Talvela ja Leningrad

Suhon saaren taistelusta Laatokalla ei kerrota mitään Jatkosodan historia 1-6 -teoksessa. Teoksessa jotka edustaa sitä "virallista sotahistoriaa". Kyseessähän on ns. Norbackin (RKP) sotahistoria, joka kertoo siistityn version Jatkosodasta.

Suho on mainittu osassa 6, sivulla 78, yhden kerran ja sekin on pienellä tekstillä Laatokan alueen piirroskartassa. Erikoista on havaita kuinka Leningradin huoltoreitit kulkee kahta puolen Suhon saarta. Toki 2 muutakin huoltoreittiä kulkee lähempänä kaupunkia ja Pähkinälinnaa.

Saksalaisten Siebel -tykkilautat ja Italian MAS -torpedoveneet kyllä esitellään ja piirroskarttaan on piirretty jopa hyökkäysreittikin. Taistelukuvaus puuttuu samoin tappiot yms. oleellinen.

Jatkosodan pikkujättiläisessä sen sijaan on kerrottu Laatokan sotatapahtumista sivuilla 662-672. Kirjassa on samanlainen karkea karttapiirros, jossa on nuo huoltoreitit Laningradiin kuvattuna.

Viimeinen syöksy tehtiin kirjan mukaan 21-23.10. 1941 ja siihen osallistui 11 taistelulauttaa ja 13 muuta alusta. Omiksi tappioiksi mainitaan, sivulla 671, kaksi matalikolle kiinni jäänyttä (tykki)lauttaa, yksi tuhoutunut täysosumasta ja yksi hylättiin moottorivian vuoksi (kumma kun ei hinattu?) ja yksi vene. Vihollisen ilmavoimien hyökkäykset saattuetta vastaan torjuttiin omien ilmavoimien toimesta.

Suomen Sota 1941-1945, osat I-XI, kyllä kertoo asiallisesti Suhon taistelun ja sen tarkoitusperänkin, joka oli huollon häiritseminen ja jopa katkaiseminen Leningradiin!
Kirjassa kuvataan kuinka Leningradiin oli vedetty polttoaineputki ja sähkökaapeli etelä-Laatokan yli, tai pikemminkin alitse sen pohjaa pitkin.

Osa 9, sivut 109-122: Sotatoimet Laatokalla

- Lautoilla tehtiin kaikkiaan 7 syöksyä, joista 3 johti taistelukosketukseen vihollisen kanssa.

- Huomattavin yritys tehtiin 22.19.1942 jolloin siihen osallistui 16 erilaista lauttaa ja kuljetusvenettä, joita suojasi 3 MAS -venettä.

- Hyökkäys muuttui saksalaislle pian epäedulliseksi kun muutamat lautat juuttuivat kiinni matalikkoon ja muutamat sai osumia tykistötulessa. 3 lauttaa oli hävitettävä räjäyttämällä ja paluumatkalla tuhottiin itse vielä yksi lautta ja yksi kuljetusvene.

- Syntyneissä ilmataisteluissa pudotettiin 20 lentokonetta, joista LeR 3:n tilille tuli 4 konetta.

- Suhossa kärsityt menetukset ja lähenevä talvi lopettivat saksalaisten ja italialaisten sotatoimet Laatokalla. Alukset siirrettiin pois lukuunottamatta kahta lauttaa, jotka suomalaiset ostivat aseistamattomina ja jotka toimivat Laatokalla sodan loppuun saakka.

Helge Seppälän teos Taistelu Leningradista ja Suomi kertoo mm. Suhon taistelusta.

Tässä on syy miksi sitä ei juurikaan käsitellä suomalaisten ns. virallisissa sotahistorioissa.

"Suomalaiset lähteet ovat vastaavasti kiinnittäneet varsin vähän huomiota Laatokan suunnan operaatioihin kesällä 1942, koska ne viittaavat toimintaan Leningradia vastaan."


Kirjassa on sivuilla 178-200 luku Sotatoimet Leningradin alueella 1942-1943. Siellä on kerrottu kohdassa Sotatoimet Merialueilla s. 190-196, mm. Suhon majakkasaarta vastaan tehty hyökkäys. Laatokan laivasto-osasto teki kaikkiaan 7 syöksyä neuvostoliittolaisten alusten kulkuvesille ja Leningradin huoltoväyliä vastaan. Suhon majakkasaarta vastaan tehty hyökkäys 22.10.1942 oli niistä huomattavin ja siinä saksalaiset menetti 4 tykkilauttaa ja kuljetusveneen. Nauvostoliitto menetti 20 lentokonetta.

Sivulta 195 suora lainaus:

"Neuvostoliittolaiset lähteet * esittävät Suhon taistelusta lähes suurtaistelukuvauksen. Saksalaiset menettivät heidän mukaansa 17 alusta ja 14 lentokonetta. Erityisesti neuvostoliittolaiset lähteet korostavat tämän voiton merkitystä Leningradin kuljetusten onnistumiselle. Suomalaiset lähteet ovat vastaavasti kiinnittäneet varsin vähän huomiota Laatokan suunnan operaatioihin kesällä 1942, koska ne viittaavat toimintaan Leningradia vastaan. Näillä merisotatoimilla ei (s. 196) kuitenkaan ollut sellaista merkitystä, kuin neuvostoliittolaiset korostavat, mutta toisaalta niillä olisi saattanut olla ratkaisevakin merkitys, jos niitä olisi käytetty riittävällä kalustomäärällä ja todellisella tarmolla. Alkanut talvi ja saksalaiten kärsimät tappiot lopettivat saksalais-italialais-suomalaiset merisotatoimet Laatokalla. Alukset siirrettiin pois lukuun ottamatta kahta, jotka toimivat Laatokalla sodan loppuun sasti. Tämän jälkeen Suomen aluetta ei enää käytetty hyväksi sotatoimissa Leningradin yhteyksiä vastaan."


* Platonov s. 221 Piterskij esittää sivulla 329 saksalaisten menettäneen 13 lauttaa ja kuusi venettä.

Ei tuota äärivasemmistolaista maailmankatsomusta voi pitää yllä, ellei valehtele itselleen ja muille. Se siis kuuluu äärivasemmistolaisuuteen väistämättä. Outoa sen sijaan on tuo mainitsemasi tosiasia, että moneen kertaan kumotut räikeät valeet spämmätään uudestaan ja uudestaan. Lieneekö taustalla järjestäytynyttä toimintaa, mene ja tiedä. Kai siellä Rauhanasemalla hamppupäissään pojat unohtavat välillä mitä on tullut minnekin kusetettua...

>>Suhon taistelusta ole "virallisesti" kerrottu mitään.>Suhon saaren taistelusta Laatokalla ei kerrota mitään Jatkosodan historia 1-6 -teoksessa. Teoksessa jotka edustaa sitä "virallista sotahistoriaa". Kyseessähän on ns. Norbackin (RKP) sotahistoria, joka kertoo siistityn version Jatkosodasta.

Suho on mainittu osassa 6, sivulla 78, yhden kerran ja sekin on pienellä tekstillä Laatokan alueen piirroskartassa. Erikoista on havaita kuinka Leningradin huoltoreitit kulkee kahta puolen Suhon saarta. Toki 2 muutakin huoltoreittiä kulkee lähempänä kaupunkia ja Pähkinälinnaa.

Saksalaisten Siebel -tykkilautat ja Italian MAS -torpedoveneet kyllä esitellään ja piirroskarttaan on piirretty jopa hyökkäysreittikin. Taistelukuvaus puuttuu samoin tappiot yms. oleellinen.