jouko pihon sivulta!
Uskovan naisen saama sanoma 7.8.2008
Kirjoitin päiväkirjaani 7.8.2008 klo 22.30 tällaisen saamani tekstin (seuraavana päivänähän alkoi Venäjä-(Etelä-Ossetia)-Georgia sota):
Huomenna 8.8. asiat muuttuvat, emme elä enää rauhan maassa, vaan alkaa epävarmuus, huoli, unettomat yöt.
Se, minkä luulimme olevan pysyvää, varmaa ja luotettavaa romahtaa äkisti. Kansa, joka on unohtanut menneisyytensä joutuu toteamaan, kuinka historia toistaa itseään eikä mikään ole muuttunut. Karhu, jonka luulimme nukkuvan ikiunta, on tuskin torkahtanut noustakseen taas voimansa tunnossa takajaloilleen uhmaten kaikkea. Mikään ei tule olemaan kuin ennen eikä mikään myöskään palaudu entiselleen.
Sitä ei kuitenkaan tämä kansa tiedä eikä myöskään karhu tiedä, että tämän kansan keskellä asuu leijona, joka on kruunattu Juudan kuninkaan kruunulla, jonka suonissa virtaa Jumalan omaisuuskansan veri ja joka on pyhitetty Herra Sebaotille. Se, joka uhmaten nousee pyhää sukua vastaan tuhotakseen sen, vetää päällensä tuomion. Tämän pakanakansan keskellä asuu Israelin Jumalan kansan jäännös, mutta vaikka se on määrältään vähäinen, voimassaan se on vahvempi kuin mikään suurvalta, onhan sen voimana Väkevä Jumala.
Vaikka karhu yrittääkin polkea jalkoihinsa tämän kansan, se ei saa sitä saaliikseen, sillä Jumala itse on sokaissut sen silmät. Se kyllä yrittää katsoa, mutta ei silti näe. Me, Israelin sukukuntien jäännös, olemme turvassa Pyhän Jumalan silmien alla.
Pidä lujasti kiinni lapseni viittani liepeistä, turvaudu vaikka viimeisillä voimillasi kiinni minuun, sillä tämä kansa joutuu ahdinkoon. Tämä kansa ei ole ymmärtänyt kääntyä teiltänsä Jumalan puoleen, vaikka aikaa on ollut, ajat ovat olleet suotuisat ja se on saanut osakseen monenlaista hyvää, siksi sen tuho tulee äkisti.
Teille, te Israelin sukukunnat ahdingon alku on tie vapautukseen, jolloin puhalletaan sofariin ja uusi aikakausi alkaa, sillä minun sanani on tosi. Nostakaa siis päänne pystyyn silloin, kun pakanakansat painavat päänsä alas kauhusta ja tähyilkää merkkiviiriä, joka nousee niin korkealle, että pienin ja vähäpätöisinkin kansastani sen kyllä näkee ja ymmärtää käskyksi.
"Lähtekää piilopaikoistanne kohti Jerusalemia!"
Uskovan naisen saama sanoma 7.8.2008
Kirjoitin päiväkirjaani 7.8.2008 klo 22.30 tällaisen saamani tekstin (seuraavana päivänähän alkoi Venäjä-(Etelä-Ossetia)-Georgia sota):
Huomenna 8.8. asiat muuttuvat, emme elä enää rauhan maassa, vaan alkaa epävarmuus, huoli, unettomat yöt.
Se, minkä luulimme olevan pysyvää, varmaa ja luotettavaa romahtaa äkisti. Kansa, joka on unohtanut menneisyytensä joutuu toteamaan, kuinka historia toistaa itseään eikä mikään ole muuttunut. Karhu, jonka luulimme nukkuvan ikiunta, on tuskin torkahtanut noustakseen taas voimansa tunnossa takajaloilleen uhmaten kaikkea. Mikään ei tule olemaan kuin ennen eikä mikään myöskään palaudu entiselleen.
Sitä ei kuitenkaan tämä kansa tiedä eikä myöskään karhu tiedä, että tämän kansan keskellä asuu leijona, joka on kruunattu Juudan kuninkaan kruunulla, jonka suonissa virtaa Jumalan omaisuuskansan veri ja joka on pyhitetty Herra Sebaotille. Se, joka uhmaten nousee pyhää sukua vastaan tuhotakseen sen, vetää päällensä tuomion. Tämän pakanakansan keskellä asuu Israelin Jumalan kansan jäännös, mutta vaikka se on määrältään vähäinen, voimassaan se on vahvempi kuin mikään suurvalta, onhan sen voimana Väkevä Jumala.
Vaikka karhu yrittääkin polkea jalkoihinsa tämän kansan, se ei saa sitä saaliikseen, sillä Jumala itse on sokaissut sen silmät. Se kyllä yrittää katsoa, mutta ei silti näe. Me, Israelin sukukuntien jäännös, olemme turvassa Pyhän Jumalan silmien alla.
Pidä lujasti kiinni lapseni viittani liepeistä, turvaudu vaikka viimeisillä voimillasi kiinni minuun, sillä tämä kansa joutuu ahdinkoon. Tämä kansa ei ole ymmärtänyt kääntyä teiltänsä Jumalan puoleen, vaikka aikaa on ollut, ajat ovat olleet suotuisat ja se on saanut osakseen monenlaista hyvää, siksi sen tuho tulee äkisti.
Teille, te Israelin sukukunnat ahdingon alku on tie vapautukseen, jolloin puhalletaan sofariin ja uusi aikakausi alkaa, sillä minun sanani on tosi. Nostakaa siis päänne pystyyn silloin, kun pakanakansat painavat päänsä alas kauhusta ja tähyilkää merkkiviiriä, joka nousee niin korkealle, että pienin ja vähäpätöisinkin kansastani sen kyllä näkee ja ymmärtää käskyksi.
"Lähtekää piilopaikoistanne kohti Jerusalemia!"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ensinnäkin täällä selitettiin etukäteen, että tuo tarkoittaa Venäjän hyökkäystä Suomeen,
mutta sitten kummasti jälkikäteen oltiinkin mukamas jo etukäteen tiedetty, että tuotahan
se tietenkin tarkoittaa. Jälkikäteen profetointi onkin hämmästyttävän helppoa. Minäkin
voin vallan vaivatta profetioida, että etukäteen näkemäni Sipoon suuri pamahmus tosiaankin
toteutui - kaksi ihmistä kuoli ampumatapauksessa Sipoossa perjantaina. Olen profeetta!
Sitä paitsi tuossa ennustuksessa sanotaan, ettei (Venäjän) karhu muka saa saalistaan, mutta
kyllähän Venäjä vain sen sodan voitti ja sai nimenomaan haluamansa saaliin eli Etelä-Ossetian, j
jota se alueen nimellisestä itsenäisyydestä huolimatta suvereenisti hallitsee. Alueen itsenäisyyskin
on pelkkä tyhjä sana, koska alue on taloudellisesti täydellisesti riippuvainen Venäjästä. Omaa
maataloutta lukuunottamatta kaikki alueen tulot tulevat Venäjän kaupasta ja tullimaksuista ja
alueen kaikki sähkö toimitetaan Venäjältä Pohjois-Ossetian kautta.
mitään muuta mielenkiintoista kun nämä kohdat!
Sitä ei kuitenkaan tämä kansa tiedä eikä myöskään karhu tiedä, että tämän kansan keskellä asuu leijona, joka on kruunattu Juudan kuninkaan kruunulla, jonka suonissa virtaa Jumalan omaisuuskansan veri ja joka on pyhitetty Herra Sebaotille. Se, joka uhmaten nousee pyhää sukua vastaan tuhotakseen sen, vetää päällensä tuomion. Tämän pakanakansan keskellä asuu Israelin Jumalan kansan jäännös, mutta vaikka se on määrältään vähäinen, voimassaan se on vahvempi kuin mikään suurvalta, onhan sen voimana Väkevä Jumala.
Teille, te Israelin sukukunnat ahdingon alku on tie vapautukseen, jolloin puhalletaan sofariin ja uusi aikakausi alkaa, sillä minun sanani on tosi. Nostakaa siis päänne pystyyn silloin, kun pakanakansat painavat päänsä alas kauhusta ja tähyilkää merkkiviiriä, joka nousee niin korkealle, että pienin ja vähäpätöisinkin kansastani sen kyllä näkee ja ymmärtää käskyksi.
"Lähtekää piilopaikoistanne kohti Jerusalemia!"
....
....