Miksi aina muistellaan kesän 1944 torjuntavoittoa mutta Talvisodan torjuntavoitosta vähemmän elämöidään? Muutenkin Jatkosodasta jaksetaan puhua mutta Talvisota on unohdettu, miksi?
Talvisota oli torjuntavoitto?
Kysyn vaan
9226
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Se ollut mikään torjuntavoitto! Me voitimme Stalinin! Hakkasimme hänet jauhelihaksi ja valloitimme koko Neuvostoliiton! Olemme vieläkin maailman todellinen sotilasmahti, senkin runkkaava lapsi!
Talvisota oli vasta ensimmäisen erän torjuntavoitto. Se ei ollut maan kohatlon kannalta se ratkaisevin.
On muistettava, että NL ei pitänyt Moskovan rauhaa lopullisena ratkaisuna Suomen ongelmaan, vaan maan miehittämistä yritettiin toteuttaa erilaisin keinoin ns. välirauhan aikana. Ne olivat:
1. Murentaa kansan puolustustahtoa sisältä päin, tukemalla kommunistien toimintaa.
2. Sotilaallista valmiuta miehityksen suorittamiseen hankitiin vaatimalla kautakulkuoikeuta Hankoon rautateitse ja vaatimalla Ahvenanmaan linnoitusten purukua.
3. Hitleriltä käytiin pyytämässä tai vaatimassa vapaita käsiä hoitaa Suomen kysymys.
Suomen oli niissä oloissa haetava tukea Saksasta, jonka vuoksi joudutiin sotaan. Sitten v.1944 kesällä tuli suurhyökkäys ja vaatimus ehdottomasta antautumisesta.
Suomi ei suostunut antautumaan, jonka vuoksi Stalin piti parempana ratkaisuna neuvoteluja ja hyväksyä itsenäinen Suomi naapuriksi. Kaiken sotilaallisen voiman keskittäminen Suomen suuntaan olisi johtanut siihen, että Saksa ja Berliini olisivat joutuneet kokonaan länsimaiten haltuun.
Tämän vuoksi kesä 1944 taistelua voidaan pitää jopa talvisotaakin ratkaisevimpana. Tosin ilman talvisodassa saavutettua torjuntavoittoa tuskin olisi kesä 1944 torjuntavoittoakaan.
"Vasta ensimmäinen erä" on hyvä ja ytimekäs analyysi tästä niin kummalisesta aiheesta.
Kiitos kirjoittajalle!
Laitetaas hieman -44 tekijöitä esiin;
Talin ja Ihantalan torjuntataisteluihin osallistunut saksalainen taistelulentäjä Franz-Josef Schoppe
kuoli Lippstadtissa 12. elokuuta 84-vuotiaana. Hän oliSyntynyt 10. maaliskuuta 1921 Albaxenin
kylässä Nordrhein-Westfalenissa.
Franz-Josef Schoppe tuli monelle tutuksi Risto Arkimiehen tv-dokumentista, joka kertoo saksalaisen eversti Kurt Kuhlmeyn johtaman lento-osaston kenties ratkaisevasta osuudesta Talin ja Ihantalan torjuntataisteluissa. Mannerheimin pyynnöstä suomalaisten tueksi tullut lento-osasto auttoi Stuka- ja FockeWulf pommittajineen tukahduttamaan puna-armeijan suurhyökkäyksen kesä-heinäkuussa 1944.
Haastattelin Schoppea Helsingin Sanomiin vuonna 2004, kun lehti julkaisi kirjoitussarjan jatkosodan ratkaisuvaiheista. Schoppe vaikutti mieheltä, jollaiseksi sota-aikainen ylennysesitys hänet kuvaa: avoin, huumorintajuinen ja eloisa. Samaisen asiakirjan mukaan Franz-Josef Schoppe oli taitava ja pelkäämätön johtaja, joka piti huolta alaisistaan maassa ja ilmassa.
Kannaksella Schoppe oli FockeWulf lentueen päällikkö.
"Venäläisten ilmatorjunta oli hirvittävää", hän muisteli haastattelussa 60 vuoden takaisia tapahtumia. Saksalaiset lensivät viisi viikkoa yötä päivää tuhoten ponttonisiltoja, tykistön asemia ja tankkeja. Siviiliammatiltaan Franz-Josef Schoppe oli maatalousinsinööri.
Ystävyyssuhteet toivat hänet Suomeen myös sodan jälkeen, ja sittemmin hänestä tuli Suomen ilmavoimien sotaveteraanien yhdistyksen Pilven Veikkojen jäsen.
Suomen-vierailut olivat Schoppelle mieluisia, sillä täällä sodasta oli lupa puhua ainakin ilman häpeää. Puolustusvoimat huomioi saksalaislentäjien ansiot Suomen itsenäisyyden pelastamisessa, kun Immolan kentälle pystytettiin muistokivi vuonna 1994. Kirjoitin Schoppen ja osasto Kuhlmeyn vaiheita käsittelevän juttuni alaotsikoksi; "Yliluutnantti Schoppe on sankari vieraalla maalla". Schoppe kieltäytyi kunniasta lähettämässään kirjeessä. "Olin, olen ja pysyn saksalaisena aseveljenä, joka teki toisessa maailmansodassa velvollisuutensa lentueenpäällikkönä - mutta en ole sankari vieraalla maalla."
Ilkka Ahtiainen - HS
niin ei tarvitse ihan pötyä höpöttää. Juurihan juhlittiin Talvisodan 70-vuotismuistoa. Nukuitko koko ajan?
Toukokuussa juhlitaan sitä, kun Mannerheim yhdellä laukauksella vaan tappoi 20 000 punikkia siitä vaan. Seuraavaksi juhlitaan sitä, kun suomalaiset rajut sotilaat voittivat Attilan-hunnin ja marssilaiset. Kyllä riittää ja on älyttömillä kiiltävää kengissä!
Kun Molotv-Ribbentrop sopimus oli allekirjoitettu 24.8. 39 aamuyöstä kohotti riemuitseva Stalin maljan aatetoverilleen Hitlerille näin lausuen: "Tiedän, miten paljon Saksan kansa rakastaa Führeriään. Siksi haluaisinkin juoda hänen terveydekseen."
koska jatkosodan torjuntavoiton jälkeen venäläiset pysähtyivät kuin seinään, toisessa tapauksessa ei.
Torjuntahäviö se oli. Milloin voittaja on menettänyt maa-alueita, ei koskaan.
Ehkäpä sinun kannattaisi tutustua Neuvostoliiton karttaan vaikkapa 1950 ja samaisen Neuvostoliiton maa-alaan 2010.
Mielellään myös samoilta ajoilta tutkimus Suomen rajoista.
Kaiken tämän jälkeen voinet palata takaisin foorumille ja kertoa analyysin tulos.
Ps. Jos sitä aikaa riittää, niin myös SKDL/SKP vaaliliiton paikkaluku Eduskunnassa samoilta ajoilta kiinnostaisi.