Lähiaikoina ratkaistaan, saadaanko Suomeen geenimuunneltua ruokaa ja Loviisaan ydinreaktori. Saa nähdä, miten käy mutta lehdistö käy kuumana.
Tekniikka&Talous on voimakkaasti geenimuunnellun ruoan ja lisäydinvoiman kannalla. Myös MTV3 on noteerannut Fortumin ja Kokoomuksen aikeet lisäydinvoimasta.
Tilaa portfoliossa tosin on myös:
- 38 % Uusiutuvaa energiaa (mm. teollinen tuulivoima, pienvesivoima, kierrätysbiopolttoaineet)
- 62 % Fossiilisia polttoaineita (mm. kivihiili, öljy- ja kaasu sekä ydinvoima)
Tekniikka&Talous on voimakkaasti geenimuunnellun ruoan ja lisäydinvoiman kannalla. Myös MTV3 on noteerannut Fortumin ja Kokoomuksen aikeet lisäydinvoimasta.
Tilaa portfoliossa tosin on myös:
- 38 % Uusiutuvaa energiaa (mm. teollinen tuulivoima, pienvesivoima, kierrätysbiopolttoaineet)
- 62 % Fossiilisia polttoaineita (mm. kivihiili, öljy- ja kaasu sekä ydinvoima)
Vastaukset 4
Vanhimmat
Hyvä idea niputtaa päätökset- geenimanipuloitu ruoka sopii geenimanipuloiduille ihmisille.
Vaalit lähestyvät ja voi olla, että Fortum saa periaatepäätöksen - positiivisena tai negatiivisena - vasta ensi vaalikautta seuraavana vaalikautena.
Syykin on selvä - käyttöluvat:
¤ FiR 1 (31.12.2011) (VTT hakee uutta käyttölupaa)
¤ Olkiluoto 1 (2018)
¤ Olkiluoto 2 (2018)
¤ Loviisa 1 (2027)
¤ Loviisa 2 (2030)
¤ Olkiluoto 3 (2073) (rakenteilla, valmistunee 2013)
¤ Simo 1 (2080) (suunnitteilla, rakentaminen alkaa 2012 ja valmistuu 2020)
Valtioneuvosto teki uutta ydinvoimalaitosyksikköä koskevan periaatepäätöksen 17.1.2002. Päätöksessä valtioneuvosto katsoi, että hanke on yhteiskunnan kokonaisedun mukainen. Valtioneuvosto myönsi laitokselle rakentamisluvan 17.2.2005.
Rakentaminen vie 4 vuotta ja sitä ennen valmistelu 3 vuotta, joten Loviisa 1 mahdollisella korvaajalla on tämän vuosikymmenen loppuun asti aikaa saada periaatepäätös. Siinä ehtii tulla vielä toisetkin vaalit ennen sitä.
Fortum Power and Heat Oy (jäljempänä hakija) on 31.10.2006 päivätyssä hakemuksessaan pyytänyt ydinenergialain (990/1987) 20 §:ssä tarkoitettua lupaa
- käyttää Loviisan voimalaitoksen laitosyksiköitä Loviisa 1 ja Loviisa 2 kummankin osalta 1500 megawatin nimellislämpöteholla sähköenergian tuottamiseen laitosyksikön Loviisa 1 osalta 31 päivään joulukuuta 2027 ja laitosyksikön Loviisa 2 osalta 31 päivään joulukuuta 2030 sekä
- käyttää laitosyksikköihin Loviisa 1 ja Loviisa 2 kuuluvia ydinpolttoaine- ja ydinjätehuollon kannalta tarpeellisia rakennuksia ja varastoja tarvittavine laajennuksineen 31 päivään joulukuuta 2030.
Edelleen hakemuksessa esitetään, että yhtiö saisi pitää hallussaan, tuottaa, käsitellä, käyttää ja varastoida ydinjätteitä, ydinaineita ja muita ydinmateriaaleja seuraavasti:
- Loviisan voimalaitoksen käytössä syntyvää käytettyä ydinpolttoainetta laitosyksiköissä Loviisa 1 ja Loviisa 2 sekä käytetyn polttoaineen varastoissa yhteensä 1 100 tonnia uraania; ja
- Loviisan voimalaitoksen käytössä syntyviä kiinteitä voimalaitosjätteitä varastoissa ja laitosalueella 3 000 kuutiometriä sekä nestemäisiä voimalaitosjätteitä nestemäisten jätteiden varastossa ja kiinteytyslaitoksessa 2 400 kuutiometriä; sekä
- Loviisan voimalaitoksen käytössä tarvittavaa ydinpolttoainetta, laitosalueella jo olevia muita ydinmateriaaleja ja niitä aineita, laitteita, laitteistoja ja ydinenergiaalan tietoaineistoja, joiden maahantuontia varten on myönnetty ydinenergialain mukainen lupa.
Yhtiö on hakemuksessaan ilmoittanut ydinvoimalaitosyksiköistä mm. seuraavat tiedot:
Loviisa 1 - ja Loviisa 2 -ydinvoimalaitosyksiköt ovat tyypiltään vesihidasteisia ja vesijäähdytteisiä painevesireaktoreita. Niiden nimellislämpöteho on 1500 megawattia, keskimääräinen bruttosähköteho 510 megawattia ja nettosähköteho 488 megawattia. Laitosyksiköitä on suunniteltu käytettävän jatkuvatoimisesti, vuosihuoltoja ja muita seisokkeja lukuun ottamatta, ainakin hakemuksessa haetun lupajakson päättymiseen saakka, jolloin laitosyksiköt saavuttavat 50 vuoden käyttöiän.
Yhtiö on liittänyt hakemukseen ydinenergia-asetuksen (161/1988) 34 §:ssä tarkoitetut selvitykset.