös selkäydinkanavan ahtaumasta. Isän siskolla myös selkävaivoja, kävi jäykistysleikkauksessa vajaa kuukausi sitten.
Kirjoittelen myöhemmin lisää, tällä hetkellä kipuja vain yöunilta herätessä ja istuminen on myrkkyä.

Hei!

Omasta kokemuksesta voin sanoa että leikkaus nuorella iällä kannattaa koska silloin kuntoutuminen on nopeampaa ja muutenkin kaikki paraneminen helpompaa. Olen 50-kymppinen nyt; minut leikattiin 23-vuotiaana. Pullistuma 4-5 lannenikaman välissä. Todella iso pullistuma ja helvetilliset kivut 10-vuotiaasta lähtien. Ainut ongelma että siihen aikaan ei kiinnitetty jatkohoitoon ts. kuntoutukseen mitään huomiota. Leikkauksen jälkeen on omahoito tosi tärkeää. Vatsa- ja selkälihakset kuntoon. Liikunnallinen elämä. Olen selvinnyt melkein 30 vuotta ilman hermosärkyä. Tosin selkä on jäykempi eikä mahdollista esim vaativimpia liikkeitä. Uskon leikkaukseen! Voin tehdä lähestulkoon mitä haluan vaivastani huolimatta.

selkäleikkaus vm -81 kirjoitti:

Hei!

Omasta kokemuksesta voin sanoa että leikkaus nuorella iällä kannattaa koska silloin kuntoutuminen on nopeampaa ja muutenkin kaikki paraneminen helpompaa. Olen 50-kymppinen nyt; minut leikattiin 23-vuotiaana. Pullistuma 4-5 lannenikaman välissä. Todella iso pullistuma ja helvetilliset kivut 10-vuotiaasta lähtien. Ainut ongelma että siihen aikaan ei kiinnitetty jatkohoitoon ts. kuntoutukseen mitään huomiota. Leikkauksen jälkeen on omahoito tosi tärkeää. Vatsa- ja selkälihakset kuntoon. Liikunnallinen elämä. Olen selvinnyt melkein 30 vuotta ilman hermosärkyä. Tosin selkä on jäykempi eikä mahdollista esim vaativimpia liikkeitä. Uskon leikkaukseen! Voin tehdä lähestulkoon mitä haluan vaivastani huolimatta.

Lue lisää

... noin 2 viikkoa sitten ja olo on kyllä ollut parempi jo. Ei ole enää tarvinnut kärsiä samanlaisista selkä- ja jalkasäryistä, vaikka venytellessä huomaan että hermot ja lihakset ovat vielä hyvin kireällä. Hoito-ohjelmassa on ollut monia kävely lenkkejä päivässä ja vatsa- ja selkälihas liikkeitä. olen vältellyt istumasta tosi pitkiä aikoja ja selkäkin kertoo kun on istunut liian kauan.. Hiljalleen toivoisin pystyväni palaamaan liikunnallisempaan arkeen ilman pahempia selkä kipuja.
Kiitos vielä palautteesta :)

selkäleikkaus vm -81 kirjoitti:

Hei!

Omasta kokemuksesta voin sanoa että leikkaus nuorella iällä kannattaa koska silloin kuntoutuminen on nopeampaa ja muutenkin kaikki paraneminen helpompaa. Olen 50-kymppinen nyt; minut leikattiin 23-vuotiaana. Pullistuma 4-5 lannenikaman välissä. Todella iso pullistuma ja helvetilliset kivut 10-vuotiaasta lähtien. Ainut ongelma että siihen aikaan ei kiinnitetty jatkohoitoon ts. kuntoutukseen mitään huomiota. Leikkauksen jälkeen on omahoito tosi tärkeää. Vatsa- ja selkälihakset kuntoon. Liikunnallinen elämä. Olen selvinnyt melkein 30 vuotta ilman hermosärkyä. Tosin selkä on jäykempi eikä mahdollista esim vaativimpia liikkeitä. Uskon leikkaukseen! Voin tehdä lähestulkoon mitä haluan vaivastani huolimatta.

Lue lisää

Kiva kuulla että olet toipumassa. Kuntoutuminen on kuitenkin aikaa vievä prosessi. Älä anna periksi. Ja varmaan alussa on hyvä myös antaa niiden haavojen parantua kunnolla; nykyään ne varmasti ovat paljon pienemmät kuin 80-luvulla. Ei ehkä kannata heti vaatia itseltään liikaa suorituksia. Tsemppiä!

selkäleikkaus vm -81 kirjoitti:

Kiva kuulla että olet toipumassa. Kuntoutuminen on kuitenkin aikaa vievä prosessi. Älä anna periksi. Ja varmaan alussa on hyvä myös antaa niiden haavojen parantua kunnolla; nykyään ne varmasti ovat paljon pienemmät kuin 80-luvulla. Ei ehkä kannata heti vaatia itseltään liikaa suorituksia. Tsemppiä!

Lue lisää

moi
mulla leikattin välilevyn pullistuma v.2001. nyt on taas todettu pullistuma. kahdeksan vuotta meni täysin ilman kipuja...
nyt olen saanut sakraalipuudutuksen(selkäydinpuudutuksen kipulääkettä) 4-5 kertaa, tällä viikolla kaksi kertaa. joka toinen päivä tiputetaan kipulääkettä suoneen ja joka toinen päivä saan kipupiikin. kotona syön lihasrelaksantteja, voltarenia, kodeiinia... luulen että olen kohta valmis toiseen leikkaukseen. molemmat jalat puutuvat ja kävely tuottaa vaikeutta, hyvä jos pystyy kävelemään 50m kerralla. onko kellään kokemusta kahdesta leikkauksesta?kannattaako?

kipulias kirjoitti:

moi
mulla leikattin välilevyn pullistuma v.2001. nyt on taas todettu pullistuma. kahdeksan vuotta meni täysin ilman kipuja...
nyt olen saanut sakraalipuudutuksen(selkäydinpuudutuksen kipulääkettä) 4-5 kertaa, tällä viikolla kaksi kertaa. joka toinen päivä tiputetaan kipulääkettä suoneen ja joka toinen päivä saan kipupiikin. kotona syön lihasrelaksantteja, voltarenia, kodeiinia... luulen että olen kohta valmis toiseen leikkaukseen. molemmat jalat puutuvat ja kävely tuottaa vaikeutta, hyvä jos pystyy kävelemään 50m kerralla. onko kellään kokemusta kahdesta leikkauksesta?kannattaako?

Lue lisää

Pullistuma leikattu 4-5 välistä kaksi vuotta sitten. Sitä ennen puoli vuotta ensin selkäkipu ja sen jälkeen helvetillinen jalkakipu, lähinnä säären ulkosyrjällä. Suihkussa vesipisaratkin sattuivat ja jalka lähti välillä alta, suurin kipu oli siis seistessä, istumaan pystyi kyllä (riippuu kuulema millä puolella pullistuma on). Hevosen selässsä jo kuukausi leikkauksen jälkeen ja sillätavalla pysynyt kunnossa ja lenkkeillen. Takareidet ja pakarat kannattaa venytellä ekstrahyvin tai oireita tulee heti. Kysissä tekivät huipputyötä, en ehkä antaisi leikata itseäni missä vain

Tuula kirjoitti:

Pullistuma leikattu 4-5 välistä kaksi vuotta sitten. Sitä ennen puoli vuotta ensin selkäkipu ja sen jälkeen helvetillinen jalkakipu, lähinnä säären ulkosyrjällä. Suihkussa vesipisaratkin sattuivat ja jalka lähti välillä alta, suurin kipu oli siis seistessä, istumaan pystyi kyllä (riippuu kuulema millä puolella pullistuma on). Hevosen selässsä jo kuukausi leikkauksen jälkeen ja sillätavalla pysynyt kunnossa ja lenkkeillen. Takareidet ja pakarat kannattaa venytellä ekstrahyvin tai oireita tulee heti. Kysissä tekivät huipputyötä, en ehkä antaisi leikata itseäni missä vain

Lue lisää

Itselläni on sama ongelma, mutta en ole käynyt leikkauksessa. Kuka ja missä leikkauksesi on tapahtunut?

kiitos

Tuula kirjoitti:

Pullistuma leikattu 4-5 välistä kaksi vuotta sitten. Sitä ennen puoli vuotta ensin selkäkipu ja sen jälkeen helvetillinen jalkakipu, lähinnä säären ulkosyrjällä. Suihkussa vesipisaratkin sattuivat ja jalka lähti välillä alta, suurin kipu oli siis seistessä, istumaan pystyi kyllä (riippuu kuulema millä puolella pullistuma on). Hevosen selässsä jo kuukausi leikkauksen jälkeen ja sillätavalla pysynyt kunnossa ja lenkkeillen. Takareidet ja pakarat kannattaa venytellä ekstrahyvin tai oireita tulee heti. Kysissä tekivät huipputyötä, en ehkä antaisi leikata itseäni missä vain

Lue lisää

Kiinnostaisi kuka lääkäri sinut Kysillä leikkasi? Itse odottelen leikkausta, ja kuullut paljon huonoja kokemuksia Kysin ortopedeista leikkaajina..

Mulla on kaularangassa nikamien 6-7 välissä välilevyn pullistuma. Käsi puutuilee ja voimaton. Parenemaan päin, voimat lisääntymässä. Leikkausta ei ainakaan vielä tarvita.
Onko muilla ollut kaularangassa pullistumia? Miten niiden hoito on sujunut?

niskaviallinen kirjoitti:

Mulla on kaularangassa nikamien 6-7 välissä välilevyn pullistuma. Käsi puutuilee ja voimaton. Parenemaan päin, voimat lisääntymässä. Leikkausta ei ainakaan vielä tarvita.
Onko muilla ollut kaularangassa pullistumia? Miten niiden hoito on sujunut?

Lue lisää

Minulla oli samassa välissä kuin sinulla pullistuma.Se leikattiin mutta kivut jäivät oikeaan käteen.Leikkauksesta ei siis apua.Tiedän toisen jolla on ollut samassa välissä pullistuma kuin meillä ja hänellä kivut jäivät leikkauspöydälle.
Nyt minulle on tullut uusia pullistumia ja luupiikkejä.Leikkaukseen ei enää lähdetä koska ensimmäisellä kerrallakaan ei kipua saatu pois.Nyt sitten loppuiän luultavasti syön kipulääkkeitä ja tilanteeseen on vain pakko sopeutua.
Miten sinun tilanteesi on edennyt?

Hei,
olen käynyt kolmella lääkärillä ja fysoterapeutilla. Vasta kolmas fysioterapeutti oli sitä mieltä, että kyseeessä onkin välilevyn pullistuma eikä tulehtuneet lonkat.
Hoitona alaselän notkon pitäminen ja taaksepäin venyttely. Kaikki pakaravenytykset ja eteentaivuttelut myrkkyä hermolle, joka on jumissa. Jo vuorokauden jälkeen lonkat on kuin uudet. Varovaista lihaskuntojumppaa olen tehnyt koko 2 kuukautta ja kävellytkin, eteenpäinvenytyksillä haitallinen vaikutus.
Toivottavasti tästä on apua ainakin alkaville selkävaivaisille. Parempaa sykys alkua

2 kk selkävaivainen kirjoitti:

Hei,
olen käynyt kolmella lääkärillä ja fysoterapeutilla. Vasta kolmas fysioterapeutti oli sitä mieltä, että kyseeessä onkin välilevyn pullistuma eikä tulehtuneet lonkat.
Hoitona alaselän notkon pitäminen ja taaksepäin venyttely. Kaikki pakaravenytykset ja eteentaivuttelut myrkkyä hermolle, joka on jumissa. Jo vuorokauden jälkeen lonkat on kuin uudet. Varovaista lihaskuntojumppaa olen tehnyt koko 2 kuukautta ja kävellytkin, eteenpäinvenytyksillä haitallinen vaikutus.
Toivottavasti tästä on apua ainakin alkaville selkävaivaisille. Parempaa sykys alkua

Lue lisää

Moro!

Laitetaan ny itekkin tekstiä, kun niin hyvän keskustelun ovat selkävaivaiset saaneet aikaan :D Eli pullistuma 4-5 välissä ja ymmärtääkseni yhtä nikamaa alempana toinen. Toi 4-5 välissä on pahempi. Jouluna tulee 5vuotta kipupäiviä täyteen. Olen nyt 21 vuotias. Kivun kanssa tulee toimeen, mutta se alentaa elämänlaatua!

Kivuista lyhyesti: Ensin säteili vasempaan isovarpaaseen saakka. Nykyään molempiin jalkoihin, lähinnä säärien ulkosyrjään ja oikeaan pakaraan sekä alaselkään. Seisominen, rasittavat työt, kumartelu, nopeatempoiset urheilulajit, käveleminen, selän taivutus taaksepäin ja naisten kanssa shoppailu rasittavat selkää (joitakin jäi varmaan mainitsematta). Selkä kuitenkin toipuu yön aikana, ellei rasitus ole todella suurta. Eniten selkää rauhoittaa mitääntekemättömyys, joka on kyllä pirun tylsää touhua.


Tällä hetkellä opiskelen ja selkä ei tahdo parantua millään. Tiedän kuitenkin, etten tule selviytymään työstä, johon opiskelen. Selkä ei tule kestämään, vaikka työ ei ole kovin rankkaa fyysisesti. Lähinnä seisoskelua.

En ole kyllä tunnollisesti selkää jumpannutkaan missään vaiheessa siitä syystä, että aina kun aloitan kuntouttamisen, niin kaikki sujuu hyvin niin kauan kuin en rasita selkää, mutta heti kun teen vähän jotain (urheilua tms.) menee parin kuukauden kuntouttamiset ihan hukkaan. Selkä kipeytyy heti kuitenkin. Olen myös vähän laiska. Tiedän kuitenkin, etten tule selviytymään työstä, johon opiskelen. Selkä ei tule kestämään, vaikka työ ei ole kovin rankkaa fyysisesti. Lähinnä seisoskelua.

Sen takia lueskelin mielenkiinnolla yllä olevia tarinoita leikkauksista, joihin ennen en ole halunnut mistään hinnasta. Kipu nakertaa, ja vaikka olen päättänyt, etten mene leikkaukseen, saattaa itsepäisempikin mies murentua viidessä vuodessa ja alkaa harkitsemaan leikkausta.

Eniten minua harmittaa, että kipu saa minut ärtyisäksi! Ei kukaan halua olla joka päivä ärtyinen!

Päivittäin kirjoitti:

Moro!

Laitetaan ny itekkin tekstiä, kun niin hyvän keskustelun ovat selkävaivaiset saaneet aikaan :D Eli pullistuma 4-5 välissä ja ymmärtääkseni yhtä nikamaa alempana toinen. Toi 4-5 välissä on pahempi. Jouluna tulee 5vuotta kipupäiviä täyteen. Olen nyt 21 vuotias. Kivun kanssa tulee toimeen, mutta se alentaa elämänlaatua!

Kivuista lyhyesti: Ensin säteili vasempaan isovarpaaseen saakka. Nykyään molempiin jalkoihin, lähinnä säärien ulkosyrjään ja oikeaan pakaraan sekä alaselkään. Seisominen, rasittavat työt, kumartelu, nopeatempoiset urheilulajit, käveleminen, selän taivutus taaksepäin ja naisten kanssa shoppailu rasittavat selkää (joitakin jäi varmaan mainitsematta). Selkä kuitenkin toipuu yön aikana, ellei rasitus ole todella suurta. Eniten selkää rauhoittaa mitääntekemättömyys, joka on kyllä pirun tylsää touhua.


Tällä hetkellä opiskelen ja selkä ei tahdo parantua millään. Tiedän kuitenkin, etten tule selviytymään työstä, johon opiskelen. Selkä ei tule kestämään, vaikka työ ei ole kovin rankkaa fyysisesti. Lähinnä seisoskelua.

En ole kyllä tunnollisesti selkää jumpannutkaan missään vaiheessa siitä syystä, että aina kun aloitan kuntouttamisen, niin kaikki sujuu hyvin niin kauan kuin en rasita selkää, mutta heti kun teen vähän jotain (urheilua tms.) menee parin kuukauden kuntouttamiset ihan hukkaan. Selkä kipeytyy heti kuitenkin. Olen myös vähän laiska. Tiedän kuitenkin, etten tule selviytymään työstä, johon opiskelen. Selkä ei tule kestämään, vaikka työ ei ole kovin rankkaa fyysisesti. Lähinnä seisoskelua.

Sen takia lueskelin mielenkiinnolla yllä olevia tarinoita leikkauksista, joihin ennen en ole halunnut mistään hinnasta. Kipu nakertaa, ja vaikka olen päättänyt, etten mene leikkaukseen, saattaa itsepäisempikin mies murentua viidessä vuodessa ja alkaa harkitsemaan leikkausta.

Eniten minua harmittaa, että kipu saa minut ärtyisäksi! Ei kukaan halua olla joka päivä ärtyinen!

Lue lisää

Moi! Mitähän teillekin kaikille kuuluu tänään. Itsellä ollut kipua kahdeksan vuotta. Alaselkä 5-6 pullistuma. Helvetillinen kipu kummassakin jalassa ja käsissä.

Pahin on myös itselläni ärtyisyys tai sitten suuri välinpitämättömyys. Kun jatkuvasti särkee, se alkaa muuttaa ihmisen käytöstä. Itse kun vielä kitkuttelin työelämässä, oli työkaverit varpaisillaan minun kipuni vuoksi. Räjähtelin ja juttelin surkeita asioita, vaikka yritin välttää omasta selästä keskustelua.

Kuulemma ei voida leikata pullistumaa. Koko loppu ikä näitä lääkkeitä...

kipua ja vitutusta kirjoitti:

Moi! Mitähän teillekin kaikille kuuluu tänään. Itsellä ollut kipua kahdeksan vuotta. Alaselkä 5-6 pullistuma. Helvetillinen kipu kummassakin jalassa ja käsissä.

Pahin on myös itselläni ärtyisyys tai sitten suuri välinpitämättömyys. Kun jatkuvasti särkee, se alkaa muuttaa ihmisen käytöstä. Itse kun vielä kitkuttelin työelämässä, oli työkaverit varpaisillaan minun kipuni vuoksi. Räjähtelin ja juttelin surkeita asioita, vaikka yritin välttää omasta selästä keskustelua.

Kuulemma ei voida leikata pullistumaa. Koko loppu ikä näitä lääkkeitä...

Lue lisää

Heippa vaan. Mullaki on noita vaivoja aika paljon, mennyt vaan pahemmaks puolen vuoden sisäl. Olin kolaris 3 vuotta sitten ja sen jälkee alko selkä vaivat. Mulla on ongelmia jalan kanssa ja selkä on kipee ja syön päivässä peräti 3 burana 600:sta, ellen 4:kin. Oon vasta 15-vuotias joten eipä ikä tässä paljon vielä paina.. olin magneettikuvissa kun huolestu kuullessaan mun oireet. Tulokset tulevat viikon parin sisällä joten saapi nähdä mitä ne päättää.. Kokeillut oon jumpata ja oon vielä nuori liikkuva ihminen. Ei kyllä oo tervettä syöttää näin nuorelle noin paljoa lääkettä mutta ilman niitä tää tuska olis sietämätön. Buranatki rikkonu jo kerran vatsalaukunkin.

Jansku^^ kirjoitti:

Heippa vaan. Mullaki on noita vaivoja aika paljon, mennyt vaan pahemmaks puolen vuoden sisäl. Olin kolaris 3 vuotta sitten ja sen jälkee alko selkä vaivat. Mulla on ongelmia jalan kanssa ja selkä on kipee ja syön päivässä peräti 3 burana 600:sta, ellen 4:kin. Oon vasta 15-vuotias joten eipä ikä tässä paljon vielä paina.. olin magneettikuvissa kun huolestu kuullessaan mun oireet. Tulokset tulevat viikon parin sisällä joten saapi nähdä mitä ne päättää.. Kokeillut oon jumpata ja oon vielä nuori liikkuva ihminen. Ei kyllä oo tervettä syöttää näin nuorelle noin paljoa lääkettä mutta ilman niitä tää tuska olis sietämätön. Buranatki rikkonu jo kerran vatsalaukunkin.

Lue lisää

elikkä tässä on kohta vuoden verran mangeeti kuvasta jossa todettiin 2 pullistumaa olikohan 2-3 ja 4-5 nikamaas kärsin ja alkuun näistä kauheista kivuista jossa sai aamulla kontailla 15min lattialla että pystyi mennä käymmään kusella! söin ja alkuun 800 burana ja ramaleita että (panakoneja joka muuten aiheutaa ummetusta. ei! kiva tässä vaivassa) sitten tuttu sanoi että kokeiles noita ja siitä päivästä lähtien olen voinut elää asjan kanssa ja käydä töissä

voltareeen kirjoitti:

elikkä tässä on kohta vuoden verran mangeeti kuvasta jossa todettiin 2 pullistumaa olikohan 2-3 ja 4-5 nikamaas kärsin ja alkuun näistä kauheista kivuista jossa sai aamulla kontailla 15min lattialla että pystyi mennä käymmään kusella! söin ja alkuun 800 burana ja ramaleita että (panakoneja joka muuten aiheutaa ummetusta. ei! kiva tässä vaivassa) sitten tuttu sanoi että kokeiles noita ja siitä päivästä lähtien olen voinut elää asjan kanssa ja käydä töissä

Lue lisää

Moi, sama tarina tääläkin. 28v mies, elämänsä urheillu, istuma työ, 5v alaselkä ongelmia ja jalkasärkyjä, magneetissa pullistuma todettu alimmassa välilevyssä tänä vuonna. Kaikki edellä mainituissa kertomuksissa jo mainitut konstit ja kuntoutukset ja kaikkia ihme juttuja kokeiltuna muttei leikkausta ja aina lopputuloksena se että jos ei tee mitään niin on paras mutta aina on selkä kuitenki paskana. Eteenpäin kumartelu ehkä pahin ongelmien aiheuttaja.

Mutta... viimeksi kun tilanne oli #&"@tanan sietämätön ja masentava (alkukesästä) ajattelin että viimenen konsti on oikeesti vaihtaa kaikki tavat ja asiat uusiin ja miettiä vielä tarkemmin mitä voisi tehdä koska kukaan ei ole mulle mitään ratkaisevaa ohjetta antanut. Tarkoittaen sitä että mietin miten seison, kävelen, teen arkisia asioita ja kuinka käytän keskivartaloa yms. Eli ensin ainoastaan makasin ja tein vain pieniä liikkumisia siihen asti että oli "ok" ja vähän vielä pitempään. Samalla söin ibusalia 800 kolme päivässä muutaman viikon ja jotain lihaksia rentouttavia mitä lääkäri määräsi mahan suojalääkettä.

Kun siitä selvisin vähän parempaan niin ensiksi hommasin töihin satulatuolin sitten katsoin tarkoin miten autossa istun ja ruokapöydässä ym. sohvallakin istun reunalla selkä suorana tai makaan, ei siltä väliltä. Otin hieman selvää mitä lisäravinteita kannattaisi muutenkin syödä kun vaan tälläisten ongelmien takia. Eli nyt päivittäin kaikki vitamiinit, magnesium, kalkki, seleeni...yms. Selkä normaalista poiketen ei tullut siis kipeäksi n. kuukaudenkaan päästä ja uskalsin aloitella kevyttä jumppaa mutta ainoastaan selkälihaksille ettei vaan tule selän pyöristystä eteenpäin vahingossakaan tehtyä. Ja venyttelyt jätin kaikki pois koska siinäkin olen luultavasti vain vahingoittanut selkää lisää aikaisemmin.

Nyt muutama kuukausi myöhemmin jälleen vuosien tauon jälkeen kaukalossa mieliharrastuksen parissa, jumppailen muutaman kerran viikossa ja venyttelen jonkin verran. Aikaväli on aika lyhyt ja aika skeptisesti suhtaudun vielä mutta samalla kyllä nautin kun ei ole mitään ongelmia ja yritän edelleen tarkkailla miten istun liikun ym.

Eli mikä noista on sitten ollut noin ratkaiseva asia minulle, veikkaisin tuota taivaan lahjaa satulatuolia!!! no oli mikä noista vaan niin en todellakaan mitään niistä jätä pois enää ikinä (tai siihen asti kun ongelmat palaavat :/ )

satulatuoli kirjoitti:

Moi, sama tarina tääläkin. 28v mies, elämänsä urheillu, istuma työ, 5v alaselkä ongelmia ja jalkasärkyjä, magneetissa pullistuma todettu alimmassa välilevyssä tänä vuonna. Kaikki edellä mainituissa kertomuksissa jo mainitut konstit ja kuntoutukset ja kaikkia ihme juttuja kokeiltuna muttei leikkausta ja aina lopputuloksena se että jos ei tee mitään niin on paras mutta aina on selkä kuitenki paskana. Eteenpäin kumartelu ehkä pahin ongelmien aiheuttaja.

Mutta... viimeksi kun tilanne oli #&"@tanan sietämätön ja masentava (alkukesästä) ajattelin että viimenen konsti on oikeesti vaihtaa kaikki tavat ja asiat uusiin ja miettiä vielä tarkemmin mitä voisi tehdä koska kukaan ei ole mulle mitään ratkaisevaa ohjetta antanut. Tarkoittaen sitä että mietin miten seison, kävelen, teen arkisia asioita ja kuinka käytän keskivartaloa yms. Eli ensin ainoastaan makasin ja tein vain pieniä liikkumisia siihen asti että oli "ok" ja vähän vielä pitempään. Samalla söin ibusalia 800 kolme päivässä muutaman viikon ja jotain lihaksia rentouttavia mitä lääkäri määräsi mahan suojalääkettä.

Kun siitä selvisin vähän parempaan niin ensiksi hommasin töihin satulatuolin sitten katsoin tarkoin miten autossa istun ja ruokapöydässä ym. sohvallakin istun reunalla selkä suorana tai makaan, ei siltä väliltä. Otin hieman selvää mitä lisäravinteita kannattaisi muutenkin syödä kun vaan tälläisten ongelmien takia. Eli nyt päivittäin kaikki vitamiinit, magnesium, kalkki, seleeni...yms. Selkä normaalista poiketen ei tullut siis kipeäksi n. kuukaudenkaan päästä ja uskalsin aloitella kevyttä jumppaa mutta ainoastaan selkälihaksille ettei vaan tule selän pyöristystä eteenpäin vahingossakaan tehtyä. Ja venyttelyt jätin kaikki pois koska siinäkin olen luultavasti vain vahingoittanut selkää lisää aikaisemmin.

Nyt muutama kuukausi myöhemmin jälleen vuosien tauon jälkeen kaukalossa mieliharrastuksen parissa, jumppailen muutaman kerran viikossa ja venyttelen jonkin verran. Aikaväli on aika lyhyt ja aika skeptisesti suhtaudun vielä mutta samalla kyllä nautin kun ei ole mitään ongelmia ja yritän edelleen tarkkailla miten istun liikun ym.

Eli mikä noista on sitten ollut noin ratkaiseva asia minulle, veikkaisin tuota taivaan lahjaa satulatuolia!!! no oli mikä noista vaan niin en todellakaan mitään niistä jätä pois enää ikinä (tai siihen asti kun ongelmat palaavat :/ )

Lue lisää

Pistetään nyt omaa tarinaa... 30v mies, ikänsä urheillu, istumatyö. Olen kärsinyt selän jäykkyydestä ja äkillisistä satunnaisista noidan nuolista muutaman vuoden ajan.

Noin vuosi takaperin oli ohimenevästi n. 2-3 kk ajan säteilykipuja oikeaan jalkaan, ilmenivät istuessa. Aina urheillessa vertyi ja kivut kaikkosivat. Nyt joulukuun alussa koripallopelissä kuului alaselästä naks ja tästä viikon kuluessa alkoivat helvetiliset säteilykivut oikeassa jalassa. Työpaikkalääkäriltä sain lähetteen fysioterapiaan ja kipulääkkeiksi burana800 ja panacod.
Kävin myös fysiatrilla, joka totesi että oikea jalka nousee vain 30 astetta makuulla ollessa suojajännityksen takia. Sain lähetteen magneettikuviin, jossa todettiin keskisuuri oikeavoittoinen diskusprolapsi L5-S1 välissä (myös pienempi pullistuma toiseksi alimmassa välissä, josta ei kuulemma pitäisi olla mitään haittaa).
Pahimmat kivut helpottivat lääkkeiden ansiosta, mutta istuminen oli yhtä helvettiä joten jouduin ottamaan saikkua töistä.
Vinkki: Panacod muuten kovettaa, joten kipeällä alaselällä kivien paskominen ei ole kovin herkkua.

Kolme viikkoa tästä vuoden alussa palailin töihin, mutta jo toisena päivänä kivut jostakin syystä pahenivat. Jouduin olemaan kotona pelkästään makuulla ja vessassa käyminenkin oli yhtä tuskaa. Pari päivää kotona tuskailin, jonka jälkeen oli pakko soittaa ambulanssi. Onnekseni sain hommattua ennen ambulanssin soittoa työpaikkalääkäriltä lähetteen suoraan erikoislääkärille. Perusyleislääkärit kun pistävät päivystyksestä kotiin uusien särkylääkkeiden kanssa. Eli tuo lähete oli pelastukseni. Erikoislääkärin diagnoosin jälkeen minut otettiin osastolle. Oikeassa jalassa oli kyllä vielä voimat tallella, mutta kovan kivun takia kävely oli lähes mahdotonta. Myös tunto oli hieman alentunut jalkaterästä.

Osastolla yritettiin aluksi voimakkaammilla lääkkeillä lievittää kipua, mm lyrica, para-tabs, burana800. Oireet eivät kuitenkaan helpottaneet vaan oikeastaan pahenivat. Hankalien oireiden takia päädyttiin leikkaushoitoon. Nyt leikkauksesta alkaa olla 3,5 viikkoa. Pahimmat hermosäryt jäivät leikkauspöydälle, ainoastaan jotain aavesärkyjä ollut silloin tällöin. Myös leikkaushaavassa pientä jomotusta. Leikkauksen tehnyt neurokirurgi sanoi, että pullistuma oli kuin sitkasta pihviä ja leikkaus oli kuulemma ollut aika työläs, kesti 3h. Luultavasti pullistuma oli ollut tuolla jo jonkin aikaa ja kuivahtanut. Nyt sitten uudempi pullistuma samasta kohdasta aiheutti hermon jäämisen yhä pahemmin pinteeseen, josta seurasi nuo säteilykivut oikean jalan pakaraan, takareiteen ja pohkeeseen.

Nyt olen pikku hiljaa jättämässä kipulääkkeitä poies. Saikkua helmikuun loppuun asti. Vieläkin jokainen naksahdus ja vihlaisu selässä säikäyttää, mutta toivottavasti olisi nyt parempaan päin menossa. Keskivartalon syviä vatsalihaksia pitäisi kuulemma vahvistaa kovasti, samoin rangan liikkuvuutta. Olen tehnyt sairaalasta saatuja harjoitteita n. 3 kertaa päivässä ja kävellyt ahkerasti. Myös minulla lienee elintapojen tarkastelu edessä.

Ainakin omalla kohdallani leikkaus kannatti, tosin siitä on vasta kovin vähän aikaa. Tosin positiivisin mielin katson tulevaan...

Vasta leikattu kirjoitti:

Pistetään nyt omaa tarinaa... 30v mies, ikänsä urheillu, istumatyö. Olen kärsinyt selän jäykkyydestä ja äkillisistä satunnaisista noidan nuolista muutaman vuoden ajan.

Noin vuosi takaperin oli ohimenevästi n. 2-3 kk ajan säteilykipuja oikeaan jalkaan, ilmenivät istuessa. Aina urheillessa vertyi ja kivut kaikkosivat. Nyt joulukuun alussa koripallopelissä kuului alaselästä naks ja tästä viikon kuluessa alkoivat helvetiliset säteilykivut oikeassa jalassa. Työpaikkalääkäriltä sain lähetteen fysioterapiaan ja kipulääkkeiksi burana800 ja panacod.
Kävin myös fysiatrilla, joka totesi että oikea jalka nousee vain 30 astetta makuulla ollessa suojajännityksen takia. Sain lähetteen magneettikuviin, jossa todettiin keskisuuri oikeavoittoinen diskusprolapsi L5-S1 välissä (myös pienempi pullistuma toiseksi alimmassa välissä, josta ei kuulemma pitäisi olla mitään haittaa).
Pahimmat kivut helpottivat lääkkeiden ansiosta, mutta istuminen oli yhtä helvettiä joten jouduin ottamaan saikkua töistä.
Vinkki: Panacod muuten kovettaa, joten kipeällä alaselällä kivien paskominen ei ole kovin herkkua.

Kolme viikkoa tästä vuoden alussa palailin töihin, mutta jo toisena päivänä kivut jostakin syystä pahenivat. Jouduin olemaan kotona pelkästään makuulla ja vessassa käyminenkin oli yhtä tuskaa. Pari päivää kotona tuskailin, jonka jälkeen oli pakko soittaa ambulanssi. Onnekseni sain hommattua ennen ambulanssin soittoa työpaikkalääkäriltä lähetteen suoraan erikoislääkärille. Perusyleislääkärit kun pistävät päivystyksestä kotiin uusien särkylääkkeiden kanssa. Eli tuo lähete oli pelastukseni. Erikoislääkärin diagnoosin jälkeen minut otettiin osastolle. Oikeassa jalassa oli kyllä vielä voimat tallella, mutta kovan kivun takia kävely oli lähes mahdotonta. Myös tunto oli hieman alentunut jalkaterästä.

Osastolla yritettiin aluksi voimakkaammilla lääkkeillä lievittää kipua, mm lyrica, para-tabs, burana800. Oireet eivät kuitenkaan helpottaneet vaan oikeastaan pahenivat. Hankalien oireiden takia päädyttiin leikkaushoitoon. Nyt leikkauksesta alkaa olla 3,5 viikkoa. Pahimmat hermosäryt jäivät leikkauspöydälle, ainoastaan jotain aavesärkyjä ollut silloin tällöin. Myös leikkaushaavassa pientä jomotusta. Leikkauksen tehnyt neurokirurgi sanoi, että pullistuma oli kuin sitkasta pihviä ja leikkaus oli kuulemma ollut aika työläs, kesti 3h. Luultavasti pullistuma oli ollut tuolla jo jonkin aikaa ja kuivahtanut. Nyt sitten uudempi pullistuma samasta kohdasta aiheutti hermon jäämisen yhä pahemmin pinteeseen, josta seurasi nuo säteilykivut oikean jalan pakaraan, takareiteen ja pohkeeseen.

Nyt olen pikku hiljaa jättämässä kipulääkkeitä poies. Saikkua helmikuun loppuun asti. Vieläkin jokainen naksahdus ja vihlaisu selässä säikäyttää, mutta toivottavasti olisi nyt parempaan päin menossa. Keskivartalon syviä vatsalihaksia pitäisi kuulemma vahvistaa kovasti, samoin rangan liikkuvuutta. Olen tehnyt sairaalasta saatuja harjoitteita n. 3 kertaa päivässä ja kävellyt ahkerasti. Myös minulla lienee elintapojen tarkastelu edessä.

Ainakin omalla kohdallani leikkaus kannatti, tosin siitä on vasta kovin vähän aikaa. Tosin positiivisin mielin katson tulevaan...

Lue lisää

Hei!
Minullakin, 20-vuotiaalla, ollut erittäin samantapaisia oireita. 2,5kk sitten alkoi tämä paha selkäkipu (olin kuulemma aiemminkin valitellut selkäkipua, mutta en voi muistaa enää mitään tämän pahan kivun jälkeen) ja lääkärillä on ravattu useaampaankin otteeseen, lähinnä sairaslomaa haeskellen.
Alaselkä on kipeä ja kipu säteilee vasempaan lonkkaan ja jalkaan, välillä myös tunnottomuutta vasemassa jalassa. Istua ei pysty pitempiä aikoja ja kävely hankalaa. Ylösnouseminen vaivalloista ja välillä joutuu pidempäänkin oikomaan itseä että pääsee ylös ja liikkeelle. Sain lääkäriltä näihin vaivoihin tavallista särkylääkettä (600mg). Auttoivat ehkä hieman kipuihin, mutta eivät mielestäni tarpeeksi. Pariksi viikoksi kivut hieman hellittivät, ja aloinkin toivoa että ollaan parantumaan päin, kunnes ne palasivat takaisin erittäin rajuina. Sain nukuttua n. 2h/yö ja sitten päätin lähteä taas lääkärikäynnille.
Tuloksena samaa särkylääkettä lisää panacodia, jonka odottaisin vaikuttavan hieman voimakkaammin (=saisi auttaa paremmin kipuun). Nyt olen jonottamassa fysiatrille ja kirurgiaan tutkimuksiin, odottelen tässä kumpaan pääsee ennemmin.. jospa pian pääsisi edes toiseen näistä niin voisi keskustella mahdollisista jatkotutkimuksista ja -toimenpiteistä. Lääkäri jo kysyi, olenko valmis leikkauttamaan selän tarvittaessa. Vastasin hieman epäröiden, mutta myöntävästi. Nyt hieman jännittääkin että millaisia tuloksia tulee. (Jos nyt ensin pääsisi edes magneettikuviin).
Huh, olipa helpottavaa purkaa täällä :D

särkyä kirjoitti:

Hei!
Minullakin, 20-vuotiaalla, ollut erittäin samantapaisia oireita. 2,5kk sitten alkoi tämä paha selkäkipu (olin kuulemma aiemminkin valitellut selkäkipua, mutta en voi muistaa enää mitään tämän pahan kivun jälkeen) ja lääkärillä on ravattu useaampaankin otteeseen, lähinnä sairaslomaa haeskellen.
Alaselkä on kipeä ja kipu säteilee vasempaan lonkkaan ja jalkaan, välillä myös tunnottomuutta vasemassa jalassa. Istua ei pysty pitempiä aikoja ja kävely hankalaa. Ylösnouseminen vaivalloista ja välillä joutuu pidempäänkin oikomaan itseä että pääsee ylös ja liikkeelle. Sain lääkäriltä näihin vaivoihin tavallista särkylääkettä (600mg). Auttoivat ehkä hieman kipuihin, mutta eivät mielestäni tarpeeksi. Pariksi viikoksi kivut hieman hellittivät, ja aloinkin toivoa että ollaan parantumaan päin, kunnes ne palasivat takaisin erittäin rajuina. Sain nukuttua n. 2h/yö ja sitten päätin lähteä taas lääkärikäynnille.
Tuloksena samaa särkylääkettä lisää panacodia, jonka odottaisin vaikuttavan hieman voimakkaammin (=saisi auttaa paremmin kipuun). Nyt olen jonottamassa fysiatrille ja kirurgiaan tutkimuksiin, odottelen tässä kumpaan pääsee ennemmin.. jospa pian pääsisi edes toiseen näistä niin voisi keskustella mahdollisista jatkotutkimuksista ja -toimenpiteistä. Lääkäri jo kysyi, olenko valmis leikkauttamaan selän tarvittaessa. Vastasin hieman epäröiden, mutta myöntävästi. Nyt hieman jännittääkin että millaisia tuloksia tulee. (Jos nyt ensin pääsisi edes magneettikuviin).
Huh, olipa helpottavaa purkaa täällä :D

Lue lisää

Luettuani tän threadin läpi on mukava nähä, että porukka palannut leikkauksen jälkeen harrastustensa pariin. Mä olen 22-vuotias mies ja pullistuma todettiin 7kk sitten kesällä. Sitä ennen tuli vietettyä tosi aktiivista kuntoilijan elämää, punttia ja säbää suurimmaksi osaksi :)

Mulla oli aika jännä se kivun eteneminen. Pari ekaa kuukautta mulla ei ollu selkäkipuja olleskaa, järjetön jalkakipu tosin. Veikkaan, että mun "korsetti" oli sen verran hyvässä kunnossa sillon, että lihakset tuki selkää aika hyvin. Mut sitten pari kuukautta kun meni sängyssä, niin alkaahan siinä lihakset löystymään niin alkoi sitten se selkäkipukin. Nyt joulukuussa aloitin käymään fyssarilla, jonka ohjeista lähinnä tein venyttelyjä, koska selkä oli niin prkleen moisessa krampissa. No sainkin poistettua ihan hyvin lihasjumia mutta hermosärky senkun ylty. Viime viikolla ei tullut nukuttua käytännössä ollenkaan ja kesken yötä piti nousta kävelemään (linkkaamaan) ja puree hammasta. Tänää kävin fyssarilla ja todettiin,että leikkaus ois ehkä enää ainoo vaihtoehto.

Ei mua se leikkaus toimenpiteenä pelota, ainoastaan pelottaa se, että joutuuko karsimaan kuntosalia ja muuta urheilua rankasti loppuelämän :(( Liikunta ollu kuitenkin ns. elämän suola tähänkin mennessä niin masentaa jo nyt, jos siitä joutuisi luopumaan..

Jules234 kirjoitti:

Luettuani tän threadin läpi on mukava nähä, että porukka palannut leikkauksen jälkeen harrastustensa pariin. Mä olen 22-vuotias mies ja pullistuma todettiin 7kk sitten kesällä. Sitä ennen tuli vietettyä tosi aktiivista kuntoilijan elämää, punttia ja säbää suurimmaksi osaksi :)

Mulla oli aika jännä se kivun eteneminen. Pari ekaa kuukautta mulla ei ollu selkäkipuja olleskaa, järjetön jalkakipu tosin. Veikkaan, että mun "korsetti" oli sen verran hyvässä kunnossa sillon, että lihakset tuki selkää aika hyvin. Mut sitten pari kuukautta kun meni sängyssä, niin alkaahan siinä lihakset löystymään niin alkoi sitten se selkäkipukin. Nyt joulukuussa aloitin käymään fyssarilla, jonka ohjeista lähinnä tein venyttelyjä, koska selkä oli niin prkleen moisessa krampissa. No sainkin poistettua ihan hyvin lihasjumia mutta hermosärky senkun ylty. Viime viikolla ei tullut nukuttua käytännössä ollenkaan ja kesken yötä piti nousta kävelemään (linkkaamaan) ja puree hammasta. Tänää kävin fyssarilla ja todettiin,että leikkaus ois ehkä enää ainoo vaihtoehto.

Ei mua se leikkaus toimenpiteenä pelota, ainoastaan pelottaa se, että joutuuko karsimaan kuntosalia ja muuta urheilua rankasti loppuelämän :(( Liikunta ollu kuitenkin ns. elämän suola tähänkin mennessä niin masentaa jo nyt, jos siitä joutuisi luopumaan..

Lue lisää

Moi. haluaisin ensinnäkin tsempata kaikkia joilla plrolapsista johtuvia tuskallisia tuntemuksia on... itse kärsin noista kivuuist koko ajan yltyen n. 1 v. 11 kk. 18. Joulukuuta kaikki sitten kertaheitolla romahti; jalat eivät enää pitäneet, tuska jaloissa ja selässä oli käsittämätön. Olin kotona ja lähdössä töihin, uskoen että tuskat helpottavat pitkällä jouluvapaalla. Nousin sängystä istuma- asentoon ja heti tuntui, että jotain tavallista pahempaa. Nousin ylös ja en päässyt enää mihinkään, onneksi keskimmäinen poikani oli kotona ja pystyin hänen avullaan soittamaan vaimolleni ja ambulanssin. Huusin suoraa huutoa n. 5 minuuttia kunnes sain itseni lattialla käännetty jonkinlaiseen asentoon jossu kivut hevpottivat hieman. Mionut vietiin päivystykseen jossa ensen yleislääkäri totesi akillesjänneheijasteen puuttuvan kokonaan oikeasta jalasta ja pisti eteenpäin neurokirurgille jjoka totesi että osastolle ja opiaatteja. Seuraavana päivän pääsin magneettiin, joka oli tosi vaikea kokemus kun en pysytynyt liikkumaan, opiaateista huolimatta. Illalla tuli ortopedi sanomaan että pullistuma on niin massiivinen että on leikattava aamulla, siihen mennessä oli virtsaamiskyky mennyt ja katetri laitettu. Seuraavana päivänä leikattiin aamupäivällä mutta sain juuri ennen leikkauspöydälle siirtymistä niin kovan kipukrampin että joutuivat nukuttamaan ja siirtämään nukutuksessa leikkaukseen.. heräsin toinen jalka puutuneena mutta hermotuska poissa. olen todella onnellinen että näin kävi loppujen lopuksi. nyt, 2 kk leikkauksesta tunto palamaassa jalkaan ja olen jo töissäkin käynyt. tätä kaikkea edelsi pitkäpitkä jakso kipujen ja pääkopan juttujen kanssa. miksi siitä ei puhuta, kuinka paljon tämmöinen sairaus aiheuttaa psyykkisiä ongelmia, esim. masennusta. mielestäni tämä on sairaus, jonka kanssa ihminen joutuu olemaan lopun elämää. sitä myös täytyy hoitaa sairautena.

leikattu noin 17-vuotta sitten. Leikkaus meni ihan ok, mutta leikkauksen jälkeen tulee noin pari kertaa vuodessa aika ärhäkkäät noidanuolet, jotka eivät ole mitenkään mukavia. Jo pari viikkoa leikkauksen jälkeen tuli ensimmäinen noidannuoli.

Mä olin siinä pisteessä noin 17-vuotta sitten, että vedin oikeaa jalkaa perässäni eli halvaantuminen oli varsin lähellä, ja oli pakko leikata.

Selkävaivoja on leikkauksenkin jälkeen noidannuolen lisäksi ollut, jatkuvasta jumppaamisesta huolimatta, eli teen liikesarjat pari kertaa päivässä, kävelen joka päivä.

Työ on mulla myös fyysisesti raskasta.

jaazaa kirjoitti:

leikattu noin 17-vuotta sitten. Leikkaus meni ihan ok, mutta leikkauksen jälkeen tulee noin pari kertaa vuodessa aika ärhäkkäät noidanuolet, jotka eivät ole mitenkään mukavia. Jo pari viikkoa leikkauksen jälkeen tuli ensimmäinen noidannuoli.

Mä olin siinä pisteessä noin 17-vuotta sitten, että vedin oikeaa jalkaa perässäni eli halvaantuminen oli varsin lähellä, ja oli pakko leikata.

Selkävaivoja on leikkauksenkin jälkeen noidannuolen lisäksi ollut, jatkuvasta jumppaamisesta huolimatta, eli teen liikesarjat pari kertaa päivässä, kävelen joka päivä.

Työ on mulla myös fyysisesti raskasta.

Lue lisää

Mangneettikuvan tulokset tulivat ja prolapsi löytyi.

Selkeä välilevyn pullistuma painaa oikealla hermojuuren tyveen ja välilevy on hieman murskaantunut.
Siinä se miten se minulle selitettiin tuosta tekstistä ei kyllä saa mitään selvää itse mutta alimmassa välissä pullistuma on S I-II, mutta nämäkin tiedot sain itse tinkiä terveyskeskus läääkäriltä, koska tulosten tultua hän vain totesi että kyllä sieltä löytyi lähetän paperit keskus sairaalaan ortopedille ja he ottavat sinuun yhteyttä. Itse sai kysyä kaikki mitä löytyi ja miten paha se on hänen mielestä ja kauanko kestää että he ottavat yhteyttä keskus sairaalasta. Tämä vastahakoisuus ilmeisesti siitä koska hän epäili koko asiaa alun alkaenkin, eikä neuvonut asiassa mihinkään suuntaan koko aikana. Itse on saanut kaikki selvittää että mikä vaivaa, mutta onneksi asia selvisi näin nopeasti sillä osteopaattinikin sanoi luettuaan lapun, että pikaisesti leikkaukseen. (pyysin kopion itselleni terveyskeskus lääkäriltä, että pystyin näyttämään tulokset osteopaatilleni). Kuulemma 3vk voi kestää kun he edes kutsuvat keskus sairaalaan ortopedin arvioitavaksi, mutta osteopaattini sanoi että kannattaa ottaa itse myös yhteyttä sinne niin pääsee nopeammin, joten soitin perjantaina sinne ja kysyin onko paperit jo tullut koska tiistaina päivällä terveyskekus lääkäri sanoi lähettävänsä ne sinne, niin siellä vastattiin että ei ole näkynyt ja pyysivät soittamaan terveyskeskukseen että he lähettäisivät tiedot sähköisesti että olisivat sielllä nopeammin. Soitin terveyskeskukseen ja siellä ne paperit ja cd:t vieläkin olivat ja sanoivat ettei täältä mitään pysty sähköisesti lähettämään että tiedot olisivat ilmeisesti siellä maanantaina. Että siitä taas lisää odottamis kidutus päiviä itselle kun ei saada yksiä tietoja edes lähetettyä nopeasti "AMMATTI MIES HEP".

Leikkaus tuomio sieltä ilmeisesti sitten tulee, mutta kauanko sitäkin joutuu sitten odottamaan. Taidan selvittää työpaikan vakuutukseni tarkemmin, koska töissä tämä kumminkin on mennyt ja menen nopeammin yksityiselle jos mahdollista.

Mutta pakko lähteä taas käveleen kun paikalla seisominen alkaa taas särkeä liikaa.

6heppu kirjoitti:

Mangneettikuvan tulokset tulivat ja prolapsi löytyi.

Selkeä välilevyn pullistuma painaa oikealla hermojuuren tyveen ja välilevy on hieman murskaantunut.
Siinä se miten se minulle selitettiin tuosta tekstistä ei kyllä saa mitään selvää itse mutta alimmassa välissä pullistuma on S I-II, mutta nämäkin tiedot sain itse tinkiä terveyskeskus läääkäriltä, koska tulosten tultua hän vain totesi että kyllä sieltä löytyi lähetän paperit keskus sairaalaan ortopedille ja he ottavat sinuun yhteyttä. Itse sai kysyä kaikki mitä löytyi ja miten paha se on hänen mielestä ja kauanko kestää että he ottavat yhteyttä keskus sairaalasta. Tämä vastahakoisuus ilmeisesti siitä koska hän epäili koko asiaa alun alkaenkin, eikä neuvonut asiassa mihinkään suuntaan koko aikana. Itse on saanut kaikki selvittää että mikä vaivaa, mutta onneksi asia selvisi näin nopeasti sillä osteopaattinikin sanoi luettuaan lapun, että pikaisesti leikkaukseen. (pyysin kopion itselleni terveyskeskus lääkäriltä, että pystyin näyttämään tulokset osteopaatilleni). Kuulemma 3vk voi kestää kun he edes kutsuvat keskus sairaalaan ortopedin arvioitavaksi, mutta osteopaattini sanoi että kannattaa ottaa itse myös yhteyttä sinne niin pääsee nopeammin, joten soitin perjantaina sinne ja kysyin onko paperit jo tullut koska tiistaina päivällä terveyskekus lääkäri sanoi lähettävänsä ne sinne, niin siellä vastattiin että ei ole näkynyt ja pyysivät soittamaan terveyskeskukseen että he lähettäisivät tiedot sähköisesti että olisivat sielllä nopeammin. Soitin terveyskeskukseen ja siellä ne paperit ja cd:t vieläkin olivat ja sanoivat ettei täältä mitään pysty sähköisesti lähettämään että tiedot olisivat ilmeisesti siellä maanantaina. Että siitä taas lisää odottamis kidutus päiviä itselle kun ei saada yksiä tietoja edes lähetettyä nopeasti "AMMATTI MIES HEP".

Leikkaus tuomio sieltä ilmeisesti sitten tulee, mutta kauanko sitäkin joutuu sitten odottamaan. Taidan selvittää työpaikan vakuutukseni tarkemmin, koska töissä tämä kumminkin on mennyt ja menen nopeammin yksityiselle jos mahdollista.

Mutta pakko lähteä taas käveleen kun paikalla seisominen alkaa taas särkeä liikaa.

Lue lisää

pääseminen riippuu lääkäristä, mulla lääkäri (ei julkisen puolen) teki pikalähetteen kirurgiselle osastolle, jossa selkä leikattiin vuorokauden sisällä koska oli olemassa halvaantumisriski. Selkä kuitenkin leikattiin julkisella puolella.

Sulla ilmeisesti ei niin paha kun pystyt kävelemään, mä en pystynyt kun metrin kävelyn jälkeen jalkaa poltti aivan mahdottomasti.

Mahdollisuuksiesi mukaan yritä saada kokenut kirurgi, ja leikkauksen jälkeen muista noudattaa niitä jumppausohjeita mitä sairaalasta saat, jos ne jättää väliin, voi pulmat uudistua. Jokatapauksessa puukottamisenkin jälkeen selkä ei ole enää ihan normaalissa vedossa, joten sen eteen on tehtävä työtä eli vahvistettava selkälihas- ja vatsalihasliikkeitä jne.

jaazaa kirjoitti:

pääseminen riippuu lääkäristä, mulla lääkäri (ei julkisen puolen) teki pikalähetteen kirurgiselle osastolle, jossa selkä leikattiin vuorokauden sisällä koska oli olemassa halvaantumisriski. Selkä kuitenkin leikattiin julkisella puolella.

Sulla ilmeisesti ei niin paha kun pystyt kävelemään, mä en pystynyt kun metrin kävelyn jälkeen jalkaa poltti aivan mahdottomasti.

Mahdollisuuksiesi mukaan yritä saada kokenut kirurgi, ja leikkauksen jälkeen muista noudattaa niitä jumppausohjeita mitä sairaalasta saat, jos ne jättää väliin, voi pulmat uudistua. Jokatapauksessa puukottamisenkin jälkeen selkä ei ole enää ihan normaalissa vedossa, joten sen eteen on tehtävä työtä eli vahvistettava selkälihas- ja vatsalihasliikkeitä jne.

Lue lisää

Juu kiitos vihjeistä täältä saa paljon parempia vihjeitä kun lääkäristä.

Joo kyllä varmasti alan jumppaan jos tästä vaan selviän. Minulla taas on tuo kävely pakollista että saan kivun pois makaamaan ei vaan pysty kun särky alkaa aamallu tai yöllä mutta kumminkin. Päivällä taas välillä hyvin normaalikin olo että särkyä ei välillä tunne ollenkaan mutta mitään ei silti kannata tehdä tai seuraava päivä on sitten jäätävää tuskaa erikoisia juttuja.

6heppu kirjoitti:

Juu kiitos vihjeistä täältä saa paljon parempia vihjeitä kun lääkäristä.

Joo kyllä varmasti alan jumppaan jos tästä vaan selviän. Minulla taas on tuo kävely pakollista että saan kivun pois makaamaan ei vaan pysty kun särky alkaa aamallu tai yöllä mutta kumminkin. Päivällä taas välillä hyvin normaalikin olo että särkyä ei välillä tunne ollenkaan mutta mitään ei silti kannata tehdä tai seuraava päivä on sitten jäätävää tuskaa erikoisia juttuja.

Lue lisää

päinvastoin (ennen leikkausta) eli makaaminen sujui hyvin; Ei mitään kipuja.
Itseasiassa ennen leikkausta selkä hyvin vähän vaivasi mutta oikean puoleinen jalka oli järjettömän kipeä ja sillä ei metriä pitempään pystynyt kävelemään.

Yksilöllisiä juttuja nämä selkä-vaivat, mutta piinallisia!

jaazaa kirjoitti:

päinvastoin (ennen leikkausta) eli makaaminen sujui hyvin; Ei mitään kipuja.
Itseasiassa ennen leikkausta selkä hyvin vähän vaivasi mutta oikean puoleinen jalka oli järjettömän kipeä ja sillä ei metriä pitempään pystynyt kävelemään.

Yksilöllisiä juttuja nämä selkä-vaivat, mutta piinallisia!

Lue lisää

Selkä ei oikeestaan ollenkaan kipeä mitä nyt ei pysty eteenpäin kumartumaan mutta jos ei vääntele itseensä niin selässä ei ole kipuja. Aluksi se kyllä jäkistyi kun tämä alkoi, mutta osteopaatti sai sen avattua ihmeenkin kevyeltä tuntuu pitkästä aikaa. Joo oikeajalka kans jäätävän kipeä se on kyllä sairasta kitumista välillä ei sitä pysty ymmärtämään jos ei sitä ole kokenut.

Hommasin kanssa juuri moottorisängyn ja jämäkän patjan jos siinä hieman ylä asennossa ollessa ei välilevyyn kertyisi nestettä niin paljon yön aikana. (onneksi huonekalu alalla niin kustannukset ei niin suuret, mutta eipä noi nyt enään paljoo nykyään maksakkaan kun semmosen pohjan saa viritettyä pari sänkyyn toiselle puolelle ja vaihtaa vaan lyhyemmät säleet toiselle puolelle niin ei tarvi koko sänkyä uusia) mutta eiköhän toi nyt oo vähä parempi ku 2kk nukkunu lattialla ohuen petauspatja päällä en tiä onko sekä ollu paras vaihtoehto mut voittaa se ainaki pehmeen patjan. Usein ihmisillä muutkin selkä vaivat alkaa liian pehmeestä patjasta ois se itekki pitäny tajuta mut sitä luulee olevansa super miäs nii kaus kunnes jysähtää sitte kunnolla.

Ikää 17 vuotta, kolme välilevyn pullistumaa kolmessa viimisessä välissä, särkee häntäluusta ja säteilee kaikkialle jalkoihin.. Jatkunut yli kuusi kuukautta. Noita helvetin venuttelu ohjeita ja lääkkeitä ne työntää muttei auta. Lääkkeet hieman helpottaa kipua, aika epätoivoselta tuntuu. Kauheesti ne jotain tekee muttei mitään tulosta tule. Siis lääkärit, ortopedit jne. Leikkaus olisi vaihtoehto, vaan kaikkia kolmea ei voi leikata. Vain yksi, ja siitäkin kieltäytyvät koska olen liian nuori puukon alle. . . . huoh. Vituttaa ja depressio tappaa.

uagh kirjoitti:

Ikää 17 vuotta, kolme välilevyn pullistumaa kolmessa viimisessä välissä, särkee häntäluusta ja säteilee kaikkialle jalkoihin.. Jatkunut yli kuusi kuukautta. Noita helvetin venuttelu ohjeita ja lääkkeitä ne työntää muttei auta. Lääkkeet hieman helpottaa kipua, aika epätoivoselta tuntuu. Kauheesti ne jotain tekee muttei mitään tulosta tule. Siis lääkärit, ortopedit jne. Leikkaus olisi vaihtoehto, vaan kaikkia kolmea ei voi leikata. Vain yksi, ja siitäkin kieltäytyvät koska olen liian nuori puukon alle. . . . huoh. Vituttaa ja depressio tappaa.

Lue lisää

MOI, Mäkin kärsin selkäkivusta(iskias) 25 v.
Välillä selkä parempi ja taas kipu palaa.
Okei, joku sanoo et oma vika kun oot käyny puntilla( maastaveto/jalkakyykky).
Toisaalta mitä sairauksia ois tullu ilman treeniä, kenties verenpaine, diabetes, lihavuus, nivelkulumat ym.

Mun terveyskeskuslääkärit olivat aivan perseestä, 800mg buranaa, panadoolii maximiannoksilla ja joskus kun ei päässy kävelee niin viikko saikkuu, et näillä mentiin.
Sit vitutuskäyrä alko olee tapissa 6/10, ja marssin yksityiselle(diacoriin) sain diacnoosiin jossa todettiin "potilas lähes liikunta kyvytön, magneettikuva välttämätön hermoratatutkimus.
TULOKSET olivat massiivinen prolapsi(välilevytyrä 4-5 nikaman välissä, molemmin puolinen hermoratavaurio molemmissa jaloissa.
Navan alta osittain tai kokonaan pimeenä leikkaus välttämätön.(akuuttina)

Mut leikattiin Töölön sairaalassa 27/ 7 selvää edistystä toipumisessa tapahtunut, mutta kestää noin 6kk enne loppullista diagnoosia paranemisesta.
Kepeillä mennään.
Jos olisin pihdannut muutamaa kymppiä jotka menivät Diacorin ortopedille, todennäköisesti olisin jo pyörätuolissa.
Julkisen kautta en päässyt edes magneettiin, sikamaista säästämistä.

Siinä mun stoori tähän mennessä, 4viikon päästä kontrolli Töölönsairaalassa.
Että näi mulla.
Kiiti jos jaksoit kiinostua.

en suosittelis treenien jatkamista, kuin helkkarin kevyesti... uinti ois kaikista paras, mut koita olla hukkumatta, jos ei yhtäkkiä lihakset suostukkaan toimimaan. jos sulla discus prolapsi ei missään nimessä hierontaa.. syksyllä 2009 multa leikattiin. nyt kävin yksityisellä, selkä uudestaan menossa ja edellisestä leikkauksesta oikea jalka jäänyt "läpsymään", siihen tehdään myös leikkaus mikä tarkottaa 0,5 -1 vuoden sänkylepoa. vituttaa 2 vuotta kärsin kovista kivuista ja olin sillälailla liikuntarajoitteinen että pääsin sängystä vessaan, onneksi oli mies hoitamassa. (10 hieman lievemmistä kivuista.) oon vasta 25v. ainiin leikkauksen jälkeen joudut opetteleen uudelleen kävelyn yms. joten kannattaa ylläpitää edes vähän kuntoa. mulla ei ollut vara käydä fysioterapiassa mutta tämmöstä on köyhän elämä. tsemppiä ja toivotaan ettei oo se välilevy... :)

Terve kaikille!Samoissa ollaan 40 nainen ja mun selkävaivat alko 2007..2 pullistumaa ja yks joku anulusrepeämä.Myöhemmin sitä hoidettiin fysikaallisella ja ei leikattu.Autto hetken noin puolivuotta.Huomannut et mitään raskasta ei kärsi tehdä esim.puutarhatyöt.Nyt tuli sit keväällä huhtikkuun lopulla uus pullistuma L5 ja tämä pahempi, kova kipu vasempaan jalkaan ja turuttelee alkuun ei voinut kävellä olenkaan:Kävin sit akupunktiossa yhdesti helpotti taas vähän mut nyt on yhtä tuskaa läåäkkeitä ilman en oo pärjännyt mut nyt lääkäri sanoi kun ottivat uudet kuvat et leikkaus tehdään.Auttaako se..hitsi jos mullaki paskanen loppu :/ Toi akupunktio hoitsu sano et ei se yks kerta auta mut on se niin kallista sekin kun ei saa korvausta siitä.Lihakset kyl aijon hierotuttaa jalasta ne on ihan kivikovat jo kivusta et eihän se toimi koko paska sitten kun leikattu on.Tsemppiä täs tosiaan tarvitaan kaikki.

Hei! Osaisko joku viisaampi suomentaa, mitä tarkoittaa radiologin lausunto magneettikuvasta: presakraalitasolla huomattava diskusprotruusio tai jopa mediaalinen prolapsi. Lähinnä haluaisin tietää tarkemmin mitä tuo "mediaalinen" tässä tapauksesa tarkoittaa. Voisiko ko."löydös" selittää pitkään jatkuneen huimauksen, jota esiintyy päivittäin, kun yritän käydä kävelemässä. Minulla on myös kiristelyä ja puuumista jaloissa.

jänö475 kirjoitti:

Hei! Osaisko joku viisaampi suomentaa, mitä tarkoittaa radiologin lausunto magneettikuvasta: presakraalitasolla huomattava diskusprotruusio tai jopa mediaalinen prolapsi. Lähinnä haluaisin tietää tarkemmin mitä tuo "mediaalinen" tässä tapauksesa tarkoittaa. Voisiko ko."löydös" selittää pitkään jatkuneen huimauksen, jota esiintyy päivittäin, kun yritän käydä kävelemässä. Minulla on myös kiristelyä ja puuumista jaloissa.

Lue lisää

Mulla on leikattu pullistuma presakraalivälistä kaksi kertaa. Ensimmäisen leikkauksen jälkeen olin puoli vuotta oireeton ja elämä hymyili. Toisen leikkauksen jälkeen kaikki onkin sitten ollut päin peppua. Kivut eivät poistuneet leikkauksella ja nyt kahden leikkauksen vuoksi syntynyt arpikudos painaa hermoa. Mitään toimenpiteitä ei enää voida tehdä, nyt sitten vaan yritetään löytää sopivaa lääkitystä jolla kivut saisi pidettyä edes jotenkin aisoissa. Niin, ja lisäksi seuraavassa nikamavälissä on uusi pullistuma joka aiheuttaa hermokipua toiselle puolelle. Saraalipuudutus ei auttanut mitään, ei myöskään hermojuuripuudutukset. Panacod on ainoa kolmiolääke joka käy, mutta se ei auta kipuun lainkaan. Muista kolmiolääkkeistä tulee järkyttävä pahoinvointi ja menee melkein taju. Ja työelämässäkin tässä pitäisi vielä yrittää sinnitellä...
Näin jälkiviisaana en ole ihan varma, menisinkö enää leikkaukseen jos lopputuloksen tietäisin. Tosin ennen leikkauksia tilanne oli vielä pahempi, kun en edes päässyt kävelemään. Nyt sentään kävely sujuu jotenkuten.
Mutta sen olen oppinut, että liikkua pitää, muuten on entistä kipeämpi.

hmkjhiu kirjoitti:

Mulla on leikattu pullistuma presakraalivälistä kaksi kertaa. Ensimmäisen leikkauksen jälkeen olin puoli vuotta oireeton ja elämä hymyili. Toisen leikkauksen jälkeen kaikki onkin sitten ollut päin peppua. Kivut eivät poistuneet leikkauksella ja nyt kahden leikkauksen vuoksi syntynyt arpikudos painaa hermoa. Mitään toimenpiteitä ei enää voida tehdä, nyt sitten vaan yritetään löytää sopivaa lääkitystä jolla kivut saisi pidettyä edes jotenkin aisoissa. Niin, ja lisäksi seuraavassa nikamavälissä on uusi pullistuma joka aiheuttaa hermokipua toiselle puolelle. Saraalipuudutus ei auttanut mitään, ei myöskään hermojuuripuudutukset. Panacod on ainoa kolmiolääke joka käy, mutta se ei auta kipuun lainkaan. Muista kolmiolääkkeistä tulee järkyttävä pahoinvointi ja menee melkein taju. Ja työelämässäkin tässä pitäisi vielä yrittää sinnitellä...
Näin jälkiviisaana en ole ihan varma, menisinkö enää leikkaukseen jos lopputuloksen tietäisin. Tosin ennen leikkauksia tilanne oli vielä pahempi, kun en edes päässyt kävelemään. Nyt sentään kävely sujuu jotenkuten.
Mutta sen olen oppinut, että liikkua pitää, muuten on entistä kipeämpi.

Lue lisää

Hei. "hmkjhiu". Kerroit että sulla on leikattu pullistuma presakraalivälistä.Painoiko pullistuma hermojuuria vai selkäydintä. Millaisia oireita sinulla oli ennen ensimmistä leikkausta? Näkyikö pullistuma MRI kuvista selvästi? Olisi kiva kuulla "tarinasi". Mulla on ollut jo n. 2 vuotta vaikeusia kävellessä. Maa keinuu ja jalat puutuvat ja väsyvät ihan olemattomasta matkasta. Myös istuessa tulee usein sähköiskun kaltaisia sävähdyksiä ja tunne, että tipun tuolilta. Ajoittain kovaakin kipua ristiselässä. kivun kanssa pärjään, mutta jalkojen voimattomuus ja huimaus on sietämätöntä. Lääkäri on luokitellut oireet "psykosomattisiksi". kävin n. viikko sitten magneettikuvauksessa yksityisellä. Kuvissa näkyy selvä pullistuma tms. presekraalivälissä, joka pullistuu selkäytimeen päin. Varasin ajan lääkärilleni ja olisin halunnut näyttää ko. kuvan, mutta lääkäri ei halunnut sitä katsoa. Lääkärin mielestä ei aihetta jatkotutkimuksiin. Katsoi vain määräämäänsä röntgenkuvaa, jossa piullistuma ei näy. ( pullistuma on tasainen, eikä nikamaväli ole kaventunut). Olo on nyt jokseenkin neuvoton, sillä pienellä paikkkunnalla ei ole mahdollista mennä toiselle lääkärille.

Tämä on totta. Kuntoutus Karppiselta löytyi apu. Olin yli vuoden kipujen kanssa yksin. Kävin kuntoutuslääkäreilla ja muilla vain saamassa panacodia. Muuta apua en saanut heiltä.

Menin Kuntoutus Karppiselle ja selkä parantui. He hoisivat ongelma selässä ja niitä oli kolme ongelmaa jotka eivat jumppaamalla olisi poistuneet.

Jos en olisi mennyt karppiselle olisi vieläkin kolmiolääkkeissä ja kuitenkin kivuissa.

Oikeastaan voin tässä lähettää kaikenmaailman fysiatreille ja fysioterapeuteille haiseva tervehdyksen! Menkää Kuntoutus Karppiselle oppiin niin osaatte edes jotain.

http://blogit.yle.fi/mot/tilastoikaa-edes#comments-area

Olit ensimmäinen kun kerroit tällä palstalla revennystä valilevystä.
Minulla repesi työterveyslääkärin tutkimuksessa 2.-99 kaksi alimmaista välilevyä ja jalat meni heti alta pois. Ortonissa sanottiin 1.-00 ei voi tehdä mitään kävelin keppien kanssa n.vuoden ja yhden kanssa n. vuoden. Olen n. 13 vuotta kävellyt ontuen vas. jalkaa koska iskias vienyt tunnon. Vuoden 2012 lopussa heräsin kun molemmissa jaloissa "jylläsi" iskias, ei tarvit enää nukkua seljällää, minulla on lääkäri kohta .Saa nähdä mitä sanoo.

Menkää vaivaiset käymään Jouko Holman tai Timo Maarasen luona, rupee vaivat häviämään!

Oma parantumiseni https://www.youtube.com/watch?v=tAeAmfD1v78

Lisätäkseni vielä että suosittelen syömään kuukaudessa yksi viikon buranakuuri 3x600mg päivässä, joka hoitaa hermojuuressa olevaa tulehdusta. Nimenomaan kuuriluontoisesti eikä popsia niitä miten sattuun, Itse jouduin syömään akuuttivaiheessa kuukauden yhtäsoittoa buranaa jokapäivä tuon saman määrän, mutta sitten aloin syömään kuureina. Panadolista ei ollut apua.

Kuinka voit 2023...

Onpa sinulla ollut hirveä tilanne tuolloin. Toivon todella, että se olisi jotenkin ihmeesti mennyt parempaan suuntaan etkä olisi joutunut tekemään sitä raskasta ratkaisua. Jos joskus vielä tämän ketjun huomaat, niin ehkä tulet kertomaan kuulumisia.

Tsemppiä sinulle ja kaikille kipujen kanssa taisteleville.