Iäkkäämpien japsien ja muidenkin kunnossaolevien kulkineiden hinnat näyttää pompsahtaneen vuodenvaihteessa. Kauppalehti uutisoi tänään että tammikuussa uusien myynti sakkasi pahasti. Niinpä käytettyjen kova kysyntä ei ole yhtään ihme. Autoliikkeiden jatkuvat juoksevat kulut pakottaa ottamaan nyt kovan katteen vaihtureista. Moni iso liike joka vielä syksyllä skippasi vanhemmat vaihturit nipuissa jobbareille, kunnostaa ja myy ne nyt itse paremmilla hinnoilla. Esim. vuoden -92 mallista Mitsu Lanceria, joka nyt on autona jo ihan paska valinta, sai viime vuonna muutamalla satasella. Nyt niitä on merkkiliikkeiden riveissä viimeisen päälle puleerattuina ja hinta 1990 euroa. Samoin paljon muita vastaavia autoja.
Mikäs on nostaessa hintoja kun kansa maksaa. Erityisesti kysyntä kohdistuu pienimoottorisiin vaihtureihin joissa on halvat käyttökulut. Näitä ei tuoda edes Saksasta lisää, sieltä uitetaan lähinnä isompaa ja enemmän kuluttavaa kalustoa perhe- ja edustuskäyttöön. Yksinään ajavat ja taloudellisuutta etusijalla pitävät autoilijat ovat kuitenkin merkittävä ryhmä suomalaisessa liikenteessä. Heidän tarpeisiinsa sopivia järkipelejä on markkinoilla yksinkertaisesti liian vähän. Hinnat tulevat tuskin ainakaan laskemaan kevätauringon sulattaessa ruohon näkyviin ja asfaltin kuumaksi.
Mikäs on nostaessa hintoja kun kansa maksaa. Erityisesti kysyntä kohdistuu pienimoottorisiin vaihtureihin joissa on halvat käyttökulut. Näitä ei tuoda edes Saksasta lisää, sieltä uitetaan lähinnä isompaa ja enemmän kuluttavaa kalustoa perhe- ja edustuskäyttöön. Yksinään ajavat ja taloudellisuutta etusijalla pitävät autoilijat ovat kuitenkin merkittävä ryhmä suomalaisessa liikenteessä. Heidän tarpeisiinsa sopivia järkipelejä on markkinoilla yksinkertaisesti liian vähän. Hinnat tulevat tuskin ainakaan laskemaan kevätauringon sulattaessa ruohon näkyviin ja asfaltin kuumaksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
itse katselin neliovista corollaa noin 15 vuoden ikäluokassa ja totesin että enemmistö näistä on jo viety Afrikkaan. Niinpä Suomeen on jäänyt niistä vain kaksioviset ja liftbackit, jotka nekin ehjäpeltisinä ja katsastettuina maksaa vähintään kolme tonnia. No, sukulaistädillä on 45 tkm ajettu -93 Corolla jemmassa. Sitä en päästä silmistäni kun se aika koittaa.
Myös senkin, että käytetyt autot ovat taas vuoden vanhempia, mutta hinnat eivät ole laskeneet.
höpö
Syy on selkeä. Kuka ostaa jotain 17 tonnia maksavaa heikosta muovista kasattua uutta rimpulaa! Edes korjaamon pojat ei saa niitä pysymään koossa, joka sauma irvistää kuin vanha korealainen kengänpohja. Öljynvaihto vaatii mekaanikon tutkinnon ja sähköviat kasvaa samassa suhteessa pakkasasteiden kanssa. Kaiken seurauksena jälleenmyyntiarvo on kolmen vuoden päästä enää viidesosa ostohinnasta.
Viisitoista vuotta sitten autot oli vielä autoja. Oi sitä autuutta kun saan -98 Micrani talliin ja konepellin auki. Jokainen osa avautuu käden ulottuville kuin Manulle illallinen. Sitä tulee suorastaan huollettua liikaa, homma on niin lapsellisen helppoa. Ja tien päällä on aina selvät sävelet, auto etenee varmasti kuin aika ja iäisyys. Ja jos jotain oiretta kerran viidessä vuodessa huomaa, tietää tarkalleen mistä se johtuu ja miten se korjataan.
Nimenomaan tämä varmuus ja yksinkertaisuus puuttuu nykyajan autoista tyystin kokonaan. Minä ja kuusi työkaveriani ajetaan onnellisesti keskimäärin 15-kesäisillä autoilla. On meillä uudemmatkin autot mutta niillä ajaa vaimot vähän ja varovasti. Nehän on koristeeksi tehty, toisin kuin nämä satavarmat aidossa japanissa valmistetut käyttöpelit.
20v japanilaisen käyttöauton viime syksynä talviautoksi loskakeleille ja lyhyeen työmatka-ajoon. No sitten alkoi kunnon pakkaset, täytyy ihmetellä miten toimintavarma peli on ollut. Ajettu tosin vasta 130 tkm ja tosiaan kaikki huollettavat paikat käden ulottuvilla ja selkeästi nähtävillä. Ajattelin että myyn keväällä pois, mutta enpä taida luopua moisesta. Hyvä ostos.