Kokoomuksen kauniiseen "Toivo-ohjelmaan" kuuluu olennaisena osana käsite
"mahdollisuuksien tasa-arvo", jota kokoomus toteuttaa - vai toteuttaako toiminnassaan valtiovarainministerinä ja päähallituspuolueena.
Mitä merkitsee mahdollisuuksien tasa-arvo Suomessa, jossa on luokkayhteiskunta?
Tähän kysymykseen vastaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus 24.1.2011 artikkelissa:
"Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin"
----------------------------------------------
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on valmistunut kattava tutkimus, jossa on seurattu vuonna 1987 syntyneitä nuoria aikauisia, joiden elämää on seurattu 21-vuotiaaksi asti ja vuoden 2008 loppuun asti.
"THL:n tutkimuksen mukaan suuri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle. Se ei periydy geeneissä vaan puutteellisina henkisinä, sosiaalisina ja aineellisina elämänhallinnan voimavaroina," todetaan Helsingin Sanomissa.
"Maalla ei ole varaa antaa joka kuudennen ihmisen jäädä ilman ammattiin johtavaa koulutusta. Jos ikäluokasta joka viides tarvitsee apua mielenterveyden ongelmiin, yhteiskunnan vaatimukset ja ihmisen suoriutumiskyky ovat ajautuneet hyvin kauas toisistaan. Kestävyysvajetta ei täytetä yksin eläkeratkaisuilla. Sitä on ryhdyttävä täyttämään myös alkupäästä niin, että perheitä autetaan kasvattamaan kansalaisia, jotka eivät syrjäydy jo ennen aikuisuuttaan", todetaan HS:n pääkirjoituksessa.
"Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja.
Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat aikuisena ovat paljon yleisempiä sellaisilla nuorilla, jotka ovat kasvaneet toimeentulovaikeuksista kärsivässä perheessä, kuin sellaisilla, joiden kodeissa ei köyhyyttä ole.
Tutkijat osoittavat, että kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua syvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren pitäisi tuohon ikään mennessä ehtiä käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto.
Vielä karummaksi näiden nuorten ennuste kääntyy, kun tilastot paljastavat, etä heistä 4000, siis lähes puolet, kärsi mielenterveysongelmista. Vuonna 1987 syntyneien ikäluokkaan kuuluvista joka viides oli saanut 21-vuotiaiksi vartuttuaan hoitoa mielenterveyden ongelmiin.
Mistä johtuu, että nykyisin kodin hyvinvoinnin sekä sosiaalisen ja aineellisen vaurauden merkitys korostuu näin voimakkaasti ja vaikuttaa huomattavasti lasten tulevaisuuteen?" Näin kysytään Hesarissa.
---
Mitä hallitus on tehnyt mahdollisuuksien tasa-arvon lisäämisessä? Hallitus päätti vaikeuttaa juuri näiden, kouluttamattomien, köyhien nuorten, jotka painivat mielenterveysongelmissaan yksin, elämäntilannetta leikkaamalla heidän toimeentuloturvaa.
"mahdollisuuksien tasa-arvo", jota kokoomus toteuttaa - vai toteuttaako toiminnassaan valtiovarainministerinä ja päähallituspuolueena.
Mitä merkitsee mahdollisuuksien tasa-arvo Suomessa, jossa on luokkayhteiskunta?
Tähän kysymykseen vastaan Helsingin Sanomien pääkirjoitus 24.1.2011 artikkelissa:
"Köyhyys periytyy yhä näkyvämmin"
----------------------------------------------
Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta on valmistunut kattava tutkimus, jossa on seurattu vuonna 1987 syntyneitä nuoria aikauisia, joiden elämää on seurattu 21-vuotiaaksi asti ja vuoden 2008 loppuun asti.
"THL:n tutkimuksen mukaan suuri osa köyhyydestä ja huono-osaisuudesta periytyy seuraavalle sukupolvelle. Se ei periydy geeneissä vaan puutteellisina henkisinä, sosiaalisina ja aineellisina elämänhallinnan voimavaroina," todetaan Helsingin Sanomissa.
"Maalla ei ole varaa antaa joka kuudennen ihmisen jäädä ilman ammattiin johtavaa koulutusta. Jos ikäluokasta joka viides tarvitsee apua mielenterveyden ongelmiin, yhteiskunnan vaatimukset ja ihmisen suoriutumiskyky ovat ajautuneet hyvin kauas toisistaan. Kestävyysvajetta ei täytetä yksin eläkeratkaisuilla. Sitä on ryhdyttävä täyttämään myös alkupäästä niin, että perheitä autetaan kasvattamaan kansalaisia, jotka eivät syrjäydy jo ennen aikuisuuttaan", todetaan HS:n pääkirjoituksessa.
"Vanhempien köyhyyden vaikutukset näkyvät lapsessa jo sikiöaikana, sillä köyhiin perheisiin syntyy kevyempiä lapsia kuin varakkisiin perheisiin. Lapsen varttuessa köyhyyden kierre saa uusia ja ratkaisevalla tavalla tulevaisuuteen vaikuttavia ilmenemismuotoja.
Lasten huostaanotot, mielenterveysongelmat, kouluttamattomuus, rikollisuus ja toimeentulo-ongelmat aikuisena ovat paljon yleisempiä sellaisilla nuorilla, jotka ovat kasvaneet toimeentulovaikeuksista kärsivässä perheessä, kuin sellaisilla, joiden kodeissa ei köyhyyttä ole.
Tutkijat osoittavat, että kouluttamattomuuden ongelma on paljon luultua syvempi. Vuonna 1987 syntyneistä nuorista oli 21-vuotiaina yhä peruskoulun varassa noin 10.000 eli joka kuudes. Normaalin nuoren pitäisi tuohon ikään mennessä ehtiä käydä ainakin lukio tai suorittaa ammatillinen tutkinto.
Vielä karummaksi näiden nuorten ennuste kääntyy, kun tilastot paljastavat, etä heistä 4000, siis lähes puolet, kärsi mielenterveysongelmista. Vuonna 1987 syntyneien ikäluokkaan kuuluvista joka viides oli saanut 21-vuotiaiksi vartuttuaan hoitoa mielenterveyden ongelmiin.
Mistä johtuu, että nykyisin kodin hyvinvoinnin sekä sosiaalisen ja aineellisen vaurauden merkitys korostuu näin voimakkaasti ja vaikuttaa huomattavasti lasten tulevaisuuteen?" Näin kysytään Hesarissa.
---
Mitä hallitus on tehnyt mahdollisuuksien tasa-arvon lisäämisessä? Hallitus päätti vaikeuttaa juuri näiden, kouluttamattomien, köyhien nuorten, jotka painivat mielenterveysongelmissaan yksin, elämäntilannetta leikkaamalla heidän toimeentuloturvaa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ja tilanne ajautuu yhä pahemmaksi, jos kokoomuksen ja muiden samalla tavalla ajattelevien annetaan yhä lisääntyvässä määrin alasajaa jo surkeaan jamaan ajautuvia hyvinvointipalvelujamme. Heidän mottonaan on leikata ensimmäisenä niiltä joille ei juuri mitään ole edes annettu. Se on sitä ahneuden politiikkaa. Periaatteessa kokoomuksen tulisi olla marginaalinen noin 5 kannatusprosentin puolue. Niin pieni on sen kansan osuus, joka saattaa heidän ajamastaan politiikasta jollain tavoin hyötyä. Eivätkä lopulta hekään, koska viha yhteiskuntaluokkien välillä tulee tällä menolla kasvamaan sekä turvattomuus, köyhyys ja kurjuus lisääntymään.