Aarno Laitisen kolumni Maalaisliitto/Keskustan toiminnasta sotiemme aikana on erittäin kuvaava ja selittää Keskustan toimintaa tänäkin päivänä:
"KUN KANSA NÄKI NÄLKÄÄ
Oli vähällä, ettei Suomen armeija joutunut sodan aikana aloittamaan toisen rintaman sotaa. Päämaja suunnitteli omien sotilaiden hyökkäystä maataloihin takavarikoimaan viljaa, lihaa, maitoa, voita ja kananmunia.
Talonpojat kätkivät tuotteensa ja myivät ne mustassa pörssissä kiskurihintaan. Armeijan ja siviilien oli vaikea saada elintarvikkeita säännöstelyhintaan, eikä kaupoissa ollut aina peruselintarvikkeita edes säännöstelykortteja vastaan.
Maaseudulla poliisit katselivat läpi sormien säännöstelyrikkomuksia. Maanviljelijöiden poikina poliisit olivat pikemminkin osa mustaa pörssiä.
Sodanaikaisen elintarvikesäännöstelyn vaikeuksista saa hyvän kuvan Untamo Utrion uudesta kirjasta Kotirintama kestää, jonka hänen jälkeläisensä ovat toimittaneet. Utrio toimi kansanhuollon tiedotuspäällikkönä ja näki läheltä kaikki elintarvikehuollon ongelmat.
Vaikka Suomi näki nälkää, se ei kokenut nälänhätää. Kun suomalaiset maanviljelijät pimittivät ruokaa, Suomi joutui turvautumaan Hitlerin Saksan elintarvikkeisiin, jotka oli usein ryöstetty sen miehittämistä maista.
Suomalaiset söivät ukrainalaista viljaa tai tanskalaista voita. Saksa kiristi Suomea elintarviketoimituksilla. Ne jotka kuvittelevat, että Suomi olisi voinut irtautua sodasta jo 1943, eivät ajattele sitä, että edessä olisi ollut nälänhätä ja joukkokuolemat, kun Saksa olisi lopettanut elintarviketoimitukset.
Sodan aikana Suomella ei ollut meriyhteyksiä Itämeren ulkopuolelle, joten se oli täysin Saksan avun armoilla.
Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti.
Viranomaiset eivät juuri puuttuneet maanviljelijöiden harjoittamaan salakauppaan, sillä syytteet olisi pitänyt nostaa satojatuhansia viljelijöitä vastaan. Maalaisliittolaiset kansanhuoltoministeritkin taistelivat viljelijöiden etujen puolesta, vaikka se merkitsi muille nälkää.
Kun tänä päivänä vaaditaan, että Suomen maatalouden pitää olla niin laaja, että se pystyy kriisioloissa ruokkimaan kansan, herää epäluulo, että ahneet maanviljelijät eivät kuitenkaan toimita tuotteitaan kansalle tai armeijalle, jos musta pörssi tuottaa enemmän.
Utrion kirja on monin tavoin mainio ajankuva. Jo varhain syksyllä 1941 hän ennustaa, että Saksa häviää sodan. Tuohon aikaan Urho Kekkonenkin uskoi vielä Saksan aseiden voittoon, vaikka hänestä jälkeenpäin on tehty ensimmäisiä, jotka ennakoivat Saksan tappiota.
Kirjan huikea kuvitus kertoo monenlaisia asioita. Kun virkamiehet komennetaan talkoisiin maataloustöihin, heillä ei ole työvaatteita, vaan puku päällä ja solmio kaulassa nostetaan heiniä seipäälle. Tuleva kansanedustaja Margit Borg-Sundman on pellolla muodikkaassa mekossa ja korkokengissä."
ILTALEHTI 1.2.2011
"KUN KANSA NÄKI NÄLKÄÄ
Oli vähällä, ettei Suomen armeija joutunut sodan aikana aloittamaan toisen rintaman sotaa. Päämaja suunnitteli omien sotilaiden hyökkäystä maataloihin takavarikoimaan viljaa, lihaa, maitoa, voita ja kananmunia.
Talonpojat kätkivät tuotteensa ja myivät ne mustassa pörssissä kiskurihintaan. Armeijan ja siviilien oli vaikea saada elintarvikkeita säännöstelyhintaan, eikä kaupoissa ollut aina peruselintarvikkeita edes säännöstelykortteja vastaan.
Maaseudulla poliisit katselivat läpi sormien säännöstelyrikkomuksia. Maanviljelijöiden poikina poliisit olivat pikemminkin osa mustaa pörssiä.
Sodanaikaisen elintarvikesäännöstelyn vaikeuksista saa hyvän kuvan Untamo Utrion uudesta kirjasta Kotirintama kestää, jonka hänen jälkeläisensä ovat toimittaneet. Utrio toimi kansanhuollon tiedotuspäällikkönä ja näki läheltä kaikki elintarvikehuollon ongelmat.
Vaikka Suomi näki nälkää, se ei kokenut nälänhätää. Kun suomalaiset maanviljelijät pimittivät ruokaa, Suomi joutui turvautumaan Hitlerin Saksan elintarvikkeisiin, jotka oli usein ryöstetty sen miehittämistä maista.
Suomalaiset söivät ukrainalaista viljaa tai tanskalaista voita. Saksa kiristi Suomea elintarviketoimituksilla. Ne jotka kuvittelevat, että Suomi olisi voinut irtautua sodasta jo 1943, eivät ajattele sitä, että edessä olisi ollut nälänhätä ja joukkokuolemat, kun Saksa olisi lopettanut elintarviketoimitukset.
Sodan aikana Suomella ei ollut meriyhteyksiä Itämeren ulkopuolelle, joten se oli täysin Saksan avun armoilla.
Suomi oli varmaankin ainoa sotaa käyvä maa, jossa maanviljelijöiden etujärjestö MTK uhkasi maataloustuotteiden luovutuslakolla, kun se vaati tuottajahintojen nostamista lähemmäs mustan pörssin hintoja. Sanonnalla ”Kepu pettää aina” on siis pitkä historia Maalaisliiton päiviin asti.
Viranomaiset eivät juuri puuttuneet maanviljelijöiden harjoittamaan salakauppaan, sillä syytteet olisi pitänyt nostaa satojatuhansia viljelijöitä vastaan. Maalaisliittolaiset kansanhuoltoministeritkin taistelivat viljelijöiden etujen puolesta, vaikka se merkitsi muille nälkää.
Kun tänä päivänä vaaditaan, että Suomen maatalouden pitää olla niin laaja, että se pystyy kriisioloissa ruokkimaan kansan, herää epäluulo, että ahneet maanviljelijät eivät kuitenkaan toimita tuotteitaan kansalle tai armeijalle, jos musta pörssi tuottaa enemmän.
Utrion kirja on monin tavoin mainio ajankuva. Jo varhain syksyllä 1941 hän ennustaa, että Saksa häviää sodan. Tuohon aikaan Urho Kekkonenkin uskoi vielä Saksan aseiden voittoon, vaikka hänestä jälkeenpäin on tehty ensimmäisiä, jotka ennakoivat Saksan tappiota.
Kirjan huikea kuvitus kertoo monenlaisia asioita. Kun virkamiehet komennetaan talkoisiin maataloustöihin, heillä ei ole työvaatteita, vaan puku päällä ja solmio kaulassa nostetaan heiniä seipäälle. Tuleva kansanedustaja Margit Borg-Sundman on pellolla muodikkaassa mekossa ja korkokengissä."
ILTALEHTI 1.2.2011
Vastaukset 33
Vanhimmat
Tässä nähdään kepun politiikan ydin. Mistään muusta ei välitetä kuin omasta edusta, vaikka muut näkisivät nälkää. Näinhän Kiviniemikin juuri käyttäytyy mm. Kepun Nuorisosäätiön yhteydessä.
Hyvä, että tämäkin asia tulee julkisuuteen.
Mitenkäs lapsityövoiman käyttö 40-luvulla isäntien kavereiden metsäpatruunoiden tarpeiden tyydyttämiseen. Lapsen määritelmää toki muutettiin. Koululaisia pistettiin esimerkiksi tekemään jätkien työt 1945. Suomi on ikävä paikka piirien ulkopuolella oleville maattomille ihmisille.
sosialistit Kotkan seudulla polttivat halkopinoja merkiksi ryssän pommikoneille, että ne osasivat suunnistaa Helsinkiin.
Tämä osoittaa vain maajussien pohjatonta ahneutta. On aivan turha vedota talvisodan henkeen kun maajusseille Kepu järjestelee puumyynnin täydellistäv verovapautta. Sotien aikana nähtiin se maalaisten solidaarisuus.
Hyi helvetti etten pahemmin tule ja sano!
Nyt kansa antoi kepulle lopullisen tuomion. Roskajoukko ei nouse enään koskaan.
Aika törkyistä touhua. Tulee ihan mieleen Paavo Väyrysen toiminta.
Aikalaiskertomus.
Sota-aikana muutamana syksynä pakkanen yllätti jo elokuussa. Perunat jäivät jäätyneeseen maahan. Maalit kaivoivat niitä syötäväksi rautakangella ja panivat jäisinä kiehumaan. Seuraavana kesänä pellot sulivat vasta heinäkuussa niin että' pääsi istuttamaan perunat maahan. Sinä kesänä ei perunat ehtineet kasvaa kuin peukalonpään kokoisiksi.
Olisi se kansanhuollon viranomaisilla ollut mahdollisuus ottaa rautakanki käteen ja alkaa kaivamaan niitä' perunoita sieltä' maasta. Taio olisi voinut kaupunkilaisia palkata niitä' kaivamaan.
Saatto se ruokapula olla enemmänkin luonnonoikusta kiinni kuin mustasta pörssistä.
Väitätkö ettei Suomessa voi koskaan olla sitä isäntien hokemaa huoltovarmuutta luonnonolosuhteiden takia. No mitä pirua jämptit sitten saavat tukea katovuotena Pattajan reissuihin, vaikka sukulainen olisi roskaohjelmilla tienannut rikas Jarppi. Nokian lihavina vuosinakin iso osa rahoista valui Tampereen, Oulun ja Espoon ulkopuolelle.
SDP:n peräsuolet alkavat olla epätoivoisia maanpetokseen syyllistyneen Lipposen (Wikileaks) kannatuksen laskeissa.
Elävänä tulee mieleen nyt jo kuolleen isoäitini kertomus miten yksi porsas vietiin piiloon ja kasvatettiin "ohi kirjanpidon" omaksi joulukinkuksi... Ja monia muitakin vastaavia kertomuksia mutta tuo jouluporsas jotenkin jäi mieleen kun se vietiin kauas talosta ja piilossa kasvatettiin.
Meillä täällä pienellä alueella kaikki tunsivat toisensa ja suojasivat tienestejään 'Helsingin herroilta'. Kovin tienaaja oli hänen veljensä ampuneen isännän pojan kanssa yhteistyötä tehnyt punakaartissa ollut torppari. Itkuvirret Hennalasta ja lahtareista unohtui äkkiä rahan kahistessa. Lyhtypylvääseen olisi pitänyt Saksan mallin mukaan pistää.
Pientä oli maalaisten toiminta verrattuna demareiden taisteluun Neuvostoliiton riveissä
Olisiko maatalojen emäntien, jotka hoitivat maatalojen työt
miesten ollessa puolustamassa maataan, pitänyt vielä
kaiken muun lisäksi toimittaa ruokaa punikki käpykaartilaisille
jotka piileskelivät metsäladoissa ja niittysaunoissa?
Ja sieltä käsin suorittivat tuhotöitään rehellisiä kansalaisia vastaan.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sotilaskarkuruus
"Yhteensä karkuruus- ja pakoilurikoksiin syyllistyi Suomessa noin 31 000–35 000 miestä, joista arviolta runsas puolet oli varsinaisia karkureita. Karkuruus painottui sekä absoluuttisesti että reserviläisten määriin suhteutettuna selvästi Varsinais-Suomeen, Satakuntaan, Itä-Hämeeseen ja Pohjois-Uudellemaalle. Karkuruus painottui maaseudulle ja tiettyihin kuntiin; jossain pitäjässä karkureita saattoi olla paljon, kun taas naapuripitäjässä ei lainkaan. Kuntakohtaisesti suurin suhteellinen karkureiden osuus oli Kolarissa, 7,8 %."
Maalaisliittolaiset isännät olivat valtaosin käpykaartissa sotiemme aikana. Tässä on yksi syy siihen, että Urho Kaleva Kekkonen halveksi sotaveteraaneja. Nehän eivät olleet hänen oman puolueensa kannattajia.
Maalaisliitto/Kepu on aina ollut epäisänmaallinen puolue, joka on toiminut yhteistoimininnassa isänmaan vihollisten kanssa.
Ja kepuemännät antoivat kilvan venäläisille sotavangeille, ei ihme, että keskustalaisuuden ja kommunisminen välillä ei ole eroa, molemmat tähtäävät toisten varojen sosialisointiin.
Niinpä niin. Paavo Väyrynen on hyvä esimerkki tällaisesta kepulaisuudesta. Oma etu on aina kepulaiselle kaikkea muuta tärkeämäpi.
Tätähän se on kepulien meno tänäkin päivänä.
Se siitä "huoltovarmuudesta"....
Se siitä "huoltovarmuudesta".
Tämä osoittaa selvästi, mistä Suomen Keskustan politiikassa on peruksiltaan kyse. Pyritään ahneesti ajamaan erilaisia lisärahoja ja etuja ahneille maajusseille.
Mielestäni Osmo on kiteyttänyt asian todella hyvin...
http://www.soininvaara.fi/2010/04/29/onko-puolueiden-valilla-ideologisia-eroja/
"Kokoomusta ja vihreitä yhdistää se, että molemmat (yleensä) miettivät yhteiskunnallisia pelisääntöjä, jotka johtavat oikeaan suuntaan. Käsitys oikeasta suunnasta vain on kovin erilainen. Keskustalaiset ja RKP:läiset taas keskittyvät noiden pelisääntöjen rikkomiseen omien taustajoukkojensa eduksi. Tukiaista sinne, poikkeusta tänne. "
Että jotkut pyrkivät ajattelemaan kokonaisuutta ja koko maan etuja? Toiset omien taustajoukkojensa etuja?
hihi hih Minä ihailen puolueemme sankaria Peltomäkeä hih hih
Kaikki kepulaiset ovat rikollisia.
Tämäkin on hyvä pitää mielessä.
Milloin Laitinen puuttuu meidän Tiltujen ruokavalioon? Pelkkää kaalisoppaa päivästä toiseen.
Stalinin ja Hitlerin ukrainalaisilta varastamaa viljaa se sinunkin 'köörisi' söi 40-luvulla, vaikka kelemi ukkisi väitti elättäneen suvun kivipellon elikseerillä.
Osmon osuvat sanat:
"Kokoomusta ja vihreitä yhdistää se, että molemmat (yleensä) miettivät yhteiskunnallisia pelisääntöjä, jotka johtavat oikeaan suuntaan. Käsitys oikeasta suunnasta vain on kovin erilainen. Keskustalaiset ja RKP:läiset taas keskittyvät noiden pelisääntöjen rikkomiseen omien taustajoukkojensa eduksi. Tukiaista sinne, poikkeusta tänne. "
Oikeaan suuntaa? Kokoomus rahat pienelle porukalle.
Vihreät talous alas.
- miettivät yhteiskunnallisia pelisääntöjä, jotka johtavat oikeaan suuntaan
vs.
- tukiaista sinne, poikkeusta tänne
Sama kaiku on askelten nykykepulaisilla...
Sopimuksettoman brexitin jälkeen alkaa samanlainen kieroilu. Eduskunnan eniten maataloustukia saanut Leppähän on jo vinkunut etteivät viljelijät saa joutua brexitin maksumiehiksi, vaikka körttikin ymmärtää ettei veronmaksajien tuilla elävä voi olla maksumies.