sama jos Göringin poika tekisi dokkarin Hitleristä. Yhtä puolueeton
Donnerin "Dokumentti"
bättrefolke
13305
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Donnerin sarjan rahoittajat:
Svenska Kulturfonden
Föreningen Konstsamfunder
Sparbanksstiftelsen i Helsingfors
Svenska Folkskolans vänner
Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse
Sen lauluja laulat kenen leipää syöt.
Mannerheimin esikunta oli Ruotsista ja ruotsia puhuttiin. Ignatius osasi suomea parhaiten ja hän taisi kirjoittaa M:n puheet.
"Mannerheim tervehti valkoisen armeijan sotilaita Lahdessa 1918 sanomalla "Päivää Lahtipojat"."
Lahtipojat -juttu kerrotaan kirjassa Presidenttikaskut, 1961. Kaskuja ja tarinoita tasavallan kahdeksasta päämiehestä.
"Minä kiitä teittä"
Kertomuksen mukaan Mannerheim puhutteli sisällissodan jälkeen lahtelaista komppaniaa tähän tapaan: "Hyvä päivä Lahtipojat minä kiitä teittä kun te autta minua Lahtissa ja Varkauksissa."
Jatkosodan aikaan Mannerheim välitti "neuvostovaltion" kiitokset sotaponnisteluista armeijalle. Tarkoitus oli toki puhua valtioneuvostosta.
Vuomma 1918 jätettiin täysin johtajien harkinnan varaan otettiinko vankeja lainkaan!
Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:
"Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan."
http://www.histdoc.net/historia/1917-18/mannerheim1918-02-25.html
Ylipäällikön kuulutus 25.2.1918:
Tiedoksi ja ehdottomasti noudatettavaksi ilmoitetaan:
Henkilöt, jotka armeijan selän takana tavataan hävittämässä teitä, siltoja, kulkuneuvoja, sähkölennätin ja puhelinjohtoja, ammutaan paikalla. Samoin myös henkilöt, jotka tekevät aseellista vastarintaa maan laillista sotavoimaa vastaan, niin myös sala-ampujat ja murhapolttajat.
Jokainen jolta 8 päivää sen jälkeen kun tämä kuulutus on luettu maan kaikissa kirkoissa, löydetään ilman asianomaista lupaa säilytettyjä aseita tai jotka tavataan armeijan selkäpuolella aseistettuna, ammutaan paikalla.
Henkilöt, joiden oleskelu vapaalla jalalla on vaaraksi meidän sotatoimillemme, vangitaan.
Vangitsemismääräyksen antaa asianomainen suojeluskunnan päällikkö, jonka siitä on viipymättä komentoteitse ilmoitettava. Kiireellisissä tapauksissa on kuitenkin suojeluskuntalainen oikeutettu omalla vastuullaan ryhtymään vangitsemiseen, mutta on hänen siitä viipymättä ilmoitettava lähimmälle sotilaspäällystölle.
Vangitun kanssa on viipymättä toimitettava alustava kuulustelu joko vangitsemispaikalla tai missä rikos on tapahtunut. Kuulustelun toimittaa joku lakimies tai poliisiviranomainen tai muu siihen pätevä henkilö, kahden todistajan läsnä ollessa.
Jollei vangittua vastaan ilmene mitään raskauttavaa, on hänet viipymättä laskettava vapaaksi.
Kun toiselta paikkakunnalta oleva henkilö on epäilyksen alaisena vangittu, on hän vartioituna lähetettävä kotipaikalleen, jossa hänen kanssaan on toimitettava kuulustelu ja meneteltävä edellä määrätyllä tavalla.
Kun vanki vartioituna lähetetään paikkakunnalta toiselle, pitää kirjallinen passitus ynnä tutkintopöytäkirja seurata mukana.
Jos syytä siihen on, voidaan epäilyksen alainen henkilö määrätä oleskelemaan osoitetulla seudulla, uhalla että joka tätä määräystä vastaan rikkoo, hänet viipymättä vangitaan.
Erittäin tärkeissä tapauksissa valvonnan alaiseksi asetetun henkilön on määräaikana ilmoittauduttava asianomaisen siihen määräämälle viranomaiselle.
Jos rikos todistettavasti on tapahtunut vihollisen pakotuksesta, on tämä katsottava lieventäväksi asianhaaraksi.
Henkilö, joka todennäköisillä syillä katsotaan sotatoimille vaaralliseksi, voidaan sotilaspäällystön toimesta siirtää sopivaan paikkaan rintaman taa. Siitä on komentoteitse ilmoitus viipymättä tehtävä. Erityisen tarkasti on vartioitava vakoilusta epäiltyjä henkilöitä kuin myös niitä, jotka johtajina tai agitaattoreina ensi sijassa ovat syypäät nykyiseen kapinaan maan laillista hallitusta vastaan, ja niinikään ne, jotka ovat olleet mukana tekemässä päätöstä murhien, ryöstöjen tai murhapolttojen toimeenpanemisessa.
Mitään lupausta tai kunniasanaa älköön missään tapauksessa otettako murhaajilta ja maanpettureilta.
Kun asianomainen sotilaspäällystö ei katso voivansa laskea vangittua vapaalle jalalle, vaikka tutkinnossa häntä vastaan suorastaan sitovia asianhaaroja ei olekaan ilmennyt, on asia jätettävä lähinnä ylimmän sotilasviranomaisen ratkaistavaksi.
Muistettava on, että persoonallinen viha ja hetkellinen kiihtymys tai muu ajattelemattomuus ei saa aiheuttaa väärinkäytöksiä.
Kapinallinen, joka avoimessa taistelussa laskee aseensa ja antautuu vangiksi, vangittakoon päällikön harkinnan mukaan.
Myös on muistettava, että tässä minun kuulutuksessani, joka on laadittu minun ja Päämajassa olevain suojeluskuntain edustajien välillä tapahtuneen yhteisen neuvottelun jälkeen, määrätyt toimenpiteet eivät ole katsottavat tuomion täytäntöönpanoksi, vaan hätäpuolustukseksi.
Seinäjoki, helmikuun 25 päivänä 1918.
G. Mannerheim.
"Mannerheimin esikunta oli Ruotsista ja ruotsia puhuttiin"
Mannerheimin esikunnassa oli 1918 viisi ruotsalaista upseeria. Suurin osa oli suomenruotsalaisia, joten ruotsi oli käyttökieli. Suomi määrättiin helmikuussa "viralliseksi" kieleksi, joten kirjalliset käskyt annettiin aina myös suomeksi.
Donnerin näkemys Mannerheimista on melko kunnioittava. Tottahan se ärsyttää palstan hurrivihaajia ja äärivasemmistolaisia.
Venäjällä oli sotia muuallakin. Trotski jos olisi keskittänyt kaiken voimansa tänne olisi skandipellet ajattu mereen. Frunzen ja muut lähettänyt tänne.
Ketään nimekästä neuvostokenraalia ei suomalaisia ja baltteja vastaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen otellut. hehhehe tais olla päinvastoin niin että Bronstein pisti veljekset tappelemaan keskenään. Runsaasti oli virolaisia, suomalaisia ja latvialaisia kommunisteja jotka omia heimoveljiään vastaan menestyksekkäästi tappelivat.
Näinhän se oli. Brittilaivasto pelasti Laidonerin, Saksan painostus Mannerheimin ja von der Goltz Latvian. Puolalaisethan miehitti suurta osaa Liettuasta. Puolalaisetkin oli hätää kärsimässä ja ryssä ois saannut Varsovan jos Stalin olisi siirtänyt joukkoja Lvivistä Tuhatscvkylle.
Britti oli omasta mielestäni ratkaisevin. Englannin väkevän laivaston läsnäolo Itämerellä esti bolsu ryssää pääsemästä Berliiniin asti. Kaikista suurin kiitos Bronsteinin armeijan iskukyvyn heikentämisestä kuuluu tietysti Venäjän valkoisen armeijan sotilaille. EI suomalaisille, ruotsalaisille tai virolaisille!
Saksan Brusilovin hyökkäyksessä osoittama sitkeys tais myös heikentää ruski nössöjä!
No haluaisitko mieluummin että Jörkka kuvaa jonkun pårno videon Gambiasta?
Ylennyslista
On se kuulkaa kallista puuhaa, kun presidentti, puolustusvoimien komentaja, puolustusministeri, kansliapäällikkö, yleisesikunnankomentaja, hallinto-osaston päällikkö, sotilasylivirkamies, esittelijäneuvokset, sotilasläänin komentajat ja suuri suuri lauma esikuntaupseeria palloittelee tuollaista lapsellisuuksien listaa kuukausipalkalla viikkotolkulla. Eikö tosiaan ole muuta tekemistä?
osa henkilöstöpolitiikkaa. Niillä ohjataan henkilöt oikeisin tehtäviin eli taataan kehitys.
Ei se ole kenenkään luetellun pääasiallinen tehtävä, vaan yksi muiden joukossa. Nyös pelkästään henkilöasioita hoitavat tekevät paljon muutakin kuin huolehtivat ylennyksistä.
Puna-Armeijassakin ne oli tärkeitä. Mannerheim jakeli niitä vaan monelle hurrille aika aiheettomasti.
Mannerheimin asema perustui Tsaarin pyllyn luiktiyntään ja arvonimeen sataanan sirola.
On naurettavaa väittää että Mannerheim ja Laidoner olisivat olleet jotain erikoisia kenraaleja Keisarillisessa armeijassa. Mannerheim ei ensimmäisessä maailmansodassa tehnyt mitään poikkeuksellista kuten vaikkapa Brusilov joka omalla hyökkäyksellään käytännöllisesti katsoen TUHOSI Itävalta-Unkarin iskukyvyn niin pahasti että madjaarit ja austrit juuti ja juuri italiaano makarooneille pärjäsivät!
tarkka ylennyksissä. 1918 niitä kyllä annettiin avokätisesti, kun piti saada sotilasarvo vastaamaan tehtävää.
Viime sotien aikana kenraaliylennykset olivat tiukassa poislukien ehkä hyökkäysvaihe -41.
Ruotsinkieliset eivät ollet missään erikoisasemassa. Ruotsinkielisiä vanhempia upseereita vain oli suhteessa monta kertaa enemmän kuin mitä pelkkä ruotsinkielisen väestön lukumäärä olisi edellyttänyt. Se näkyi tietysti ylennysten määrissä.
>>Mannerheim oli erittäin tarkka ylennyksissä.
Lue myöskin Brandtbergin Mannerheim aluksi.
Hurrien kirjoittamat kirjat ne kaikista luotettavimpia vasta ovat. hahahaha