Boyerista

koska se poistetaan kuitenkin. Naputtelin tänne eilen pitkän pätkän Evans-Pritchardin tutkimuksesta Sudanin azande-heimon uskonnollisista tutkimuksista. Nyt en enää ala naputtelemaan sitä uudestaan, mutta idea oli se, että koska he uskovat noitiin, niin onnettomuuksien syy ( se varsinainen, todellinen) ei oikeastaan heitä kiinnostanut, vaan he uskoivat että noidat aiheuttivat tuhoa. Vaikka he esimerkiksi tiesivät, että savimajat romahtavat, koska termiitit niitä järsivät, niin ei ollut heille se varsinainen miksi joku jäi termiittien kalvaman majan alle. He miettivät sitä, että miksi se maja romahi juuri silloin, kun sisällä oli ihminen. Miksi ei sitä ennen, miksi ei sen jälkeen. Ja vastaus oli tietysti, että noidat sen tekivät ja uhrilla täytyi olla mahtavia vihamiehiä.

sivuilla 27, 28

En ole vielä edes puolivälissä kirjaa. Sitä pitää lukea pieninä annoksina, mutta en todellakaan kadu ostostani.

Kössönöm kirjoitti:

koska se poistetaan kuitenkin. Naputtelin tänne eilen pitkän pätkän Evans-Pritchardin tutkimuksesta Sudanin azande-heimon uskonnollisista tutkimuksista. Nyt en enää ala naputtelemaan sitä uudestaan, mutta idea oli se, että koska he uskovat noitiin, niin onnettomuuksien syy ( se varsinainen, todellinen) ei oikeastaan heitä kiinnostanut, vaan he uskoivat että noidat aiheuttivat tuhoa. Vaikka he esimerkiksi tiesivät, että savimajat romahtavat, koska termiitit niitä järsivät, niin ei ollut heille se varsinainen miksi joku jäi termiittien kalvaman majan alle. He miettivät sitä, että miksi se maja romahi juuri silloin, kun sisällä oli ihminen. Miksi ei sitä ennen, miksi ei sen jälkeen. Ja vastaus oli tietysti, että noidat sen tekivät ja uhrilla täytyi olla mahtavia vihamiehiä.

sivuilla 27, 28

En ole vielä edes puolivälissä kirjaa. Sitä pitää lukea pieninä annoksina, mutta en todellakaan kadu ostostani.

Lue lisää

Joo, sattuma ei ole hyvä selitys ollut koskaan. Sitähän täälläkin evoluution kieltäjät toitottavat: sokea sattuma ei voi tehdä mitään (unohtaen luonnonvalinnan). Ihmisellä on tarve selittää asiat aina jonkun älykkään toimijan tekoina. Boyer osaa hyvin tämän asian selittää ja kertoa miksi ihmisellä tällainen tarve on.

puuöljy kirjoitti:

Joo, sattuma ei ole hyvä selitys ollut koskaan. Sitähän täälläkin evoluution kieltäjät toitottavat: sokea sattuma ei voi tehdä mitään (unohtaen luonnonvalinnan). Ihmisellä on tarve selittää asiat aina jonkun älykkään toimijan tekoina. Boyer osaa hyvin tämän asian selittää ja kertoa miksi ihmisellä tällainen tarve on.

Lue lisää

"Ihmisellä on tarve selittää asiat aina jonkun älykkään toimijan tekoina. Boyer osaa hyvin tämän asian selittää ja kertoa miksi ihmisellä tällainen tarve on."

- Pikkulapset selittävät asiat usein toimijoilla. Jonkun on täytynyt tehdä jotain, koska sitä ei muuten olisi olemassa. Tietysti saduilla on osuutta asiaan, mutta lapset yleensä ajattelevat hyvin konkreettisesti. Ja se sama tapumus on uskovaisilla. Jonkun on täytynyt tehdä tämä maailmankaikkeus, koska ei sitä muuten voisi olla.

Minulla ei ole tarvetta etsiä mitään toimijaa. Jos liukastun jäisellä tiellä ja kaadun perseelleni, niin en minä siitä syytä kuin korkeintaan huoltomiestä.

Kössönöm kirjoitti:

"Ihmisellä on tarve selittää asiat aina jonkun älykkään toimijan tekoina. Boyer osaa hyvin tämän asian selittää ja kertoa miksi ihmisellä tällainen tarve on."

- Pikkulapset selittävät asiat usein toimijoilla. Jonkun on täytynyt tehdä jotain, koska sitä ei muuten olisi olemassa. Tietysti saduilla on osuutta asiaan, mutta lapset yleensä ajattelevat hyvin konkreettisesti. Ja se sama tapumus on uskovaisilla. Jonkun on täytynyt tehdä tämä maailmankaikkeus, koska ei sitä muuten voisi olla.

Minulla ei ole tarvetta etsiä mitään toimijaa. Jos liukastun jäisellä tiellä ja kaadun perseelleni, niin en minä siitä syytä kuin korkeintaan huoltomiestä.

Lue lisää

Elämänkerrasta poimittua kyselee tuossa yhdessä ketjussa että pidättekö sattumana kun juna pysähtyi vaikka ei pitänyt...

Haitin maanjäristyksestä kuin ihmeen kaupalla selvinnyt mies oli vakuuttunut, että hänen pelastumisensa oli Jumalan ansiota. Yleensäkin ihmisillä on taipumus kiittää Jumalaa ihmeellisen tuntuisista pelastumisista. Huomaatteko tässä mitään erikoista?

puuöljy kirjoitti:

Elämänkerrasta poimittua kyselee tuossa yhdessä ketjussa että pidättekö sattumana kun juna pysähtyi vaikka ei pitänyt...

Haitin maanjäristyksestä kuin ihmeen kaupalla selvinnyt mies oli vakuuttunut, että hänen pelastumisensa oli Jumalan ansiota. Yleensäkin ihmisillä on taipumus kiittää Jumalaa ihmeellisen tuntuisista pelastumisista. Huomaatteko tässä mitään erikoista?

Lue lisää

"Elämänkerrasta poimittua kyselee tuossa yhdessä ketjussa että pidättekö sattumana kun juna pysähtyi vaikka ei pitänyt..."

- Juuri sen takia laitoinkin pätkän kirjasta...

"Haitin maanjäristyksestä kuin ihmeen kaupalla selvinnyt mies oli vakuuttunut, että hänen pelastumisensa oli Jumalan ansiota. Yleensäkin ihmisillä on taipumus kiittää Jumalaa ihmeellisen tuntuisista pelastumisista. Huomaatteko tässä mitään erikoista?"

- Huomaan paljonkin erikoista. Tavallista se on, mutta järjetöntä. Chilen kaivomiehet kiittivät jumalaa, kun kuilusta tulivat, vaikka hirveä määrä ihmisiä oli uurastanut viikkokausia, jotta heput saadaan sieltä pois.

Kössönöm kirjoitti:

koska se poistetaan kuitenkin. Naputtelin tänne eilen pitkän pätkän Evans-Pritchardin tutkimuksesta Sudanin azande-heimon uskonnollisista tutkimuksista. Nyt en enää ala naputtelemaan sitä uudestaan, mutta idea oli se, että koska he uskovat noitiin, niin onnettomuuksien syy ( se varsinainen, todellinen) ei oikeastaan heitä kiinnostanut, vaan he uskoivat että noidat aiheuttivat tuhoa. Vaikka he esimerkiksi tiesivät, että savimajat romahtavat, koska termiitit niitä järsivät, niin ei ollut heille se varsinainen miksi joku jäi termiittien kalvaman majan alle. He miettivät sitä, että miksi se maja romahi juuri silloin, kun sisällä oli ihminen. Miksi ei sitä ennen, miksi ei sen jälkeen. Ja vastaus oli tietysti, että noidat sen tekivät ja uhrilla täytyi olla mahtavia vihamiehiä.

sivuilla 27, 28

En ole vielä edes puolivälissä kirjaa. Sitä pitää lukea pieninä annoksina, mutta en todellakaan kadu ostostani.

Lue lisää

Kannattaa pitkät ja parhaat kirjoitukset tallentaa vielä varmuuden vuoksi omalle koneelle tekstitiedostoon ettei mene tämän ihmeellisen moderoinnin vuoksi bittiavaruuteen.

KeljuKooKojootti kirjoitti:

Kannattaa pitkät ja parhaat kirjoitukset tallentaa vielä varmuuden vuoksi omalle koneelle tekstitiedostoon ettei mene tämän ihmeellisen moderoinnin vuoksi bittiavaruuteen.

Lue lisää

Minulla on tuo kirja, ja jos jotakuta vituttaa, että siteeraan Boyeria, niin voin aina lukea sen jutun kirjasta. Outoa vaan, että tällaiset kirjoitukset poistetaan.

"Kaikilla uskonnoilla on ainakin pinnalta katsottuna jotakin sanottavaa kuolemasta. Ihmiset kuolevat, mutta heidän varjonsa säilyy. He kuolevat, mutta odottavat viimeistä tuomiota. He palaavat toisessa hahmossa. Yliluonnollisten toimijoiden ja kuoleman representaatioiden suhde voi saada eri muotoja eri ihmisyhteisöissä, mutta se on aina olemassa. Miksi? Yksi mahdollinen vastaus on, että uskonnolliset käsitteemme juontavat yksinkertaisesti juurensa kuolemaa koskevista käsitteistämme ja tunteistamme. Kuolevaisuutemme näyttää asettavan kysymyksiä, joihin uskonto vastaa, ja herättävän tunteita, joita se auttaa tyynnyttämään."

s. 233

- Kuolema tuntuu olevan enemmistölle ihmisistä asia, jota pitää käsitellä uskonnon kautta.

Kössönöm kirjoitti:

koska se poistetaan kuitenkin. Naputtelin tänne eilen pitkän pätkän Evans-Pritchardin tutkimuksesta Sudanin azande-heimon uskonnollisista tutkimuksista. Nyt en enää ala naputtelemaan sitä uudestaan, mutta idea oli se, että koska he uskovat noitiin, niin onnettomuuksien syy ( se varsinainen, todellinen) ei oikeastaan heitä kiinnostanut, vaan he uskoivat että noidat aiheuttivat tuhoa. Vaikka he esimerkiksi tiesivät, että savimajat romahtavat, koska termiitit niitä järsivät, niin ei ollut heille se varsinainen miksi joku jäi termiittien kalvaman majan alle. He miettivät sitä, että miksi se maja romahi juuri silloin, kun sisällä oli ihminen. Miksi ei sitä ennen, miksi ei sen jälkeen. Ja vastaus oli tietysti, että noidat sen tekivät ja uhrilla täytyi olla mahtavia vihamiehiä.

sivuilla 27, 28

En ole vielä edes puolivälissä kirjaa. Sitä pitää lukea pieninä annoksina, mutta en todellakaan kadu ostostani.

Lue lisää

Kirkko kuulolla -palstalla hiukan puhetta tästä Boyerin kirjasta.
Pysyisivätköhän aihetta koskevat viestisi paremmin siellä, ja saisikohan pappiskaartilta mitään kommenttia, jos haluat keskustella lukemastasi?
Omasta lukemisestani on jo jonkin aikaa, enkä enää muista tarkkaan yksityiskohtia. Mutta hyvä kirja se mielestäni oli.

luonn.t. kirjoitti:

Kirkko kuulolla -palstalla hiukan puhetta tästä Boyerin kirjasta.
Pysyisivätköhän aihetta koskevat viestisi paremmin siellä, ja saisikohan pappiskaartilta mitään kommenttia, jos haluat keskustella lukemastasi?
Omasta lukemisestani on jo jonkin aikaa, enkä enää muista tarkkaan yksityiskohtia. Mutta hyvä kirja se mielestäni oli.

Lue lisää

Mutta se ketju on ilmeisesti poistettu. Yritin eilen sitä sieltä hakea, mutta en löytänyt. Ateistix aloitti ketjun ja siitä tuli melko pitkä ja muistaakseni joku kirkonkin edustaja siihen osallistui. Joten kyllä sieltäkin lähtee, jos on lähteäkseen.

Kössönöm kirjoitti:

Mutta se ketju on ilmeisesti poistettu. Yritin eilen sitä sieltä hakea, mutta en löytänyt. Ateistix aloitti ketjun ja siitä tuli melko pitkä ja muistaakseni joku kirkonkin edustaja siihen osallistui. Joten kyllä sieltäkin lähtee, jos on lähteäkseen.

Lue lisää

Aloitin ketjun ja kysyin moniko uskovaisista todellakin on lukenut Hitchensin, Dennetin, Dawkinsin ja Harrisin kirjoja, vaikka he kovasti heitä kritisoivat. Jotain sellaista siinä oli.

Kössönöm kirjoitti:

"Elämänkerrasta poimittua kyselee tuossa yhdessä ketjussa että pidättekö sattumana kun juna pysähtyi vaikka ei pitänyt..."

- Juuri sen takia laitoinkin pätkän kirjasta...

"Haitin maanjäristyksestä kuin ihmeen kaupalla selvinnyt mies oli vakuuttunut, että hänen pelastumisensa oli Jumalan ansiota. Yleensäkin ihmisillä on taipumus kiittää Jumalaa ihmeellisen tuntuisista pelastumisista. Huomaatteko tässä mitään erikoista?"

- Huomaan paljonkin erikoista. Tavallista se on, mutta järjetöntä. Chilen kaivomiehet kiittivät jumalaa, kun kuilusta tulivat, vaikka hirveä määrä ihmisiä oli uurastanut viikkokausia, jotta heput saadaan sieltä pois.

Lue lisää

Chilen kaivosmiehet kiittivät Jumalaa pelastumisesta mutta eivät syyttäneet Jumalaa itse tapaturmasta. Sama toistuu kaikissa ihmepelastumisissa. Itse onnettomuus ei ole Jumalan aiheuttama, mutta siitä pelastuminen on. Kiitämme Jumalaa, jos yksi pelastuu vaikka samalla 100 000 saattaa menehtyä vaikkapa maanjäristyksen seurauksena.


Luonnonuskonnot ovat tässä mielessä johdonmukaisempia, koska heillä pahat henget ovat onnettomuuksien syy, aivan kuten esimerkissäsi Sudanin azande-heimosta käy ilmi.

Nykyinen kristinuskon ajatus rakastavasta mutta samalla kertaa kaikkivaltiaasta Jumalasta on mielestäni käsittämätön. Jumala ei voi olla onnettomuuksien syy, koska Jumala on hyvä. Tämä on ns. teodikean ongelma, johon kukaan ei ole osannut antaa hyvää selitystä. Jos Jumala on täydellisen hyvä, hän haluaa poistaa pahan, jos hän on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja kaikkihyvä.

puuöljy kirjoitti:

Chilen kaivosmiehet kiittivät Jumalaa pelastumisesta mutta eivät syyttäneet Jumalaa itse tapaturmasta. Sama toistuu kaikissa ihmepelastumisissa. Itse onnettomuus ei ole Jumalan aiheuttama, mutta siitä pelastuminen on. Kiitämme Jumalaa, jos yksi pelastuu vaikka samalla 100 000 saattaa menehtyä vaikkapa maanjäristyksen seurauksena.


Luonnonuskonnot ovat tässä mielessä johdonmukaisempia, koska heillä pahat henget ovat onnettomuuksien syy, aivan kuten esimerkissäsi Sudanin azande-heimosta käy ilmi.

Nykyinen kristinuskon ajatus rakastavasta mutta samalla kertaa kaikkivaltiaasta Jumalasta on mielestäni käsittämätön. Jumala ei voi olla onnettomuuksien syy, koska Jumala on hyvä. Tämä on ns. teodikean ongelma, johon kukaan ei ole osannut antaa hyvää selitystä. Jos Jumala on täydellisen hyvä, hän haluaa poistaa pahan, jos hän on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja kaikkihyvä.

Lue lisää

"Chilen kaivosmiehet kiittivät Jumalaa pelastumisesta mutta eivät syyttäneet Jumalaa itse tapaturmasta. Sama toistuu kaikissa ihmepelastumisissa. Itse onnettomuus ei ole Jumalan aiheuttama, mutta siitä pelastuminen on. Kiitämme Jumalaa, jos yksi pelastuu vaikka samalla 100 000 saattaa menehtyä vaikkapa maanjäristyksen seurauksena."

- Sepä se. Minua ärsyttää puhe jumalan suojeluksesta tai suojelusenkeleistä. Todella usein näkee kirjoituksia, joissa todetaan, että oli suojelusenkeli matkassa. Saattaa olla paha kolari, kymmenen kuollutta ja se yksi selvinneistä sanoo omahyväisesti, että HÄNELLÄ oli suojelusenkeli matkassa. prkl.

"Luonnonuskonnot ovat tässä mielessä johdonmukaisempia, koska heillä pahat henget ovat onnettomuuksien syy, aivan kuten esimerkissäsi Sudanin azande-heimosta käy ilmi."

- Katselin taannoin Bruce Parryn dokkarisarjaa Elää heimon kanssa, jossa hän tutustui erilaisiin luonnonkansoihin ja kyllä siellä henget jylläsivät, mutta elo oli muuten kyllä ihan rauhallista.

"Nykyinen kristinuskon ajatus rakastavasta mutta samalla kertaa kaikkivaltiaasta Jumalasta on mielestäni käsittämätön. Jumala ei voi olla onnettomuuksien syy, koska Jumala on hyvä. Tämä on ns. teodikean ongelma, johon kukaan ei ole osannut antaa hyvää selitystä. Jos Jumala on täydellisen hyvä, hän haluaa poistaa pahan, jos hän on kaikkivaltias, hän pystyy poistamaan pahan. Paha on kuitenkin olemassa, joten Jumala ei voi olla samaan aikaan kaikkivaltias ja kaikkihyvä."

- Ei siinä järkeä olekaan. Jos esimerkiksi yksi ihminen pelastuu onnettomuudessa, niin se on jumalan ansiota ja ne kymmenen muuta ovat kai sitten tehneet jotain pahaa, koska jumala ei nähnyt tarpeelliseksi pelastaa heitä.

luonn.t. kirjoitti:

Kirkko kuulolla -palstalla hiukan puhetta tästä Boyerin kirjasta.
Pysyisivätköhän aihetta koskevat viestisi paremmin siellä, ja saisikohan pappiskaartilta mitään kommenttia, jos haluat keskustella lukemastasi?
Omasta lukemisestani on jo jonkin aikaa, enkä enää muista tarkkaan yksityiskohtia. Mutta hyvä kirja se mielestäni oli.

Lue lisää

"Melkein kaikkialla ihmisillä on moraaliperiaatteita ja myös yliluonnollisia toimijoita koskevia käsitteitä, mutta on olemassa useita eri tapoja käsittää näiden kahden suhde. Kaikkein tavallisin tapa on ajatella, että moraaliperiaatteet ovat olemassa, koska jumalat ovat päättäneet niin. Tätä voitaisiin nimittää lainsäätäjäjumalien teoriaksi. Monet teologiset järjestelmät sisältävät luetteloita kielloista ja normeista, joiden väitetään juontuvan suorasta yhteydestä yliluonnollisiin lainsäätäjiin. Meidän on noudatettava moraaliperiaatteita, koska jumalat ovat määränneet, miten ihmisten on käyttäydyttävä."

Sitten Boyer kirjoittaa esikuvista, jotka ovat sekä riittävän kaukana normaaleista ihmisistä edustaakseen ihannetta ja kyllin lähellä toimiakseen mallina. Kuten esimerkiksi Jeesus, Buddha tai Muhammed.

Hän kirjoittaa myös käsityksestä, jonka mukaan valintamme kiinnostavat yliluonnollisia toimijoita, joten meidän on tarkkailtava käytöstämme, koska jumalat eivät suhtaudu välinpitämättömästi ihmisten tekoihin.

Tässä hauska kohta:

"Esimerkiksi kristityt ajattelevat jumalan odottavan ihmisiltä tiettyä käytöstä ja rankaisevan niitä, jotka poikkeavat kaidalta tieltä. Kwaiojen kaltaiset kansat, jotka ovat yhteydessä esi-isiinsä, eivät tiedä yhtä tarkasti, mitä heiltä odotetaan, mutta he tuntevat olevansa jatkuvasti adalojen tarkkailun kohteena. Kummassakaan tapauksessa ei millään tavalla tavoin viitata kysymykseen miksi eli siihen, miksi nämä aineettomat olennot haluaisivat säädellä ihmisten käyttäytymistä rangaistuksi. Niin vain otaksutaan."

Ja vielä:

"Paradoksaalista kyllä, vaikka oppineet ovat kehittäneet ja täsmentäneet jumalallisia säädöksiä, monilla uskovilla on vain hämärä käsitys alkuperäisistä laeista. On aina yllättävää havaita, etteivät hartaat kristityt pysty muistamaan kymmentä käskyä ja nuhteettomat muslimit ovat hädin tuskin selvillä Koraanin suosituksista. Tämän ei kuitenkaan pitäisi hämmästyttää meitä. Uskoville tärkeää on se, mikä liittyy heidän käytännöllisiin askareisiinsa eli konkreettisiin tilanteisiin, ja juuri siinä kohdin uskonnolliset lait menettävät huomattavan osan merkityksestään."

sivut 196,197,198

- Tosiaan. Kuinka moni kristityksi itseään kutsuva tuntee raamattua?

Kössönöm kirjoitti:

"Melkein kaikkialla ihmisillä on moraaliperiaatteita ja myös yliluonnollisia toimijoita koskevia käsitteitä, mutta on olemassa useita eri tapoja käsittää näiden kahden suhde. Kaikkein tavallisin tapa on ajatella, että moraaliperiaatteet ovat olemassa, koska jumalat ovat päättäneet niin. Tätä voitaisiin nimittää lainsäätäjäjumalien teoriaksi. Monet teologiset järjestelmät sisältävät luetteloita kielloista ja normeista, joiden väitetään juontuvan suorasta yhteydestä yliluonnollisiin lainsäätäjiin. Meidän on noudatettava moraaliperiaatteita, koska jumalat ovat määränneet, miten ihmisten on käyttäydyttävä."

Sitten Boyer kirjoittaa esikuvista, jotka ovat sekä riittävän kaukana normaaleista ihmisistä edustaakseen ihannetta ja kyllin lähellä toimiakseen mallina. Kuten esimerkiksi Jeesus, Buddha tai Muhammed.

Hän kirjoittaa myös käsityksestä, jonka mukaan valintamme kiinnostavat yliluonnollisia toimijoita, joten meidän on tarkkailtava käytöstämme, koska jumalat eivät suhtaudu välinpitämättömästi ihmisten tekoihin.

Tässä hauska kohta:

"Esimerkiksi kristityt ajattelevat jumalan odottavan ihmisiltä tiettyä käytöstä ja rankaisevan niitä, jotka poikkeavat kaidalta tieltä. Kwaiojen kaltaiset kansat, jotka ovat yhteydessä esi-isiinsä, eivät tiedä yhtä tarkasti, mitä heiltä odotetaan, mutta he tuntevat olevansa jatkuvasti adalojen tarkkailun kohteena. Kummassakaan tapauksessa ei millään tavalla tavoin viitata kysymykseen miksi eli siihen, miksi nämä aineettomat olennot haluaisivat säädellä ihmisten käyttäytymistä rangaistuksi. Niin vain otaksutaan."

Ja vielä:

"Paradoksaalista kyllä, vaikka oppineet ovat kehittäneet ja täsmentäneet jumalallisia säädöksiä, monilla uskovilla on vain hämärä käsitys alkuperäisistä laeista. On aina yllättävää havaita, etteivät hartaat kristityt pysty muistamaan kymmentä käskyä ja nuhteettomat muslimit ovat hädin tuskin selvillä Koraanin suosituksista. Tämän ei kuitenkaan pitäisi hämmästyttää meitä. Uskoville tärkeää on se, mikä liittyy heidän käytännöllisiin askareisiinsa eli konkreettisiin tilanteisiin, ja juuri siinä kohdin uskonnolliset lait menettävät huomattavan osan merkityksestään."

sivut 196,197,198

- Tosiaan. Kuinka moni kristityksi itseään kutsuva tuntee raamattua?

Lue lisää

Boyerilla oli mielenkiintoinen ajatus rukouksesta vaihtosuhteena. Rukouksessa yleensä pyydetään jotain: terveyttä, parantumista, onnea tai jotain muuta sellaista minkä ainoastaan yliluonnollinen toimija voi antaa. Alitajuisesti rukoilija ymmärtää rukouksen vaihtosuhteena. Jos saan jotain, minun pitää myös antaa vastalahja. Tämä vastalahja on lupaus noudattaa yliluonnollisen toimijan tahtoa (lupaan totella sinua), eläinuhri (luonnonuskonnot, juutalaisuus) tai rahalahja (almut kirkolle). Rukouksen vaihtosuhde tulee tosi hyvin esille, kun ennen jumalille konkreettisesti uhrattiin esimerkiksi uhrilammas, mutta tänä päivänä tuo vaihtosuhde vahvistetaan lupauksella totella jumalan tahtoa.

Rukouksessa tulee esille uskontojen yksi vahvuus: on mahtavaa kun sinulla on liittolainen joka pystyy mihin vaan. Ystävälläsi on yliluonnollisia kykyjä, hän voi halutessaan varjella sinua sairauksista ja onnettomuuksista. Suuret palvelut edellyttävät myös suurta kiitollisuutta, joka on konkreettisesti osoitettava kiitosrukouksin, jumalan määräämiä sääntöjä noudattamalla ja muunlaisin uhrauksin. Rukous myös korostaa uskontojen käytännönläheisyyttä: Yliluonnollinen toimija on valtavan hyödyllinen liittolainen, jonka kanssa toimitaan samoilla säännöillä kuin ihmistenkin kesken, saaden ja antaen.

Sinänsä rukous ja kaikkivaltias, kaikkitietävä Jumala ovat mielestäni paradoksi. Miksi kristitty pyytäisi Jumalalta jotain, koska Jumala tietää jo ajatuksemme ja tietää paremmin kuin me itse mikä meille on hyväksi. Jumalan mieltä ei voi muuttaa koska hän on jo tiennyt kaiken. Näin ollen rukoileminen on täysin hyödytöntä: rukouksessa et voi kertoa Jumalalle mitään minkä hän ei jo tiennyt. Et voi myöskään olettaa itse tietäväsi mitä tarvitset tai mikä on sinulle hyväksi koska Jumala tietää tämän sinua paremmin.

Kössönöm kirjoitti:

"Melkein kaikkialla ihmisillä on moraaliperiaatteita ja myös yliluonnollisia toimijoita koskevia käsitteitä, mutta on olemassa useita eri tapoja käsittää näiden kahden suhde. Kaikkein tavallisin tapa on ajatella, että moraaliperiaatteet ovat olemassa, koska jumalat ovat päättäneet niin. Tätä voitaisiin nimittää lainsäätäjäjumalien teoriaksi. Monet teologiset järjestelmät sisältävät luetteloita kielloista ja normeista, joiden väitetään juontuvan suorasta yhteydestä yliluonnollisiin lainsäätäjiin. Meidän on noudatettava moraaliperiaatteita, koska jumalat ovat määränneet, miten ihmisten on käyttäydyttävä."

Sitten Boyer kirjoittaa esikuvista, jotka ovat sekä riittävän kaukana normaaleista ihmisistä edustaakseen ihannetta ja kyllin lähellä toimiakseen mallina. Kuten esimerkiksi Jeesus, Buddha tai Muhammed.

Hän kirjoittaa myös käsityksestä, jonka mukaan valintamme kiinnostavat yliluonnollisia toimijoita, joten meidän on tarkkailtava käytöstämme, koska jumalat eivät suhtaudu välinpitämättömästi ihmisten tekoihin.

Tässä hauska kohta:

"Esimerkiksi kristityt ajattelevat jumalan odottavan ihmisiltä tiettyä käytöstä ja rankaisevan niitä, jotka poikkeavat kaidalta tieltä. Kwaiojen kaltaiset kansat, jotka ovat yhteydessä esi-isiinsä, eivät tiedä yhtä tarkasti, mitä heiltä odotetaan, mutta he tuntevat olevansa jatkuvasti adalojen tarkkailun kohteena. Kummassakaan tapauksessa ei millään tavalla tavoin viitata kysymykseen miksi eli siihen, miksi nämä aineettomat olennot haluaisivat säädellä ihmisten käyttäytymistä rangaistuksi. Niin vain otaksutaan."

Ja vielä:

"Paradoksaalista kyllä, vaikka oppineet ovat kehittäneet ja täsmentäneet jumalallisia säädöksiä, monilla uskovilla on vain hämärä käsitys alkuperäisistä laeista. On aina yllättävää havaita, etteivät hartaat kristityt pysty muistamaan kymmentä käskyä ja nuhteettomat muslimit ovat hädin tuskin selvillä Koraanin suosituksista. Tämän ei kuitenkaan pitäisi hämmästyttää meitä. Uskoville tärkeää on se, mikä liittyy heidän käytännöllisiin askareisiinsa eli konkreettisiin tilanteisiin, ja juuri siinä kohdin uskonnolliset lait menettävät huomattavan osan merkityksestään."

sivut 196,197,198

- Tosiaan. Kuinka moni kristityksi itseään kutsuva tuntee raamattua?

Lue lisää

Maslow'n tarvehierarkia selittää jotain tuosta käyttäytymisestä.

Ymmärrys ja menestyminen tekevät ihmisestä itsevarmemman ja vaateliaamman. Eli "nöyryys katoaa nypäivän menestyjältä". Apua kyllä etsitään sitten, jos oma menestystarina hajoaa. Kuka sitten mistäkin.

Ja päin vastoin... "alkuperäiskansan" elämä on sidoksissa ankariin ja pelottaviin luonnonvoimiin (kuivuus, metsäpalot, rankkasateet, tulvat yms.). Luonnonvoimat voi siis kokea rangasituksiksi. Koska niitä ei voi ennustaa, niitä on syytä pelätä jatkuvasti. Eli tuntevat olevansa jatkuvan tarkkailun alaisia.

Sama pätee uskontoon, sosiaaliseen asemaan, yksilöön ja yhteisöihin yleensäkin.

Toisaalta se, mikä on poissa silmistä, on poissa myös mielestä...

puuöljy kirjoitti:

Boyerilla oli mielenkiintoinen ajatus rukouksesta vaihtosuhteena. Rukouksessa yleensä pyydetään jotain: terveyttä, parantumista, onnea tai jotain muuta sellaista minkä ainoastaan yliluonnollinen toimija voi antaa. Alitajuisesti rukoilija ymmärtää rukouksen vaihtosuhteena. Jos saan jotain, minun pitää myös antaa vastalahja. Tämä vastalahja on lupaus noudattaa yliluonnollisen toimijan tahtoa (lupaan totella sinua), eläinuhri (luonnonuskonnot, juutalaisuus) tai rahalahja (almut kirkolle). Rukouksen vaihtosuhde tulee tosi hyvin esille, kun ennen jumalille konkreettisesti uhrattiin esimerkiksi uhrilammas, mutta tänä päivänä tuo vaihtosuhde vahvistetaan lupauksella totella jumalan tahtoa.

Rukouksessa tulee esille uskontojen yksi vahvuus: on mahtavaa kun sinulla on liittolainen joka pystyy mihin vaan. Ystävälläsi on yliluonnollisia kykyjä, hän voi halutessaan varjella sinua sairauksista ja onnettomuuksista. Suuret palvelut edellyttävät myös suurta kiitollisuutta, joka on konkreettisesti osoitettava kiitosrukouksin, jumalan määräämiä sääntöjä noudattamalla ja muunlaisin uhrauksin. Rukous myös korostaa uskontojen käytännönläheisyyttä: Yliluonnollinen toimija on valtavan hyödyllinen liittolainen, jonka kanssa toimitaan samoilla säännöillä kuin ihmistenkin kesken, saaden ja antaen.

Sinänsä rukous ja kaikkivaltias, kaikkitietävä Jumala ovat mielestäni paradoksi. Miksi kristitty pyytäisi Jumalalta jotain, koska Jumala tietää jo ajatuksemme ja tietää paremmin kuin me itse mikä meille on hyväksi. Jumalan mieltä ei voi muuttaa koska hän on jo tiennyt kaiken. Näin ollen rukoileminen on täysin hyödytöntä: rukouksessa et voi kertoa Jumalalle mitään minkä hän ei jo tiennyt. Et voi myöskään olettaa itse tietäväsi mitä tarvitset tai mikä on sinulle hyväksi koska Jumala tietää tämän sinua paremmin.

Lue lisää

"Et voi myöskään olettaa itse tietäväsi mitä tarvitset tai mikä on sinulle hyväksi koska Jumala tietää tämän sinua paremmin."

Kristinuskossa suosittu rukous sanoo "tapahtukoon sinun tahtosi". Se on näppärää, koska jumala tietää rukoilijaa paremmin, mikä tälle on hyväksi. Jos rukoilija tulee pyytäneeksi jotain pitemmän päälle typerää, niin jumalalla on rukoilijan tuki toteuttaa sitä parempi vaihtoehto. Jumalan hyväntahtoisuus takaa, että hän toimii uskovaisen parhaaksi, ja kaikkivaltius ja -tietävyys takaa, että homma onnistuu.

Kuten sanoit, kaikkivaltius ja kaikkitietävyys ovat paradoksi. Mutta kun uskovainen tyydyttää uskonnollisia tarpeitaan, paradoksit ohitetaan kun niitä ei olisikaan. Uskonto venyy ja paukkuu uskovaisen toiveiden mukaan.

Kössönöm kirjoitti:

"Melkein kaikkialla ihmisillä on moraaliperiaatteita ja myös yliluonnollisia toimijoita koskevia käsitteitä, mutta on olemassa useita eri tapoja käsittää näiden kahden suhde. Kaikkein tavallisin tapa on ajatella, että moraaliperiaatteet ovat olemassa, koska jumalat ovat päättäneet niin. Tätä voitaisiin nimittää lainsäätäjäjumalien teoriaksi. Monet teologiset järjestelmät sisältävät luetteloita kielloista ja normeista, joiden väitetään juontuvan suorasta yhteydestä yliluonnollisiin lainsäätäjiin. Meidän on noudatettava moraaliperiaatteita, koska jumalat ovat määränneet, miten ihmisten on käyttäydyttävä."

Sitten Boyer kirjoittaa esikuvista, jotka ovat sekä riittävän kaukana normaaleista ihmisistä edustaakseen ihannetta ja kyllin lähellä toimiakseen mallina. Kuten esimerkiksi Jeesus, Buddha tai Muhammed.

Hän kirjoittaa myös käsityksestä, jonka mukaan valintamme kiinnostavat yliluonnollisia toimijoita, joten meidän on tarkkailtava käytöstämme, koska jumalat eivät suhtaudu välinpitämättömästi ihmisten tekoihin.

Tässä hauska kohta:

"Esimerkiksi kristityt ajattelevat jumalan odottavan ihmisiltä tiettyä käytöstä ja rankaisevan niitä, jotka poikkeavat kaidalta tieltä. Kwaiojen kaltaiset kansat, jotka ovat yhteydessä esi-isiinsä, eivät tiedä yhtä tarkasti, mitä heiltä odotetaan, mutta he tuntevat olevansa jatkuvasti adalojen tarkkailun kohteena. Kummassakaan tapauksessa ei millään tavalla tavoin viitata kysymykseen miksi eli siihen, miksi nämä aineettomat olennot haluaisivat säädellä ihmisten käyttäytymistä rangaistuksi. Niin vain otaksutaan."

Ja vielä:

"Paradoksaalista kyllä, vaikka oppineet ovat kehittäneet ja täsmentäneet jumalallisia säädöksiä, monilla uskovilla on vain hämärä käsitys alkuperäisistä laeista. On aina yllättävää havaita, etteivät hartaat kristityt pysty muistamaan kymmentä käskyä ja nuhteettomat muslimit ovat hädin tuskin selvillä Koraanin suosituksista. Tämän ei kuitenkaan pitäisi hämmästyttää meitä. Uskoville tärkeää on se, mikä liittyy heidän käytännöllisiin askareisiinsa eli konkreettisiin tilanteisiin, ja juuri siinä kohdin uskonnolliset lait menettävät huomattavan osan merkityksestään."

sivut 196,197,198

- Tosiaan. Kuinka moni kristityksi itseään kutsuva tuntee raamattua?

Lue lisää

uskonnot vaan ihmisissä on. Se tuntuu olevan yhteistä kaikille uskomuksille, että joku tarkkailee. Luulisi olevan kiusallista elää jatkuvan tarkkailun alaisena.

ateistix kirjoitti:

uskonnot vaan ihmisissä on. Se tuntuu olevan yhteistä kaikille uskomuksille, että joku tarkkailee. Luulisi olevan kiusallista elää jatkuvan tarkkailun alaisena.

että aina oli sen pirttihirmua muistuttavan "opettajan" silmät seljässä.
Oli nähtävästi väsännyt ilmiantoketjun suosikkikakaroistaan. Aina, kun vähänkin jotain poikkeavaa sattui, niin jo oli asia esillä luokan edessä. Ei tarvinnut olla mitään pahaakaan sattunut. Riitti, kun siteeksi jotain oli...

En tiedä minkä sortin hörhöhihhuli-täti meidän kansankynttilämme oli, mutta ikävät jäljet jätti monessa suhteessa omaan elämään.

Näillä kasvatusmetodeilla pikkuihmisistä tuli väkisinkin jonkin asteisia skeptikkoja. Jesseä taottiin kalloon joka ikisessä käänteessä. Esim. aamun avaus keskusradion kautta: "jesus sitä ja tätä päläpäti pää..."

Karmeinta oli, jos itsensä löysi joku aamu radiohuoneesta satukirjaa ääneen lukemasta.

Toisaalta pitää kiittää - ei minustakaan muutoin kunnon ateistia olisi tullut.

Hurskauttaja kirjoitti:

että aina oli sen pirttihirmua muistuttavan "opettajan" silmät seljässä.
Oli nähtävästi väsännyt ilmiantoketjun suosikkikakaroistaan. Aina, kun vähänkin jotain poikkeavaa sattui, niin jo oli asia esillä luokan edessä. Ei tarvinnut olla mitään pahaakaan sattunut. Riitti, kun siteeksi jotain oli...

En tiedä minkä sortin hörhöhihhuli-täti meidän kansankynttilämme oli, mutta ikävät jäljet jätti monessa suhteessa omaan elämään.

Näillä kasvatusmetodeilla pikkuihmisistä tuli väkisinkin jonkin asteisia skeptikkoja. Jesseä taottiin kalloon joka ikisessä käänteessä. Esim. aamun avaus keskusradion kautta: "jesus sitä ja tätä päläpäti pää..."

Karmeinta oli, jos itsensä löysi joku aamu radiohuoneesta satukirjaa ääneen lukemasta.

Toisaalta pitää kiittää - ei minustakaan muutoin kunnon ateistia olisi tullut.

Lue lisää

"Toisaalta pitää kiittää - ei minustakaan muutoin kunnon ateistia olisi tullut."

Jotain hyötyä siis siitäkin oli:) Eipä ole minullakaan kouluajoista kovin mukavia muistoja. Ehkä ne uskonnontunnit vielä jotenkin menettelivät, mutta muutamat opettajat olivat kyllä sanonko mistä. Silloin ei saanut kysellä eikä kritisoida opettajan näkemyksiä, koska se näkyi heti numerossa, vaikka ihan asiasta olisi kysellyt. Ihan pärstäkertoimen mukaan niitä numeroita jaeltiin. Pakolliset kirkossakäynnit olivat silkkaa kidutusta. Meni vähän aiheen vierestä, mutta menköön.

Kössönöm kirjoitti:

koska se poistetaan kuitenkin. Naputtelin tänne eilen pitkän pätkän Evans-Pritchardin tutkimuksesta Sudanin azande-heimon uskonnollisista tutkimuksista. Nyt en enää ala naputtelemaan sitä uudestaan, mutta idea oli se, että koska he uskovat noitiin, niin onnettomuuksien syy ( se varsinainen, todellinen) ei oikeastaan heitä kiinnostanut, vaan he uskoivat että noidat aiheuttivat tuhoa. Vaikka he esimerkiksi tiesivät, että savimajat romahtavat, koska termiitit niitä järsivät, niin ei ollut heille se varsinainen miksi joku jäi termiittien kalvaman majan alle. He miettivät sitä, että miksi se maja romahi juuri silloin, kun sisällä oli ihminen. Miksi ei sitä ennen, miksi ei sen jälkeen. Ja vastaus oli tietysti, että noidat sen tekivät ja uhrilla täytyi olla mahtavia vihamiehiä.

sivuilla 27, 28

En ole vielä edes puolivälissä kirjaa. Sitä pitää lukea pieninä annoksina, mutta en todellakaan kadu ostostani.

Lue lisää

Hyvä aihe - lisää tätä!

Hurskauttaja kirjoitti:

Maslow'n tarvehierarkia selittää jotain tuosta käyttäytymisestä.

Ymmärrys ja menestyminen tekevät ihmisestä itsevarmemman ja vaateliaamman. Eli "nöyryys katoaa nypäivän menestyjältä". Apua kyllä etsitään sitten, jos oma menestystarina hajoaa. Kuka sitten mistäkin.

Ja päin vastoin... "alkuperäiskansan" elämä on sidoksissa ankariin ja pelottaviin luonnonvoimiin (kuivuus, metsäpalot, rankkasateet, tulvat yms.). Luonnonvoimat voi siis kokea rangasituksiksi. Koska niitä ei voi ennustaa, niitä on syytä pelätä jatkuvasti. Eli tuntevat olevansa jatkuvan tarkkailun alaisia.

Sama pätee uskontoon, sosiaaliseen asemaan, yksilöön ja yhteisöihin yleensäkin.

Toisaalta se, mikä on poissa silmistä, on poissa myös mielestä...

Lue lisää

Kun on soppaa ja saippuaa saatu, niin sitten voidaan käydä sielun kimppuun. Siellä korkeimmalla ollessa (eli itsensä toteuttaminen) varmaan ottaa jo itsestään selvänä ne kaksi alinta.

"Ja päin vastoin... "alkuperäiskansan" elämä on sidoksissa ankariin ja pelottaviin luonnonvoimiin (kuivuus, metsäpalot, rankkasateet, tulvat yms.). Luonnonvoimat voi siis kokea rangasituksiksi. Koska niitä ei voi ennustaa, niitä on syytä pelätä jatkuvasti. Eli tuntevat olevansa jatkuvan tarkkailun alaisia."

- He ovat täysin riippuvaisia luonnosta, joten on ymmärrettävää, että yrittää jollain keinoin selittää tapahtumia juuri hengillä.

puuöljy kirjoitti:

Boyerilla oli mielenkiintoinen ajatus rukouksesta vaihtosuhteena. Rukouksessa yleensä pyydetään jotain: terveyttä, parantumista, onnea tai jotain muuta sellaista minkä ainoastaan yliluonnollinen toimija voi antaa. Alitajuisesti rukoilija ymmärtää rukouksen vaihtosuhteena. Jos saan jotain, minun pitää myös antaa vastalahja. Tämä vastalahja on lupaus noudattaa yliluonnollisen toimijan tahtoa (lupaan totella sinua), eläinuhri (luonnonuskonnot, juutalaisuus) tai rahalahja (almut kirkolle). Rukouksen vaihtosuhde tulee tosi hyvin esille, kun ennen jumalille konkreettisesti uhrattiin esimerkiksi uhrilammas, mutta tänä päivänä tuo vaihtosuhde vahvistetaan lupauksella totella jumalan tahtoa.

Rukouksessa tulee esille uskontojen yksi vahvuus: on mahtavaa kun sinulla on liittolainen joka pystyy mihin vaan. Ystävälläsi on yliluonnollisia kykyjä, hän voi halutessaan varjella sinua sairauksista ja onnettomuuksista. Suuret palvelut edellyttävät myös suurta kiitollisuutta, joka on konkreettisesti osoitettava kiitosrukouksin, jumalan määräämiä sääntöjä noudattamalla ja muunlaisin uhrauksin. Rukous myös korostaa uskontojen käytännönläheisyyttä: Yliluonnollinen toimija on valtavan hyödyllinen liittolainen, jonka kanssa toimitaan samoilla säännöillä kuin ihmistenkin kesken, saaden ja antaen.

Sinänsä rukous ja kaikkivaltias, kaikkitietävä Jumala ovat mielestäni paradoksi. Miksi kristitty pyytäisi Jumalalta jotain, koska Jumala tietää jo ajatuksemme ja tietää paremmin kuin me itse mikä meille on hyväksi. Jumalan mieltä ei voi muuttaa koska hän on jo tiennyt kaiken. Näin ollen rukoileminen on täysin hyödytöntä: rukouksessa et voi kertoa Jumalalle mitään minkä hän ei jo tiennyt. Et voi myöskään olettaa itse tietäväsi mitä tarvitset tai mikä on sinulle hyväksi koska Jumala tietää tämän sinua paremmin.

Lue lisää

"Rukouksessa tulee esille uskontojen yksi vahvuus: on mahtavaa kun sinulla on liittolainen joka pystyy mihin vaan. Ystävälläsi on yliluonnollisia kykyjä, hän voi halutessaan varjella sinua sairauksista ja onnettomuuksista.

- Vähän siihen tyyliin, että meidän isä on vahvempi kuin teidän isä.

"Suuret palvelut edellyttävät myös suurta kiitollisuutta, joka on konkreettisesti osoitettava kiitosrukouksin, jumalan määräämiä sääntöjä noudattamalla ja muunlaisin uhrauksin."

- Ja kuitenkin, kaikki jumalat ovat ihmisten keksimiä, siispä myös nuo säännöt.

"Sinänsä rukous ja kaikkivaltias, kaikkitietävä Jumala ovat mielestäni paradoksi. Miksi kristitty pyytäisi Jumalalta jotain, koska Jumala tietää jo ajatuksemme ja tietää paremmin kuin me itse mikä meille on hyväksi. Jumalan mieltä ei voi muuttaa koska hän on jo tiennyt kaiken. Näin ollen rukoileminen on täysin hyödytöntä: rukouksessa et voi kertoa Jumalalle mitään minkä hän ei jo tiennyt. Et voi myöskään olettaa itse tietäväsi mitä tarvitset tai mikä on sinulle hyväksi koska Jumala tietää tämän sinua paremmin."

- Sepä se. Miksi rukoilla, jos joku otus jo ajatuksetkin tietää. Miksi anella, jos otus tietää sinua paremmin, miten asioiden pitää olla.

En ole koskaan tajunnut, että katastrofien jälkeen kirkko tarjoaa jumalanpalveluksia muka lohdutukseksi uhrien omaisille. Ja taas rukoillaan. Eivätkö ihmiset tosiaan tajua miten typerää se on?

luonn.t. kirjoitti:

"Et voi myöskään olettaa itse tietäväsi mitä tarvitset tai mikä on sinulle hyväksi koska Jumala tietää tämän sinua paremmin."

Kristinuskossa suosittu rukous sanoo "tapahtukoon sinun tahtosi". Se on näppärää, koska jumala tietää rukoilijaa paremmin, mikä tälle on hyväksi. Jos rukoilija tulee pyytäneeksi jotain pitemmän päälle typerää, niin jumalalla on rukoilijan tuki toteuttaa sitä parempi vaihtoehto. Jumalan hyväntahtoisuus takaa, että hän toimii uskovaisen parhaaksi, ja kaikkivaltius ja -tietävyys takaa, että homma onnistuu.

Kuten sanoit, kaikkivaltius ja kaikkitietävyys ovat paradoksi. Mutta kun uskovainen tyydyttää uskonnollisia tarpeitaan, paradoksit ohitetaan kun niitä ei olisikaan. Uskonto venyy ja paukkuu uskovaisen toiveiden mukaan.

Lue lisää

"Kristinuskossa suosittu rukous sanoo "tapahtukoon sinun tahtosi". Se on näppärää, koska jumala tietää rukoilijaa paremmin, mikä tälle on hyväksi. Jos rukoilija tulee pyytäneeksi jotain pitemmän päälle typerää, niin jumalalla on rukoilijan tuki toteuttaa sitä parempi vaihtoehto. Jumalan hyväntahtoisuus takaa, että hän toimii uskovaisen parhaaksi, ja kaikkivaltius ja -tietävyys takaa, että homma onnistuu."

Miksi rukoilla, jos julle tietää jo ajatuksetkin ja tietää mikä on ihmiselle parhaaksi? Kuten vaikkapa jäädä lyttyyn autokolarissa auton sisälle, tai hukkua pilkkireissulla, tai jäädä junan ruhjomaksi ylikäytävällä.

laiska H. kirjoitti:

Hyvä aihe - lisää tätä!

Boyerin kirja on aika haasteellinen siteerattava, koska se on tavallaan jatkumo. Hän viittaa edellisiin kappaleisiin jne. Mielenkiintoista sitä kyllä on lukea.

Äsken tuli mielenkiintoin Prisma. Kyse oli puheen oppimisesta. Onko uskonnoissa kyse samasta? Näin ainakin itse ajattelen. Kenestäkään ei tule kristittyä, jos siihen ei olisi jossain elämänsä vaiheessa törmännyt, eikä muslimia eikä hindua.

Hurskauttaja kirjoitti:

Maslow'n tarvehierarkia selittää jotain tuosta käyttäytymisestä.

Ymmärrys ja menestyminen tekevät ihmisestä itsevarmemman ja vaateliaamman. Eli "nöyryys katoaa nypäivän menestyjältä". Apua kyllä etsitään sitten, jos oma menestystarina hajoaa. Kuka sitten mistäkin.

Ja päin vastoin... "alkuperäiskansan" elämä on sidoksissa ankariin ja pelottaviin luonnonvoimiin (kuivuus, metsäpalot, rankkasateet, tulvat yms.). Luonnonvoimat voi siis kokea rangasituksiksi. Koska niitä ei voi ennustaa, niitä on syytä pelätä jatkuvasti. Eli tuntevat olevansa jatkuvan tarkkailun alaisia.

Sama pätee uskontoon, sosiaaliseen asemaan, yksilöön ja yhteisöihin yleensäkin.

Toisaalta se, mikä on poissa silmistä, on poissa myös mielestä...

Lue lisää

Onko uskonto kehittynyt samaan aikaan kuin nykyihminen, noin 50 000 - 100 000 vuotta sitten? Silloin alettiin tehdä muitakin kuin käyttöesineitä, tehtiin seinämaalauksia jne.

Kössönöm kirjoitti:

Onko uskonto kehittynyt samaan aikaan kuin nykyihminen, noin 50 000 - 100 000 vuotta sitten? Silloin alettiin tehdä muitakin kuin käyttöesineitä, tehtiin seinämaalauksia jne.

Lue lisää

Tieto tuo tuskaa, joku sanoi.

Tietoisuus lisää pelkoa omasta kohtalosta ja rajallisesta elämästä. Jotain lohtuahan me kaikki etsimme. Ateistina yritän olla läsnä tässä ja nyt - silmät, korvat ja mieli avoinna. En siis hukkaa elämääni jonkin pakkopullan kanssa, vaan kerään marjat koriin tuoreeltaan.

Uskis puolestaan kokee ahdistusta ja hakee lohtua siitä, että joku vielä laittaa asiat paremmalle tolalle joskus sitten myöhemmin, kunhan vain tämän hetken jaksaa kärvistellä... (ja varmuuden vuoksi kerätä irtopisteitä esim. naljailemalla tarpeetta meille ateisteille, heh.)

Mielestäni siis uskominen (yhteisössä uskonto) on alkanut kehittyä völittömästi siitä hetkestä, kun ihminen on tajunnut oman kuolevaisuutensa. En pidä niin merkittävänä sitä, milloin tämä on tapahtunut, ennen syntymääni kuitenkin - ja minä olen jo perin vanaha...

Kössönöm kirjoitti:

Boyerin kirja on aika haasteellinen siteerattava, koska se on tavallaan jatkumo. Hän viittaa edellisiin kappaleisiin jne. Mielenkiintoista sitä kyllä on lukea.

Äsken tuli mielenkiintoin Prisma. Kyse oli puheen oppimisesta. Onko uskonnoissa kyse samasta? Näin ainakin itse ajattelen. Kenestäkään ei tule kristittyä, jos siihen ei olisi jossain elämänsä vaiheessa törmännyt, eikä muslimia eikä hindua.

Lue lisää

vesirakkula... harmi ei tullut katsottua tuota Prismaa. No se tulee varmaan uusintana.

PS. Teon erään (selvästikin todellisessa puutteessakin elävän) juniorin sovauksia ei kannata paljoa noteerata. Kielenkäyttö ja kiusaaminen kertovat vain omasta hädästä ja pahasta olostaan. Kun jätät rauhaan, niin teet palveluksen itsesi lisäksi myös hänelle.

Toi ateistixkin vaikuttaa melko nokkelalta hemmolta - taidatte olla pitempiaikaisia hengenheimolaisia. Tsemppiä!

Hurskauttaja kirjoitti:

Tieto tuo tuskaa, joku sanoi.

Tietoisuus lisää pelkoa omasta kohtalosta ja rajallisesta elämästä. Jotain lohtuahan me kaikki etsimme. Ateistina yritän olla läsnä tässä ja nyt - silmät, korvat ja mieli avoinna. En siis hukkaa elämääni jonkin pakkopullan kanssa, vaan kerään marjat koriin tuoreeltaan.

Uskis puolestaan kokee ahdistusta ja hakee lohtua siitä, että joku vielä laittaa asiat paremmalle tolalle joskus sitten myöhemmin, kunhan vain tämän hetken jaksaa kärvistellä... (ja varmuuden vuoksi kerätä irtopisteitä esim. naljailemalla tarpeetta meille ateisteille, heh.)

Mielestäni siis uskominen (yhteisössä uskonto) on alkanut kehittyä völittömästi siitä hetkestä, kun ihminen on tajunnut oman kuolevaisuutensa. En pidä niin merkittävänä sitä, milloin tämä on tapahtunut, ennen syntymääni kuitenkin - ja minä olen jo perin vanaha...

Lue lisää

Se on yhtä luonnollista kuin syntymä. Intiaaneille vainajat ovat edelleen osa yhteisöä, vaikka he ovat henkien maailmassa.

Tässä mielenkiintoinen linkki.

http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9616/samaani.html

Hurskauttaja kirjoitti:

vesirakkula... harmi ei tullut katsottua tuota Prismaa. No se tulee varmaan uusintana.

PS. Teon erään (selvästikin todellisessa puutteessakin elävän) juniorin sovauksia ei kannata paljoa noteerata. Kielenkäyttö ja kiusaaminen kertovat vain omasta hädästä ja pahasta olostaan. Kun jätät rauhaan, niin teet palveluksen itsesi lisäksi myös hänelle.

Toi ateistixkin vaikuttaa melko nokkelalta hemmolta - taidatte olla pitempiaikaisia hengenheimolaisia. Tsemppiä!

Lue lisää

http://areena.yle.fi/video/1297103790079

Tarkoitin naputtelulla sitä, että on hankalaa sana sanalta kopsata Boyerin kirjasta otteita. Ja varsin turhauttavaa, jos koko juttu katoaa bittiavaruuteen.

Kössönöm kirjoitti:

Se on yhtä luonnollista kuin syntymä. Intiaaneille vainajat ovat edelleen osa yhteisöä, vaikka he ovat henkien maailmassa.

Tässä mielenkiintoinen linkki.

http://www.uta.fi/lehdet/aviisi/9616/samaani.html

Lue lisää

ehkä olisi pitänyt kirjoittaa tarkemmin sielun, minän tms. kohtalosta fyysisen kuoleman jälkeen.

Shamaanillakin on aivan varmasti sisäinen pakko oman "minuutensa" pelastamisesta esi-isensä joukkoon - omaan taivaspaikkaansa. Eli koska yksilö ei usko olemassaolonsa häviävän kuolemansa jälkeen, on parempi pitää välit mahdollisimman hyvinä "ylempiin voimiin".
Psykologisesti on kyse samasta käyttäytymismallista kaikissa uskonnoissa ja uskomuksissa.

Sinällään ihan hyvä veto. Muita mielenkiintoisia uskontoja tai uskomuksia esim. hindulaisuus ja kiinalainen vanha oppi "hyvästä, pahasta, ja kultaisesta keskitiestä". Melko paljon syvällisempiä ajatuksia elämästä kuin näillä meidän kotiuskiksilla. Niille on myös tyypillistä kaiken eläväisen kunnioitus - päinvastoin kuin nuorempien kulttuurien uskonnoilla.

PS. Hyvä, kun pidät Boyeriä otsikoissa ja onpa saanut kirjoituksetkin olla paikoillaan.

Kössönöm kirjoitti:

http://areena.yle.fi/video/1297103790079

Tarkoitin naputtelulla sitä, että on hankalaa sana sanalta kopsata Boyerin kirjasta otteita. Ja varsin turhauttavaa, jos koko juttu katoaa bittiavaruuteen.

Lue lisää

& kiitos linkistä!

Hurskauttaja kirjoitti:

ehkä olisi pitänyt kirjoittaa tarkemmin sielun, minän tms. kohtalosta fyysisen kuoleman jälkeen.

Shamaanillakin on aivan varmasti sisäinen pakko oman "minuutensa" pelastamisesta esi-isensä joukkoon - omaan taivaspaikkaansa. Eli koska yksilö ei usko olemassaolonsa häviävän kuolemansa jälkeen, on parempi pitää välit mahdollisimman hyvinä "ylempiin voimiin".
Psykologisesti on kyse samasta käyttäytymismallista kaikissa uskonnoissa ja uskomuksissa.

Sinällään ihan hyvä veto. Muita mielenkiintoisia uskontoja tai uskomuksia esim. hindulaisuus ja kiinalainen vanha oppi "hyvästä, pahasta, ja kultaisesta keskitiestä". Melko paljon syvällisempiä ajatuksia elämästä kuin näillä meidän kotiuskiksilla. Niille on myös tyypillistä kaiken eläväisen kunnioitus - päinvastoin kuin nuorempien kulttuurien uskonnoilla.

PS. Hyvä, kun pidät Boyeriä otsikoissa ja onpa saanut kirjoituksetkin olla paikoillaan.

Lue lisää

On mielenkiintoista kuinka paljon tavaraa netistä löytyy. Aina välillä törmää johonkin juttuun, josta ei ole kuullutkaan.

Kaikissa uskonnoissa lienee perimmäisenä tarkoituksena keksiä syy tapahtumiin. Ja onhan niissä usein myös pelkoa selittämättömän edessä. Ihmisille ei riitä se, että on synnytty, eletään ja kuollaan pois kuleksimasta, vaan halutaan vielä jotain lisää. Siinä se resepti on. Lisää lisää lisää, en halua kuolla, on PAKKO olla jotain muuta, koska en halua kuolla.

"PS. Hyvä, kun pidät Boyeriä otsikoissa ja onpa saanut kirjoituksetkin olla paikoillaan."

- Jostain käsittämättömästä syystä näin on.

Kössönöm kirjoitti:

On mielenkiintoista kuinka paljon tavaraa netistä löytyy. Aina välillä törmää johonkin juttuun, josta ei ole kuullutkaan.

Kaikissa uskonnoissa lienee perimmäisenä tarkoituksena keksiä syy tapahtumiin. Ja onhan niissä usein myös pelkoa selittämättömän edessä. Ihmisille ei riitä se, että on synnytty, eletään ja kuollaan pois kuleksimasta, vaan halutaan vielä jotain lisää. Siinä se resepti on. Lisää lisää lisää, en halua kuolla, on PAKKO olla jotain muuta, koska en halua kuolla.

"PS. Hyvä, kun pidät Boyeriä otsikoissa ja onpa saanut kirjoituksetkin olla paikoillaan."

- Jostain käsittämättömästä syystä näin on.

Lue lisää

elää jonkinlaisessa sovussa luonnon ja ympäristön kanssa.

Omaa kokemusta kuolemasta on jo kahdelta kerralta: molemmista selvisin aivan tajuttoman tuurini ansiosta. Kokemus molemmista on säilynyt ja kaikki vain lopulta lakkasi olemasta. Ja eipä se herääminenkään sen kummempaa ollut, vaikka tavallista tuskaisempia "aamuja" olivatkin. Mitään putkikokemuksia tai muutakaan yliluonnollista en havainnut. Eivätjkä jesse tai santtu tulleet tervehtimään...

Elämän tarkoitus varmistui kuin lekalla ois kalloon taottu: tarkoitus on olla läsnä ja elää mahdollisimman hyvä elämä. Mahdollisuuksien mukaan antaa myös ympäristölle sama oikeus.

Hurskauttaja kirjoitti:

elää jonkinlaisessa sovussa luonnon ja ympäristön kanssa.

Omaa kokemusta kuolemasta on jo kahdelta kerralta: molemmista selvisin aivan tajuttoman tuurini ansiosta. Kokemus molemmista on säilynyt ja kaikki vain lopulta lakkasi olemasta. Ja eipä se herääminenkään sen kummempaa ollut, vaikka tavallista tuskaisempia "aamuja" olivatkin. Mitään putkikokemuksia tai muutakaan yliluonnollista en havainnut. Eivätjkä jesse tai santtu tulleet tervehtimään...

Elämän tarkoitus varmistui kuin lekalla ois kalloon taottu: tarkoitus on olla läsnä ja elää mahdollisimman hyvä elämä. Mahdollisuuksien mukaan antaa myös ympäristölle sama oikeus.

Lue lisää

Olen ollut parissa isommassa leikkauksessa ja nukutuksestä herääminen on inhottavaa. Tuntuu kuin pää olisi pumpulia, eikä meinaa edes kieltään tuntea.

Luen taas tuota Boyeria ja nyt hän pohtii uskonnollista fundamentalismia, eli mitä se on ja miksi sitä on. Onko se pelkkää poliittista vallantavoittelua uskonnon kaapuun käärittynä, vai mitä. Hänen mukaansa muslimiälymystön (?) edustajat sanovat, että fundamentalistiset liikkeet ovat pelkkä karikatyyri aidommasta, ylevämmästä ja jalomielisemmästä islamista.

Tuosta vaan tuli mieleen nämä kotoiset krisselimme. Nekin kinaavat verissäpäin, kuka uskoo oikeasti oikein.

Kössönöm kirjoitti:

Olen ollut parissa isommassa leikkauksessa ja nukutuksestä herääminen on inhottavaa. Tuntuu kuin pää olisi pumpulia, eikä meinaa edes kieltään tuntea.

Luen taas tuota Boyeria ja nyt hän pohtii uskonnollista fundamentalismia, eli mitä se on ja miksi sitä on. Onko se pelkkää poliittista vallantavoittelua uskonnon kaapuun käärittynä, vai mitä. Hänen mukaansa muslimiälymystön (?) edustajat sanovat, että fundamentalistiset liikkeet ovat pelkkä karikatyyri aidommasta, ylevämmästä ja jalomielisemmästä islamista.

Tuosta vaan tuli mieleen nämä kotoiset krisselimme. Nekin kinaavat verissäpäin, kuka uskoo oikeasti oikein.

Lue lisää

jollain tavalla maallista valtaa.

Sääli vain, että uskoon hurahtaneet jaksavat koko ajan yrittää aivopestä täysin sivullisia ihmisiä. Onhan toki tässä prosessissa oma hupinsakin - näin sivusta seuraten ja vähän tyrkkienkin...

Laita tulemaan jossain vaiheessa, mitä tuo jalomielisyys tarkoittaa...

Hurskauttaja kirjoitti:

jollain tavalla maallista valtaa.

Sääli vain, että uskoon hurahtaneet jaksavat koko ajan yrittää aivopestä täysin sivullisia ihmisiä. Onhan toki tässä prosessissa oma hupinsakin - näin sivusta seuraten ja vähän tyrkkienkin...

Laita tulemaan jossain vaiheessa, mitä tuo jalomielisyys tarkoittaa...

Lue lisää

mitä jalomielisyys tarkoittaa islamissa, enkä minäkään saa mieleeni mitään, millä sen voisi kuvata. Eri uskontojen fundiksista sen sijaan on sivukaupalla juttua.

""Monet fundamentalistiset ryhmät pyrkivät ennen kaikke valvomaan toisten julkista käyttäytymistä: heidän tapaansa pukeutua, heidän osllistumistaan uskonnollisiin kokouksiin ja muuta vastaavaa, vaikka heidän uskontonsa keskittyy lähinnä yksilölliseen uskoon ja sitoutumiseen ja vaikka se nimenomaan tuomitsee kiusauksen ryhtyä arvioimaan toisten käyttäytymistä (tähän ilmiöön törmää esimerkiksi kristittyjen ja islmainuskoisten fundamentalistien parissa).

Useat fundamentalistiset ryhmät pyrkivät rankaisemaan uskonnollisten normiensa rikkomuksista julkisesti ja näyttävästi silloinkin, kun niin sanotut rangaistukset ovat uusia keksintöjä, eivät osa uskonnollista perinnettä Ensi näkemältä on vaikea löytää järjellistä selitystä sille, miksi yksilöitä ilmiannetaan julkisesti nimeltä, miksi syntyvyyden säännöstelyyn erikoistuneiden klinikoiden edessä järjestetään väkivaltaisisa mielenosoituksia tai miksi aviorikokseen syyllistyneitä naisia ruoskitaan julkisesti. Näiden rangaistusten julkisuus ja näyttävyys muuttuu mielekkäääksi vain, jos se viestittää potentiaalisille luopujille, mikä olisi lupuruuden hinta."

s. 334

- Että semmoista psykologiaa. Tottele tai kuole.

Hurskauttaja kirjoitti:

& kiitos linkistä!

kuten vanha kaverini tapasi sanoa. Boyerin kirjaa lueskellessa tulee entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että ihmismielen ja uskontojen tutkimus on tärkeää, jotta tajuaisimme, missä mennään. Ateisteja ei voikaan tuolla tavalla tutkia, koska uskomuksia ei meillä ole. Tietysti kulttuuri vaikuttaa, mutta ei uskomukset sinänsä.

Hurskauttaja kirjoitti:

& kiitos linkistä!

Mitä suru on? Yksittäisiä surun- pelonaiheita vai yleistä kauhua? Miksi tunnemme surua?

Siteeraan vapaasti: onko imeväisen menettäminen yhtä vakava asia, kuin vaikkapa teini-ikäisen, jonka resurssit menetetään? Miksi itkemme joitain ihmisiä enemmän kuin muita? Onko itkemisessä myös kysymys katumuksesta?

Tämä on muuten tavattoman analyyttinen kirja. Mutta mitä me oikeastaan tiedämme?

Kössönöm kirjoitti:

Mitä suru on? Yksittäisiä surun- pelonaiheita vai yleistä kauhua? Miksi tunnemme surua?

Siteeraan vapaasti: onko imeväisen menettäminen yhtä vakava asia, kuin vaikkapa teini-ikäisen, jonka resurssit menetetään? Miksi itkemme joitain ihmisiä enemmän kuin muita? Onko itkemisessä myös kysymys katumuksesta?

Tämä on muuten tavattoman analyyttinen kirja. Mutta mitä me oikeastaan tiedämme?

Lue lisää

melko vähäiseen määrään elämänkokemusta.

Suru johtaa helposti uskoon, mutta kyse on mielestäni enemmänkin tunnetilasta oman menetyksen johdosta sekä pahoittelusta kohteen kohtalosta.

PS. Hyvä, kun laitoit tämän Boyerin taas alkuun - pitää lulea ao. kirja jossain välissä, vaikka laiska lukija olenkin.

laiska H. kirjoitti:

Hyvä aihe - lisää tätä!

"Dawkins on huomauttanut, että maailmassa näyttää olevan vain yksi yksinkertainen prosessi, jonka välityksellä uskonto omaksutaa, nimittäin perinnöllisyys. Itse asiassa edelleen paras tapa arvata jonkun uskonto, on kysyä hänen vanhempiensa uskontoa."

s. 360

Näinhän se menee, vaan ei tietenkään aina. Lapset lasketaan kuuluvaksi vanhempiensa uskontoon, vaikka eivät uskovaisia olisikaan. Suomessakin lapsille opetetaan koulussa "omaa" uskontoa, vaikka se on vanhempien, tai ainakin toisen vanhemman uskonto.

Kyse on Boyerin kirjasta Ja ihminen loi jumalat - miten uskonto selitetään. Mitä minun pitäisi laittaa tulemaan? Naputella kirja tänne luku luvultako ja sitten joku kamelinperseistä kiinnostunut poistattaa sen?

Kössönöm kirjoitti:

Kyse on Boyerin kirjasta Ja ihminen loi jumalat - miten uskonto selitetään. Mitä minun pitäisi laittaa tulemaan? Naputella kirja tänne luku luvultako ja sitten joku kamelinperseistä kiinnostunut poistattaa sen?

Lue lisää

siis mainoksella tarkoitan sitä, että sait herätettyä kiinostukseni. Aiempi kirjoutuksesi ja lainauksesi meni ohi minulta. Sinällään ajatus ei ole uusi, mutta esitystapa vaikuttaa sitäkin selkeämmältä.

Sen, että täällä häiriköi joku kamelin anukseen ihastunut ja uskoonsa turhautunut puppernikkeli-ikäinen, ei pidä antaa vaikuttaa fiksuun kannanottoon. Uskikseilla on vain niin huono itsetunto, että varmuuden vuoksi roikkuvat joka oljenkorressa...

Kannustin siis kertomaan lisää!

Älä anna nimimerkin hämätä. Se on dilemma eräälle tälläkin palstalla :D nä esiiintyvälle pilluilijalle"

Hurskauttaja kirjoitti:

siis mainoksella tarkoitan sitä, että sait herätettyä kiinostukseni. Aiempi kirjoutuksesi ja lainauksesi meni ohi minulta. Sinällään ajatus ei ole uusi, mutta esitystapa vaikuttaa sitäkin selkeämmältä.

Sen, että täällä häiriköi joku kamelin anukseen ihastunut ja uskoonsa turhautunut puppernikkeli-ikäinen, ei pidä antaa vaikuttaa fiksuun kannanottoon. Uskikseilla on vain niin huono itsetunto, että varmuuden vuoksi roikkuvat joka oljenkorressa...

Kannustin siis kertomaan lisää!

Älä anna nimimerkin hämätä. Se on dilemma eräälle tälläkin palstalla :D nä esiiintyvälle pilluilijalle"

Lue lisää

En minäkään vielä kuin vasta osan, mutta kiitokset nimim. luonn.t, joka muistutti kirjan olemassaolosta. Ostin netistä halvalla. Lähetyskuluineen 14,60 tai jotain sellaista ja kallein kirjakaupasta tilaamalla saatava olisi maksanut 44 euroa.

Joskus Boyerista oli ohjelma telkkarissa ja ajattelin jo silloin, että kirja pitää ostaa, mutta sitten se vaan jäi.

Takakannen tektiä: "Boyer ei tutki niinkään uskontojen alkuperää, vaan sitä, miksi uskonto leviää:mikä ihmisen mielessä on pitänyt uskonnot hengissä kaikkialla ja kautta aikain. Boyerin mukaan uskonnot puhuttelevat ihmisiä, koska niissä on jotain mielekkäällä tavalla tuttua mutta samalla arkiajattelun logiikkaa loukkaavaa. Siksi ne jäävät mieleen."

Kössönöm kirjoitti:

En minäkään vielä kuin vasta osan, mutta kiitokset nimim. luonn.t, joka muistutti kirjan olemassaolosta. Ostin netistä halvalla. Lähetyskuluineen 14,60 tai jotain sellaista ja kallein kirjakaupasta tilaamalla saatava olisi maksanut 44 euroa.

Joskus Boyerista oli ohjelma telkkarissa ja ajattelin jo silloin, että kirja pitää ostaa, mutta sitten se vaan jäi.

Takakannen tektiä: "Boyer ei tutki niinkään uskontojen alkuperää, vaan sitä, miksi uskonto leviää:mikä ihmisen mielessä on pitänyt uskonnot hengissä kaikkialla ja kautta aikain. Boyerin mukaan uskonnot puhuttelevat ihmisiä, koska niissä on jotain mielekkäällä tavalla tuttua mutta samalla arkiajattelun logiikkaa loukkaavaa. Siksi ne jäävät mieleen."

Lue lisää

kiinnostavat juuri tällä hetkellä enemmän.

Pitää KvG:lata toi Boyer jossain vaiheessa. Vaikuttaa mielenkiintoiselta...

Kuka muuten on tämän palstan valvoja?
Tuntuu oudolta, että juuri oikea asia poistettaisiin. Siis kertomasi perusteella voisi kuvitella hänen olevan jonkin sortin uskovainen.

Hurskauttaja kirjoitti:

kiinnostavat juuri tällä hetkellä enemmän.

Pitää KvG:lata toi Boyer jossain vaiheessa. Vaikuttaa mielenkiintoiselta...

Kuka muuten on tämän palstan valvoja?
Tuntuu oudolta, että juuri oikea asia poistettaisiin. Siis kertomasi perusteella voisi kuvitella hänen olevan jonkin sortin uskovainen.

Lue lisää

siksi palsta onkin ihan sekaisin. Aivan mielivaltaisia poistoja, eikä sitten kuitenkaan solvauksia ja häirikköviestejä poisteta. Ylläpito poistaa, jos on sillä tuulella ja poistelee mitä sattuu.

Kössönöm kirjoitti:

siksi palsta onkin ihan sekaisin. Aivan mielivaltaisia poistoja, eikä sitten kuitenkaan solvauksia ja häirikköviestejä poisteta. Ylläpito poistaa, jos on sillä tuulella ja poistelee mitä sattuu.

Lue lisää

kuukausina hoidettavaksi?

Varmaan alkuunsa raskas posti, mutta paljon hukkuu hyvää keskustelua vain muutaman tomppelin turhaan roinaan ja uskonvuodatukseen. Ymmärtäähän sen toki - uskovilla on varmaan aito hätä omasta perseestä ja siksi pitää olla äänessä joka suuntaan. Sitä suuremmalla syyllä tämä palsta on ansainnut fiksun sefun, eikö totta?

Joten, kiitos Boyer P:n vinkistä ja aikaa & rohkeutta valvojaksi!

Hurskauttaja kirjoitti:

kuukausina hoidettavaksi?

Varmaan alkuunsa raskas posti, mutta paljon hukkuu hyvää keskustelua vain muutaman tomppelin turhaan roinaan ja uskonvuodatukseen. Ymmärtäähän sen toki - uskovilla on varmaan aito hätä omasta perseestä ja siksi pitää olla äänessä joka suuntaan. Sitä suuremmalla syyllä tämä palsta on ansainnut fiksun sefun, eikö totta?

Joten, kiitos Boyer P:n vinkistä ja aikaa & rohkeutta valvojaksi!

Lue lisää

ja muutama muukin on tarjoutunut seriffiksi, mutta eivät ole tiettävästi edes vastausta saaneet hakemukseensa. Syytä en tiedä. Kai tämä palsta saa ylläpidon mielestä ollakin kaatopaikkana kaikenlaisten hörhöjen kirjoituksille.

Tuolta asiaa on myös tiedusteltu, mutta ei heppu vaivaudu vastaamaan.

http://mina.suomi24.fi/jarnos24/vieraskirja

Kössönöm kirjoitti:

ja muutama muukin on tarjoutunut seriffiksi, mutta eivät ole tiettävästi edes vastausta saaneet hakemukseensa. Syytä en tiedä. Kai tämä palsta saa ylläpidon mielestä ollakin kaatopaikkana kaikenlaisten hörhöjen kirjoituksille.

Tuolta asiaa on myös tiedusteltu, mutta ei heppu vaivaudu vastaamaan.

http://mina.suomi24.fi/jarnos24/vieraskirja

Lue lisää

http://www.suomi24.fi/opastus/keskustelu/sheriffit.php

Taitaa olla niin, etteivät säännöt koske sivuston ylipastoreita.
Voi pillun ikenet sentään, mitä touhustelua... :(

Hurskauttaja kirjoitti:

http://www.suomi24.fi/opastus/keskustelu/sheriffit.php

Taitaa olla niin, etteivät säännöt koske sivuston ylipastoreita.
Voi pillun ikenet sentään, mitä touhustelua... :(

Lue lisää

On tämä todellakin aikamoista touhustelua, eikä muuksi tunnu muuttuvan.

ateistix kirjoitti:

On tämä todellakin aikamoista touhustelua, eikä muuksi tunnu muuttuvan.

tätä hulluuden humppaa. Toi trolli-juttu on varmaan siemen totuuteen, mutta voisiko ylläpitäjällä itsellään olla niin kieroitunut mieli, että käsittelee palstoja oman pienen arvomaailmansa pohjalta? Siis tarkoitan, olisiko palsta-pastori sittenkin itse päätrolli?

Toivottavasti epäilykseni osoittautuu vääräksi.

Hurskauttaja kirjoitti:

tätä hulluuden humppaa. Toi trolli-juttu on varmaan siemen totuuteen, mutta voisiko ylläpitäjällä itsellään olla niin kieroitunut mieli, että käsittelee palstoja oman pienen arvomaailmansa pohjalta? Siis tarkoitan, olisiko palsta-pastori sittenkin itse päätrolli?

Toivottavasti epäilykseni osoittautuu vääräksi.

Lue lisää

Joillain palstoilla on, mutta ei kaikilla. Tosin ylläpito voi poistella niiltäkin palstoilta, joissa sefu on, mutta se ei kai ole niin yleistä, koska sefut päättävät (oman arvomaailmansa mukaisesti) mikä lähtee. Voi tietysti ylläpidossakin olla joku kuspiä, joka vittuilee tällä palstalla, mistäpä sen tietää.

ateistix kirjoitti:

Joillain palstoilla on, mutta ei kaikilla. Tosin ylläpito voi poistella niiltäkin palstoilta, joissa sefu on, mutta se ei kai ole niin yleistä, koska sefut päättävät (oman arvomaailmansa mukaisesti) mikä lähtee. Voi tietysti ylläpidossakin olla joku kuspiä, joka vittuilee tällä palstalla, mistäpä sen tietää.

Lue lisää

jo mutamien päivien aikana osunut luettavaksi.

Miksi joku ylläpitäjäkään sitten sen kummosempi olisi?

vanha sanonta kalikasta ja koirasta pitää hyvin kutinsa. Miksi muutoin asiat herättäisivät suuria tuntemuksia...

jotenkin niin, että noidat kertovat miksi ja järki miten. En muista tarkkaan.

Kössönöm kirjoitti:

jotenkin niin, että noidat kertovat miksi ja järki miten. En muista tarkkaan.

Joo. Oli puhe siitä mitä uskovaiset toistelee sitä että "tiede vastaa kysymykseen "miten" ja uskonto "miksi". Tässä tapauksessa noidat olisivat kertoneet miksi juuri silloin se katto tipahti niskaan.

Rompix kirjoitti:

Joo. Oli puhe siitä mitä uskovaiset toistelee sitä että "tiede vastaa kysymykseen "miten" ja uskonto "miksi". Tässä tapauksessa noidat olisivat kertoneet miksi juuri silloin se katto tipahti niskaan.

Lue lisää

On jotenkin kummallista, että tuossakin esimerkkitapauksessa nämä ihmiset tiesivät mistä majan romahtaminen johtui, mutta ajankohta aiheutti sen, että noidat olivat asialla. Ihan sama juttu kotoisten uskistemme kanssa. Toisinpäin vaan. Jos joku lähtee traktorilla heikoille jäille ja plumpsahtaa sinne ja sitten pelastusporukka pelastaa, niin kiitetään jumalaa.

uskova voi siis elää kuin pellossa, kunhan peseytyy säännöllisesti käyttäen oikean merkkistä saippuaa ja shampoota.. Kaikki on hyvin rituaalikylvyn ja katumusharjoitteiden jälkeen. Tätäkö pelkistetysti tarkoitat?

Kirjassa on nyt liimalappuja niin paljon, ettei oikein enää mitään löydä, koska pukkoilen aiheesta toiseen. Jospa nyt sitten naputtelen sivulta 274 yhden pätkän.

"Rituaalit ovat tulvillaan ainesosia, jotka kytkevät tartuntajärjestelmän toimintaan. Esimerkiksi puhdistamisen korostus ja turvavyöhykkeen rajaaminen (eristetään sisäpuoli, joka ei saa olla kosketuksissa ulkopuoleen) viittaavat tartunnan mahdollisuuteen. Ehkä tämä juuri selittää monissa rituaaleissa havaittavat samanlaiset tunnereaktiot ja käyttäytymismuodot. Vaaran mahdollisuus tajutaan intuitiivisesti, ilman että vaaraa tarvitsisi selkeästi kuvata. On ehdottoman välttämätöntä noudattaa tiukkoja ja täsmällisiä sääntöjä, vaikka mitään selvää suhdetta näiden sääntöjen ja ja vältettävän vaaran välillä ei ole muotoiltu. Pakottavan välttämättömyyden tunne saattaa syntyä siitä, että näkymättömiltä riskeiltä suojautumiseen erikoistunut järjestelmä on kytkeytynyt päälle. Mikä tahansa kulttuuriesine, joka muistuttaa tällaisesta tilanteesta (esimerkiksi rituaalinen määräys) ja johon sisältyy tartuntajärjestelmän tavanomaisesti käsittelemiä merkkejä, vangitsee erittäin todennäköisesti huomiomme. Siksi ei ehkä ole yllättävää, että ihmiset kokevat tunnetasolla velvollisuudekseen suorittaa rituaalinsa säädetyllä tavalla ja että he pelkäävät vaaroja, joita on mahdotonta suoraan havaita, sillä tartuntajärjestelmä palvelee juuri tätä tarkoitusta. Nämä rituaalien piirteet eivät siis niinkään luennehdi rituaaleja sinänsä kuin järjestelmää, joka tekee niistä erittäin kongnitiivisia mekanismeja."

- Että semmosta. Olen joskus katsellut ja lukenutkin esimerkiksi muslimien tarkoista määräyksistä mitä tulee peseytymiseen. ja joillain ortodoksijuutalasilla on tarkat säännöt siitäkin kumpi sukka pitää ensin laittaa jalkaan!

" Esimerkiksi kissa puhdistaa itseään rituaalinomaisesti."

- Tuosta olen kyllä eri mieltä (ja voin tietysti olla väärässä) mutta meidän katti puhdistaa itsensä siksi, että se on siisti otus.

Juuri näin. Riitit ja rituaalit ovat kaikkien uskontojen käyttövoimaa. Yritän vielä selittää miksi puhtaus liittyy monesti näihin rituaaleihin. Ihmisellä on luontainen inho saastaista kohtaan. Tämä on sopeuma: esimerkiksi mädäntynyttä on ollut hyvä inhota. Puhtaus on saastaisuuden vastakohta. Riitit, rituaalit ja puhtaus ovat hyvästä, saastaisuus ja lika pahasta.

Ihmisten puhtauskäsitykset ovat vielä 300 vuotta sitten olleet täysin toiset kuin nyt: silloin puhtautta ei osattu liittää niin eksplisiittisesti sairauksiin kuin taudinaiheuttajien löytämisen jälkeen ja modernin lääketieteen synnyn jälkeen. Puhtaus silti epämääräisesti koettiin hyväksi ja saastaisuutta inhottiin, tietämättä kuitenkaan todellista syytä siihen miksi. Vähän niin kuin ei kissakaan "oikeasti" tiedä että kannattaa puhdistautua että ei sairastu. Ihmisillä oli samanlainen epämääräinen käsitys puhtauden hyveellisyydestä.

Rituaalinomainen toisto liittyy näihin riitteihin vähän samasta syystä kuin eläinten puhdistautuminen. Toisto vaan tuntuu hyvältä. Samasta syystä joskus on pakko aina astua pihalaattojen keskelle, eikä saumoihin saa astua. Joillakin tällaiset rituaalit muuttuvat pakko-oireisiksi. Yleisin esimerkki tästä on pakko-oireinen käsienpesu. Tätä sairautta pidetään nykyään ihmisen "puhtausjärjestelmän" ylivirittymistilana.

No ei kovin hyvin tullut selitettyä ... lukekaa Boyer.

puuöljy kirjoitti:

Juuri näin. Riitit ja rituaalit ovat kaikkien uskontojen käyttövoimaa. Yritän vielä selittää miksi puhtaus liittyy monesti näihin rituaaleihin. Ihmisellä on luontainen inho saastaista kohtaan. Tämä on sopeuma: esimerkiksi mädäntynyttä on ollut hyvä inhota. Puhtaus on saastaisuuden vastakohta. Riitit, rituaalit ja puhtaus ovat hyvästä, saastaisuus ja lika pahasta.

Ihmisten puhtauskäsitykset ovat vielä 300 vuotta sitten olleet täysin toiset kuin nyt: silloin puhtautta ei osattu liittää niin eksplisiittisesti sairauksiin kuin taudinaiheuttajien löytämisen jälkeen ja modernin lääketieteen synnyn jälkeen. Puhtaus silti epämääräisesti koettiin hyväksi ja saastaisuutta inhottiin, tietämättä kuitenkaan todellista syytä siihen miksi. Vähän niin kuin ei kissakaan "oikeasti" tiedä että kannattaa puhdistautua että ei sairastu. Ihmisillä oli samanlainen epämääräinen käsitys puhtauden hyveellisyydestä.

Rituaalinomainen toisto liittyy näihin riitteihin vähän samasta syystä kuin eläinten puhdistautuminen. Toisto vaan tuntuu hyvältä. Samasta syystä joskus on pakko aina astua pihalaattojen keskelle, eikä saumoihin saa astua. Joillakin tällaiset rituaalit muuttuvat pakko-oireisiksi. Yleisin esimerkki tästä on pakko-oireinen käsienpesu. Tätä sairautta pidetään nykyään ihmisen "puhtausjärjestelmän" ylivirittymistilana.

No ei kovin hyvin tullut selitettyä ... lukekaa Boyer.

Lue lisää

Mutta kissan mieltä ei ole uskonto saastuttanut, se tietää luontaisiesesti, että turkin ja tassujen on hyvä olla puhtaina.

"Rituaalinomainen toisto liittyy näihin riitteihin vähän samasta syystä kuin eläinten puhdistautuminen. Toisto vaan tuntuu hyvältä. Samasta syystä joskus on pakko aina astua pihalaattojen keskelle, eikä saumoihin saa astua. Joillakin tällaiset rituaalit muuttuvat pakko-oireisiksi. Yleisin esimerkki tästä on pakko-oireinen käsienpesu. Tätä sairautta pidetään nykyään ihmisen "puhtausjärjestelmän" ylivirittymistilana."

- Näin on. Olen lukenut pakko-oireista, jotka eivät aina liity puhtauteen. Voidaan kierrellä tolpan ympäri, tai pomppia joka kolmannelle katulaatalle tai muuta sellaista. On oikeasti olemassa ihmisiä, jotka ovat (tai vaikuttavat) rationaalisilta, mutta eivät silti kävele tikkaiden alta. Mistähän sellainenkin uskomus juontaa juurensa?

Kössönöm kirjoitti:

Mutta kissan mieltä ei ole uskonto saastuttanut, se tietää luontaisiesesti, että turkin ja tassujen on hyvä olla puhtaina.

"Rituaalinomainen toisto liittyy näihin riitteihin vähän samasta syystä kuin eläinten puhdistautuminen. Toisto vaan tuntuu hyvältä. Samasta syystä joskus on pakko aina astua pihalaattojen keskelle, eikä saumoihin saa astua. Joillakin tällaiset rituaalit muuttuvat pakko-oireisiksi. Yleisin esimerkki tästä on pakko-oireinen käsienpesu. Tätä sairautta pidetään nykyään ihmisen "puhtausjärjestelmän" ylivirittymistilana."

- Näin on. Olen lukenut pakko-oireista, jotka eivät aina liity puhtauteen. Voidaan kierrellä tolpan ympäri, tai pomppia joka kolmannelle katulaatalle tai muuta sellaista. On oikeasti olemassa ihmisiä, jotka ovat (tai vaikuttavat) rationaalisilta, mutta eivät silti kävele tikkaiden alta. Mistähän sellainenkin uskomus juontaa juurensa?

Lue lisää

"Mutta kissan mieltä ei ole uskonto saastuttanut, se tietää luontaisiesesti, että turkin ja tassujen on hyvä olla puhtaina. "

Tarkoitan että puhtausriitit eivät liittyvätkin uskontoihin lähinnä emotionaalisella tasolla. Uusien tutkimusten mukaan ihmisten emootioiden neurologinen perusta on hyvin vanhaa perua. Meidän liskoaivomme esimerkiksi kokevat pelon emootion. Pelon tunne on sitten eri asia. Se että tunnemme emootion. Pelon emootion muisti on erillinen kuin pelon tunteen muisti. Pelon emootio koetaan ennen kuin pelon tunne koetaan tietoisesti. Tämänhän me olemme huomanneet. Kun säikähdämme, olemme ehtineet jo jäykistyä, sykkeemme on kohonnut, veri pakkautunut lihaksiin ja vasta näiden emootion fyysisten ilmenemismuotojen jälkeen koemme pelon tunteena. Pelon tunne on siis sitä että tunnemme pelon emootion.

Pyrin emootioiden ja tunteiden erottelulla siihen, että uskonnolliset rituaalit ja puhtausriitit toimivat emootioiden tasolla. Puhtausriitti stimloi "puhtauskeskustamme" ja siksi se tuntuu hyvältä. Eli uskontojen riitit toimivat siellä kissojen emootioiden tasolla, ei niinkään ihmisen älyllisellä tasolla.

puuöljy kirjoitti:

"Mutta kissan mieltä ei ole uskonto saastuttanut, se tietää luontaisiesesti, että turkin ja tassujen on hyvä olla puhtaina. "

Tarkoitan että puhtausriitit eivät liittyvätkin uskontoihin lähinnä emotionaalisella tasolla. Uusien tutkimusten mukaan ihmisten emootioiden neurologinen perusta on hyvin vanhaa perua. Meidän liskoaivomme esimerkiksi kokevat pelon emootion. Pelon tunne on sitten eri asia. Se että tunnemme emootion. Pelon emootion muisti on erillinen kuin pelon tunteen muisti. Pelon emootio koetaan ennen kuin pelon tunne koetaan tietoisesti. Tämänhän me olemme huomanneet. Kun säikähdämme, olemme ehtineet jo jäykistyä, sykkeemme on kohonnut, veri pakkautunut lihaksiin ja vasta näiden emootion fyysisten ilmenemismuotojen jälkeen koemme pelon tunteena. Pelon tunne on siis sitä että tunnemme pelon emootion.

Pyrin emootioiden ja tunteiden erottelulla siihen, että uskonnolliset rituaalit ja puhtausriitit toimivat emootioiden tasolla. Puhtausriitti stimloi "puhtauskeskustamme" ja siksi se tuntuu hyvältä. Eli uskontojen riitit toimivat siellä kissojen emootioiden tasolla, ei niinkään ihmisen älyllisellä tasolla.

Lue lisää

on asia, joka yllättäen tapahtuvana saa perseen turtumaan. Pelko jonain sellaisena, joka tapahtuu ehkä joskus, tai sitten ei, on sellainen häilyvä jäytävä tunne. Mutta jos joutuisin jyrkänteen reunalle, niin perse siinä turraksi menisi. Sekin jo riittää kun katsoo joitain leffoja, joissa joku keikkuu kielekkeellä. On muuten ihan totta, että koen sen niin voimakkaasti.

En voi ymmärtää ihmisiä, jotka kiipeilevät pitkin vuorenseinämiä. Eikä tässä kammossa ole uskomuksilla mitään sijaa. Tiedän, että jos putoan korkealta niin olen vainaa. Eikä se ajatus miellytä ollenkaan, ainakaan itseäni.

Tajuan kyllä mitä puhtausriitillä tarkoitat, mutta minulle se on ihan arkipäiväistä järkiperäistä käyttäytymistä. Jääkaapista ei oteta ruokatarpeita ennen kuin kädet on pesty.

Kössönöm kirjoitti:

on asia, joka yllättäen tapahtuvana saa perseen turtumaan. Pelko jonain sellaisena, joka tapahtuu ehkä joskus, tai sitten ei, on sellainen häilyvä jäytävä tunne. Mutta jos joutuisin jyrkänteen reunalle, niin perse siinä turraksi menisi. Sekin jo riittää kun katsoo joitain leffoja, joissa joku keikkuu kielekkeellä. On muuten ihan totta, että koen sen niin voimakkaasti.

En voi ymmärtää ihmisiä, jotka kiipeilevät pitkin vuorenseinämiä. Eikä tässä kammossa ole uskomuksilla mitään sijaa. Tiedän, että jos putoan korkealta niin olen vainaa. Eikä se ajatus miellytä ollenkaan, ainakaan itseäni.

Tajuan kyllä mitä puhtausriitillä tarkoitat, mutta minulle se on ihan arkipäiväistä järkiperäistä käyttäytymistä. Jääkaapista ei oteta ruokatarpeita ennen kuin kädet on pesty.

Lue lisää

Jos mantelitumakkeesi poistettaisiin et enää pelkäisi. Se olisi fyysisesti mahdotonta. Et enää osaisi edes erottaa pelottavia kasvoja muista kasvoista.

Jos joku henkilö olisi joskus sinua satuttanut pahasti, hätkähtäisit nähdessäsi hänet vuosia tapahtuman jälkeen. Pitkäaikaismuistihäiriö saattais pyyhkiä kaikki tietoiset muistosi tapahtumasta. Seuraavan kerran kun näkisit kyseisen henkilön, pelkoreaktio toimisi edelleen vaikka et tietoisesti edes tunnistaisi tuota henkilöä eikä sinulla olisi satuttamisesta minkäänlaista muistikuvaa. Syynä on se että emootiomuisti ja kognitiivinen muisti ovat fyysisesti kaksi eri asiaa.

"Tajuan kyllä mitä puhtausriitillä tarkoitat, mutta minulle se on ihan arkipäiväistä järkiperäistä käyttäytymistä. Jääkaapista ei oteta ruokatarpeita ennen kuin kädet on pesty. "

Meillä on nykyisin hyvä järkiperäinen "tekosyy" pestä kädet ennen ruokailua koska tiedämme taudinaiheuttajista. Mutta väitän että tämä on vain "tekosyy", keino järkiperäistää toiminta. Todellinen syy on luontainen inhomme likaa kohtaan. Se luontainen syy pestä kädet on aivojemme "puhtausjärjestelmän" stimulointi. Ja tämä tarve pestä kädet on ikään kuin huume, se on vaan tehtävä. Joillakin järjestelmä viottuu ja seuraus on pakonomainen tarve pestä käsiä.

Miksi ruoka lautasella ei ole likaa mutta ruoka puserolla on? Eräs hieno määritelmä liasta on seuraava: Lika on ainetta väärässä paikassa.

puuöljy kirjoitti:

Jos mantelitumakkeesi poistettaisiin et enää pelkäisi. Se olisi fyysisesti mahdotonta. Et enää osaisi edes erottaa pelottavia kasvoja muista kasvoista.

Jos joku henkilö olisi joskus sinua satuttanut pahasti, hätkähtäisit nähdessäsi hänet vuosia tapahtuman jälkeen. Pitkäaikaismuistihäiriö saattais pyyhkiä kaikki tietoiset muistosi tapahtumasta. Seuraavan kerran kun näkisit kyseisen henkilön, pelkoreaktio toimisi edelleen vaikka et tietoisesti edes tunnistaisi tuota henkilöä eikä sinulla olisi satuttamisesta minkäänlaista muistikuvaa. Syynä on se että emootiomuisti ja kognitiivinen muisti ovat fyysisesti kaksi eri asiaa.

"Tajuan kyllä mitä puhtausriitillä tarkoitat, mutta minulle se on ihan arkipäiväistä järkiperäistä käyttäytymistä. Jääkaapista ei oteta ruokatarpeita ennen kuin kädet on pesty. "

Meillä on nykyisin hyvä järkiperäinen "tekosyy" pestä kädet ennen ruokailua koska tiedämme taudinaiheuttajista. Mutta väitän että tämä on vain "tekosyy", keino järkiperäistää toiminta. Todellinen syy on luontainen inhomme likaa kohtaan. Se luontainen syy pestä kädet on aivojemme "puhtausjärjestelmän" stimulointi. Ja tämä tarve pestä kädet on ikään kuin huume, se on vaan tehtävä. Joillakin järjestelmä viottuu ja seuraus on pakonomainen tarve pestä käsiä.

Miksi ruoka lautasella ei ole likaa mutta ruoka puserolla on? Eräs hieno määritelmä liasta on seuraava: Lika on ainetta väärässä paikassa.

Lue lisää

Hyvä juttu siinä tapauksessa, että minulla on mantelitumake.

"Meillä on nykyisin hyvä järkiperäinen "tekosyy" pestä kädet ennen ruokailua koska tiedämme taudinaiheuttajista. Mutta väitän että tämä on vain "tekosyy", keino järkiperäistää toiminta. Todellinen syy on luontainen inhomme likaa kohtaan. Se luontainen syy pestä kädet on aivojemme "puhtausjärjestelmän" stimulointi. Ja tämä tarve pestä kädet on ikään kuin huume, se on vaan tehtävä. Joillakin järjestelmä viottuu ja seuraus on pakonomainen tarve pestä käsiä."

- Olen eri mieltä. Pikkulapset tykkäävät läträtä lialla.

"Miksi ruoka lautasella ei ole likaa mutta ruoka puserolla on? Eräs hieno määritelmä liasta on seuraava: Lika on ainetta väärässä paikassa."

- Voi sen noinkin sanoa, mutta ajatellaanpa vaikka liian kauan lautaselle jäänyttä aterianjämää, niin bakteerithan siinä alkavat kuhista. Sen kai kaikki tajuavat ja silloin se on myös likaa. Mistäs minä kerran luin, että paska haisee pahalta sen takia pahalta, etteivät ihmiset söisi sitä. Miksi kärpäset sitten sitä syövät?

On tämä maailma eliöstöineen ihmeellinen paikka.