On kiistatonta, että Jeesus piti sapatin.
Luuk.4:16
"Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan..."
Vaikka Jeesus kiistelikin juutalaisten johtajien perinteistä koskien seitsemännen päivän jumalanpalvelusta, ei Hän koskaan muuttanut jumalanpalveluspäivää. Itse asiassa Jeesus kutsui itseään sapatin Herraksi.
"Ja hän sanoi heille: 'Sapatti on ASETETTU ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra."
Mark.2:27-28
Apostolit pitivät sapatin:
Usein esitetty väite kuuluu, että koska apostolitkin kokoontuivat jumalanpalvelukseen viikon ensimmäisenä päivänä, meidänkin tulisi kokoontua jumalanpalvelukseen tuona päivänä. Näitä väitteitä käsitellään kirjassa Varoitus! Ilmestyskirja on toteutumassa.
Kuitenkin kun Uutta Testamenttia arvioidaan kokonaisuudessaan, se sisältää enemmän seitsemännen päivän jumalanpalvelusta kuin ensimmäisen päivän jumalanpalvelusta tukevaa aineistoa. Apostolien teoissa kuvataan viidessä jakeessa monia sapattina pidettyjä jumalanpalveluksia:
Ap.t. 13:14, 13:42, 13:44, 17:2 ja 18:4
Pian saavuttuaan Filippiin Paavali ja hänen toverinsa menivät kaupungin ulkopuolelle rukoilemaan. Huomaa, että Paavali valitsi erityisen viikonpäivän jumalanpalvelukselleen kaupungissa, jossa oli vain harvoja juutalaisia. Jos he olisivat pitäneet jumalanpalvelusta viikon ensimmäisenä päivänä, he olisivat nytkin valinneet sunnuntain jumalanpalveluspäiväkseen.
Raamattu on selkeä tässä kohtaa: "Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan..."
Ap.t.16:13
Paavali kokoontui myös Korinton kaupungin uskovien kanssa. Raamattu sanoo: "Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan."
Ap.t. 18:4
"Niin hän viipyi siellä vuoden ja kuusi kuukautta opettaen heidän keskuudessaan Jumalan sanaa."
Ap.t. 18:11
Ehkä kaikkein tärkein apostolien aikainen sapatin jumalanpalvelusta koskeva teksti on Matteus 24:20. Tässä tekstissä Jeesus sanoo:
"Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina." Jeesus puhuu Jerusalemin juutalaisille Jeruslaemin tulevasta tuhosta vuonna 70 j.Kr. (40 vuotta Hänen kuolemansa jälkeen). Jos sapatin Herra, Jeesus olisi tarkoittanut jumalanpalveluspäivän muutettavaksi viikon ensimmäiseksi päiväksi, Hän olisi käskenyt seuraajiaan rukoilemaan, ettei heidän tarvitsisi paeta sunnuntaina.
Siksi meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä Kristuksen näkemys seitsemännen päivän pyhyydestä:
Hän odotti kansansa kokoontuvan palvomaan Jumalaa vielä lähes neljäkymmentä vuotta taivaaseenastumisensa jälkeen viikon seitsemäntenä päivänä.
Luuk.4:16
"Ja hän saapui Nasaretiin, jossa hänet oli kasvatettu, ja meni tapansa mukaan sapatinpäivänä synagoogaan..."
Vaikka Jeesus kiistelikin juutalaisten johtajien perinteistä koskien seitsemännen päivän jumalanpalvelusta, ei Hän koskaan muuttanut jumalanpalveluspäivää. Itse asiassa Jeesus kutsui itseään sapatin Herraksi.
"Ja hän sanoi heille: 'Sapatti on ASETETTU ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. Niin Ihmisen Poika siis on sapatinkin herra."
Mark.2:27-28
Apostolit pitivät sapatin:
Usein esitetty väite kuuluu, että koska apostolitkin kokoontuivat jumalanpalvelukseen viikon ensimmäisenä päivänä, meidänkin tulisi kokoontua jumalanpalvelukseen tuona päivänä. Näitä väitteitä käsitellään kirjassa Varoitus! Ilmestyskirja on toteutumassa.
Kuitenkin kun Uutta Testamenttia arvioidaan kokonaisuudessaan, se sisältää enemmän seitsemännen päivän jumalanpalvelusta kuin ensimmäisen päivän jumalanpalvelusta tukevaa aineistoa. Apostolien teoissa kuvataan viidessä jakeessa monia sapattina pidettyjä jumalanpalveluksia:
Ap.t. 13:14, 13:42, 13:44, 17:2 ja 18:4
Pian saavuttuaan Filippiin Paavali ja hänen toverinsa menivät kaupungin ulkopuolelle rukoilemaan. Huomaa, että Paavali valitsi erityisen viikonpäivän jumalanpalvelukselleen kaupungissa, jossa oli vain harvoja juutalaisia. Jos he olisivat pitäneet jumalanpalvelusta viikon ensimmäisenä päivänä, he olisivat nytkin valinneet sunnuntain jumalanpalveluspäiväkseen.
Raamattu on selkeä tässä kohtaa: "Ja sapatinpäivänä me menimme kaupungin portin ulkopuolelle, joen rannalle, jossa arvelimme olevan rukouspaikan..."
Ap.t.16:13
Paavali kokoontui myös Korinton kaupungin uskovien kanssa. Raamattu sanoo: "Ja hän keskusteli synagoogassa jokaisena sapattina ja sai sekä juutalaisia että kreikkalaisia uskomaan."
Ap.t. 18:4
"Niin hän viipyi siellä vuoden ja kuusi kuukautta opettaen heidän keskuudessaan Jumalan sanaa."
Ap.t. 18:11
Ehkä kaikkein tärkein apostolien aikainen sapatin jumalanpalvelusta koskeva teksti on Matteus 24:20. Tässä tekstissä Jeesus sanoo:
"Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina." Jeesus puhuu Jerusalemin juutalaisille Jeruslaemin tulevasta tuhosta vuonna 70 j.Kr. (40 vuotta Hänen kuolemansa jälkeen). Jos sapatin Herra, Jeesus olisi tarkoittanut jumalanpalveluspäivän muutettavaksi viikon ensimmäiseksi päiväksi, Hän olisi käskenyt seuraajiaan rukoilemaan, ettei heidän tarvitsisi paeta sunnuntaina.
Siksi meillä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin hyväksyä Kristuksen näkemys seitsemännen päivän pyhyydestä:
Hän odotti kansansa kokoontuvan palvomaan Jumalaa vielä lähes neljäkymmentä vuotta taivaaseenastumisensa jälkeen viikon seitsemäntenä päivänä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
" Sentähden, joka purkaa yhdenkään näistä pienimmistä käskyistä ja sillä tavalla opettaa ihmisiä, se pitää pienimmäksi taivasten valtakunnassa kutsuttaman; mutta joka niitä noudattaa ja niin opettaa, se pitää kutsuttaman suureksi taivasten valtakunnassa."
"Sillä minä sanon teille: ellei teidän vanhurskautenne ole paljoa suurempi kuin kirjanoppineiden ja fariseusten, niin te ette pääse taivasten valtakuntaan."
VAIN NOUDATTAMALLA JUMALAN LAKIA SANANTARKASTI JA USKOMALLA JEESUKSEN OPPETUKSET SANANTARKASTI, ME SAAMME VOIMAN YLHÄÄLTÄ. JA SE VOIMA MUUTTAA MEIDÄT TÄYSIN, SILLÄ NYT KRISTUS ASUU MEIDÄN KESKELLÄMME!
Noin yksioikoinen ja yksisilmäinen ajattelu johtaa sinut aivan harhaan. Yksikään ihminen ei kiistä, etteikö
lauantai olisi sapatinpäivä. Se on historiallinen tosiasia, sen voi tarkistaa juutalaisilta. Mutta sen näemme
Raamatusta, että HPE vietettiin aluksi ihan päivittäin ja sittemmin mainitaan se vietetyn sapatin jälkeisenä
päivänä. Historiallinen fakta on myös se, että Jeesus käski kantaa sänkyä sapattina ja yllytti jopa sapattina
tallaamaan toisten viljapeltoja - oikaista ihan vaan sen vuoksi, että opetuslapset olisivat saaneet pureskella
tähkäpäitä pikku nälkäänsä.
Kun muistamme senkin, että Jeesus kapinoi hengellisiä johtajia vastaan näiden vaatiessa häntä ja kansaa,
että kuutena arkipäivänä pitää tulla parannettavaksi eikä koskaan sapattina, niin kyllä on pakko sanoa,
että Jeesus tahtoo ihan tahallaan pilkata sitä sapattikäsitystä, mikä sinulla on.
Sitten kommentoisin tuota syrjähyppyäsi ...
" Mutta rukoilkaa, ettei teidän pakonne tapahtuisi talvella eikä sapattina." Jeesus puhuu Jerusalemin juutalaisille Jerusalemin tulevasta tuhosta vuonna 70 j.Kr. (40 vuotta Hänen kuolemansa jälkeen). "
Jos lukisit koko asiayhteyden ja tutkisit Sak.14. luvun, johon Jeesus viittaa, käsittäisit, ettei ole kyse
eräästä vuorokaudesta nelisenkymmentä vuotta jälkeen Hänen kuolemansa. Mutta sinähän et rohkene
tosissasi lukea. Kuulut sinne minne pelkurit ja epäuskoiset.
Ensinnäkään Jerusalemia ei tuolloin tuhottu yhdessä päivässä, vaan kolmisenkymmentä vuotta kesti
Jerusalemin autioittaminen. Toisekseen: "te pakenette" - aivan, mutta voitto kuitenkin tulee tuossa
nimenomaisessa tilanteessa lopulta, eikä Jerusalemia siinä yhteydessä päästetä suinkaan häviämään vaan
tiukasti petovalta sitä varjelee nimenomaan häväistynä pedon omilla systeemeillä.
Kun luet jakeen sieltä toisen tuolta, sinä sekoat vielä lopullisesti, ellet pian tee parannusta ja ala kunnioittaa asiayhteyksiä ja Totuutta.
Niin, tottakai Jeesus pyhitti sapatinkin siinä kuin muutkin päivät, sillä hänen työhönsä kuului vain Rakkaudesta ja palvelunhalusta johtuvat teot/työt. "Minä ja Isä olemme yhtä". Eli Jeesus oli Isän Jumalan Rakkauden "ikoni". Hän edusti Isäänsä jokaisena päivänä. Eli hän osoitti menemällä Juutalaisten synagoogaan sapattisin, jolloin juutalaiset uskonnolliset johtajat ja rabbit tulivat viettämään sabbattiaan, että siellä synagoossa ei todellakaan viettänyt aikaansa, se Jumala joka oli, se Rakkaus joka palveli hyljättyjä, rampoja ja muuten sairaita, nälkäisi, orpoja ja kodittomia. Vaan se Jumala oli kadulla, jossa hätä ja tuska oli suuri tai jossa lapsi itki äidin tai isän menetystään, tai sitten molempien menetystä.
Jeesus kävi sapattisin juutalaisten synagoogissa, periaattessa sen tähden, että siellä oli usein paranettavia, ja että hän saisi todistaa rabbeille ja ylipapeille siitä, että mikä on hänen sanomansa Jumalalta Isältä. Ja se on niinkuin hän evankeliumeissaan tuo esiin lähimmäisen palveleminen, niiden jotka ovat kaikkien fariseuksien uskonnollisten johtajien ja rabbien - jahven hylkäämiä, kodittomia taudin runtelemia yhteiskunnasta pois heitettyjä onnettomia naisia, miehiä, lapsia ja nuorukaisia, joilla ei ole sijaa juutalaisessa kapitalistisessa uskonto-kulttuurissa.
Näistä edellä mainituista kysymyksistä, varmasti Jeesus puhui ja nuhteli fariseuksia - uskonnollisia johtajia, sekä muita heidän ylimyksiään noissa synagoogan sapatti-kulttitilaisuuksissa. Olihan Jeesus tiytysti - ei toivottu vierailija heidän synagoogissaan, sillä Jeesus oli heidän mielestään kerettiläisyyteen kääntynyt pakanainkin ystävä jolle oli kaikkien vieraskansojen ihmiset yhtä arvokkaita lähimmäisiä joita hän rakasti saman arvoisina, kuin oman kansankin hyljättyjä ihmisiä. Siksinhän hänet juutalaisten uskonnollisten johtajien kiireinen tehtävä olikin ssada raivata Jeesus pois kansansa keskuudesta, jottei juutalainen uskonto, eli tämä meidän uskonto, ja jahve joutuisi huonoon valoon, noiden pakanoiden pakanoiden ystäväksi antautuneen ja, jahve jumalan antaman 10 käskyn hylkäämien kurjien ja köyhien ystäväksi heittäytynyt oppimaton puusepän pojan seuraajaksi antautuneen kannatus on vaarallisessa kasvuaa/nousussa. Siksi hänet on saatava vaijennettu millä tavalla tahansa, tai meidän uskontokulttuurimme on mennyttä. Näin päättivät juutalaisen uskontokultin pääpomot vaientaa Jeesuksen Rakkauden sanoman levityksen, ja siinä he onnistuivat, koska Jeesus ei jaksanut enää lymyillä heitä ja siten hänen Rakkauden työnsä keskeytyi hänen osaltaan, mutta opetuslapset jatkoivat kuitenkin jonkin aikaa...?
Ihmiset haluaa raivata Jeesuksen pois.
Sapatin Herran sapatti ei kelpaa.
Lepopäiväkäskyn ihmiset vääntävät mitä eriskummallisimpiin muotoihin ja ihmisten tekeleisiin.
Monisanaisesti yrittävät ihmiset fariseusten tapaan todistella, että Jeesus kumosi sapatin.
Ei toivottu vieras on Jeesus nykyäänkin. Kirkkojen ovet pidetään kiinni sapattina, että ei vaan Jeesus pääsisi sinne vieraaksi. Lakaistaan ja puunataan kirkkojen lattioita sapattina ihmisten omia juhliaan varten.
Luuk. 6:9 Niin Jeesus sanoi heille: "Minä kysyn teiltä: kumpi on luvallista sapattina: hyvääkö tehdä, vai tehdä pahaa, pelastaako henki, vai hukuttaa?"
Mark. 2:27 Ja hän sanoi heille: "Sapatti on asetettu ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten.
Onko ihmiselle hyväksi parantua sapattina vai huonoksi? Eikö ole parempi parantaa ihminen sapattina, että hänelle jää armonaikaa tehdä parannusta synneistään?