Mä olen keksinyt "hyvän" tai ainakin hauskan idean. =)
Nythän Suomessa on runsaanlaisesti työttömiä, kun uudet sukupolvet ovat kasvaneet erilaisessa ajatusmaailmassa eli "työ ei ehkä olekkaan se elämän tarkoitus". Ajatellaan, että itsensä kehittäminen harrastusten ja ystävien seurassa on hyvempi tapa viettää elämää, kuin työn raivokäynti ja sillä tavoin vanhusten eläkkeen turvaaminen. Ja luulenpa, ja luulenpa että moni muukin luulee, että tämän "työtä vieroksuvan", "laiskan", "pummin" kansakunnan määrä tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä.
Maailma rapistuu, ihmisten pitää kuluttaa, jotta yhteiskuntamme pysyy pystyssä, mutta kulutus on pahasta ympäristön kannalta. Kumpi on tärkeämpää, "hyvinvointi"valtio vai luonto?
Olisipa hassua jos Mari Kiviniemi tai joku muu poliitikko tuolla jossain ehdottaisi jotain absurdia, oikukasta ja vallan koomista...
Valtio rahoittaisi pienehkön maatilan laajalle metsäalueelle, järven lähettyville. Sinne rakennettaisiin aitauksia, muutamia asumuksia, navetat, takat, kaivot. Sinne ilmestyisi lehmiä, kanoja, sikoja, lampaita, koiria, ties mitä. Ja ketkä näitä eläimiä hoitaisi ja kuka tuolla metän keskellä asuisi?
No, vapaaehtoiset työttömät, jotka ovat lopen kyllästyneitä työnhakuun, Kelassa ravaamiseen, elinkeinotoimiston työhönosoituksiin, sossuluukkuun, lappujen täyttelyyn. Voisin kuvitella että tuonne maatilalle päätyisi useita satoja ihmisiä, ja tuo menestyisi niin hyvin, että niitä kuuluisi perustaa monia, lappiin, keskisuomeen. Ihmiset rakentaisivat tarpeen mukaan lisää talleja, navettoja, taloja ja siellä he pärjäisivät ilman työssäkäyvien veroja (no, sairaalakulut varmaan pitäisi saada niillä maksettua), olisivat todennäköisesti onnellisia luonnon keskellä...
Aah miten ruuanhinta laskisikaan, työssäkäyvät voivat ostaa kalliita elektroniikka-vehkeitä ja katsella saippuaoopperaa tv:stä vapaa-aikansa 3000 euron soffallaan, kun taas nämä "työtävieroksuvat" voivat lypsää lehmiä, ruokkia kanoja, keräillä sieniä luonnon helmassa, hyvässä yhteishengessä.
Ja tämähän "leirielämä" olisi todellakin vapaa-ehtoista, kenenkään ei sinne olisi pakko mennä ja jokainen saa lähteä sieltä kalppimaan, jos saakin jonkun paremman idean.
Mutta itse voin sanoa, että jos minulla olisi mahdollisuus päästä elämään itsekasvatetuilla kasviksilla, tiedettävästi onnellisella sianlihalla ja luonnon keskellä, niin olisin jo siellä!
Mun mielestä tavallisilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus elää itse, luonnon ympäröimänä, mahdollisismman vapaana. =)
Tämä idea on täysin utopinen, outo ja varmasti miltein mahdottomasti toteutettavissa. Mietin, miten vieraantuneita ihmiset ovatkaan todellisuudesta ja oikeasta elämästä ja kuolemastakin. Politiikka ei puhu enään mistään todellisesta, elämä on monimutkaista, kuluttajan pitää miettiä tuhansia asioita ollessaan kaupassa...
Huomaakohan jossain vaiheessa jotkut isot kihot, että talous ei voi enään kasvaa, että ihmisten pitää vaan antaa elää ja kuolla ja elämä on muutakin kuin rahaa ja työtä...
Nythän Suomessa on runsaanlaisesti työttömiä, kun uudet sukupolvet ovat kasvaneet erilaisessa ajatusmaailmassa eli "työ ei ehkä olekkaan se elämän tarkoitus". Ajatellaan, että itsensä kehittäminen harrastusten ja ystävien seurassa on hyvempi tapa viettää elämää, kuin työn raivokäynti ja sillä tavoin vanhusten eläkkeen turvaaminen. Ja luulenpa, ja luulenpa että moni muukin luulee, että tämän "työtä vieroksuvan", "laiskan", "pummin" kansakunnan määrä tulee kasvamaan tulevina vuosikymmeninä.
Maailma rapistuu, ihmisten pitää kuluttaa, jotta yhteiskuntamme pysyy pystyssä, mutta kulutus on pahasta ympäristön kannalta. Kumpi on tärkeämpää, "hyvinvointi"valtio vai luonto?
Olisipa hassua jos Mari Kiviniemi tai joku muu poliitikko tuolla jossain ehdottaisi jotain absurdia, oikukasta ja vallan koomista...
Valtio rahoittaisi pienehkön maatilan laajalle metsäalueelle, järven lähettyville. Sinne rakennettaisiin aitauksia, muutamia asumuksia, navetat, takat, kaivot. Sinne ilmestyisi lehmiä, kanoja, sikoja, lampaita, koiria, ties mitä. Ja ketkä näitä eläimiä hoitaisi ja kuka tuolla metän keskellä asuisi?
No, vapaaehtoiset työttömät, jotka ovat lopen kyllästyneitä työnhakuun, Kelassa ravaamiseen, elinkeinotoimiston työhönosoituksiin, sossuluukkuun, lappujen täyttelyyn. Voisin kuvitella että tuonne maatilalle päätyisi useita satoja ihmisiä, ja tuo menestyisi niin hyvin, että niitä kuuluisi perustaa monia, lappiin, keskisuomeen. Ihmiset rakentaisivat tarpeen mukaan lisää talleja, navettoja, taloja ja siellä he pärjäisivät ilman työssäkäyvien veroja (no, sairaalakulut varmaan pitäisi saada niillä maksettua), olisivat todennäköisesti onnellisia luonnon keskellä...
Aah miten ruuanhinta laskisikaan, työssäkäyvät voivat ostaa kalliita elektroniikka-vehkeitä ja katsella saippuaoopperaa tv:stä vapaa-aikansa 3000 euron soffallaan, kun taas nämä "työtävieroksuvat" voivat lypsää lehmiä, ruokkia kanoja, keräillä sieniä luonnon helmassa, hyvässä yhteishengessä.
Ja tämähän "leirielämä" olisi todellakin vapaa-ehtoista, kenenkään ei sinne olisi pakko mennä ja jokainen saa lähteä sieltä kalppimaan, jos saakin jonkun paremman idean.
Mutta itse voin sanoa, että jos minulla olisi mahdollisuus päästä elämään itsekasvatetuilla kasviksilla, tiedettävästi onnellisella sianlihalla ja luonnon keskellä, niin olisin jo siellä!
Mun mielestä tavallisilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus elää itse, luonnon ympäröimänä, mahdollisismman vapaana. =)
Tämä idea on täysin utopinen, outo ja varmasti miltein mahdottomasti toteutettavissa. Mietin, miten vieraantuneita ihmiset ovatkaan todellisuudesta ja oikeasta elämästä ja kuolemastakin. Politiikka ei puhu enään mistään todellisesta, elämä on monimutkaista, kuluttajan pitää miettiä tuhansia asioita ollessaan kaupassa...
Huomaakohan jossain vaiheessa jotkut isot kihot, että talous ei voi enään kasvaa, että ihmisten pitää vaan antaa elää ja kuolla ja elämä on muutakin kuin rahaa ja työtä...
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olet Ideologistinen idiootti.
Siis khyll :D