Olen joutunut puolisoni hylkäämäksi vuosia sitten. Hän otti avioeron. Mulla meni noin 2-3 vuotta, ennen kuin rupesin toipumaan eron aiheuttamasta tuskasta ja masennuksesta. Ajatus ryyppäämisestä tuntui hyvin lohduttavalta ajatukselta mutta en kuitenkaan lähtenyt ryyppäämään, Taivaan Isälle siitä kiitos. Onko teillä muilla samantapaisia kokemuksia ja miten olette niistä selvinneet? Mitä voisimme tällaisessa tilanteessa olevien lähimmäistemme hyväksi tehdä, onko ajatuksia? Itse olen käynyt miestenilloissa, joissa olemme keskustelleet tiestä ja matkasta. Noista illoista olen saanut voimaa jatkaa eteen päin. Seuroissa en ole vielä oikein jaksanut käydä mutta haluan sinne kuitenkin mennä kunhan saan siihen voimia. Olisiko Teillä vinkkejä, mitä voisimme tehdä yksinäisten, masentuneitten, erilaisiin koettelemuksiin joutuneiden ja Jumalaa kaipaavien ihmisten hyväksi?
Apua kaivataan
34
757
Vastaukset
- teuta
On vanha sanonta , tiedän samanlaisen joka myös oli lopuksi ero. Tulee mieleen että
ei ole oltu riittävän avoimia alusta alkaen , toistakin olisi pitänyt kuulla , enemmän ja
enemmän , varmasti mitakin kokemuksia tulee mieleen , katsotaan mitä ne sanoo.- Jumalan lapsi
Virheitä olen varmasti tehnyt, sitä en kiellä mutta kysymys onkin nyt siitä, että mitä tehdä sen jälkeen, kun on tehnyt niitä virheitä. En tosin ole ansainnut niin herttaista prinsessaa, mitä vaimoni oli. Olen jättänyt kaikki Jumalan käsiin. Hän johtakoon elämääni niin kuin parhaaksi näkee.
- teuta
Jumalan lapsi kirjoitti:
Virheitä olen varmasti tehnyt, sitä en kiellä mutta kysymys onkin nyt siitä, että mitä tehdä sen jälkeen, kun on tehnyt niitä virheitä. En tosin ole ansainnut niin herttaista prinsessaa, mitä vaimoni oli. Olen jättänyt kaikki Jumalan käsiin. Hän johtakoon elämääni niin kuin parhaaksi näkee.
valoon ja sopia , katua ja anteeksi anoa , Rukoilla , Ja pyytää armoa,
sitten lähde taas nopesti seroihin , usko kasvaa sanan kuulon alla , ei
ei paljon enempi nyt.
- Aviol
Avioerossa ja hylkäämisessä on aina kaksi osapuolta.
Sinun tilanteeseesi tämä ei vaikuta, ajattelen lähinnä samojen asiaoiden kanssa tällä hetkellä kamppailevia pareja.
Ilman kummankin osapuolet fyysistä tapaamista, ei itse eroon voi ottaa mitään kantaa.
Itse olen parhaillaan tukena eräälle helluntaiveljelle, joka kamppailee tällaisten asioiden kanssa. Lähinnä voin vain kuunnella ja oppia, koska itsellä ei ole kokemuksia avioerosta eikä huonosti toimivasta parisuhteesta muutoinkaan, kiitos Jumalan ja ihanan vaimoni.
On ymmärrettävää että pekeneminen tilanteesta tulee yhtenä vaihtoehtona mieleen, kun suuria ongelmia tulee. Lääkkeet, huumeet, alkoholi, hengellistäminen ja toisen osapuolen syyttely tapahtuneesta ovat hyvin tavallisia pakopaikkoja.
Tärkeintä ei ole tutkia sitä, mikä toisessa liiton osapuolessa on vialla, vaan sitä miten voisin itse toimia toisin välttääkseni pahimmat karikot aviosuhteessa.
Eron jo tapahduttua kuten tässä tapauksessa on käynyt, on tärkeätä ettei jää yksin murehtimaan, vaan etsii kanavia joita pitkin voi purkaa tunteitaan ja kokemuksiaan. Vertaisryhmä, siis saman kohtalon kokeneet ihmiset on aina paras vaihtoehto käsitellä pettymyksen katkeruuden ja vihan tunteita.
Tärkeätä on myös se, että ryhmässä päästään suuntaaman katse menneestä kohti tulevaisuutta, uutta elämänvaihetta, siinä prosessissa voisi esimerkiksi ammattiauttajan mukanaolo ryhmässä olla hyväksi avuksi.- Pelastuslaitos 112
Paras tapa asioihin on olla alistumatta toisen mielivaltaan, ja ole oma itsesi, älä anna periksi, älkä ruikuta sääliä kumppaniltasi. Muista säilyttää oma arvokkuutesi ja ryhdikkyytesi, ja muista että avioliitto on vapaaehtoinen, siis täysin ehdoista vapaa. Siinä on joko hyvä tai paha olla sekä lasten että aikuisten. Ongelmat eivät häviä vaan ne kasautuvat, jos toimit kuten toiset sanovat ja neuvovat. Ole siis itsekäs ja kuuntele sydäntäsi, äläkä nk. asiantuntijoita. He elävät elämäänsä ja sinun pitää elää omasi. Tyypillinen neuvo on tee näin tai älä tee noin. Ole sinä aikuinen, ja elämäsi herra, ainakin siinäsuhteessa, että käytät omia aivojasi, etkä matki muita ja yritä hiihtää perässä. Todellisuudessa ongelmat johtuvat juuri siitä, että moni hiihtää vain perässä, eikä uskalla elää omaa elämäänsä, seuraillen vain muiden neuvoja, vaikkakin omatahto, aivot ja sydän kertovat ihan muuta.
Ristiriidat johtuvat yleensä juuri tuosta syystä, ja ne poistuvat toimimalla toisinpäin. Se tosin vaatii itsemääräämisoikeutta, ja vastuunottoa itsetehdyistä päätöksistä, ja tuota vastuuta ei voi siirtää eikä kiertää. - koit herät
Pelastuslaitos 112 kirjoitti:
Paras tapa asioihin on olla alistumatta toisen mielivaltaan, ja ole oma itsesi, älä anna periksi, älkä ruikuta sääliä kumppaniltasi. Muista säilyttää oma arvokkuutesi ja ryhdikkyytesi, ja muista että avioliitto on vapaaehtoinen, siis täysin ehdoista vapaa. Siinä on joko hyvä tai paha olla sekä lasten että aikuisten. Ongelmat eivät häviä vaan ne kasautuvat, jos toimit kuten toiset sanovat ja neuvovat. Ole siis itsekäs ja kuuntele sydäntäsi, äläkä nk. asiantuntijoita. He elävät elämäänsä ja sinun pitää elää omasi. Tyypillinen neuvo on tee näin tai älä tee noin. Ole sinä aikuinen, ja elämäsi herra, ainakin siinäsuhteessa, että käytät omia aivojasi, etkä matki muita ja yritä hiihtää perässä. Todellisuudessa ongelmat johtuvat juuri siitä, että moni hiihtää vain perässä, eikä uskalla elää omaa elämäänsä, seuraillen vain muiden neuvoja, vaikkakin omatahto, aivot ja sydän kertovat ihan muuta.
Ristiriidat johtuvat yleensä juuri tuosta syystä, ja ne poistuvat toimimalla toisinpäin. Se tosin vaatii itsemääräämisoikeutta, ja vastuunottoa itsetehdyistä päätöksistä, ja tuota vastuuta ei voi siirtää eikä kiertää.Avioliitto perustuu tykkänään "tahdon rakastaa myötä ja vastamäessä" lupaukseen. Ilman sitoutumista aviolupaukseen ja liittymistä toiseen ihmiseen on kornia puhua avioliitosta.
- Rauno Paunosto
Yksinäisten iltoja, joissa on mukana miehiä ja naisia, keskustellaan tiestä, matkasta ja pientareista ja siellä tutustuminen uuteen kumppaniinkin on mahdollista, ota yhteys jälkihuoltopäällikköön, tai puhuvaiseen.
- Jumalan lapsi
Minkälainen kaveri on jälkihuoltopäällikkö?? En ole koskaan kuullut sellaisesta. Itse en ole menossa uudelleen naimisiin. Haluan olla uskollinen puolisolleni kuolemaan asti riippumatta siitä onko hän minulle uskollinen vai ei. Jos Jumala päättää toisin, se on eri asia.
Jumalan lapsi kirjoitti:
Minkälainen kaveri on jälkihuoltopäällikkö?? En ole koskaan kuullut sellaisesta. Itse en ole menossa uudelleen naimisiin. Haluan olla uskollinen puolisolleni kuolemaan asti riippumatta siitä onko hän minulle uskollinen vai ei. Jos Jumala päättää toisin, se on eri asia.
Äkkiseltään tuntuu, että sinulle on vaikea sanoa yhtään mitään, kun sinulla on kiveen hakattuna joitakin asioita, jotka eivät edesauta toipumistasi.
Yksi asia kuitenkin tuli mieleeni. Kirjoita kirje hänelle. Jos olet löytänyt itsestäsi syyllisyyttä pitkinä iltoina miettiessäsi, tunnusta se hänelle ja pyydä anteeksi.
Ei tekisi phaa vaikka vielä kerran kysyisit häneltä: Onko uutta mahdollisuutta olemassa?
Vastaus, jos sellaisen saisit voisi olla kahtalainen.
1. Jos et saa vastausta lainkaan, saat kuitenkin uskoa ongelmasi Jeesuksen verihaavain kautta paratuiksi.
2. Jos saisit vastauksen, että toista mahdollisuutta ei ole, sinun pitäisi pyytää Herralta rukouksessa, että Hän vapauttaisi sinut näistä kipeistä muistoista ja antaisi sinulle takaisin Jumalan lapsen ilon ja rauhan.
3. Jos vastaus olisi myönteinen, sinä et tarvitse ulkopuolista neuvoa, vain antaa elämäsi kokonaan hänen onnellistuttamiseen.
Siunausta sinulle. Sinun on joka tapauksessa päästävä tämän asian yli tavalla tai toisella. Siinä ei auta hukakaantuneen mahdollisuuden vaaliminen, koska se vain lisää tuskaa sisimmässäsi.- pete perähammar
vihne kirjoitti:
Äkkiseltään tuntuu, että sinulle on vaikea sanoa yhtään mitään, kun sinulla on kiveen hakattuna joitakin asioita, jotka eivät edesauta toipumistasi.
Yksi asia kuitenkin tuli mieleeni. Kirjoita kirje hänelle. Jos olet löytänyt itsestäsi syyllisyyttä pitkinä iltoina miettiessäsi, tunnusta se hänelle ja pyydä anteeksi.
Ei tekisi phaa vaikka vielä kerran kysyisit häneltä: Onko uutta mahdollisuutta olemassa?
Vastaus, jos sellaisen saisit voisi olla kahtalainen.
1. Jos et saa vastausta lainkaan, saat kuitenkin uskoa ongelmasi Jeesuksen verihaavain kautta paratuiksi.
2. Jos saisit vastauksen, että toista mahdollisuutta ei ole, sinun pitäisi pyytää Herralta rukouksessa, että Hän vapauttaisi sinut näistä kipeistä muistoista ja antaisi sinulle takaisin Jumalan lapsen ilon ja rauhan.
3. Jos vastaus olisi myönteinen, sinä et tarvitse ulkopuolista neuvoa, vain antaa elämäsi kokonaan hänen onnellistuttamiseen.
Siunausta sinulle. Sinun on joka tapauksessa päästävä tämän asian yli tavalla tai toisella. Siinä ei auta hukakaantuneen mahdollisuuden vaaliminen, koska se vain lisää tuskaa sisimmässäsi.siis yrittää vielä kerran, mut pakit voi tulla ja varaudu niihin, mutta saat selvyyden siihen, uusia voit katsoa sen jälkeen, jos punainen valo syttyi ex,lle.
- armonvalo
pete perähammar kirjoitti:
siis yrittää vielä kerran, mut pakit voi tulla ja varaudu niihin, mutta saat selvyyden siihen, uusia voit katsoa sen jälkeen, jos punainen valo syttyi ex,lle.
hengellisessä mielessä piristykseksi ja uutta koukkuun. Elä iloiten, sillä eletään vain kerran.
- mkjhgyt
teutalla olis antaa perkeleen perisynti apua mutta kun tuo Jumalan ja Jeesuksen antama Laki kieltää noitarovioden polttelemisen!
- kulkija joukossa
Ihminen on yksin.
Hänen elämässään vierailee muitakin ihmisiä.
He ovat vaan käymässä. Se ei jatku oman tahdon varassa.
Kukaan ei kuitenkaan elä kuin omaa elämäänsä.
Avioliitossa mies ja nainen liitetään yhteen ja he ovat yksi.
Sen rikkoo yleensä se, mikä on meille kaikille tuttu, eli synti.
Tavalla tai toisella niin tapahtuu. Toiset horjuvat , mutta pitävät epätoivoisesti kiinni.
Toiset päästävät irti.
Kaikilla tuntuisi olevan kuitenkin perustana halu päästä taivaaseen.
Kun muistamme tärkeimmän ja annamme muille mahdollisuuden myös siihen tärkeimpään, niin kaikki muu tuntuukin jo tyhjänpäiväiseltä.
Ihminen saa olla iloinen siitä mitä hänellä on juuri nyt. Pitäisi olla kiitollinen.
Turhaan laittaa aikaansa sen murehtimiseen, mitä ei ole.
Masennuksen suurin yksittäinen syy onkin se pettymys, kun joku ei tullutkaan, kuten luuli.
Aina löytyy syitä kiittää Jumalaa. Paholainen haluaisi ettei niin olisi.- savon ukko
Yksinkertainen neuvo. Paa lenkkarit jalkaas ja kepit kätees, ja lähe lenkille. Kun joka aamu teet tunni reippaan sauvalenkin,(huom! reippaan)niin velatkin tuntuu saatavilta ja naiset turhanpäiväsiltä. Entisessä miesseurassa tulee vaan syytökset kovemmiksi ja helvetinpelko suuremmaksi.
Niin tosiaan, ei äksykään hevonen yksin potki. Tarvitaan aina kaksi. Ja kun kehaisit entistä vaimoasi herttaisuudesta, niin syy on eroon todennäköisesti sinun.
Herttaisen vaimosta eroamisen syyt lienee:
-uskottomuus
-fyysinen tai henkinen väkivalta
-ehkäisy kielto
-nalkutus ja alistaminen.
Repikää siitä. Kaikki herttaiset vaimot eivät ota eroa, vaan kärsivät. - teuta
savon ukko kirjoitti:
Yksinkertainen neuvo. Paa lenkkarit jalkaas ja kepit kätees, ja lähe lenkille. Kun joka aamu teet tunni reippaan sauvalenkin,(huom! reippaan)niin velatkin tuntuu saatavilta ja naiset turhanpäiväsiltä. Entisessä miesseurassa tulee vaan syytökset kovemmiksi ja helvetinpelko suuremmaksi.
Niin tosiaan, ei äksykään hevonen yksin potki. Tarvitaan aina kaksi. Ja kun kehaisit entistä vaimoasi herttaisuudesta, niin syy on eroon todennäköisesti sinun.
Herttaisen vaimosta eroamisen syyt lienee:
-uskottomuus
-fyysinen tai henkinen väkivalta
-ehkäisy kielto
-nalkutus ja alistaminen.
Repikää siitä. Kaikki herttaiset vaimot eivät ota eroa, vaan kärsivät.ettei vaan tää viimeinen lause lähtenyt omasta.
Miten tai mihin asetat sellaisen sanan kun joku sanoi että Rakkaus loppui - savon ukko
teuta kirjoitti:
ettei vaan tää viimeinen lause lähtenyt omasta.
Miten tai mihin asetat sellaisen sanan kun joku sanoi että Rakkaus loppuijompi kumpi tekee erehdyksiä, joka loukkaa toisen. Myöskin se rakkaus onkin sellainen veitikka, että se vähitellen muuttuu ystävyydeksi ja kämppäkaveriksi. Kun ikääntyy niin halut vähenee tai loppuu kokonaan, silloin ollaan niitä muumioita, eli ollaan niin kuin ei oltaskaan.
Yli viidenkymmenen vuoden kokemuksella voin syvällä rintaäänellä tiedoittaa, että ei siitä akasta vaan niin päästä irti. Eikä akka minusta. Sitä kun riittää sitä yhteistä tointa muutakin. Ollaan kasvettu niin toisiimme kiini, että pisempikin erossa olo tuntuu niin yksinäiseltä. En tiedä onko siinä sitä rakkautta vai pelkkää toiseen tottumista.
Nuorena pitää rakastaa, vanhempana vain harrastaa.
- sarasta elämää
Tämä ei sinua varmaankaan paljon lohduta, mutta näet että vaikeuksia on muillakin.
Elän pitkässä avioliitossa josta lapset on pois jo kotonta, joka ainakin viimeiset 15 vuotta on ollut kulissiliitto. Parisuhde kursseja, ammatti auttajia, psykiatria hoitoja ym. matkan varrella. Ei tulosta havaittavissa.
Uskomme toisistamme että taivaaseen pääsemme kun kuolema korjaa, jaksamme siinä suhteessa anteeksi antaa.
Mutta naisen ja miehen välinen RAKKAUS on hävinnyt täysin, jos sitä oikeaa on ollutkaan.
Elämäämme mahtuu eron harkinta-aika mutta lopullinen ero ei vielä toteutunut. Elämme eri huoneissa, emme puhu keskenämme, ei käy vieraita, emme liiku yhdessä missään, kumpikin aterioi omissa oloissaan, maksamme asumiskulut puoliksi ym.
Jumala tullut siinäkin avuksi että on ottanut minulta seksuaalisen tarpeen pois, ei toimi enää, ei ole himoja eikä haluja.
Olen kuin muumio, ei elämällä mitään merkitystä. Kuolema tästä ajasta olisi helpotus on minun ajatus. Jumala ei kuitenkaan sitä vielä ole suonut.
Olen mäntti, en pysty eroa ottamaan. En jaksa enää etes yrittää rakastaa, säälin kylläkin toista.
Yhden neuvon kuitenkin haluan sinulle anttaa. Tule seuroihin, sieltä saat voimaa Jumalan sanasta ja heikkojen, erehtyvien ystävien kautta. Kokemuksesta voin sanoa ettei aina ole helppo yksin olla kokouksissa mutta siitä huolimatta tule silti.- tämän verran sanon
Parisuhdekurssilla on käänteentekevä vaikutus parin elämään. Sen olen itse kokenut.
Kaikki eivät läpäise "loppututkintoa" kouluissakaan. Näin käy joillekin joskus parisuhdekurssillakin.
Sun kirjoituksesta loistaa kyllä selvästi lävitse sellainen seikka, ettei sulla ole parisuhdekursseilta jäänyt mitään, - ei edes teoriatietoa. Hyvä parisuhde edellyttää jatkuvaa aviopariryhmissä työskentelyä. Eihän sinun autosikaan kauaa käy, jos jätät sen tankkaamatta ja huollot tekemättä. Silloin ei vika ole kyllä autossa, vaan jossakin muussa. Se on käyttäjässä joka kuvittelee kaikkien asioidenelämässä tapahtuvat automaattisesti itsestään, ilman ponnisteluja. - Jumalan lapsi
tämän verran sanon kirjoitti:
Parisuhdekurssilla on käänteentekevä vaikutus parin elämään. Sen olen itse kokenut.
Kaikki eivät läpäise "loppututkintoa" kouluissakaan. Näin käy joillekin joskus parisuhdekurssillakin.
Sun kirjoituksesta loistaa kyllä selvästi lävitse sellainen seikka, ettei sulla ole parisuhdekursseilta jäänyt mitään, - ei edes teoriatietoa. Hyvä parisuhde edellyttää jatkuvaa aviopariryhmissä työskentelyä. Eihän sinun autosikaan kauaa käy, jos jätät sen tankkaamatta ja huollot tekemättä. Silloin ei vika ole kyllä autossa, vaan jossakin muussa. Se on käyttäjässä joka kuvittelee kaikkien asioidenelämässä tapahtuvat automaattisesti itsestään, ilman ponnisteluja.Olen tehnyt avioliitossani virheitä ja paljon. Ominaisuuteni ihmisenä ovat myös sellaiset, että avioliitto ylipäätään kenen tahansa naisen kanssa olisi todennäköisesti aika hankalaa? Olen kuitenkin antanut sydämessäni kaiken anteeksi puolisolleni. Toisaalta ymmärränkin häntä. En osaa tällä hetkellä tehdä muuta kuin jättää kaikki nämä naisasiat Jumalan käsiin. Hän johtakoon asiat niin kuin hyväksi näkee. Kävin vaimoni kanssa avioliittoleirillä mutta suhteellisen huonoin tuloksin. Avioliittoleiri itsessään oli hyvin rakentava tilaisuus. Tuossa tuo Savon Ukko kehotti menemään sauvakävelylle. Kiitos vinkistä mutta sauvakävelijäksi minua ei kyllä saa vaikka maksettais suuriakin summia ;) Sen sijaan normaali kävelylenkki on ihan ok. Otan lisää vinkkejä vastaan, millä tavoin saan henkistä apua eron tuottamaan tuskaan ja vaivaan. Toivon, että noista vinkeistä olisi apua myös kaikille niille lukijoille, jotka kipuilevat näitten asioitten kanssa. Olen huomannut sen, että kaikkein suurin apu tulee minulle siitä, kun miestenilloissa keskustellaan jostain Raamatun paikasta tai jostain muusta uskonelämään liittyvistä asioista. Jumalan Sanan lohdutus on minulle kaikkein parasta terapiaa. Yksi hyvä terapian muoto on myös se, kun lähtee patikoimaan jonnekin metsäpolulle. Olisiko teillä muita vinkkejä? Iltavuoro kutsuu, joten keskusteluun tulee osaltani pieni tauko...
- savon ukko
Jumalan lapsi kirjoitti:
Olen tehnyt avioliitossani virheitä ja paljon. Ominaisuuteni ihmisenä ovat myös sellaiset, että avioliitto ylipäätään kenen tahansa naisen kanssa olisi todennäköisesti aika hankalaa? Olen kuitenkin antanut sydämessäni kaiken anteeksi puolisolleni. Toisaalta ymmärränkin häntä. En osaa tällä hetkellä tehdä muuta kuin jättää kaikki nämä naisasiat Jumalan käsiin. Hän johtakoon asiat niin kuin hyväksi näkee. Kävin vaimoni kanssa avioliittoleirillä mutta suhteellisen huonoin tuloksin. Avioliittoleiri itsessään oli hyvin rakentava tilaisuus. Tuossa tuo Savon Ukko kehotti menemään sauvakävelylle. Kiitos vinkistä mutta sauvakävelijäksi minua ei kyllä saa vaikka maksettais suuriakin summia ;) Sen sijaan normaali kävelylenkki on ihan ok. Otan lisää vinkkejä vastaan, millä tavoin saan henkistä apua eron tuottamaan tuskaan ja vaivaan. Toivon, että noista vinkeistä olisi apua myös kaikille niille lukijoille, jotka kipuilevat näitten asioitten kanssa. Olen huomannut sen, että kaikkein suurin apu tulee minulle siitä, kun miestenilloissa keskustellaan jostain Raamatun paikasta tai jostain muusta uskonelämään liittyvistä asioista. Jumalan Sanan lohdutus on minulle kaikkein parasta terapiaa. Yksi hyvä terapian muoto on myös se, kun lähtee patikoimaan jonnekin metsäpolulle. Olisiko teillä muita vinkkejä? Iltavuoro kutsuu, joten keskusteluun tulee osaltani pieni tauko...
yhden asian, ja vastappa. Koska itse olet tehnyt avioliitosi aikana paljon virheitä ja ylipäänsä tekisit niintä myös ´millaisen muunkin vaimon kanssa. Tämä onkin sitten hassua, miksi sinä annat anteeksi omat vikasi vaimollesi. Eikö sinun pitäisi niitä vikojasi pyytä häneltä anteeksi, että hä ymmärtäisi sinua?
- ?
tämän verran sanon kirjoitti:
Parisuhdekurssilla on käänteentekevä vaikutus parin elämään. Sen olen itse kokenut.
Kaikki eivät läpäise "loppututkintoa" kouluissakaan. Näin käy joillekin joskus parisuhdekurssillakin.
Sun kirjoituksesta loistaa kyllä selvästi lävitse sellainen seikka, ettei sulla ole parisuhdekursseilta jäänyt mitään, - ei edes teoriatietoa. Hyvä parisuhde edellyttää jatkuvaa aviopariryhmissä työskentelyä. Eihän sinun autosikaan kauaa käy, jos jätät sen tankkaamatta ja huollot tekemättä. Silloin ei vika ole kyllä autossa, vaan jossakin muussa. Se on käyttäjässä joka kuvittelee kaikkien asioidenelämässä tapahtuvat automaattisesti itsestään, ilman ponnisteluja.että elämä ja avioliitto selkiää aivan ilman mitään parisuhdekursseja! Miksi ne kurssit olisivat jokin automaatti auvoisaan yhdessäoloon? Kyllä niistä varmaan on monelle hyötyä, mutta miksi kuvitella, että ne toimisivat aina ja joka tapauksessa?
Onhan paljon sairauksiakin, joihin on löydettävissä hoitoa - ja kuitenkaan kaikille hoidot eivät tehoa. Onko syy siis potilaissa? Onko tässäkin tapauksessa syy vain omassa itsessä? Entä jos aviopuolisot vain eivät sovi toisilleen? Entä jos mitään ei vain ole tehtävissä? - teuta
savon ukko kirjoitti:
yhden asian, ja vastappa. Koska itse olet tehnyt avioliitosi aikana paljon virheitä ja ylipäänsä tekisit niintä myös ´millaisen muunkin vaimon kanssa. Tämä onkin sitten hassua, miksi sinä annat anteeksi omat vikasi vaimollesi. Eikö sinun pitäisi niitä vikojasi pyytä häneltä anteeksi, että hä ymmärtäisi sinua?
Osaisitko vääntää tästä . Luuk.16:16-18
- teu.
? kirjoitti:
että elämä ja avioliitto selkiää aivan ilman mitään parisuhdekursseja! Miksi ne kurssit olisivat jokin automaatti auvoisaan yhdessäoloon? Kyllä niistä varmaan on monelle hyötyä, mutta miksi kuvitella, että ne toimisivat aina ja joka tapauksessa?
Onhan paljon sairauksiakin, joihin on löydettävissä hoitoa - ja kuitenkaan kaikille hoidot eivät tehoa. Onko syy siis potilaissa? Onko tässäkin tapauksessa syy vain omassa itsessä? Entä jos aviopuolisot vain eivät sovi toisilleen? Entä jos mitään ei vain ole tehtävissä?miten sanoisit tuosta paikasta , Matt:5:27-32.
- sen verran sanon
tämän verran sanon kirjoitti:
Parisuhdekurssilla on käänteentekevä vaikutus parin elämään. Sen olen itse kokenut.
Kaikki eivät läpäise "loppututkintoa" kouluissakaan. Näin käy joillekin joskus parisuhdekurssillakin.
Sun kirjoituksesta loistaa kyllä selvästi lävitse sellainen seikka, ettei sulla ole parisuhdekursseilta jäänyt mitään, - ei edes teoriatietoa. Hyvä parisuhde edellyttää jatkuvaa aviopariryhmissä työskentelyä. Eihän sinun autosikaan kauaa käy, jos jätät sen tankkaamatta ja huollot tekemättä. Silloin ei vika ole kyllä autossa, vaan jossakin muussa. Se on käyttäjässä joka kuvittelee kaikkien asioidenelämässä tapahtuvat automaattisesti itsestään, ilman ponnisteluja.En tarkoita parisuhde kurssilla aviopari/vertais ryhmissä työskentelyä.
Vaan perheasiainneuvottelukeskuksen pitämä jossa ammattilainen vetää jakson läpi. Ensimmäisessä jaksossa molemmat mukana ja toisessa erikseen.
Mut usot sie ku vuostolkulla jauhettu ja jauhettu niin ei paljoo kiinnosta akkojen ja ukkojen höpinät.
Varsinkin maallikkojen jotka käyvät jonkun kurssin ja luulevat olevan ammattiauttajia. Joilta itseltään puuttuu lähes täysin omakohtaiset kokemukset. - ?
teu. kirjoitti:
miten sanoisit tuosta paikasta , Matt:5:27-32.
Eräs aviopari oli niin riitainen, että vasta muutettuaan erilleen asumaan pystyivät jotenkin tulemaan toimeen eli keskustelemaan järkevästi keskenään. Ei ollut kyse avioerosta...Eivät kaikki halua uutta suhdetta elämäänsä. Ihmiset voivat jopa elää ilman sukupuolielämää!
En tiedä miksi pitäisi jatkaa toinen toisensa kalvamista, jos elämä ei muuta enää ole eikä ratkaisua löydy tai sitä ei haluta löytää. Vanhalla iällä eroaminen voi aiheuttaa kyllä pahempia ongelmia kuin yhdessä eläminen. Sitä ei välttämättä pysty kuitenkaan hyväksymään - ei kumpikaan, vaikka se ensin näyttää oikealta vaihtoehdolta.
Kai tämmöisistä solmuista jokaisen vain pitää yrittää selvitä jotenkin itse. Ei kukaan ole toisen elämän asiantuntija. Kuka osaisi antaa oikeita neuvoja - kuka uskaltaisi niin tehdä? Sanoa tietävänsä mikä on toisen elämässä oikein? - teu.
? kirjoitti:
Eräs aviopari oli niin riitainen, että vasta muutettuaan erilleen asumaan pystyivät jotenkin tulemaan toimeen eli keskustelemaan järkevästi keskenään. Ei ollut kyse avioerosta...Eivät kaikki halua uutta suhdetta elämäänsä. Ihmiset voivat jopa elää ilman sukupuolielämää!
En tiedä miksi pitäisi jatkaa toinen toisensa kalvamista, jos elämä ei muuta enää ole eikä ratkaisua löydy tai sitä ei haluta löytää. Vanhalla iällä eroaminen voi aiheuttaa kyllä pahempia ongelmia kuin yhdessä eläminen. Sitä ei välttämättä pysty kuitenkaan hyväksymään - ei kumpikaan, vaikka se ensin näyttää oikealta vaihtoehdolta.
Kai tämmöisistä solmuista jokaisen vain pitää yrittää selvitä jotenkin itse. Ei kukaan ole toisen elämän asiantuntija. Kuka osaisi antaa oikeita neuvoja - kuka uskaltaisi niin tehdä? Sanoa tietävänsä mikä on toisen elämässä oikein?kyllä se vain oli aviorikosesta ,,,sori luin väärin minä tarkoitin sellaista paikkaa
jossa olisi ollut avio erosta . - ihimeissään
sen verran sanon kirjoitti:
En tarkoita parisuhde kurssilla aviopari/vertais ryhmissä työskentelyä.
Vaan perheasiainneuvottelukeskuksen pitämä jossa ammattilainen vetää jakson läpi. Ensimmäisessä jaksossa molemmat mukana ja toisessa erikseen.
Mut usot sie ku vuostolkulla jauhettu ja jauhettu niin ei paljoo kiinnosta akkojen ja ukkojen höpinät.
Varsinkin maallikkojen jotka käyvät jonkun kurssin ja luulevat olevan ammattiauttajia. Joilta itseltään puuttuu lähes täysin omakohtaiset kokemukset.Ystäväni kävi perheasian neuvottelukeskuksessa vaimonsa kanssa. Vaimo haukkui halveksivasti miestään ja neuvoja yritti järjestellä lasten huoltajuutta. Mies sanoi ettei hän ole eromassa, vaan rakastaa vaimoaan edelleen ja on valmis jatkamaan hänen kanssaan. Vaimokaan ei ole ainakaan vielä eroa hakenut, muutti ainoastaan pois kotoa. Pari on käynyt ainakin 15 vuotta ellei enemmänkin avioliittokursseilla, miltei joka vuosi.
Toisin sanoen perheasiain neuvottelukeskus ei ole mikään hyvä paikka avioparin keskinäsen suhteen käsittelylle, ellei sitten riidellä eron jälkeisistä huoltajuuksista sun muista käytännön kysymyksistä.
Paikallaan ei tietenkään kannata polkea, jos ihminen ei ole valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään ja sitoutumaan lupaukseensa, silloin on turha jatkaa.
Naivismin huippu on siinä, että ihminen odottaa muutoksia tapahtuvaksi, vaikkapa nyt sitten jonkun kurssinkin kautta, tekemättä asialle ITSE mitään.
Kurssit ja vertsistuki arkipäivässäkin, luovat ainoastaan puitteet ja antaa työkaluja. Jos ihminen kieltäytyy muutoksesta, niin silloin kaikki on turhaa tällä saralla.
Otetaan nyt esimerkiksi sairaudet. sSinun nurjan ja halveksivan ajatusmallisi mukaan lääkärin on oltava kuoleva syöpäpotilas, voidakseen auttaa syöpäpotilaita. Näinhän ei asia ole. Lääkärin pitää olla terve voidakseen hoitaa sairaita.
Samoin avioliittotyössä työskentelevät ovat löytäneet vastauksia omaan parisuhteeseensa ja elävät toisia auttaessaan onnellista aviolelämää yhdessä.
Höpö höpö tuollaiset sinun kaltaisesi tyhjän naukujat. He ovat itse ansainneet avioliittohelvettinsä, koska ovat ylpeitä ja ynseitä, niin että että lemu haisee asiansa osaavan nokkaan jo kauaksi. An palaa vaan ja kärsi. :) - suk.
tämän verran sanon kirjoitti:
Parisuhdekurssilla on käänteentekevä vaikutus parin elämään. Sen olen itse kokenut.
Kaikki eivät läpäise "loppututkintoa" kouluissakaan. Näin käy joillekin joskus parisuhdekurssillakin.
Sun kirjoituksesta loistaa kyllä selvästi lävitse sellainen seikka, ettei sulla ole parisuhdekursseilta jäänyt mitään, - ei edes teoriatietoa. Hyvä parisuhde edellyttää jatkuvaa aviopariryhmissä työskentelyä. Eihän sinun autosikaan kauaa käy, jos jätät sen tankkaamatta ja huollot tekemättä. Silloin ei vika ole kyllä autossa, vaan jossakin muussa. Se on käyttäjässä joka kuvittelee kaikkien asioidenelämässä tapahtuvat automaattisesti itsestään, ilman ponnisteluja.Tässä oli yksi sellainen tapaus joka ei menyt teoriasmukaan .
Kaikki ei ole ympäri puhttavissa heti , vaan kertoo sen että
siinä on muitakin näkökohtia joita pitää ottaa huomioon . - teu.
sen verran sanon kirjoitti:
En tarkoita parisuhde kurssilla aviopari/vertais ryhmissä työskentelyä.
Vaan perheasiainneuvottelukeskuksen pitämä jossa ammattilainen vetää jakson läpi. Ensimmäisessä jaksossa molemmat mukana ja toisessa erikseen.
Mut usot sie ku vuostolkulla jauhettu ja jauhettu niin ei paljoo kiinnosta akkojen ja ukkojen höpinät.
Varsinkin maallikkojen jotka käyvät jonkun kurssin ja luulevat olevan ammattiauttajia. Joilta itseltään puuttuu lähes täysin omakohtaiset kokemukset.Mutta jos se on olet väärässä paikassa ,siellä pitää olla sellaset jotka jaksaa kuunnella
kaikki asiat , mitä vuos tolkulla on tullut . Tarkoitan että kuuntelu on hyvästä ,
jos ei jakaseta , lomalle . - 00700
tämän verran sanon kirjoitti:
Parisuhdekurssilla on käänteentekevä vaikutus parin elämään. Sen olen itse kokenut.
Kaikki eivät läpäise "loppututkintoa" kouluissakaan. Näin käy joillekin joskus parisuhdekurssillakin.
Sun kirjoituksesta loistaa kyllä selvästi lävitse sellainen seikka, ettei sulla ole parisuhdekursseilta jäänyt mitään, - ei edes teoriatietoa. Hyvä parisuhde edellyttää jatkuvaa aviopariryhmissä työskentelyä. Eihän sinun autosikaan kauaa käy, jos jätät sen tankkaamatta ja huollot tekemättä. Silloin ei vika ole kyllä autossa, vaan jossakin muussa. Se on käyttäjässä joka kuvittelee kaikkien asioidenelämässä tapahtuvat automaattisesti itsestään, ilman ponnisteluja.On nautiskelussa. Ei ponnistelussa,eikä pyrkimisessä. Kylmä Garlsberg ja rantasauna. Aaaaah ja elämä voittaa.
- teuta
00700 kirjoitti:
On nautiskelussa. Ei ponnistelussa,eikä pyrkimisessä. Kylmä Garlsberg ja rantasauna. Aaaaah ja elämä voittaa.
Ilo ilman alkoa on teeskentelyä .
- 00700
teuta kirjoitti:
Ilo ilman alkoa on teeskentelyä .
Rantasauna ja kylmä Garlsberg voittaa aina masennuslääkkeet. Kyllä elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa sanoi vanhapoika, kun pääsi naisen tuskastaan. Teuta lopeta se tumputus ja hommaa elämä.
- uthelias uuno
00700 kirjoitti:
Rantasauna ja kylmä Garlsberg voittaa aina masennuslääkkeet. Kyllä elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa sanoi vanhapoika, kun pääsi naisen tuskastaan. Teuta lopeta se tumputus ja hommaa elämä.
__________
- teuta
uthelias uuno kirjoitti:
__________
Teiellä voi olla hauskaa ottakaa edes se
muutapa ei teillä olekaan , mulle riittää
usko.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tiedätkö autereen?
Se on vähän niinkuin sinä. Eräänä päivänä se hehkuttaa eteerisenä, laiskan hauen tavoin. Toisena se iskee kuin nälkäinen142254- 1092023
Naisten pitäisi lähestyä miehiä enemmän.
Milloin viimeksi lähestyit miestä ja pyysit kahville tai treffeille?1461861Jos Harris saa naiset liikkeelle,niin kenties.....
Myöskin Nikki Haleyn tukijat lupasivat Harrikselle tukensa.Harris vain 2-3% jäljessä vaikka ei ole edes viellä ehdokas.1661414Luulin olevani ainoa... Mutta jättääkö muutkin tosiaan lääkärikäynnit sivuun?
Lueskelin netistä uutisia ja iltalehdessä oli juttua, että ihmiset eivät hakeudu hoitoihin. Luulin olevani ainoa, joka t1061392Joonas Rask viettänyt omasta
mielestään kivaa iltaa hyvässä hengessä.. https://www.is.fi/sm-liiga/art-2000010582941.html21351- 761144
Yksi syy miksi kaipaan sua
On se että luulen sun ymmärtävän mua hyvin. Ollaan jokseenkin samanlaisia vaikka hyvin erilaisia.661020- 42956
- 68938