Talvisodan aikaiset Moskovan pakkorauhan rajat 1944 syksyllä oli selkeä kosto menneistä. Englanti tavallaan petti Suomen Teheranissa 1943 kostoksi maaliskuun 1940 takia! Silloinhan Suomi teki rauhan vastoin Englannin ja Ranskan toiveita päästä Pohjolaan mellastamaan. Ei kait ne oikeasti olisi alkaneet sotimaan NL:n kanssa, vaan halusivat Saksan takia pohjoisen rintaman. Muistissahan oli 1. MS:n aikainen Saksan tulo Suomeen ja Englantilaisten oleskelu Muurmanskissa tulppaamassa Saksan pyrkimyksiä maailman merille kauppasaarron murtamiseksi!
Länsi halusi Suomelle kovat rauhanehdot
Torstai 20.1.2011 klo 12.31
Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 piirsi ahtaat rajat Suomen sodanjälkeisten Puolustusvoimien miesmäärälle, varustukselle ja toiminnalle.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011012013039808_uu.shtml
Ylimääräinen varustus piti luovuttaa Neuvostoliitolle ja Britannialle tai tuhottava.
Sopimuksen kieltämä ylijäämämateriaali vastasi Tapio Koskimiehen mukaan maavoimien sodan ajan eli noin 15 divisioonan aseistusta.
Suomessa luultiin pitkään, että Pariisin sopimuksen tiukat sotilaalliset rajoitukset olivat nimenomaan Neuvostoliiton tahto. Ankaria rajoituksia Suomen ja Balkanin niin sanotuille satelliiteille vaativat kuitenkin länsivallat. Niiden taka-ajatuksena oli, ettei näistä Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvista maista tulisi puna-armeijan vahvistuksia seuraavassa sodassa.
Itse asiassa Neuvostoliitto olisi ollut valmis rajoitusten lieventämiseen ja Suomen osalta jopa niiden poistamiseen.
Vuonna 1948 solmitun YYA-sopimuksen avulla Neuvostoliitto sitten lievensi rauhansopimuksen ehtoja Suomen osalta. Sopimushan velvoitti Suomen puolustamaan aluettaan Saksan tai sen kanssa liitossa olevan maan hyökätessä Suomeen tai Suomen kautta Neuvostoliittoon. Koskimiehen mukaan tällaista lännen hyökkäyksen torjuntaa suomalaiset suunnittelivat ja harjoittelivat omin voimin 1950-luvulla.
STT
Länsi halusi Suomelle kovat rauhanehdot
Torstai 20.1.2011 klo 12.31
Pariisin rauhansopimus vuodelta 1947 piirsi ahtaat rajat Suomen sodanjälkeisten Puolustusvoimien miesmäärälle, varustukselle ja toiminnalle.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2011012013039808_uu.shtml
Ylimääräinen varustus piti luovuttaa Neuvostoliitolle ja Britannialle tai tuhottava.
Sopimuksen kieltämä ylijäämämateriaali vastasi Tapio Koskimiehen mukaan maavoimien sodan ajan eli noin 15 divisioonan aseistusta.
Suomessa luultiin pitkään, että Pariisin sopimuksen tiukat sotilaalliset rajoitukset olivat nimenomaan Neuvostoliiton tahto. Ankaria rajoituksia Suomen ja Balkanin niin sanotuille satelliiteille vaativat kuitenkin länsivallat. Niiden taka-ajatuksena oli, ettei näistä Neuvostoliiton etupiiriin kuuluvista maista tulisi puna-armeijan vahvistuksia seuraavassa sodassa.
Itse asiassa Neuvostoliitto olisi ollut valmis rajoitusten lieventämiseen ja Suomen osalta jopa niiden poistamiseen.
Vuonna 1948 solmitun YYA-sopimuksen avulla Neuvostoliitto sitten lievensi rauhansopimuksen ehtoja Suomen osalta. Sopimushan velvoitti Suomen puolustamaan aluettaan Saksan tai sen kanssa liitossa olevan maan hyökätessä Suomeen tai Suomen kautta Neuvostoliittoon. Koskimiehen mukaan tällaista lännen hyökkäyksen torjuntaa suomalaiset suunnittelivat ja harjoittelivat omin voimin 1950-luvulla.
STT
Vastaukset 8
Vanhimmat
Miten Englanti petti Suomen Teheranissa? Britania oli julistanut sodan Suomelle jo v.1941, joten itse asiassa oltiin vihollisia ja yleensä viholliselle asetetaan tiukat ehdot.
"Suomessa lultiin pitkään, että Pariisin sopimuksen tiukat sotilalliset rajoitukset olivat nimenomaan Neuvostoliiton tahto."
Niinhän sitä luultiin. Myös kommunistit luulivat niin ja sen vuoksi vastustivat Pariisin rauhansopimuksen sotilaallisten rajoitusten poistamista tai lieventämistä. Mikä olisi ollut kommunistien asenne maanpuolustusta kohtaan, jos olisivat tieneet asian todellisen laitan?
Yhtä asiaa kuitenkin aloin ihmetelemään: Miten YYA-sopimuksen solmiminen auttoi NL lieventämään rauhansopimuksen ehtoja Suomen kohdalla? Mitään lievennyksiähän ei oikeastaan tullut YYA-sopimuksen aikana. Ei saatu hankia edes pommikoneita tms.
>Miten YYA-sopimuksen solmiminen auttoi NL lieventämään rauhansopimuksen ehtoja Suomen kohdalla?<
YYA-sopimuksessa Suomi sitoutui puolustamaan aluettaan KAIKIN KÄYTETTÄVISSÄ OLEVIN VOIMIN!
Se tarkoitti juuri sitä ja siksi Suomen reservi oli suurimmillaan tuona aikana. Aseita ja varusteita pidettiin noin 600 000 miehen armeijaa varten. Siis ainakin jonkinlainen henkilökohtainen ase löytyi tuolle määrälle.
HETI kun YYA-sopimuksesta sanouduttiin irti Neukkulan mentyä konkurssiin, niin Suomi alkoi pienentämään reservien määrää ja varusteita. Nyt se lienee jossain 250 000 kieppeillä.
Huvittavaa on ettei aikoinaan, siis 1944, Suomen 16 divisioonaa ja 6 prikaatia meinanneet riittää EDES VKT -aseman puolustamiseen Kannaksella ja U-aseman pitämiseen Karjalassa. Lisänähän oli vielä saksalaiset joukot eli noin 6-7 divisioonaa yli puolta Suomea puolustamassa.
1 artikla sanelee sen tärkeimmän asian, koska "naapurin avusta" haluttiin pysyä irti, sattuneesta syystä...
Sitäpaitsi neukut taisi myydä tuon takia Suomeen aseitakin niin innokkaasti.
http://fi.wikipedia.org/wiki/YYA-sopimus
1 artikla
Siinä tapauksessa, että Suomi tai Neuvostoliitto Suomen alueen kautta joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi Saksan tai muun sen kanssa liitossa olevan valtion taholta, Suomi uskollisena velvollisuuksilleen itsenäisenä valtiona tulee taistelemaan hyökkäyksen torjumiseksi. Suomi kohdistaa tällöin kaikki käytettävissään olevat voimat puolustamaan alueensa koskemattomuutta maalla, merellä ja ilmassa ja tekee sen Suomen rajojen sisäpuolella tämän sopimuksen määrittelemien velvoitustensa mukaisesti tarpeen vaatiessa Neuvostoliiton avustamana tai yhdessä sen kanssa.
Yllä mainituissa tapauksissa Neuvostoliitto antaa Suomelle tarpeen vaatimaa apua, jonka antamisesta Sopimuspuolet sopivat keskenään.
Saksalaiset puollustivat Pohjoista kuten oli sovittu. Joukot riittivät juuri ja juuri U-aseman pitämiseen ja VKT-linjan puollustamiseen.
Älä puhu ryssä paskaa! YYA-sopimuksen aikana oli kummaltakin puolelta rajoituksia. Ei saannut olla sukellusveneitä tai pommikoneita.
Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen Yhdysvalloista tuli maailman poliisi mikä teki pienten maiden armeijat täysin yhdentekeviksi.
Paskoja aseita möivätkin. Onneksi yhteiset puollustusharjoitukset saatiin sentään estettyä. Siitä Sutelalle ja Kekkoselle pisteitä.
Kekkosen kohokohdat on neutraalius Vietnamin sodan aikana ja yhteisten puollustusharjoitusten estäminen Neuvostoliiton kanssa.
YYA-sopimus oli vain yksi sopimus. Pariisin rauha ja YYA tavallaan osoitti että Suomi oli Moskovan ja Washington RUMIEN juutalaisten valvonnassa ainakin vuoteen 1991 asti.
"YYA-sopimuksen aikana oli kummaltakin puolelta rajoituksia"
Rauhansopimus kielsi Suomelta ohjusaseistuksen, koska 1948 moinen katsottiin lähinnä hyökkäykselliseksi. Tekniikka kehittyi kuitenkin ja ohjusaseet alkoivat saada myös puolustuksellista roolia.
NL vastusti Suomen suunnitelmia hankkia pst-ohjuksia 60-luvulla, mutta länsi taas halusi Suomen parantavan puolustuskykyään jotta NL ei voisi ihan vapaasti rellestää maassamme esim. Pohjois-Norjaan koukaten. Lopulta lupa tuli ja Suomelle sallittiin pst-ohjukset joita hankittiin ensimmäiseksi Britanniasta.
Vastaavasti taas NL halusi Suomen parantavan ilmapuolustustustaan, koska maamme oli käytännössä vapaa lentoreitti lännen pommikoneille; niinpä Britannia alkuun vastusti ajatusta, mutta myöhemmin myöntyi ja niin Suomi sai ekat IT-ohjukset neukuista 70-luvulla.
Britit halusivat rajoituksia koska pelkäsivät Suomen joutuvan osaksi Neuvostoliittoa. Mistään pettämisestähän ei ollut kysymys kuten valheellisesti väität. Churchill nimenomaan vaati Stalinia jättämään Suomen itsenäiseksi.