Lukekaa HS-sunnuntaisivut.
Juu, työnantajilla käsitys ilmeisesti, että koko kansa pääsee lukemaan tekstit, ja vieläpä ulkomaita myöten kansalaiset, vieraan valtion edustjatkin saavat tietää, mitä joku yksittäinen ihminen kirjoittaa. Yksittäisen ihmisen sanoilla on siis merkitystä, vaikka olisi vain luudankäyttäjä.
Juu, jossain oppikirjassa sanotaan, että pitäisi enemmänkin miettiä tilanteita kuin ihmisiä - eli siis, näissäkin pitäisi miettiä tilannetta joka pistää kirjoittamaan, mutta sen sijaan loukkaannutaan ja heitetään ihminen pois. Ihmisillä ei saa olla mielipiteitä. Ja ollaan niin olevinaan oppineita ja sivistyneitä, vaan eihän ne opit päässä ole, vaan kirjoissa. Itsellänikin - hah.
Juu, tämäkin vielä. Ollaan olevinaan niin valveutuneita ihmisten psykologiasta, ryhmän sosiaalisuudesta jne. Mutta siis, eikös niissä psykologioissa sanota että ryhmässä on erilaisia tyyppejä, on aktiivisia, johtajia, seurailijoita, tarkkailijoita jne. Mutta siis vaikka olisi nämä jutut luettu, niin siltikin ollaan sitä mieltä, että ryhmässä kaikkien pitää olla aktiivisia ja sosiogrammin pitäisi olla varsinainen viivojen sekamelska. Joopa joo. Jos ei ole kovin ns. sosiaalinen, niin ei kuulemma ole ryhmään sitoutunut - eikä tietenkään työhönsä ja tehtäväänsä sitoutunut. Ihmiset ovat erilaisia - jooo.
Joo, joo. Olen kirjoittanut, vaan en facebookiin, minua rangaistaan.... Mutta ei se mitään, minä olenkin sopeutumaton ja harvinaisen tyhmä!
Myös työpaikan sisällä sallitaan kaikenlainen epäasiallinen käyttäytyminen, toisten loukkaaminen, mutta nehän taas eivät ole työnantajan asioita lainkaan.... Työnantaja tokaisee, että heillä ei ko. tyyppisiä epäasiallisuuksia esiinny... Eli työnantaja on tosi ylpeä asiallisesta, sivistyneestä ja hyvin käyttäytyvästä työväestään!
Kiitos, ja näkemiin!
Juu, työnantajilla käsitys ilmeisesti, että koko kansa pääsee lukemaan tekstit, ja vieläpä ulkomaita myöten kansalaiset, vieraan valtion edustjatkin saavat tietää, mitä joku yksittäinen ihminen kirjoittaa. Yksittäisen ihmisen sanoilla on siis merkitystä, vaikka olisi vain luudankäyttäjä.
Juu, jossain oppikirjassa sanotaan, että pitäisi enemmänkin miettiä tilanteita kuin ihmisiä - eli siis, näissäkin pitäisi miettiä tilannetta joka pistää kirjoittamaan, mutta sen sijaan loukkaannutaan ja heitetään ihminen pois. Ihmisillä ei saa olla mielipiteitä. Ja ollaan niin olevinaan oppineita ja sivistyneitä, vaan eihän ne opit päässä ole, vaan kirjoissa. Itsellänikin - hah.
Juu, tämäkin vielä. Ollaan olevinaan niin valveutuneita ihmisten psykologiasta, ryhmän sosiaalisuudesta jne. Mutta siis, eikös niissä psykologioissa sanota että ryhmässä on erilaisia tyyppejä, on aktiivisia, johtajia, seurailijoita, tarkkailijoita jne. Mutta siis vaikka olisi nämä jutut luettu, niin siltikin ollaan sitä mieltä, että ryhmässä kaikkien pitää olla aktiivisia ja sosiogrammin pitäisi olla varsinainen viivojen sekamelska. Joopa joo. Jos ei ole kovin ns. sosiaalinen, niin ei kuulemma ole ryhmään sitoutunut - eikä tietenkään työhönsä ja tehtäväänsä sitoutunut. Ihmiset ovat erilaisia - jooo.
Joo, joo. Olen kirjoittanut, vaan en facebookiin, minua rangaistaan.... Mutta ei se mitään, minä olenkin sopeutumaton ja harvinaisen tyhmä!
Myös työpaikan sisällä sallitaan kaikenlainen epäasiallinen käyttäytyminen, toisten loukkaaminen, mutta nehän taas eivät ole työnantajan asioita lainkaan.... Työnantaja tokaisee, että heillä ei ko. tyyppisiä epäasiallisuuksia esiinny... Eli työnantaja on tosi ylpeä asiallisesta, sivistyneestä ja hyvin käyttäytyvästä työväestään!
Kiitos, ja näkemiin!
Vastaukset 1
Vanhimmat
viitatun artikkelin kanssa sisällötään.
Mutta voidaan kai sanoa, että työpaikalla ongelmissa työnantajaa ei kiinnosta yksittäisen henkilön epäasiallisuuksien kohteeksi joutuminen - yhdentekevää - sen sijaan jos yksittäinen henkilö, mitättömässä työtehtävässäkin oleva, kirjoittaa facebookiin suljetun ystäväpiiriinsä (toki piirin laajenee, kun nämä viestivät taas omille ystävilleen) jotain työaikan olosuhteista, niin sittenpä rupeaakin kiinnostamaan työnantajaa eli yhdellä yllättäen onkin merkitystä, sillä loukatuksi joutuu sitten arvostelun kohteeksi itsensä kokeva yksittäinen henkilö!
Näin.
Että näin asian ulkopuolelta terveiset, vaikkei terveisten kohde tätä luekaan: "Mitäs nyt kuuluu?"
Taisi tilanne muuttua taas, kun kuulemisen subjektikin muuttui!
Ei välii.......