Eduskunta vaalien lähestyessä on ehkä aiheellista selvittää, onko Jumala insinööri vai juristi? Sitä, että Hän olisi insinööri, puoltaa se, että hän nysväsi maailman kasaan kuudessa päivässä. Moinen urakka vaatii ilmiselvästi insinöörin taitoja. Puhumattakaan siitä, että maailman luotuaan Jumala otti Aatamilta pätkän kylkiluuta ja tekaisi siitä Eevan. Eivät taida moiset uroteot juristilta sujua?
Toisaalta saatuaan kaiken valmiiksi ja katseltuaan hetken insinöörityönsä tuloksia, Jumala huomasi, että meno oli joltisenkin sekavahkoa. Järjestystä saadakseen Hän kirjoitti pikaisesti maailman ensimmäisen lakikirjan, kymmenen käskyä. Joten kai Hän sitten on myös juristi.
Maailman ja ihmisten luomisen jälkeen insinöörit ovat vuorostaan luoneet miljoonia uusia tuotteita ja juristit miljoonia uusia lakeja suojellakseen ihmisiä insinöörien keksinnöiltä. Tasapeli, arvelee Veijo, sillä ennen kuin noita miljoonia uusia tuotteita ja lakeja ryhdyttiin urakoimaan, ihmiset asuivat Paratiisissa. Eli ennen insinöörejä ja juristeja kaikki oli paremmin.
Nyt sitten kun maailma on suloisessa sotkussa, yrityksissä tarvitaan insinöörejä ja juristeja. Haulikkohäät, sanoisi Veijo. Kovin suurta rakkautta liitossa ei ole, mutta toimeen on tultava. Kumpi tahansa pystyy tekemään toisen elämän helvetiksi, jos sille päälle sattuvat. Joskus tahallaan ja joskus tahtomattaan.
Kovin suurta rakkautta liitossa ei ole, mutta toimeen on tultava.
Otetaan esimerkiksi vaikka kännykkä. Kun se oli vain puhelin, insinöörit pystyivät sopimaan standardeista ja lisensioimaan patenttinsa ristiin.
Nyt kun kännykästä on tullut nettialusta ja viihdekapula, peli on muuttunut. Kännykänvalmistajat joutuvat maksamaan rojalteja muille toimijoille noin 200–300 patentista, saadakseen kapulaan haluamansa ominaisuudet.
Nuo rojaltit maksavat suunnilleen puolet siitä, mitä kännykän rauta maksaa. Taitava juristi pystyykin pienentämään kännykän kustannuksia melkein yhtä paljon kuin taitava insinööri. Joillekin insinööreille se ei vielä ole valjennut. Tästä on ollut seurauksena patenttisota kännykän valmistajien välillä.
Ajatusmaailmojen erilaisuus johtuu osaksi siitä, että fysiikan lait ovat kansainvälisiä, mutta juristien lait paikallisia. Maan vetovoima on kaikkialla maailmassa samalla korkeudella vakio, mutta kuluttajasuoja, tuotevastuu tai patenttisuoja vaihtelevat eri maissa.
Siksi insinöörit ymmärtävät toisiaan, riippumatta missä päin töitään tekevät. Juristit ymmärtävät toisaalta sen että eri maissa on eri lait, mikä tuntuu insinööreistä turhan monimutkaiselta.
Onnellinen parisuhde insinöörin ja juristin välillä perustuu siihen, että kumpikin yrittää ymmärtää toistaan, vaikka vaikealta tuntuisi. Juristin tehtävä on hellävaraisesti estää insinööriä joutumasta pulaan ja pelastaa tämä mahdollisimman pienin vahingoin, kun hän kuitenkin pulaan joutuu. Insinöörin tehtävä on kehittää ja valmistaa sellaisia tuotteita, joita pystyy myymään asiakkaille juristin tekemistä kaiken suojaavista sopimusmalleista huolimatta.
Täydellistä tuotetta tai täydellistä sopimusta ei ole reaalimaailmassa. Kumpaankin sisältyy aina riski. Yhteistyöllä yhteenlaskettu riski voidaan minimoida.
Toisaalta saatuaan kaiken valmiiksi ja katseltuaan hetken insinöörityönsä tuloksia, Jumala huomasi, että meno oli joltisenkin sekavahkoa. Järjestystä saadakseen Hän kirjoitti pikaisesti maailman ensimmäisen lakikirjan, kymmenen käskyä. Joten kai Hän sitten on myös juristi.
Maailman ja ihmisten luomisen jälkeen insinöörit ovat vuorostaan luoneet miljoonia uusia tuotteita ja juristit miljoonia uusia lakeja suojellakseen ihmisiä insinöörien keksinnöiltä. Tasapeli, arvelee Veijo, sillä ennen kuin noita miljoonia uusia tuotteita ja lakeja ryhdyttiin urakoimaan, ihmiset asuivat Paratiisissa. Eli ennen insinöörejä ja juristeja kaikki oli paremmin.
Nyt sitten kun maailma on suloisessa sotkussa, yrityksissä tarvitaan insinöörejä ja juristeja. Haulikkohäät, sanoisi Veijo. Kovin suurta rakkautta liitossa ei ole, mutta toimeen on tultava. Kumpi tahansa pystyy tekemään toisen elämän helvetiksi, jos sille päälle sattuvat. Joskus tahallaan ja joskus tahtomattaan.
Kovin suurta rakkautta liitossa ei ole, mutta toimeen on tultava.
Otetaan esimerkiksi vaikka kännykkä. Kun se oli vain puhelin, insinöörit pystyivät sopimaan standardeista ja lisensioimaan patenttinsa ristiin.
Nyt kun kännykästä on tullut nettialusta ja viihdekapula, peli on muuttunut. Kännykänvalmistajat joutuvat maksamaan rojalteja muille toimijoille noin 200–300 patentista, saadakseen kapulaan haluamansa ominaisuudet.
Nuo rojaltit maksavat suunnilleen puolet siitä, mitä kännykän rauta maksaa. Taitava juristi pystyykin pienentämään kännykän kustannuksia melkein yhtä paljon kuin taitava insinööri. Joillekin insinööreille se ei vielä ole valjennut. Tästä on ollut seurauksena patenttisota kännykän valmistajien välillä.
Ajatusmaailmojen erilaisuus johtuu osaksi siitä, että fysiikan lait ovat kansainvälisiä, mutta juristien lait paikallisia. Maan vetovoima on kaikkialla maailmassa samalla korkeudella vakio, mutta kuluttajasuoja, tuotevastuu tai patenttisuoja vaihtelevat eri maissa.
Siksi insinöörit ymmärtävät toisiaan, riippumatta missä päin töitään tekevät. Juristit ymmärtävät toisaalta sen että eri maissa on eri lait, mikä tuntuu insinööreistä turhan monimutkaiselta.
Onnellinen parisuhde insinöörin ja juristin välillä perustuu siihen, että kumpikin yrittää ymmärtää toistaan, vaikka vaikealta tuntuisi. Juristin tehtävä on hellävaraisesti estää insinööriä joutumasta pulaan ja pelastaa tämä mahdollisimman pienin vahingoin, kun hän kuitenkin pulaan joutuu. Insinöörin tehtävä on kehittää ja valmistaa sellaisia tuotteita, joita pystyy myymään asiakkaille juristin tekemistä kaiken suojaavista sopimusmalleista huolimatta.
Täydellistä tuotetta tai täydellistä sopimusta ei ole reaalimaailmassa. Kumpaankin sisältyy aina riski. Yhteistyöllä yhteenlaskettu riski voidaan minimoida.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.