Aina sitä on opissa kun variksenpoika tuulessa eri kulttuurien viidakossa. Matkustaessa ulkomaille osaa mieltää, nyt minun on sopeuduttava maan tapoihin, uteliaana seurata miten asiat hoituvat.
Vasta äskettäin eräässä ryhmässä turkulainen puhui "papusopasta", monet mielsivät sen sin'ä minä turkulainen sepusti, mutta mitä ihmettä lopussa selveni hän tarkoitti sillä hernekeittoa!!!!!!! Meistä kipakimmat olimme sitä mieltä, papusoppa on pavuista tehty ja hernesoppa herneistä ja ne ovat kaksi eri asiaa ainakin suomenkielessä.
Siitä alkoi sitten eriseuduilla käytetyiden sanojen sekamelskan selvittely. Kyllä tuntui loukkaavalta kun jossakin puolen Savoa käytetään puhuttaessa "vaimo ihminen ja mies ihminen", korvaan särähtää siltä kuin vähän aliarvioitaisi ko henkilöä. Kohteliaampaa on sanoa "naapurin rouva tai nimeltä naapurin Heikki tai Anja".
Savossa yleisesti ingvinaaliherniasta = nivustyrä, käytetään sanontaa "ohimovika", joka sekin on joskus mennyt yli hilserajan. Hauskoja murrealueiden ilmaisuja, jotka saattavat aiheuttaa päänvaivaa, mitähän sillä oikein tarkoitetaan.
Täällä on kova lumimyräkkä joten nettailua on kiva ajankuluksi harrastaa.
Sekametelisoppaa sanoista
13
966
Vastaukset
- sana..taiteilija
Lumimyräkkä, lienee sitten lumisade, olit niin ihmeissäsi papusopasta että ihan naurattaa!
Sehän on ihan kivaa käännöstä.
Mitä sanot jos joku sanoo toiselle, rauhallisesti mene pois, ja pian painu helvetin kuuseen, sitä se on arkikielessä ei pilkkuja ja pisteitä eikä kirjakieltä kovinkaan tarkkaan noudateta.
Vielä tämä pyydetään olemaan hiljaa otsaa kurtistamalla, sitten jo sanotaan ole hiljaa, seuraavaksi ääni falsetissa pidä jo se pääs kiinni.
Päässähän se suu on.- katleija5
täälpäi herneenpalotkin on paupalvoi ja rokka on tiätty papusoppa, ei ikinä papurokka eikä papukeitto.
Hernerokka voi ol myöski hernekeitto, taitaa ol joskus hernesoppakin.
Yht'kaik, joskus sitä kuiteski miäl tekke. - Ramoona*
katleija5 kirjoitti:
täälpäi herneenpalotkin on paupalvoi ja rokka on tiätty papusoppa, ei ikinä papurokka eikä papukeitto.
Hernerokka voi ol myöski hernekeitto, taitaa ol joskus hernesoppakin.
Yht'kaik, joskus sitä kuiteski miäl tekke.Lapsena ranskis tarkoitti ransakanleipää, ja miten ihanalta se maistukaan iltateellä voin kanssa ! Yleensä äiti leipoi itse kaiken, tämä oli jotain ylellistä.
Kun oltiin ensimmäisellä Saksan matkalla, tilattiin Französische Kartoffeln pihvin kanssa. Tarjoilija pyöritteli päätään, kunnes sitten selvisi, että nehän ovat sielläkin Pommes Frites.
Nämä meidän lapsenlapset kutsuvat hernekeittoa papariksi , vaikka muuten herneet on käytössä. Yhdelle pitää silputa juustonpaloja papariin. Pakasteherneistä saa ihanaa sosekeittoa, entäs kesän herkku, apposet, keitetyt lituherneet voisulan kanssa.
- Makriina ek
Hyvänen aika, ei länsisuomalainen mistään hernekeitosta ole ikinä puhunut saati syönyt.
Papusoppaa sen olla pitää, se kyllä ihan kuuluu sivistykseen.
Sen verran minäkin opin, vaikka en siellä päin kauan asunut.- Lorena*
Hauskoja muisteloita. Kaksi tyttöä, en muista olivatko yli 10v vai mitä, väittelivät lihahyytelön nimestä. Toinen väitti paikkakunnalla olevan käytännön mukaan sitä aladoopiksi, toinen taas tytinäksi. Tytöt olivat niin tosisaan että toinen polkaisi jalkaa, sanoi tiukkaan sävyyn "kun se on tytinää niin se on tytinää".
Mutta mitä ovat "karmosmyrskyt?" Ajoittuvat tähän kevätpuoleen ja kaiketi niitä pitäisi olla3? - Hintriika*
Lorena* kirjoitti:
Hauskoja muisteloita. Kaksi tyttöä, en muista olivatko yli 10v vai mitä, väittelivät lihahyytelön nimestä. Toinen väitti paikkakunnalla olevan käytännön mukaan sitä aladoopiksi, toinen taas tytinäksi. Tytöt olivat niin tosisaan että toinen polkaisi jalkaa, sanoi tiukkaan sävyyn "kun se on tytinää niin se on tytinää".
Mutta mitä ovat "karmosmyrskyt?" Ajoittuvat tähän kevätpuoleen ja kaiketi niitä pitäisi olla3?Papusopan olen aina mieltänyt hernekeitoksi, vaikka itse en sitä ilmaisua käytä kuin korkeintaan leikkimielisesti. Lapsuuskodissa syötiin alatoopia. Tytinä on oivallinen nimitys oikein hyllyvälle lihahyytelölle.
Kummallisimpia minusta ovat sellaiset sanat kuten tuima, joka minulle on aina ollut liian vähäsuolaista mutta itäsuomalaislle liian suolaista. Että jos joku sanoo ruokaa tuimaksi, niin otapa selvää, pitääkö ojentaa suolapurkki vai pyydellä anteeksi, että kokki oli rakastunut. Saako siitä osaakseen tuiman katseen?
Ihanaa on silti kielemme rikkaus! - Katleija n.
Lorena* kirjoitti:
Hauskoja muisteloita. Kaksi tyttöä, en muista olivatko yli 10v vai mitä, väittelivät lihahyytelön nimestä. Toinen väitti paikkakunnalla olevan käytännön mukaan sitä aladoopiksi, toinen taas tytinäksi. Tytöt olivat niin tosisaan että toinen polkaisi jalkaa, sanoi tiukkaan sävyyn "kun se on tytinää niin se on tytinää".
Mutta mitä ovat "karmosmyrskyt?" Ajoittuvat tähän kevätpuoleen ja kaiketi niitä pitäisi olla3?Siel Suomenlahen saares, mist mie oon syntyjäin, sanottii sylttyy tyytenäks. Tyytenää se oli vaikka siltä muualle oltiin lähdetty. Muistissa on miten kotona kasvatetusta possusta äiti teki tyynenää siansorkista ja sianpäästä. Me velipojan kanssa saimme imeskellä niitä luita, joista lihat oli kaluttu pois. Sekin oli herkkua silloin.
Katleija n. kirjoitti:
Siel Suomenlahen saares, mist mie oon syntyjäin, sanottii sylttyy tyytenäks. Tyytenää se oli vaikka siltä muualle oltiin lähdetty. Muistissa on miten kotona kasvatetusta possusta äiti teki tyynenää siansorkista ja sianpäästä. Me velipojan kanssa saimme imeskellä niitä luita, joista lihat oli kaluttu pois. Sekin oli herkkua silloin.
Olenkohan ymmärtänyt oikein, mutta opin leipomossa kesätyössä olleena, että itäsuomalaisille tuima on suolatonta. Meikäläiselle se on suolaista.
Jonkinlainen esihenkilöni määräsi minut punnitsemaan kolme kiloa tuimaa voita, ja minähän tietysti punnitsin suolaista. Esihenkilö oli Itä-Suomesta kotoisin, ja ilmeisesti hän tiesi, mitä täällä päin Suomea sanotaan suolaiseksi, koska hän maistoi voita ja nosti sitten kamalan metelin.
Yritin puolustaa itseäni sanomalla, että itsehän hän oli käskenyt tuimaa punnita.
Tuimahan se on tuulikin silloin, kun pimeä on taivo ja suuri on ulapalla aaltojen raivo.
Muinainen suomenmaikkiani kertoi olleensa Lapissa keräämässä aineistoa graduaan varten.
Hänellä oli ollut oppaanaan vanha saamelaismies, joka paineli suota ja jänkää sellaisella vauhdilla, että opiskelijatyttö oli tosi lujilla ja pyysi viimein, että huilattaisiin vähän. Ukko lisäsi vauhtia, ja tyttö pisti puolijuoksuksi. Kun hän uudelleen esitti huilaamista, petrasi opas jälleen vauhtia, ja tyttö joutui juoksemaan. Suuttuneena hän huusi: - Seis! Nyt on pakko huilata!
Opas pysähtyi, katsoi vihaisena opastettavaansa ja ja ärähti: - Huilaa ite! Mie en jaksa enhää!
Olen otettu, kun joku kehaisee täytekakkuani, mutta serkkuni on loukkaantuessaan otettu. Kinaamme joskus siitä, kumpi on oikeassa. Kerran keskenkasvuinen poikani kuunteli inttämistämme ja totesi: - On se hankalaa, kun ei tiedä, onko otettu vai nokkaan otettu!- Katleija numer.
Venlastiina kirjoitti:
Olenkohan ymmärtänyt oikein, mutta opin leipomossa kesätyössä olleena, että itäsuomalaisille tuima on suolatonta. Meikäläiselle se on suolaista.
Jonkinlainen esihenkilöni määräsi minut punnitsemaan kolme kiloa tuimaa voita, ja minähän tietysti punnitsin suolaista. Esihenkilö oli Itä-Suomesta kotoisin, ja ilmeisesti hän tiesi, mitä täällä päin Suomea sanotaan suolaiseksi, koska hän maistoi voita ja nosti sitten kamalan metelin.
Yritin puolustaa itseäni sanomalla, että itsehän hän oli käskenyt tuimaa punnita.
Tuimahan se on tuulikin silloin, kun pimeä on taivo ja suuri on ulapalla aaltojen raivo.
Muinainen suomenmaikkiani kertoi olleensa Lapissa keräämässä aineistoa graduaan varten.
Hänellä oli ollut oppaanaan vanha saamelaismies, joka paineli suota ja jänkää sellaisella vauhdilla, että opiskelijatyttö oli tosi lujilla ja pyysi viimein, että huilattaisiin vähän. Ukko lisäsi vauhtia, ja tyttö pisti puolijuoksuksi. Kun hän uudelleen esitti huilaamista, petrasi opas jälleen vauhtia, ja tyttö joutui juoksemaan. Suuttuneena hän huusi: - Seis! Nyt on pakko huilata!
Opas pysähtyi, katsoi vihaisena opastettavaansa ja ja ärähti: - Huilaa ite! Mie en jaksa enhää!
Olen otettu, kun joku kehaisee täytekakkuani, mutta serkkuni on loukkaantuessaan otettu. Kinaamme joskus siitä, kumpi on oikeassa. Kerran keskenkasvuinen poikani kuunteli inttämistämme ja totesi: - On se hankalaa, kun ei tiedä, onko otettu vai nokkaan otettu!Venlastiina on oikeassa, idässä tuima on suolaton.
- joutavoinen
Lorena* kirjoitti:
Hauskoja muisteloita. Kaksi tyttöä, en muista olivatko yli 10v vai mitä, väittelivät lihahyytelön nimestä. Toinen väitti paikkakunnalla olevan käytännön mukaan sitä aladoopiksi, toinen taas tytinäksi. Tytöt olivat niin tosisaan että toinen polkaisi jalkaa, sanoi tiukkaan sävyyn "kun se on tytinää niin se on tytinää".
Mutta mitä ovat "karmosmyrskyt?" Ajoittuvat tähän kevätpuoleen ja kaiketi niitä pitäisi olla3?on sanottu olevan ne kevät myrskyt siinä vähän myöhemmin keväällä. Vanhat ennustivat että joitakin viikkoja sen myrskyn jälkeen lumen sulamisen piti tapahtuman. Pitikö ennustukset paikkaansa? Kyllä ne varmaan pitivät,- likipitäen, noin. Karmos myrskystä en ole kuullut ennemmin.
- Satu*
Kehdata on useimmin sitä, että arastelee jostain syystä tai ilman syytä jotain.
Viitsiä tarkoittanee usein jaksamista, tai melkein samaa kuin jaksaminen.
Mutta Pohjanmaalla toisin paikoin sanat mielletään juuri päinvastoin.
Siellä murre vaihtelee aika paljon, minusta Seinäjoen seudussa se on
lähellä yleiskieltä ainakin nykyisin.
Itikat on tullut käyttöön tuosta alkujaan vähättelevästä leikki-ilmaisusta,
lehmälaumaa nimitettiin itikoiksi.
Nykyisin se on siellä jonkun lihakaupan nimenäkin.
Kaikkein kummalllísin pohjalaismurteen sana on ankkastokka,
joka takoittaa pullapitkoa. Lengdistähän myös puhutaan, paljonhan siellä onkin
noita svetisismejä. Vanhan hammaslääkärin lause: "Sano tykö, jos koskee!" on myöskin
sellainen. Ruotsin kielessä ei ole sijamuotoja samalla tavalla kuin suomessa,
siksi partikkeleita till, ner, över...tarvitaan niin paljon. Suomeenkin on näitäkin
svetisismejä pesiytynyt,' nouskaa ylös!", vaikka riitää nouskaa! aivan hyvin,
kieli vain kangistuu niistä.
Tallrikit, prunnit, kahvelit, servietit, vaasit, tuukit, leningit jne. sitä samaa.
Monet nimet ovat mukautuneet suomeen, Lillbacka on Lilipakka, Sjöberg (eläinlääkärimme) oli
Sööperi ...ym... med mera.- Reten kutkulleen ( mahdollisimman hyvin)
- Voihan pahkura! ( joka ei halunnut käyttää kirosanoja)
- Sellainen vilikuna ( myönteisesti vilkkaasta)
- Otti ohraleipä ( viitataan ilmeisesti vihneisiin)
- Meni vihne kurkkuun.
- Piänsä piällysmies.
- Luatusesa.
Kevennystä: jokaisen pitäisi osata lausua "kualjkiärryllieth" oikein. Minäkään en ole varma - ja riittääköhän kirjaimetkaan. Sitäpaitsi, en ole ainakaan puhdas savolainen - tämä siksi, että en pilaisi heidän erinomaista mainettaan.
Olin paikalla lopputarkastelussa, kun eräs maalari oli saanut tehtäväkseen kunnostaa konttorin puoliseinään ulottuneen paneloinnin. Se nääs oli jo alupitäen tehty huonosta puutavarasta ja aikojen kuluessa vielä ränsistynyt. Puun mukailutyönähän se piti muuttaa "tammeksi."
Herroja ja vähemmän herroja oli paikalla. Työn lopputulosta ihailtiin suuresti ja aiheesta. Eräs vähän asiasta perillä olleesta kysyi, että mitä puuta tämä muka esittää.
Työn tekijä harkitsi kotvan vastaustaan ja loihe lausumaan: - Kuulkaas, ajattelin tehdä jotain erinomaista näin tärkeään paikkaan. Tämä puuni on täyttä unikkia, sitä ei ole vielä missään maailmalla kasvanut.
Kukaan ei enempää kysellyt. En tiedä, miten kukin ymmärsi, mutta minä käsitin sen siten, että parhainkaan jäljitelmä ei vastaa aitoa oikeata.- Satu*
ynnämuu kirjoitti:
- Reten kutkulleen ( mahdollisimman hyvin)
- Voihan pahkura! ( joka ei halunnut käyttää kirosanoja)
- Sellainen vilikuna ( myönteisesti vilkkaasta)
- Otti ohraleipä ( viitataan ilmeisesti vihneisiin)
- Meni vihne kurkkuun.
- Piänsä piällysmies.
- Luatusesa.
Kevennystä: jokaisen pitäisi osata lausua "kualjkiärryllieth" oikein. Minäkään en ole varma - ja riittääköhän kirjaimetkaan. Sitäpaitsi, en ole ainakaan puhdas savolainen - tämä siksi, että en pilaisi heidän erinomaista mainettaan.
Olin paikalla lopputarkastelussa, kun eräs maalari oli saanut tehtäväkseen kunnostaa konttorin puoliseinään ulottuneen paneloinnin. Se nääs oli jo alupitäen tehty huonosta puutavarasta ja aikojen kuluessa vielä ränsistynyt. Puun mukailutyönähän se piti muuttaa "tammeksi."
Herroja ja vähemmän herroja oli paikalla. Työn lopputulosta ihailtiin suuresti ja aiheesta. Eräs vähän asiasta perillä olleesta kysyi, että mitä puuta tämä muka esittää.
Työn tekijä harkitsi kotvan vastaustaan ja loihe lausumaan: - Kuulkaas, ajattelin tehdä jotain erinomaista näin tärkeään paikkaan. Tämä puuni on täyttä unikkia, sitä ei ole vielä missään maailmalla kasvanut.
Kukaan ei enempää kysellyt. En tiedä, miten kukin ymmärsi, mutta minä käsitin sen siten, että parhainkaan jäljitelmä ei vastaa aitoa oikeata.Pohjanmaalla joku vanha naapuri aina nimitti minua silloin alle 10.vuotiaana 'hilikari-flikaksi',
laitoin sanaan tavuviivan selventämään yhdyssanojen väliä, se ei kyllä siihen kuuluisi.
Johtui ehkä iloisuudestani vaikkapa lehmiä viedessäni kaukaisille laitumille
ja varsinkin uimaan mennessäni sen jälkeen.
Olinkin jo unohtanut koko sanan, mutta tuo edellinen viesti toi sen mieleeni.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1012059
Venäjä lähettää 480 tuhannen sotilaan armeijan Suomen rajalle
Miten Suomessa vastataan Venäjän uhkaan sotilaallisesti2441680Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä
"Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht2561050- 85951
Nainen voi rakastaa
Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt78945- 7855
- 28801
Kalateltta fiasko
Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr10795Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa
Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.55754IS Viikonloppu 20.-21.7.2024
Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku38719