Lamellihirsitalo, kuusi vai mänty raaka-aineena?

Räkämänty on sitä hitaasti kasvanutta pohjolanmäntyä joka on justiinsa sopivaa rakennuspuuta mutta sitä ei enää suomessa kasva ,enää ei saa kun semmosta pöhöpuuta joka katkiaa kun vasaralla lyöt. Se räkämännyn ja pyhöpuun ero on noin 250 vuotta.

sytdktdl kirjoitti:

Räkämänty on sitä hitaasti kasvanutta pohjolanmäntyä joka on justiinsa sopivaa rakennuspuuta mutta sitä ei enää suomessa kasva ,enää ei saa kun semmosta pöhöpuuta joka katkiaa kun vasaralla lyöt. Se räkämännyn ja pyhöpuun ero on noin 250 vuotta.

Lue lisää

Räkämännyllä tarkoitetaan broileri kasvattamiseen verrattavaa tehometsätalouden nopeasti kasvanutta paskapuuta. Vuosirenkaat puolta senttiä jne. Kovaa ydinpuuta ei välttämättä laisinkaan. Kasvaa kyllä Suomessa pilvein pimein koska kuutiomääräinen kasvu on suuri ja sitä kautta taloudellinen hyöty on metsänomistajalle korkea. Hirsirakentamiseen ei saisi käyttää laisinkaan mutta ketään ei kiinnosta.

Hitaasti kasvanutta, tiheäsyistä "hyvää" hirsiainesta eli honkaa ei paljoa ole. Kiitos Suomen tehometsätalouden. Metsät puineen on vain tuotantovälineitä. Vanhat hirrenveistäjät nauraisi isännän alimpaan jonnekkin jos nykyajan puusta pyytäisi veistämään rakennuksen.

oon nähnyt kuvia kosteuden ja homeen vuoksi pilalle menneistä mäntykehikoista. Homeenesto on tärkeää molemmilla

qwerq23 kirjoitti:

oon nähnyt kuvia kosteuden ja homeen vuoksi pilalle menneistä mäntykehikoista. Homeenesto on tärkeää molemmilla

Perinteinen lähestymistapa puun käsittelyssä on perustunut vuoden kierron huomioimiseen. Puun kuivauksessa se on tarkoittanut kaatoaikaa talvella, jolloin puun kosteus on reilusti pienempi. Näin myös kuivauksella poistettavan veden määrä on merkittävästi pienempi. Havupuilla kasvukaudella nousee erityisesti pintapuun kosteus, joka yleensä on 80–130 %. Sydänpuun kosteus on huomattavasti alhaisempi, yleensä noin 30–50 %. Kun sahatavarassa on mukana sekä sydän- että pintapuuta, pienempi kosteusero nopeuttaa talvikaadetun puun kuivumista.
Kuivauksen ongelmana on myös puun sinistyminen. Sinistymistä tapahtuu, kun puun kosteus on yli 20 % ja lämpötila reilusti lämpimän puolella. Talvikaadettu ja sahattu puutavara ehtii kevään aikana hyvissä olosuhteissa kuivua pinnaltaan alle 20 %.
Kuivuminen tapahtuu periaatteessa kaksivaiheisesti. Puun pinnalta kosteus haihtuu ympäröivään ilmaan ja puun sisällä kosteus pyrkii tasaantumaan. Puun kuivuessa pinnalta, vesi siirtyy puun sisältä pintaa kohden. Ulkokuivauksessa voidaankin kuivumisnopeuteen vaikuttaa vain ilmanvaihdon ja valon määrällä. Hyvä kuivauspaikka on tuulinen ja aurinkoinen.
Kosteus puussa on kahdessa muodossa. Puun solukon onteloissa on vettä nesteenä. Tämä niin sanottu vapaa vesi kuivuu puusta nopeasti. Myös puun solukon seinämiin kuitujen väliin on sitoutunut vettä molekyyleinä. Kun tämä kosteus alkaa poistua puusta, puun kuitujen väliin syntyy tilaa ja puu alkaa kutistua. Tätä kohtaa puun kuivumisessa tai kostumisessa kutsutaan puun syiden kyllästymispisteeksi. Männyllä se on noin 30 % kosteudessa. Käytännön merkitystä tällä on lähinnä siten, että puun pinta alkaa kutistua ennen sisäosaa, jossa kosteus on suurempi. Nopea kuivaus aiheuttaakin pinnan halkeilua ja jännityksiä puun sisä- ja ulkopinnan välille. Ulkokuivauksella saadaankin varovaisena kuivausmenetelmänä hyvälaatuista puutavaraa.

Tuo pakkomielteeksi muodostunut tapa hirren tiivistämiseksi tiilikatteella on jo naurettavalla tasolla. Tuo hirren halkeilun estäminen tiilikatteella oli uutta mutta yhtä typerää kuin edellä mainittu idiotismi. Minkä sitä ihminen tyhmyydelle voi mutta miksi sitä pitää erikseen korostaa ja toistaa?

1. Esim. lautaverhoilu lyötiin suoraan ulkohirren pintaan, joskus tervapaperi väliin. Pääasiassa pystyrimalaudoitus. Huomattava etu varsinkin jos kyseessä oli avovaraus tuulemisen kannalta. Sisäpuolelle pinkopahvia, tapettia, rappaus jne jne.

Huomioi tämä:
Mene pätemään jonnekkin muualle, ketään ei kiinnosta sinun monologisi.