"Ketä uskoisi, tilastoja Suomen suuresta köyhien määrästä vai lukuisia eri kirjoittajia, jotka vähättelevät ongelmaa? Joidenkin kolumnistien mielestä köyhyystilastot ovat vain propagandaa.
Ehkä ongelman vähättelijät voi jättää omaan arvoonsa, ottaen huomioon, että he ovat järjestäen hyvätuloisia. Entä pidentyneet leipäjonot, onko jonoissa vain ilmaista ruokaa hakevia?
Suurimpia syitä olla puuttumatta köyhyyteen on juuri se ettei ongelmaa nähdä. Onko osalla hyväosaisista jotenkin huono omatunto, kun he eivät halua myöntää nykyistä tilannetta? Onko pelkona, että jos köyhyyteen todella puututtaisiin, niin hyväosaiset joutuisivat luopumaan jostain?
Lapsiperheiden köyhyys on moninkertaistunut 90-luvun alusta lähtien. Voisiko asialle tehdä jotain?
Lapsiperheiden huonoon asemaan vaikuttaa usein vanhempien työttömyys. Voisiko esimerkiksi toimeentulotukea myönnettäessä olla vähentämättä lapsilisien vaikutusta maksuja myönnettäessä?
Sata-komiteassa oli viime vuonna ehdotus toimeentulotuen maksun siirtämisestä Kelaan. Eipä onnistunut, vaikka oli köyhyyden vastainen vuosi.
Ruiskukkatyöväenvihermyrkkykykypuolue, joka on kaikkien ystävä ja kuuntelee kaikkia laittoi hanttiin maksun siirtämisestä Kelaan. Pelkona oli tuen hakijoiden määrän kasvu ja maksujen nouseminen.
Jokainen ajaa loppujen lopuksi omien äänestäjiensä etuja - eli omilta olisi pitänyt jostain vähentää. Köyhyysongelma olisi ratkaistavissa. Työtä on toki luotava ja edellytykset työhön oltava kunnossa.
Osan kansasta tulisi ensin ottaa "köyhät näkökentästään suodattavat" -lasit pois silmiltään, myöntää ongelma, ja tehdä arvomaailmaansa täyskäännös - muuten ongelma ei poistu.
Marianne Koivisto
Kanta-Hämeen Perussuomalaiset"
http://www.perussuomalaiset.fi/mielipiteet/?issue=744
Ehkä ongelman vähättelijät voi jättää omaan arvoonsa, ottaen huomioon, että he ovat järjestäen hyvätuloisia. Entä pidentyneet leipäjonot, onko jonoissa vain ilmaista ruokaa hakevia?
Suurimpia syitä olla puuttumatta köyhyyteen on juuri se ettei ongelmaa nähdä. Onko osalla hyväosaisista jotenkin huono omatunto, kun he eivät halua myöntää nykyistä tilannetta? Onko pelkona, että jos köyhyyteen todella puututtaisiin, niin hyväosaiset joutuisivat luopumaan jostain?
Lapsiperheiden köyhyys on moninkertaistunut 90-luvun alusta lähtien. Voisiko asialle tehdä jotain?
Lapsiperheiden huonoon asemaan vaikuttaa usein vanhempien työttömyys. Voisiko esimerkiksi toimeentulotukea myönnettäessä olla vähentämättä lapsilisien vaikutusta maksuja myönnettäessä?
Sata-komiteassa oli viime vuonna ehdotus toimeentulotuen maksun siirtämisestä Kelaan. Eipä onnistunut, vaikka oli köyhyyden vastainen vuosi.
Ruiskukkatyöväenvihermyrkkykykypuolue, joka on kaikkien ystävä ja kuuntelee kaikkia laittoi hanttiin maksun siirtämisestä Kelaan. Pelkona oli tuen hakijoiden määrän kasvu ja maksujen nouseminen.
Jokainen ajaa loppujen lopuksi omien äänestäjiensä etuja - eli omilta olisi pitänyt jostain vähentää. Köyhyysongelma olisi ratkaistavissa. Työtä on toki luotava ja edellytykset työhön oltava kunnossa.
Osan kansasta tulisi ensin ottaa "köyhät näkökentästään suodattavat" -lasit pois silmiltään, myöntää ongelma, ja tehdä arvomaailmaansa täyskäännös - muuten ongelma ei poistu.
Marianne Koivisto
Kanta-Hämeen Perussuomalaiset"
http://www.perussuomalaiset.fi/mielipiteet/?issue=744
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvä kirjoitus tosiaan. Onko tämä Marienne Koivisto ehdokkaana vaaleissa, tietääkö joku?
Helsingissä Perussuomalaisten listoilta eduskuntaan pyrkii mies jonka sanoihin voi varmasti luottaa - Veikko Hurstin poika Rene Hursti: http://renehursti.fi/
hämmästyttää eniten ne palvelualan työt, jossa tulot jäävät toimeentulotuen alapuolelle. Siivous on usein osapäivätyötä, johon usein joutuu kulkemaan autolla. Täysin kannattamatonta työtä. Hyllyjen täyttäjät kaupoissa saavat liian vähän tunteja pystyäkseen palkalla elämään. Tietenkin liitto puuttuu tähän jos asiasta viitsii valittaa. Kauppiaat ovat keksineet tähän ratkaisun tekemälle hyllyjen täyttäjistä yrittäjiä. Yrittäjä ottaa työkseen mitä annetaan jääden samalla yhteiskunnan tukien ulkopuolelle, sekä liiton etujen ulkopuolelle. Yhdestä työstä liian vähän tienaavalle ratkaisuna toimii kaksi työtä yhtäaikaa. Kahden työn sovittaminen viikkorytmiin on kohtuutonta ja varsinkin kun joutuu elämään epävarmuudessa työn jatkuvuudesta. Isot yritykset ovat alkaneet yhä enemmän laittaa riskejä työntekijöiden niskaan, tekemällä heistä yrittäjiä, tai vuokrafirman työntekijöitä. Vuokrafirmassa työntekijä ei voi luottaa, että työtä olisi täyttäpäivää, tai edes joka päivä. Kun tuloilla ei pysty tulemaan toimeen, laitetaan toimeentulo yhteiskunnan vastuulle. Näin työntekijä veroja maksamalla maksaa omaa toimeentuloaan ja yritys saa enemmän katetta. Entä työharjoittelu, jossa yhteiskunta maksaa yhtiön työpanoksen ja estää samalla työntejän kokopäiväisen työnhaun.