Eiköhän me nyt hyödynnetä 1970 luvulla tehty suunnitelma tekojärvestä. Tänäpäivänä on koneita ja kalustoa putsata pohja niin että saamme ruokamullan talteen sekä kaiken energiaksi kelpaavan puutavaran hyötykäyttöön. Tehkäämme kunnollinen virkistysalue tämä luo toimeentuloa.
Tiistelle järvi
Verkotvesille &
762638
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 76
Vanhimmat
pääsis hyödyntämään rantatontteja - pitäiskö jo alkaa karehtia
Eikös siellä Tiistellä päin ole vesirakentamisen erityisasiantuntija, jonka voisi panna puuhaamaan?
Tämä asia pitää ottaa tosissaan. Vesistöistä on pulaa ja sähköä ja säännöstelyä kaupanpäälle.
eihän se olisi kalliskaan.
Euroopan pankeille annettuihin tukiin verrattuna.
anna mulle 30 miljoonaa nii alan rakennuttamaan heti sitä.
Pitäiskö teidän ensiksi ostaa maapohjat ja rakennukset ja sitten vasta rakentaa järveä. Saattaa olla monimutkaisempaa kuin arvvattekaan.
kökällä vaan
Lapua kaipaa työpaikkoja ja elinkeinotoimintaan uusia ulottuvuuksia. Näyttäkäämme koko Suomelle kuinka komean järven osaamme rakentaa. Hirvijärven turvelauttoja emme hyväksy pohja pitää käsitellä huolella.
Viljelijöiden jatkajat hakusessa. Rantatontit ovat jälkipolville paljon arvokkaampia.
Eikös Lapuan keskusta oo jo valmiiksi montos. Ei muutakun päästetään se vettä täyteen. Ei tartte kaivaa.
Sais Nova Parkkikin oikeen rantatontin.
jotta olis järves oikeen pikipohoja.
Maanomistajille luvassa mikäli peltoja lunastetaan alueen hintatason mukaisesti.
Palloiluhallilla nähtiin työllistävä vaikutus. Koneet ja rakentajat oli pääasiassa Lapuan ulkopuolelta.
Maat lunastetaan tuollaisiin hankkeisiin pilkkahintaan, joten ne niistä lottopoteista.
Älä kirjoittele asiasta mistä et tiedä mitään...hinta on käypä hinta kerrottuna * 1,5
On hieman eriluokkaa samoin ammattitaito vaatimus vesitöihin kelpaa kaikki omilla jaloilla seisovat.
tuolaasia olet saanut päähäsi . En usko ennen kuin näen. Kokemus on osoittanut että väkisin ja halvalla menee.
Hoitavat asiallisesti neuvotellen kohtuullisen korvauksen ja maanomistaja saa myydä puutavaran, kannot ja vielä ottaa jälleenmyyntiä varten maa ainekset. Tuleville rakennustonteille tarvitaan penkan kylkeen helvetisti täytemaata sekä ruokamultaa. Eiköhän ne maatalouden tuottajahinnat ole selvinneet jo kaikille. Nyt jos koskaan kannattaa käyttää järkeä. Suurin osa altaan pohjasta on nevapohjaista räseikköä.
Siltikään en ole maitani luovuttamassa asiaan, eikä tunnu olevan naapuritkaan. Hinnoissa olet pahasti hakoteillä, joten sanoisin myymistä lähinnä luovuttamiseksi. No eipä ole pelkoa asian toteutumisesta.
Eivät myönteistä kehitystä estä tulvat kolkuttelevat jo ovella. Kiinteistötunnukset kartalla kertovat on todella paljon myyjiä kuhan hintataso lasahtaa kohilleen loput pakkolunastetaan samoin kuin kaivostouhuissa. Yhteinen hyvä on ratkaiseva rämeeseen ja kitumaahan verrattuna.
Kökkä Kökkä Kökkä
Maisemointeja sekä eri rakennelmia esim, karavaanari beezi a´la Tiistenjoki. kannattaa kökkiä.
Jotta emme unohtaisi yhteisön pyrkimyksiä, todettakoon, että tekojärvi aiheuttaa huolestumista suunniteltaessa organisaation sisäisiä ratkaisumalleja.
Myyjiä ei yleensä löydy. Pakkolunastus on sitten vaikeampi juttu.
Idea tiisten altaasta on hyvä, mutta kallis. Jos valtion saa mukaan ja kaupunki rakennuttaa voimalan lapuan energialle, niin asiaa voisi jopa harkita. nykyinen suunnitelma pitää sisallään penkereitä lapuan keskustaan, joka ei hyvältä kuulosta.
Lapuan Sähköstä luopumisen jälkeen kaupunki ei voimaloita rakennuta. Utopistinen haave.
mutta lapuan energia voi, tuottaahan se nyt jo sähköä, mikä siis estää sitä rakentamasta vesivoimalaa?
On pääteema ja Pekkarointi sähkö tulee samalla. Hanke voidaan toteuttaa ilman Lakajoen vesiä pysyy kosket entisellään. Mäkelänkosken ja Hourun voimala pyörii jatkuvasti täysillä ku vesi ei karkaa keväällä tulvaluukuista.
Nimenomaan, se hyödyntää myös niitä kahta pienempää voimalaa kun vettä riittää pidemmälle aikavälille keväällä, eikä vesi virtaa ohi.
silakat joulukaloiksi. Energialla tää hanke ei tulisi ikinä maksuun. Mutta onhan niitä muita arvoja, tulvasuojelu, elohopeahauet yms
Kaivinkoneita ja maanajoon sopivaa kalustoa löytyy läheltä. Samalla saadaan vesikuutioita mahtumaan enempi. Elohopea johtuu mätänevistä puu ja kasvijätteistä. Tekojärviä tehtäessä on useinkin ollut kiire nostaa se vesi nopsaan putsaamisen kustannuksella. Katsokaapa tuolta elykeskuksen sivuilta aiheeseen liittyvät muut suunnitelmat.
Eihän se voimala 30 miljoonaa maksaisi, vaan itse allas. Voimalan hintaa ei ole määritelty mitenkään tuossa suunnitelmassa. Lapuan energiahan ei siinä siis maksaisi kuin voimalan jonka omistaisi, ja näin voimalan tuotto jäisi sentään lapualle ja sähköntuotantohan ei vesivoimalalla maksa juuri mitään voimalan rakentamisen jälkeen. Sähkönhinta on kaiken lisäksi menossa ylöspäin, jolloin hyöty kasvaa entisestään.
http://www.energia.fi/content/root content/energiateollisuus/fi/julkaisut ja tutkimukset/liitteet/voimaa vedestä 2007 final nettiversio 080208.pdf?SectionUri=/fi/julkaisut ja tuolta sivulta 116 eteenpäin tiisten altaasta. Energian lisäys noin 15TWh vuodessa, ja sen kun kertoo 50€/MWh tekee vuosituotannon arvoksi noin 750000€, ja tuo 50€/MWh on talvisaikaan pahasti alakanttiin laskettu. Tämän hetken hinta -> Elspot -> http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
Korjaan vuosituotannon 15GWh, eli 15000MWh
Kukas Lapuan energian omistaa?
Eiköhän tuollaiselle urakalle olisi tulijoita paljon, joten lapualaiset koneet ei olisi itsestään selvyys.
lapuan kaupunki, joka siis saisi osinkoina voimalasta saatavat tuohet.
Niin ja takaa yrityksen lainat, joka taas vie pohjaa kaupungin toiminnalta. Jep, hyvä idea.
miten se vie pohjaa kaupungin toiminnalta? epäiletkö LE:n maksukykyä?
Pyörii 24 h. vuorokaudes samoin Uusikaarlepyyn voimalaitos saa tasaiseen tahtiin vettä. Ohan se nyt todellista bisnestä verrattuna Simpsiön ja palloiluhalli touhuihin sinnekkin muuten tarvitaan sähköä. Haikeudella muistelkaamme Lapuan sähkön aikoja. Olemassa olevat voimalat ovat pieniä mutta nekin olivat suuria silloin, kun piti saada nopeasti patruunoita valmistettua. Mikäli uusi vesivoimala rakennetaan on myös mahdollista rakentaa puuta polttava voimala lähistölle jalostamaan vesisähköä ja höyryturbiini tuottaa lissää virtaa.
No sähän varsinainen asiantuntija olet, voimalat ei käy hourunkoskella ja mäkelänkoskella läheskään 24/7, mutta tuottoisia ovat kyllä. Koska tahansa on mahdollista perustaa puuta polttava laitos, ei se vesivoimalaa vaadi.
Muuten kävisi teoriassa. 2 uutta voimalaa (Vesi ja puu), jotka tukevat toisiaan olisi kova sana ku tukia aletaan pyytämään. Molemmat tuottaisivat vihreää energiaa päivän trendi.
Kuten useat takaukset yleensä vaikuttavat.
kaupungilla sitten rahahuolia? velan taso ei ole vielä huono, ja maksukyky on hyvä. ja vesivoima on puoli ilmaista ja tuotannolla saa velan äkkiä pois ja sen jälkeen se on kaupungin kassaan plussaa joka vuosi yli puoli milliä.
Tämän jälkeen näytetään kuinka työpaikat luodaan alueilla missä ainut tapahtuma on kissankävely tiän yli. Suuret kuviot työllistää ja antaa myös valtionapuja rahoitukseen.
Kissankävely tien yli 😂
Järvi ja voimala rakenteille vaan, lapuahan yrittää olla energiaomavarainen ja energia asiantuntija concerto hankkeilla ja ties millä, tuoltahan saisi energiaomavaraisuuttakin nostettua saasteettomalla tavalla, ja tulvansuojelun osalta selvästi tehokkaampi kuin aiotut halvemmat suunnitelmat.
On mahdollista jakaa vedenalle jääneiden maiden omistajille esim, metsästys ja kalastusseuran kautta vuokrana. Ei ole mikään temppu laskea paljonko hehtaarin päällä on vettä, kun korkeuskäyrät näkyy kartalla.
Tuo ei sitten ole mahdollista
Metsästysseura myy 300 päiväkorttia a, 50 e = 15 000 e. Kalastusseura myy 350 vuosikorttia a,20 e = 7000. Varovasti laskettuna 22 000 e vuosi venepaikat, vaunupaikat, takkapuidenmyynti, lumityöt, kiinteistöverot vapaa-ajan asunnoista, kioskimyynti, luhurikka, kyläkauppaan asiakkaita, rakennus, sähkö, lvi työt, jne.
Oliskohan sunkin aihetta käväästä tutkimas maailmanmenoa lapuaakin erempää.Ja muuten nyt on jo vuosi 2011 jos et ole vielä huomannu.
Sie se et ole Sheikkiä kauempana kävässy. Taidat olla niita tunkiontakana lusikoovia.
Kannattaa lähteä Vappuajelulle Mäkelänkoskelle paistelemaan laavulle makkaroita. Samalla voi ihailla 1930 luvulla rakennettua voimalaitospatoa siinä on otettu huomioon myös puutavaran uitto mahdollisuus. Hirvittävä energia määrä on laskettu yli 70 vuotta tulvavesien mukana ohi turbiinin. Kesäaikana ei sitten piisaakkaan vettä kuivina kesinä.
Löytyykö keneltäkään suunnitelma kartta altaasta (Tarkempi kuin elykeskus suunnitelmis näkyy) linkittäkää näkyviin tai tehkää lehtijuttu. Kartan tulisi olla helpommin luettavassa mittakaavassa esim, 1: 20 000
Jos olisit jaksanu lukea enemmän tätä ketjua nii olisit nähny heti... siinä on karttaa altaasta, piti selata muistaakseni reilu sata sivua... http://www.energia.fi/content/root content/energiateollisuus/fi/julkaisut ja tutkimukset/liitteet/voimaa vedestä 2007 final nettiversio 080208.pdf?SectionUri=/fi/julkaisut
Tuo 60 luvulla väännetty ei mene läpi se peittää liikaa peltoja. Loivasti kohoava pohja jättää säännöstelyssä haisevan rapakon näkyviin ei hyvä.
pohjaa saa kaivettua toki, ja tuskin sitä muutenkaan rakennettaisiin ainoastaan vallien avulla.
paljon putsata altaanpohjaa, kun alueella on tietääkseni paikoin turvetta metritolkulla. Alue kannattaisi ottaa ensin turvetuotantoon , tulisin nekin hyödyksi.
Ajetaan pohjalta aumalle penkan kuivalle puolelle ja poltetaan ajankans heleppoa ku heinänteko. Samalla tulee syvyyttä lisää.
tiiste järveksi......
ensin ne Honkimäjen pururadan valot pois, jäävät muuton veden alle. Ja joku ne sieltä kumminkin varaastaas, eiku lainaas.
Kalliot ovat vaste tehdään syvä ja kapeampi niin ettei elinkeinot vaarannu kohtuuttomasti.
Miehen kaa joka oli Kemijokeá leventäny siitä voimalaitos padon yläpuolelta. Sanoi 7m3 meni kauhaan jep silloin aikoinaan vaijeri värkeillä.
oottako te aivan tyhymiä vissihi ootta ku johonki tiistelle rakentaa järvi ei tuu kuulkaa mitäää
minnekkäs sitten pitäisi rakentaa? mikä olisi parempi tulvansuojelun, voimalan, ja sijaintinsa kannalta?
Kannatetaan. Reilunkokoinen hiekkaranta sitten Tiistenjoen ja/tai kantatie 66:n puoleiselle rannalle ehdottomasti! Koska järvi tulee hieman syrjään Tiistenjoen keskustasta alueelle, johon pääsee nykyisin vain
metsäteitä pitkin, tulisi tietenkin rakentaa myös uusi päällystetty tie ja uusi silta joen yli niin että rannalle
pääsee suoraan 66:lta.
Sähkökeneraattori padolle, niin hanke etenee valtion avulla.
Altaanpohjan puutavaramäärien arviointi. Hieman mietityttää tilaako metsänhoito suunnitelman vai ei.
Koskelankyläänkin rahageneraattori Hipin altaan padolle.
Toimeksi vaan. Euroopan kyläkehitysrahaa hakemaan kiiruumman kaupalla.
Hanke pitää viestiä kunnolla, jotta sen parhaat puolet tulee esiin eikä
nämä marinamaakarit pääse heti otsikoita valtaamaan.
Kantatie 66 ja Alajärventien välimaastossa on kallioiden välit täynnä vetisiä nevoja. Tämmöinen vaihtoehto tekisi kirkonkylän metsänomistajista miljonäärejä järvestä tulisi myös luonnonjärven kaltainen korkeuskäyrien mukaan mutkainen ranta saarineen.
Metsästysmaja valmiina rantatontilla kuhan vaan sinne tehdään tekojärvi.
tehkää ny se järvi vaan älkääkä pelleilkö jollain irrotettavilla penkereillä! http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2011/02/kuortane_ei_innostu_lapuan_tulvasuunnitelmista_2375420.html
kuortane tosiaan päätti että ei pinnan vaihtelua suuremmaksi kuortaneenjärvessä, ja että tekojärvet on tulvansuojeluun tarkoitettu. kiitos kuortane, ehkä tänne vielä se järvi tehdään.
Hipinaltaalla on valmis pato,
vain generaattoria puuttuu.
Vattenfall herätys !