Osaako joku selittää mihin perustuu tänäkin päivänä Venäjällä vahvana elävä tarina suomalaisista tarkka-ampujista viime sodissa, varsinkin talvisodassa.
Siis että suomalaiset ampuivat puista venäläisiä sellaisella menestyksellä että vainajia tuli kasoittain.
Suomen sotahistoria ei tällaista tunne ja ajatus puussa väijymisestä tuntuu mahdottomalle, ampuja itse olisi puussa helppo maali.
Onko siis jotain taustaa vai onko se vain esim. talvisodassa koettujen selittämättömältä tuntuvien katastrofien nostama legenda.
Siis että suomalaiset ampuivat puista venäläisiä sellaisella menestyksellä että vainajia tuli kasoittain.
Suomen sotahistoria ei tällaista tunne ja ajatus puussa väijymisestä tuntuu mahdottomalle, ampuja itse olisi puussa helppo maali.
Onko siis jotain taustaa vai onko se vain esim. talvisodassa koettujen selittämättömältä tuntuvien katastrofien nostama legenda.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Tarinat tietysti kasvaa. Mutta ampui ne paljon, ne tarkka-ampujat.
Saattoi joku olla hetken puussakin !?
Mutta meni suomalaisiakin paljon. Oli venäjällä hyviä tarkka-ampujia kanssa.
( koulutttivat mm naisia ta hommiin... !!)
Ostin 1998 venäjältä uuden tarkka-ampujakiväärin, kaikin varustein. Hieno ase !
Tarkkampujat ovat edelleen tehokkaita. Ja ne Aseet vaan paranee...
- Tarkkoja n. 2,5 kilometriin !
nämä nykyiset aseet !
- Häyhä ampui pystykorvalla.
Taisi "tarkkuus matka" olla,,,max 600 m ???? !!!
pystykorva oli tsaarin armeijan ase. Kömpelö, mutta melko hyviäkin yksilöitä oli. Siis tarkkoja.
Armeijassa olleet sohlot ei ollu tarkkoja. Aseeni Vuosimalli taisi olla 1914, jos muistan oikein...`?
Tuntuu että tuollainen 400m on kova matka pystykorvalle jo ! tarkkuuta haettaessa.
HAHA, Pystykorva oli Suomen armeijan valmistama kopio venäläisestä Mosin nagant kivääristä, Pystykorvaa tehtiin eri malleja, Pystykovra M27 ja pystykorva M39 (ukkopekka) on tunnetuimmat. Näitä valmistettiin suomessa eikä missää rajan takana..... Ja pystykorva osoittautui maailman laajuisesti tarkaksi aseeksi. Simo Häyhä ampui m28-30 mallisella rihlakolla. Pystykorva nimen omaan oli SUOMEN ase eikä tsaarin.... Tuon voi tarkistaa vaikka wikipediasta.
PS, löytyy M39 pystykorva metsästys aseena. JA se on suomalainen.
>>Pystykorva nimen omaan oli SUOMEN ase eikä tsaarin
>Suomen sotahistoria ei tällaista tunne ja ajatus puussa väijymisestä tuntuu mahdottomalle, ampuja itse olisi puussa helppo maali.<
Sotakirjallisuudessa on mainintoja kuinka puitten latvoihin tehtiin tähystyslavoja ja joskus niitä ammuttiinkin vihollista päin. Siis juuri suomalaiset teki näin.
Tykistön tulenjohtajien tähystyslavoja. Ja harvoin niitä hongan oksalle tehtiin, tavallisesti olivat korkeiden puiden lomaan rakennettuja torneja.
Ne Kukushkat olivat pelkästään puna-armeijan sotilaiden kehittämä uskomus joka jäi elämään.Tämän legenda puista ampuvista suomalaisista on peräisin Talvisodan ajoilta.Silloin,varsinkin kovien pakkasten aikana,puista kuului pakkasten aikaansaamien lämpöerojen aiheuttamia ääniä,joita puna-armeijan sotilaat pitivät laukauksina.Kun lisäksi suomalaiset tarkka-ampujat sattuivat toimimaan samaan aikaan niin puna-armeijan keskuudessa levisi huhu suomalaisista puista ampuvista tarkka-ampujista.
Lavoilta ampuminen tuntuisi tietysti enemmän mahdolliselta, mutta ei liikkuvan sodan tilanteessa. Talvisodassahan oli tilanteita jossa vainajia sanottiin tulleen "kasoittain".
Itse olen kuullut esim. erään kertojan vanhan sukulaisen kertoneneen ympärillen ammutun sotilaita kasoihin jotka suomalaiset olivat ampuneet puista.
Itselleni on tullut mieleen Eisensteinin elokuva jossa tsaarin armeijan sotilaat ampuivat talojen katolta kadulla kulkevaa väkijoukkoa ja vainajia tuli paljon. Se näkymä on varmasti ollut myös kaikilla venäläisillä ainakin alitajunnassa.
Talvisodassa taas oli paljon venäläisiä joukkoja joille metsä ja talvi olivat täysin tuntemattomia ja joille oli vaikeaa havaita lumipukuisia suomalaisia jotka osasivat käyttää maastoa taitavasti hyväkseen ja pääsivät ampumaan yllättäen vaikka vain maan tasolta "näkymättöminä".
Yhdistyikö todellisusuus mielikuviin, tarina puista ampuvista suomalaisista on kuitenkin hyvin tunnettu ja jotenkin venäläisen mielikuvituksellinen.
Ei sellaista uskomusta taida olla edes olemassa venäläisten keskuudessa ainakaan yleisemmin.
Luulisin, että se on suomalaisten itsensä kehittelemä legenda. Eikä se tunnu edes mitenkään uskottavalta sodankäynnissä.
Lue Puna-armeija Stalinin tentissä -kirja, siinä on kuvauksia tästä aiheesta.
Manninen Ohto Rzesevski Oleg Puna-armeija Stalinin tentissä
Edita, 1997, 479 s., 1. painos
Juttelin venäläisen 40-kymppisen rouvan kanssa talvisodasta. Hän innostui: "Joo, ne käet."
Hän oli kauhean hämmästynyt, kun sanoin, ettei mitään käkiä ollut. Uskomus on Pietarissa yleinen.
Mutta mistä uskomus on tullut? Kauheisiin tappioihin on koetettu keksiä selitystä?
Sama tieto on "talvisota venäläissilmin" nimisessä dokkarissa, joka varmaankin löytyy netistä jos kiinnostaa.
-Muistaakseni siinä sanottiin jotta venäläiset ampuivat tykeillä metsääkin matalaksi tämän pelon takia.
taktiikkaan kuuluivat nimenomaan yllättävät konepistooli-iskut metsän suojasta, mieluimmin lumipyryn aikana. Teitä ja avoimia maastonkohtia suosivat venäläiset olivat hyvinkin otollisia kohteita.
Harvat iskuista eloonjääneet saattoivat todellakin arvella (väärin) myöhemmin, nähtyään tykistön tulenjohtolavoja, että luotiryöpyt tulivat puiden latvusten tasalta.
Jospa sen oli tarkoitus pelotella baltti pellejä antautumaan. Meretskov sanoi Laidonerille Narvassa aamiaisella "Jos rupeatte vastustamaan niin meillä on täällä noin 90 000 talvisodan veteraania valmiina. Ovat tottuneet näkemään vihollisia kaikkialla".
Käkit ampuvat venäläisiä raukkamaisesti selkään.
ryssät hyökkäsivät raukkamaisesti ilman sodanjulistusta ja törkeällä ylivoimalla
no onko Hitleri HOROSHO?
Stuka ampui tarkasti Talissa, sekö se Käki on?
Mainilassa meni huti....
Eräänä selityksenä on tarjottu neuvostosotilaiden omaa tulitusta:kun ammutut luodit osuivat jäisiin puihin, syntyi siitä laukausta muistuttava ääni.Kun metsästä samaan aikaan tuli tulta, mutta ketään ei näkynyt, kuviteltiin ammunnan tulleen ylhäältä puista.Outo selitys tämäkin.
siihen, että suomalaisten tuliasemista ei oikein saatu selvää, kun kaikkialla kasvoi puita.
Niinpä keksittiin, että puuthan niitä tuliasemia olivat.
Ilmeisesti yksikään punasotilas ei kuitenkaan kokeillut asiaa itse.
Pimeässä puukon kanssa puusta niskaan.
Tapasin 2000 luvun alussa kahteen kanadansaksalaiseen pariskuntaan.
Kyse oli ensimmäisen polven siirtolaisista jotka olivat juuri saaneet kansalaisuuden.
Heput olivat vakuuttuneet siitä, että Lapin sodan aikana suomalaisten eräs yötaistelutapa oli väijyä puiden alaoksilla ja hypätä sieltä puukko kourassa saksalaisten niskaan.
Yritin osittaa teorian epäloogisuuden mm. sillä, että miten metsässä sattuisikin saksalainen kävelemään juuri oikean puun ali mutta ei tuntunut tehoavan.
Toisen parsikunna rouvan vanhemmat olivat Baijerista ja rouva kertoi isänsä kyllästyneen Lapin neukkulan sodan seurauksena kaikkiin puihin niin pahoin, että uhkasi kaataa puutarhansa omenapuutkin mutta muu perhe sai ne pelastettua.
Metsä saa tunbteet liikkeelle. Enlantilaisen liiketuttavani rouva kertoi jälkeen päin ahdistuneensa kun käytin heitä Suomessa itärajalla, hiljaisessa kohdassa. Isäni Suomen puolelle jääneellä metsäpläntillä.
Paikka on pitkän, mutkaisen, kapean soratien päässä. Rouva ahdistui siitä kun ei kuulunut lainkaan inhimillisiä ääniä. Vain kesäisen sekametsän ja sinne kuuluvien lintujen vähäistä ääntelyä.
Ukko ei ymmärtänyt miten osasin ajaa autoa. Kesäinen keskipäivä, pilvipouta mutta kun en nähnyt mihin olin menossa.
Käydessäni Matlockissa oli suunnistus sitä, että katsokaa tekin että menemme oikeaan suuntaan. Kohde näkyi yli viiden kilometrin päässä kukkulan laella.
Saman äijän metallipaja hiljeni koska duunarit eivät tulleet töihin. Talviyönä oli tullut 2" lunta. Mahdotonta liikkua.
Jne.