tuella. On turha jauhaa pelkästä erillissodasta. Se oli Rytin selitys. Sotilasjohto sopeutti toiminnan Saksan hyökkäykseen. Olimme tietenkin sodan alussa Saksan aseveli ja vaikka liittolainen, jos niin halutaan sanoa.
Jo syksystä -41 alkoi sota saada yhä enemmän erillissodan piirteitä. "Unohdettiin" Suur-Suomi ja puhuttiin "lyhyt raja - pitkä rauha"- periaatteella. Marski kieltäytyi yhteisoperaatioista, tai pikemmin asetti aina sellaisia ehtoja, ettei aseveli kyennyt niitä täyttämään. Suomalaiset joukot vedettiin pois Saksan johdosta aina SS-pataljoonaa myöten.Muutama pataljoona suojeli pohjoisessa sakujen sivustoja. Asemasota oli puhdasta erillissotaa. Saksa taisteli henkensä edestä ja me pidetttiin peukkua.
Aseveljen materiaaliapua toki aina tarvittiin ja kipeimmin kesällä -44. Erillissotaa käytiin taas, kun vaihdettin leiriä ja saatiin erillisrauha. Liittolaisuus olisi vienyt vielä pahempaan lopputulokseen, kuin nyt saatu. Siinä voittajat myönsivät erillissodan de facto, vaikka ei de jure. Hehän tulkinnat sanelivat.
Jo syksystä -41 alkoi sota saada yhä enemmän erillissodan piirteitä. "Unohdettiin" Suur-Suomi ja puhuttiin "lyhyt raja - pitkä rauha"- periaatteella. Marski kieltäytyi yhteisoperaatioista, tai pikemmin asetti aina sellaisia ehtoja, ettei aseveli kyennyt niitä täyttämään. Suomalaiset joukot vedettiin pois Saksan johdosta aina SS-pataljoonaa myöten.Muutama pataljoona suojeli pohjoisessa sakujen sivustoja. Asemasota oli puhdasta erillissotaa. Saksa taisteli henkensä edestä ja me pidetttiin peukkua.
Aseveljen materiaaliapua toki aina tarvittiin ja kipeimmin kesällä -44. Erillissotaa käytiin taas, kun vaihdettin leiriä ja saatiin erillisrauha. Liittolaisuus olisi vienyt vielä pahempaan lopputulokseen, kuin nyt saatu. Siinä voittajat myönsivät erillissodan de facto, vaikka ei de jure. Hehän tulkinnat sanelivat.
Vastaukset 11
Vanhimmat
ja sotilasjohto oli liitossa Saksan kanssa? Hieman outo tilanne, vai oliko?
Aivan mainiosti voidaan puhua erillissodasta, kun vain hahmotetaan, mitä sodan aikainen määritelmä tarkoitti. Ryti määritteli sen näin:
1. Suomi käy sotaa vailla poliittisia sopimuksia Saksan kanssa.
2. Suomi käy tavoitteiltaan erillistä sotaa Saksan kanssa (ei siis käy aatteellista ja rodullista tuhoamistaistelua).
3. Suomella on ulkopoliittinen toimintavapaus.
4. Suomi ei halua ottaa osaa suurvaltojen välienselvittelyyn, eli olla Saksan ja Neuvostoliiton sodan osapuoli.
Erillissotateesillä ei pyritty väittämään, että emme sotisi Saksan tuella. Tietääkseni ei koskaan yritetty kiistää, että sotatoimia oli koordinoitu.
Nyttemmin tuo erillissotateesi on ymmärretty väärin ja väitetään, että sillä olisi esitetty Suomen täydellistä erillisyyttä Saksasta. Ei sitä väitetty sodan aikana eikä sitä minun nähdäkseni yritetä väittää nykyäänkään.
Koko erillissotakeskustelu onkin pelkkää poliittista pelleilyä. Ajatellaan, että jos erillissotateesi saadaan nurin, voidaan Suomen kamppailu jatkosodassa tuomita poliittisesti. Aivan sama on liittolaiskäsitteen kanssa. Jos Suomi voidaan määritellä Saksan liittolaiseksi, voidaan sen toiminta tuomita. Tärkeämpää on luonnollisesti pohtia sitä mitä tapahtui ja miksi tapahtui. Valitettavasti tämä palsta ei ole sellaiselle pohdinnalle otollinen forumi.
Erillissotateesi on siis historiallinen käsite, jolla oli tietty sisältö. Sisällön todenmukaisuutta voi kukin pohtia. Omasta mielestäni se oli kaunisteltu versio, mutta suorastaan valeita se ei sisältänyt. On erillissotateesin kannalta täysin irrelevanttia, mitä merkityksiä kukin on sille jälkikäteen päässään keksinyt.
(varmasti kohta joku pölvästi lainaa tähän perään Jokipiitä ja jatkaa hedelmätöntä jankkausta juupas eipäs...)
joka kohdassa. Varo vähän, nämä neuvostofanit kohta hyökkäävät. Niitä on muutama.Ei yhtään fiksua.Miten voisikaan?
Hitlerin aluejärjestelyjen yksityiskohtia.
Ukraina ja Krim asutetaan uudelleen saksalaisella väestöllä
Baltia liitettäisiin protektoraattina valtakuntaan.
Bessarabia ja Transnistria siirtyisivät Romanialle sekä Itä-Karjala ilman Kuolaa Suomelle
Edelleen Hitler antoi ohjeet kaikella asiaankuuluvalla varovaisuudella aloitettavista valmisteluista Suomen liittämiseksi osavaltiona Suur-Saksaan.
Tuomo Polvinen Suomi suurvaltojen politiikassa s.9
Kaikki tietenkin edellytti että aatu voittaa.
Kai tälläisten asioiden olemassa olo, totuuden nimissä haittaa ammattitutkijoita.
aina on. Suomen osalta ne ei menneet pidemmälle. Spekulaatiot eivät ole historaa.
En kyllä ymmärrä mitä tuolla on tekemistä minkään sen kanssa, mitä kirjoitin...
jossain joku asia, jonka ymmärrät.
Miksi minä surisin sitä, että sinä olet idiootti? Sinun ongelmasihan se on.
sinulla oli muuten harvinaisen fiksu mielipide, keksitkö ihan itse vai killautiko kaverille. tosi hienoon kommenttiin tosi typerä vastaus.
on se, että teimme erillissrauhan, eikä maata miehitetty, vaikka valvontakomissio monessa asiassa määräilikin ja ylitti valtuuksiaan. Itsenäisyys säilyi, vaikka vaivoin.
Yksi erillissotaa tukeva väittämä on että Mannerheim kieltäytyi osallistumasta Leningradin piiritykseen.
Kuitenkin Kenraali Talvela oli järjestämässä näitä alunperin Englannin maihinnousuun rakennettuja lauttoja Laatokalle sen kautta tapahtuvia huoltokuljetuksia estämään.Noin vuosi sitten nähdyssä TV dokkarissa sekä aiheesta tehdyssä kirjassa väitetään kymmeniä vuosia jatkuneen hengen mukaisesti, että Mannerhein (ja Airo) paheksuivat tätä Talvelan toimintaa mutta sehän on selvä että jos Talvelaa olisi käsketty lopettamaan tämä touhu niin sehän olisi myös tapahtunut.
Tässä näitä varsin raskaasti aseistettuaja maihinnousu lauttoja: http://heninen.net/laatokka-war/suomeksi.htm
Leningradin piiritykseenhän ne oli tarkoitettu, mutta alkusähläykset ja Saksan ja Punaarmeijan painopisteen siirtyminen Stalingradiin muutti sodan ratkaisujen siirtymisen toisaalle.