Herran armopöytä

”Herra pani meidän kaikkien syntivelan hänen kannettavakseen”. (Jes. 53:6).

Ei puhettakaan mistään saatanalle uhraamisesta

Kiitos kirjoituksestasi, johon ei voi sanoa muuta kuin : Aamen

"Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on."

Näin on käynyt entisille ystävilleni, ja heistä viimeisenä myöskin KariHenrikille, kun Saatana sai hänet ihmispelon kautta vedettyä pois totuuden tieltä valheen lavealle tielle.

Siksi Saatana otti häneltä pois tämänkin totuuden:

Jeesus annettiin Kuolemalle
KariHenrik Käyttäjän viestit 28.4.2008 22:29 esitystapa: pitkänäperjantaina. Se tarkoittaa, että Jeesus uhrattiin Saatanalle.

Sillä Jeesus on SOVITUSUHRI kansan syntien edestä.

Jeesus ei sijaan ei ollut Jumalan KIITOSUHRI Saatanalle.

Pitkänäperjantaina Jeesus annettiin kuolemaan ja tuolloin ihmiset olivat teloittamassa syytöntä ja viatonta miestä, jota Saatanan päämieheksi nimittivät. He luulivat siis raivaavansa keskuudestaan pahan ja tekevänsä suurtakin palvelusta Jumalalle.

Kun sitten koitti kolmas päivä, sapatin jälkeinen aamu, kävikin selväksi, että Saatana EI SAANUT PITÄÄ Jeesusta, sillä Jeesus nousi Isän Hengen herättämänä kuolleista. Kirjoitukset kävivät toteen.

Tänä päivänä me voimme Raamatusta lukea tapahtumat, mutta Jumalan uskoon ei ole silti oikotietä: Jumala haluaa edelleenkin näyttää valituilleen, mikä paha heissä asuu ilman Kristuksen Henkeä. Näin jokainen valittu on kokeva pitkänperjantain, haaksirikon omassa elämässään, JOHON ARMO YLHÄÄLTÄ ANNETAAN. Tämä armo on Jeesuksen Kristuksen Henki.

Ne, jotka täällä sanamuotoja metsästelevät ja kavahtavat lausetta "Jeesus uhrattiin Saatanalle" ovat tekopyhässä uskossa, oikotieuskossa, jossa Jumala ei vielä ole saanut heille heidän pahuuttaan näyttää vaan heidän armonsa on itsetehtyä tekoarmoa. Ja Jumalan Henkeä ei heissä ole.

Uhri tarkoittaa jonkin luovuttamattoman antamista suuremman hyvän voittamiseksi.

Näin Jumala antoi Poikansa kärsiä, jotta Häneen uskovat perisivät ja voittaisivat itselleen iänkaikkisen elämän. Jumala antoi Poikansa Saatanan, Kuoleman käsiin. Mutta tämä, jos tieto Jumalan viisaasta ja täydellisestä suunnitelmasta olisi ollut Saatanan ja sen kansan hallussa, mitään ristilleripustamista ei olisi tapahtunutkaan. Jeesuksen omathan eivät olleetkaan Jeesusta tappamassa.

Vasta ylösnousemuksen päivänä, kun sanoma tyhjästä haudasta kiiri eteenpäin, kävikin ilmeiseksi, että Jeesus antoikin itsensä KIITOSUHRINA Jumalalle palvellen Jumalaa kuuliaisena loppuun saakka. Mutta ihminen ei ole ollut kuuliainen Jumalalle. Siksi tarvittiin tämä kärsimysnäytelmä: SOVITUSUHRI. Siinä roiskui veri, kauhu ja väkivalta. Ei siinä tuoksuvista kiitosuhreista ollut kukaan puhumassa.

Sanan 'uhri' käyttöä määrää paljon se, kenen näkökulmasta sanaa käytetään. Tässä tapauksessa osallisia on monia: Isä Jumala, Poika Jeesus, epäuskoinen ja jumalaton kansa hallitsijoinensa ja vielä Jeesuksen valitut.

Herkullisen pähkinän näkkasit KH, joka tuota nakertaa saa voiton,
en tarkoita millään pahalla, vaan siitä saa rakennusaineita itselleen ja omalle hengelleen.

Amen, sanon kuin D.kin tuossa.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Luontevana jatkona tähän aloitukseen voimme pohtia, mitä ovat nuo sananlaskuissa mainitut seitsemän pylvästä, jotka kannattelevat Viisauden taloa (Snl. 9:1-6)? Tietäen, että Jumala itse on oikeus, noiden pylväiden tulee kannatella kaikkea oikeaa ja puhdasta. Niiden täytyy olla jotakin sellaista, jota Jumala rakastaa ja joiden vastakohtana on sellaista, jota Jumala vihaa.

[En nyt ajattele tässä minkään kirkon sakramentteja, jotka ovat hyvin eri muotoja saaneita kristinopin käytänteitä ja toimintatapoja uskonopin saarnaamiseksi. Historian saatossa nuo käytänteet ovat monesti myös muuttuneet niin, että ne ovat saattaneet sitoa itseensä jotakin ihmislähtöistä, joka helposti hämärtää tai vääristää Jeesuksen evankeliumin sanomaa. Meille on kyllä annettu monia asioita: kaste, ehtoollinen, rippi. Ongelmallista onkin, että juuri nuo kalliit asiat kuten kaste, ehtoollinen, rippi (=syntien tunnustaminen ja hylkääminen) jne. ovat myös kristikuntaa eniten jakaneita asioita. Mutta kuten sanottu en tässä ajattele minkään instituution opinkappaleita, vaikka tunnustankin yhden kasteen syntien anteeksiantamiseksi, ehtoollisen ja ripinkin.]

Ajattelen Raamatun sanaa itsessään. Löytyykö sieltä se ydin, löytykö Herran Jeesuksen sanoista se ydin ja elementti, joka kannattelee Viisauden taloa?

Sananlaskuista 6:16-19 voimme lukea, mitä Herra vihaa:

Kuutta asiaa Herra vihaa, seitsemää hän ei edessään siedä:
ylpeitä silmiä, petollista kieltä, viattoman veren tahraamia käsiä,
sydäntä, joka punoo ilkeitä juonia, jalkoja, jotka rientävät rikoksen teille,
väärää todistajaa ja vilpin puhujaa ja ihmistä, joka yllyttää veljen veljeä vastaan.

Käsitän, että nämä elementit palautuvat kymmeneen käskyyn, Jumalan lakiin. Mutta koska Herra Jeesus on lain täyttänyt ja Hän opettaa meille Häneen uskoville Isän tahdosta kiteytetysti, voimme lukea, mitkä seitsemän elementtiä johtavat vanhurskauteen ja autuuteen. Ovatko kenties nämä ne seitsemän pylvästä?

Matt: 5:3-9
Autuaita ovat hengessään köyhät, sillä heidän on taivasten valtakunta.
Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen.
Autuaita kärsivälliset: he perivät maan.
Autuaita ne, joilla on vanhurskauden nälkä ja jano: heidät ravitaan.
Autuaita ne, jotka toisia armahtavat: heidät armahdetaan.
Autuaita puhdassydämiset: he saavat nähdä Jumalan.
Autuaita rauhantekijät: he saavat Jumalan lapsen nimen.

Jeesus nimeää vielä kaksi autuaan ominaisuutta, mutta nämä ovat sellaisia, jotka seuraavatkin edellisten täyttymisestä: Autuaita ovat ne, joita vanhurskauden vuoksi vainotaan: heidän on taivasten valtakunta. Autuaita olette te, kun teitä minun tähteni herjataan ja vainotaan ja kun teistä valheellisesti puhutaan kaikkea pahaa.

Hätääntynyt kirjoittaja kysyy toisessa aloituksessa:
” Siis minkä totuuden puolesta täällä joukko päivystää, KUN SANOTAAN MAAILMA ON JEESUKSEN VALLASSA?????”

Kyllä koko maailma on pahan vallassa, kuten Raamattu todistaa (1. Joh. 5:19). Psalmi 24:1 puolestaan sanoo: ”Herran on maa ja kaikki mitä siinä on, maanpiiri ja ne jotka siinä asuvat.”
Omistaminen ja hallinnoiminen ovat mielestäsi kaksi eri asiaa. Jos esim. alaikäisellä lapsella on omaisuutta, tätä omaisuutta merkitään hallinnoimaan joku aikuinen. Kun lapsi saavuttaa täysi-ikäisyyden koko omaisuuden hallinta palautetaan hänelle, omistajalle. Pankkilainalla autonsa rahoittavan ajoneuvon omistaa pankki, haltijaksi papereihin merkitään autoilija. Vasta kun laina on kokonansa maksettu, autoilijasta tulee ajoneuvonsa omistaja.

Jumala on Luoja ja Hän omistaa kaiken maan ja sen asukkaat. Saatanalle Jumala on antanut tämän maailman hallintaoikeuden rajatuksi ajaksi ja laajuudeksi. Tuota valtaansa sielunvihollinen ylläpitää petoksella. Jos tuo petos kestää yksilön kohdalla loppuun saakka, hallintaoikeus jatkuu pysyvänä omistusoikeutena kadotuksessa, joka perkeleelle ja enkeleilleen on valmistettu. Lahjauskon ja Jumalan Jeesuksessa kattaman armopöydän äärellä tuo petoksen orjuuttava valta murtuu: uskova siirtyy elämään Jeesuksen hankkimassa armossa ja rakkaudessa, jossa kuolemalla ei ole häneen enää hallintaoikeutta. Jeesus on maksanut Jumalalle syntivelan. Samalla ihminen palautetaan oikealle omistajalleen, Jumalalle.

Koska sielunvihollinen petoksellaan nakertaa ja koettelee uskoa haluten tappaa sen, toivonkin että hätääntynyt kirjoittaja laittaisi luottamuksensa yksin Jeesukseen. Golgatan ristillä katetussa armopöydässään Jeesus ravitsee luoksensa tulijan, tekee hänet vanhurskaaksi eikä käännytä pois. Hän antaa myös voiman kaikkeen pyhään elämään.

Evankeliumin sanoma on yksinkertainen, ei monimutkainen. Näin koen nyt.

Kiitos Herralle Jeesukselle!