Parasta olisi luopua kokonaan valtiokirkon verotusoikeudesta ja sen yhteisövero-osuudesta. Kerätköön kirkko itse jäsenmaksunsa
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/1360-kirkkohallitus-keskusteli-henkiloseurakunnista
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/1430-verohallitus-ja-vaestorekisterikeskus-antoivat-lausunnon-henkiloseurakunnista
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/1360-kirkkohallitus-keskusteli-henkiloseurakunnista
http://www.kotimaa24.fi/uutiset/kotimaa/1430-verohallitus-ja-vaestorekisterikeskus-antoivat-lausunnon-henkiloseurakunnista
Vastaukset 8
Vanhimmat
Yhteisövero on valtiolle edullinen järjestelmä, kirkko hoitaa hyvin hautausmaat ja diakoniatyössä ja nuorisotyössä pidetään huolta yhteiskunnan turvaverkkojen läpi putoavista. Kunnan kustannusrakennelmista jonkin verran tietävänä olen sitä mieltä, että kuntien ei koskaan tule ottaa hautausmaita hoitoonsa, kirkko hoitakoon ne ja yhteiskunta korvatkoon sen kirkolle.
Voitko väittää, että valtiokirkon hautaustoiminta on kustannustehokasta, kun kirkko saa vuosittain noin 100-122 miljoonaa euroa alle 50 000 kuolleen hautauskuluihin yhteisöveroista . Lisäksi valtiokirkko ottaa erikseen maksuja mm. hautapaikoista.
Suoraa diakonia-avustusta valtiokirkko jakoi 7 miljoonaa euroa, kun kirkon liikevaihto on lähes 1100 miljoonaa euroa. Lähetystyötä tuettiin 19 miljoonalla eurolla.(2009)
Kirkko kuulolla -palstalla on ollut parikin aika kipakkaa ketjua hautausaiheesta. Kirkko saa siivunsa yhteisöverosta, mutta näyttäisi nyttemmin ymppäävän hautaustoimen kuluihin pelkkien suorien kulujen lisäksi esim. siunauskappelien kuluja. Kuitenkaan kaikilla paikkakunnilla näitä siunauskappeleita ei kirkkoon kuulumattoman saattohetkeen saa edes vuokraa maksamalla, joissakin sentään maksusta. Tältä osin kirkko ei siis kohtele kaikkia yhdenvertaisesti, vaikka rahoittaakin toimintaa yhteisöverolla. Em. palstan keskusteluissa on ollut muitakin yhteisöveroon ja kirkon hautaustoimen kuluihin liittyviä ongelmakohtia.
Hautaustoimi samoin kuin yhteiskunnan turvaverkkojen läpi putoavista huolehtiminen tulisi olla koko yhteiskunnan asia. Ei ole perusteltua, että yhtä uskonnollista yhteisöä suositaan verotus- ym. oikeuksilla ja perustellaan sitä näillä tehtävillä. Varsinkin, kun kirkon talouspapereihin tutustuu (löytyy ihan netistäkin), niin erilaiseen avustustoimintaan menevä osuus kirkon tuloista on aikas pieni.
Kirkon nuoriso- ja lapsityössä on selvä uskonnollinen luonne. Homminkaan eivät kelpaa kuin uskonnollisen koulutuksen suorittaneet... Kunnallinen nuorisotoiminta ja nuorisotiedotus on sen sijaan katsomuksellisesti neutraalia. Yhteiskunnan rahoja on parempi suunnata kunnalliseen sekä järjestöjen nuorisotyöhön.
Mielenkiintoisia aikoja elämme. Tosin kirkolla menee varmasti ainakin 10 vuotta ennen kuin saadaan päätöksiä asian suhteen aikaiseksi. Mutta mitä siitä seuraa jos mennään hlöseurakuntiin. Sehän tarkoittaa sitä, että jokainen kirkon jäsen saa valita vapaasti minkä srk:n jäsen haluaa olla. Nykyisinhän se menee asuinpaikan mukaan.
Jos vierekkäisissä maaseutuseurakunnissa on erisuuruinen kirkollisveroprosentti niin vaikuttaako se srk:n valintaan, eli mennään jäseneksi siihen, jossa alempi kirkollivero%? Jos niin käy, pakottaa se yhtenäistämään kirkollivero%:n.
Toinen seuraus saattaa olla se, että kirkko klikkiytyy entistäkin pahemmin. Vapaamieliset hakeutuvat tiettyihin seurakuntiin jäseniksi, vanhoilliset omiin suosikki seurakuntiinsa. Onko se sitten hyvä vai paha asia ja kenen kannalta on vaikeampi vastataava.
Tai sitten seurakunta valitaan papin pärstäkertoimen perusteella. Vihkiparit valitsevat jo vihkipapin ennakolta sen perusteella, miltä hän näyttää valokuvissa.
Nimimerkki "eroa valtiokirkosta" ei nyt oikein pysynyt aiheessa..
Vastasin vain Idefixun kommenttiin
http://yle.fi/uutiset/kotimaa/2009/09/haaparit_vaativat_kaunista_pappia_998752.html