Taiteen tulevaisuus?

Yleensä vähemmmän on enemmän. Taiteessa vallalla ollut tyylien sekoittaminen ja sieltä täältä poimiminen sekä kaikennäköinen poikkitaiteellisuus varmasti tulee vielä lisääntymään entisestään. Ns. Sekavaksi tilaksi, jota joku kutsuisi myös taiteen rappioksi. Asioilla on tapana hakeutua kohti järjestystä, puhtautta, ja yksinkertaisuutta. Uskon, että ennenpitkään taidekin tulee taas palautumaan jonkinlaiseen alkutilaan. Vertausta voisi käyttää monista vanhoista kulttuureista, jotka monien kehitysvaiheiden jälkeen lopulta rappioituvat ja hiipuvat sammuksiin. Alkaakseen taas alusta jossain muualla.

PJ kirjoitti:

Yleensä vähemmmän on enemmän. Taiteessa vallalla ollut tyylien sekoittaminen ja sieltä täältä poimiminen sekä kaikennäköinen poikkitaiteellisuus varmasti tulee vielä lisääntymään entisestään. Ns. Sekavaksi tilaksi, jota joku kutsuisi myös taiteen rappioksi. Asioilla on tapana hakeutua kohti järjestystä, puhtautta, ja yksinkertaisuutta. Uskon, että ennenpitkään taidekin tulee taas palautumaan jonkinlaiseen alkutilaan. Vertausta voisi käyttää monista vanhoista kulttuureista, jotka monien kehitysvaiheiden jälkeen lopulta rappioituvat ja hiipuvat sammuksiin. Alkaakseen taas alusta jossain muualla.

Lue lisää

"Uskon, että ennenpitkään taidekin tulee taas palautumaan jonkinlaiseen alkutilaan."
Kyseistä ilmiötä sanotaan taantumiseksi ja luoja paratkoon ja suojelkoon meitä sellaiselta :/

Itse pidän taiteen uusiutumisesta ja viime vuodet taide on kehittynyt todella mielenkiintoiseen suuntaan joka jaksaa innostaa tällaista taiteen rakastajaa.
Pitää muistaa että maailma kehittyy ja miksei taide sen mukana!? Autotkin esimerkiksi muuttuu koko ajan upeammiksi ja toimivammiksi. Tosin niissäkin on klassikoita joista jotkut tykkäävät mutta olisi jopa pyhäinhäväistystä nykyaikana ryhtyä niitä tekemään uustuotantona, sillä menekkiä niillä tuskin tulisi sellaisenaan enää olemaan. Mielestäni taidekin on täysin verrannollinen tuollaiseen. Klassinen kulta-ajan taide on ja pysyy ja tuskin kukaan aliarvioi niiden arvoa. Tuskin nykytaiteilija enää haikailee tekemään niitä tyylejä, nehän on niin nähty.

PJ kirjoitti:

Yleensä vähemmmän on enemmän. Taiteessa vallalla ollut tyylien sekoittaminen ja sieltä täältä poimiminen sekä kaikennäköinen poikkitaiteellisuus varmasti tulee vielä lisääntymään entisestään. Ns. Sekavaksi tilaksi, jota joku kutsuisi myös taiteen rappioksi. Asioilla on tapana hakeutua kohti järjestystä, puhtautta, ja yksinkertaisuutta. Uskon, että ennenpitkään taidekin tulee taas palautumaan jonkinlaiseen alkutilaan. Vertausta voisi käyttää monista vanhoista kulttuureista, jotka monien kehitysvaiheiden jälkeen lopulta rappioituvat ja hiipuvat sammuksiin. Alkaakseen taas alusta jossain muualla.

Lue lisää

on niin, että vastoin arveluasi "Asioilla on tapana hakeutua kohti järjestystä, puhtautta, ja yksinkertaisuutta." tuo ei pidä paikkaansa. Jos niin on, niin se on vain tilapäinen pysäys yleisestä lainalaisuudesta, jonka mukaan kaikki kulkee kohti kaaosta, joka on irreversiibeli prosessi .

Henry Moore kirjoitti:

on niin, että vastoin arveluasi "Asioilla on tapana hakeutua kohti järjestystä, puhtautta, ja yksinkertaisuutta." tuo ei pidä paikkaansa. Jos niin on, niin se on vain tilapäinen pysäys yleisestä lainalaisuudesta, jonka mukaan kaikki kulkee kohti kaaosta, joka on irreversiibeli prosessi .

Lue lisää

Miten käy instituutionaalisen taiteen Suomessa ja mikä on Suomen taide instituution ongelmia?

Jorma K Saikkonen kirjoitti:

"Uskon, että ennenpitkään taidekin tulee taas palautumaan jonkinlaiseen alkutilaan."
Kyseistä ilmiötä sanotaan taantumiseksi ja luoja paratkoon ja suojelkoon meitä sellaiselta :/

Itse pidän taiteen uusiutumisesta ja viime vuodet taide on kehittynyt todella mielenkiintoiseen suuntaan joka jaksaa innostaa tällaista taiteen rakastajaa.
Pitää muistaa että maailma kehittyy ja miksei taide sen mukana!? Autotkin esimerkiksi muuttuu koko ajan upeammiksi ja toimivammiksi. Tosin niissäkin on klassikoita joista jotkut tykkäävät mutta olisi jopa pyhäinhäväistystä nykyaikana ryhtyä niitä tekemään uustuotantona, sillä menekkiä niillä tuskin tulisi sellaisenaan enää olemaan. Mielestäni taidekin on täysin verrannollinen tuollaiseen. Klassinen kulta-ajan taide on ja pysyy ja tuskin kukaan aliarvioi niiden arvoa. Tuskin nykytaiteilija enää haikailee tekemään niitä tyylejä, nehän on niin nähty.

Lue lisää

"Kyseistä ilmiötä sanotaan taantumiseksi ja luoja paratkoon ja suojelkoon meitä sellaiselta :/"

Selvennys tekstiini. En suinkaan tarkoittanut, että taide taantuisi joihinkin aiemmin vallinneisiin tyylisuuntiin takaisin. Mutta, taide ilmentää ihmiskunnan tilaa sen peilinä, ja ennenpitkään
tilanteemme seestyessä, kaiken sekasorron jälkeen, myös taide kokee saman. Tai jopa edeauttaa
"uuden ihmisen" syntyä karsien itsestään turhia epäpuhtauksia.
Henkilökohtaisesti pidän kaikkea taidetta tarpeellisena ja kehitystä luonnollisena.

Henry Moore kirjoitti:

on niin, että vastoin arveluasi "Asioilla on tapana hakeutua kohti järjestystä, puhtautta, ja yksinkertaisuutta." tuo ei pidä paikkaansa. Jos niin on, niin se on vain tilapäinen pysäys yleisestä lainalaisuudesta, jonka mukaan kaikki kulkee kohti kaaosta, joka on irreversiibeli prosessi .

Lue lisää

En henkilökohtaisesti usko tuohon, sehän on tieteellinen teoria, joka on keksitty paikkaamaan
parempaa tietoa ja odottamaan uutta tietoa asiasta.

PJ kirjoitti:

En henkilökohtaisesti usko tuohon, sehän on tieteellinen teoria, joka on keksitty paikkaamaan
parempaa tietoa ja odottamaan uutta tietoa asiasta.

ole uskon asioita, teoria osoitetaan vääräksi paremmalla teorialla.

Tiedän, että taide ei elä teoriasta vaan ihmisen luovuudesta vaikka tehdystä taiteesta tehdäänkin teorioita. Mutta fakta on, että taide on yhä jatkanut pirstoutumistaan, kulkua kohti kaaosta, eikä mikään ole osoittanut päinvastaista.

On ikivanha sanonta, että taide ennakoi, että taiteilijat ovat etujoukko, jotka näkevät enemmän ja/tai toisin kuin muut. Ja ihme kyllä, jokainen uusi suuntaus, sellainenkin, jota kukaan ei ole hyväksynyt sen ilmaantuessa, on hetken kuluttua saanut laajan hyväksynnän. Se ei merkitse sitä, että kaikki uusi saisi hyväksynnän kaikilta. Taide jos mikä subjektiivisen kokemuksen, mieltymyksen tai vastenmielisyyden kohde ja se koskee kaikkea taidetta, jo ajat sitten tehtyä ja nyt sekä tulevaisuudessa tehtävää.

Luova mieli ei voi toistaa vanhaa, se on luovuuden antiteesi. Siksi taidekin pirstoutuu yhä enemmän.

Henry Moore kirjoitti:

ole uskon asioita, teoria osoitetaan vääräksi paremmalla teorialla.

Tiedän, että taide ei elä teoriasta vaan ihmisen luovuudesta vaikka tehdystä taiteesta tehdäänkin teorioita. Mutta fakta on, että taide on yhä jatkanut pirstoutumistaan, kulkua kohti kaaosta, eikä mikään ole osoittanut päinvastaista.

On ikivanha sanonta, että taide ennakoi, että taiteilijat ovat etujoukko, jotka näkevät enemmän ja/tai toisin kuin muut. Ja ihme kyllä, jokainen uusi suuntaus, sellainenkin, jota kukaan ei ole hyväksynyt sen ilmaantuessa, on hetken kuluttua saanut laajan hyväksynnän. Se ei merkitse sitä, että kaikki uusi saisi hyväksynnän kaikilta. Taide jos mikä subjektiivisen kokemuksen, mieltymyksen tai vastenmielisyyden kohde ja se koskee kaikkea taidetta, jo ajat sitten tehtyä ja nyt sekä tulevaisuudessa tehtävää.

Luova mieli ei voi toistaa vanhaa, se on luovuuden antiteesi. Siksi taidekin pirstoutuu yhä enemmän.

Lue lisää

"Mutta fakta on, että taide on yhä jatkanut pirstoutumistaan, kulkua kohti kaaosta, eikä mikään ole osoittanut päinvastaista."

Kyllä vain, mutta taide ei ole (entropian määrittelyn mukaisesti) suljettu systeemi, koska se on ihmisen luomaa. Ja ihminenhän pyrkii aina tasapainotilaan, näin ollen olen melko varma siitä, että tämän pirstoutumisen jälkeen koittaa aika jolloin taidekin tulee vääjäämättä puhtaammaksi.

"Luova mieli ei voi toistaa vanhaa, se on luovuuden antiteesi. Siksi taidekin pirstoutuu yhä enemmän"

Kaikki taidehan syntyy periaatteessa (vanhasta) taiteesta uusin variaatioin ja oivalluksin, taikka vain pienin muutoksin.
Aasiasta löytyy paljon esimerkkejä siitä kuinka taiteiljat toistavat kaavamaisesti samaa aihetta / kuvaa yhä uudelleen ja uudelleen ja jokainen kokemus "vanhasta" on aina uusi. Minusta tämä on luovuutta jos mikä.

PJ kirjoitti:

"Mutta fakta on, että taide on yhä jatkanut pirstoutumistaan, kulkua kohti kaaosta, eikä mikään ole osoittanut päinvastaista."

Kyllä vain, mutta taide ei ole (entropian määrittelyn mukaisesti) suljettu systeemi, koska se on ihmisen luomaa. Ja ihminenhän pyrkii aina tasapainotilaan, näin ollen olen melko varma siitä, että tämän pirstoutumisen jälkeen koittaa aika jolloin taidekin tulee vääjäämättä puhtaammaksi.

"Luova mieli ei voi toistaa vanhaa, se on luovuuden antiteesi. Siksi taidekin pirstoutuu yhä enemmän"

Kaikki taidehan syntyy periaatteessa (vanhasta) taiteesta uusin variaatioin ja oivalluksin, taikka vain pienin muutoksin.
Aasiasta löytyy paljon esimerkkejä siitä kuinka taiteiljat toistavat kaavamaisesti samaa aihetta / kuvaa yhä uudelleen ja uudelleen ja jokainen kokemus "vanhasta" on aina uusi. Minusta tämä on luovuutta jos mikä.

Lue lisää

noinkin, ennakkoon sitä ei voi tietää. Kun sanon, että luova mieli ei voi toistaa vanhaa, tarkoitan tietysti toistamista, en luovaa hyväksi käyttämistä. Eihän ole toista niin suurta ja paljon toisilta lainannutta kuin Picasso, jonka kaikki lainauksetkin kuitenkin olivat aitoa uutta taidetta, eivät vanhan toistoa.

Henry Moore kirjoitti:

noinkin, ennakkoon sitä ei voi tietää. Kun sanon, että luova mieli ei voi toistaa vanhaa, tarkoitan tietysti toistamista, en luovaa hyväksi käyttämistä. Eihän ole toista niin suurta ja paljon toisilta lainannutta kuin Picasso, jonka kaikki lainauksetkin kuitenkin olivat aitoa uutta taidetta, eivät vanhan toistoa.

Lue lisää

olemisesta on usein taiteessakin kysymys. Jos ajatellaan vaikkapa D.Hirstin hai-teosta, niin taiteilija käsittelee siinä ainakin osin kuolemanpelkoa. Tunne jonka jokainen ihminen ennenpitkää kohtaa, osa meistä tunnistaa sen paremmin kuin toiset. Rakastuminen voisi olla myös hyvä esimerkki siitä miten jokainen ihminen löytää tämän kokemuksen uudestaan ja vain itselleen. Kuitenkin voi ajatella, että kaikki sukupolvet meitä ennen ovat myös saman tunteen palon kokeneet.
Näin me voimme myös samaistua teoksiin taiteenhistoriassa, ne vieläkin puhuttelevat ainakin osin tämän ihmisyyden kautta. Tässä yhdessä tavassa lähestyä taidetta on melkeinpä aivan samaa mitä kukin sukupolvi taiteilijoita tekee, kunhan teokset vain puhuttelevat ja koskettavat meitä ihmisiä. Tekniikka on tässä vain välittäjänä. Nykytaiteessa tekniikka usein etäyttää katsojan taiteilijan kokemuksesta. Tekniikasta on tullut kuin uusi auto, suureltaosin mielikuvia siitä että seuraavan vuoden auto on aina parempi kuin se vanha malli.

Jorma K Saikkonen kirjoitti:

"Uskon, että ennenpitkään taidekin tulee taas palautumaan jonkinlaiseen alkutilaan."
Kyseistä ilmiötä sanotaan taantumiseksi ja luoja paratkoon ja suojelkoon meitä sellaiselta :/

Itse pidän taiteen uusiutumisesta ja viime vuodet taide on kehittynyt todella mielenkiintoiseen suuntaan joka jaksaa innostaa tällaista taiteen rakastajaa.
Pitää muistaa että maailma kehittyy ja miksei taide sen mukana!? Autotkin esimerkiksi muuttuu koko ajan upeammiksi ja toimivammiksi. Tosin niissäkin on klassikoita joista jotkut tykkäävät mutta olisi jopa pyhäinhäväistystä nykyaikana ryhtyä niitä tekemään uustuotantona, sillä menekkiä niillä tuskin tulisi sellaisenaan enää olemaan. Mielestäni taidekin on täysin verrannollinen tuollaiseen. Klassinen kulta-ajan taide on ja pysyy ja tuskin kukaan aliarvioi niiden arvoa. Tuskin nykytaiteilija enää haikailee tekemään niitä tyylejä, nehän on niin nähty.

Lue lisää

Oletko koskaan kuullut sanaa kertaustyyli ? Nuori taide palaa takaisin 1800-1900 lukujen taiteeseen kun post moderni taide on tehnyt itsestään vitsin. Voi olla, että abstrakti suttu oli uutta ja jännittävää silloin joskus, mutta Se on nyt niin kyllästymiseen nähty.

Niin kuin renessanssi palasi antiikin ihanteisiin ja loi uutta, on nyt aika palata kulta kaudelle ja jatkaa eteenpäin. Vai ovatko Odd Nerdrumin kaltaiset todelliset mestarit niin nähty? Minun mielestäni nykyinen taiteen valtavirta konseptitaiteineen on äärettömän vanhan aikaista. Kiasmat ja muut ovat täynnä vanhaa, jäykkää ja taantumuksellista roskaa.

Avant-gardisti kirjoitti:

Oletko koskaan kuullut sanaa kertaustyyli ? Nuori taide palaa takaisin 1800-1900 lukujen taiteeseen kun post moderni taide on tehnyt itsestään vitsin. Voi olla, että abstrakti suttu oli uutta ja jännittävää silloin joskus, mutta Se on nyt niin kyllästymiseen nähty.

Niin kuin renessanssi palasi antiikin ihanteisiin ja loi uutta, on nyt aika palata kulta kaudelle ja jatkaa eteenpäin. Vai ovatko Odd Nerdrumin kaltaiset todelliset mestarit niin nähty? Minun mielestäni nykyinen taiteen valtavirta konseptitaiteineen on äärettömän vanhan aikaista. Kiasmat ja muut ovat täynnä vanhaa, jäykkää ja taantumuksellista roskaa.

Lue lisää

sekä aikaperspektiivin että renessanssin olemuksen. Renessanssin ja antiikin väliin jäi noin 1500 vuotta, jonka aikana länsimaissa ei tapahtunut näin jälkikäteen tarkasteltuna mitään merkittävää uutta taiteessa, ja henkinen kulttuuri kaiken kaikkiaan mieluummin taantui kuin kehitti uutta. Kirkko piti henkistä kulttuuria tiukasti ahtaissa rajoissaan, ja jopa rankaisi kirkon linjasta poikkeavia. Varsinkin kuvataide oli suorastaan taantunut mikäli klassismia pidetään vertailukohtana.

Renessanssi ei ollut vain antiikin taiteen ja rakennusperinteen henkiin herättämistä vaan koko henkisen elämän uudistamista. Uuden suunnan saivat taiteiden ohella myös tieteet, talous ja merenkulku, ja niiden kautta koko maailmankuva muuttui peruuttamattomasti, koettiin uudestisyntyminen. Samanlainen henkisen kulttuurin muutos tapahtui koko 1900-luvun mittaan kaikila henkisen ja aineellisen kulttuurin piirissä, ja nykytaide on sen muutoksen suora jatke. Niin mukavaa kuin nostalgia joskus voi ollakin, ei menneeseen voi juuttua, se olisi kulttuurin tukahduttamista kuoliaaksi.

Taiteen ns. kultakausi on niin lähellä, vain neljän miespolven päässä, että sen tuntevat läpikotaisin kaikki sekä nykyiset että viime vuosisadan taiteilijat, eikä ole mitään syytä ainakaan vielä palata siihen aikakauteen. Toisaalta ei ole syytä siksikään, nykytaiteilijoilla on moninkertaiset mahdollisuudet ammentaa suoraan antiikista ilman välissä olevaa pastissintekijöiden sukupolvea, ja sen he ovat tehneetkin.

'ongelma lienee se että lähes kaikki alkaa pyrkiä alalle ammatimielessä'

ongelma, koska ihmiset ovat laiskempia kuin koskaan, eikä teknistä saati sisällöllistä taituruutta vaivauduta kunnolla hankkimaan vaan 'taidetta' tehdään enenevässä määrin 'vasemmalla kädellä'.

Ne pärjäävät edelleen jotka ovat lahjakkaita ja ahkeria. Kuten muillakin aloilla.

kuvataiteilija kirjoitti:

'ongelma lienee se että lähes kaikki alkaa pyrkiä alalle ammatimielessä'

ongelma, koska ihmiset ovat laiskempia kuin koskaan, eikä teknistä saati sisällöllistä taituruutta vaivauduta kunnolla hankkimaan vaan 'taidetta' tehdään enenevässä määrin 'vasemmalla kädellä'.

Ne pärjäävät edelleen jotka ovat lahjakkaita ja ahkeria. Kuten muillakin aloilla.

Lue lisää

Anna esimerkkejä noista lahjakkaista taiteilijoista joita ei ole "koulut pilannut".
Kerrassaan surkuhupaisaa alati lukea täällä näitä typeriä postauksia joiden takana yleensä ovat nämä itsensä messiaaksi ylentämät itsestään suuria luulevat.
Hakukoneet kertovat kaiken......vain näin vinkiksi sullekin.

Henry Moore kirjoitti:

sekä aikaperspektiivin että renessanssin olemuksen. Renessanssin ja antiikin väliin jäi noin 1500 vuotta, jonka aikana länsimaissa ei tapahtunut näin jälkikäteen tarkasteltuna mitään merkittävää uutta taiteessa, ja henkinen kulttuuri kaiken kaikkiaan mieluummin taantui kuin kehitti uutta. Kirkko piti henkistä kulttuuria tiukasti ahtaissa rajoissaan, ja jopa rankaisi kirkon linjasta poikkeavia. Varsinkin kuvataide oli suorastaan taantunut mikäli klassismia pidetään vertailukohtana.

Renessanssi ei ollut vain antiikin taiteen ja rakennusperinteen henkiin herättämistä vaan koko henkisen elämän uudistamista. Uuden suunnan saivat taiteiden ohella myös tieteet, talous ja merenkulku, ja niiden kautta koko maailmankuva muuttui peruuttamattomasti, koettiin uudestisyntyminen. Samanlainen henkisen kulttuurin muutos tapahtui koko 1900-luvun mittaan kaikila henkisen ja aineellisen kulttuurin piirissä, ja nykytaide on sen muutoksen suora jatke. Niin mukavaa kuin nostalgia joskus voi ollakin, ei menneeseen voi juuttua, se olisi kulttuurin tukahduttamista kuoliaaksi.

Taiteen ns. kultakausi on niin lähellä, vain neljän miespolven päässä, että sen tuntevat läpikotaisin kaikki sekä nykyiset että viime vuosisadan taiteilijat, eikä ole mitään syytä ainakaan vielä palata siihen aikakauteen. Toisaalta ei ole syytä siksikään, nykytaiteilijoilla on moninkertaiset mahdollisuudet ammentaa suoraan antiikista ilman välissä olevaa pastissintekijöiden sukupolvea, ja sen he ovat tehneetkin.

Lue lisää

Taide on kokenut tekniikan osalta täydellisen taantumuksen viimeisen sadan vuoden aikana. Piirrustus/maalaus/tai mihinkään muuhun käden taitoon ei enää kiinnitetä mitään huomiota. Etäännyttää tavallista kadun tallaajaa entistä enemmän "taide-eliitistä". Teoksen tekemiseen käytetään vähemmän aikaa kun sopivan selityksen, puolustuspuheen kehittämiseen.

Ei taida olla termi kertaustyyli tuttu? Tuleva taide pohjaa vankasti 1800- luvun lopun perinteisiin, rakentaakseen uutta. Esimerkiksi Pre-rafaeliitit pohjasivat varhaisrenessanssiin ja loivat uudenlaista taidetta, oman näköisellä tyylillään. Pohjaten edeltävään tyyliin. Rakennetaanhan taloonkin perustukset ennen kattoa.

Minun mielestäni ei voida nykyään puhua mistään suuren älyn ylivoimaisesta aikakaudesta. Kaikkialle tunkeva kertakäyttö kulttuuri on taantumusta. Nykytaiteessa ei ole enää kysymys teoksen laadusta vaan tekijän nimestä. Perverssiä epäjumalan palvontaa ja arvopaperikauppaa. Modernin taiteen kuninkaalla ei taida olla vaatteita.

Avant-gardisti kirjoitti:

Taide on kokenut tekniikan osalta täydellisen taantumuksen viimeisen sadan vuoden aikana. Piirrustus/maalaus/tai mihinkään muuhun käden taitoon ei enää kiinnitetä mitään huomiota. Etäännyttää tavallista kadun tallaajaa entistä enemmän "taide-eliitistä". Teoksen tekemiseen käytetään vähemmän aikaa kun sopivan selityksen, puolustuspuheen kehittämiseen.

Ei taida olla termi kertaustyyli tuttu? Tuleva taide pohjaa vankasti 1800- luvun lopun perinteisiin, rakentaakseen uutta. Esimerkiksi Pre-rafaeliitit pohjasivat varhaisrenessanssiin ja loivat uudenlaista taidetta, oman näköisellä tyylillään. Pohjaten edeltävään tyyliin. Rakennetaanhan taloonkin perustukset ennen kattoa.

Minun mielestäni ei voida nykyään puhua mistään suuren älyn ylivoimaisesta aikakaudesta. Kaikkialle tunkeva kertakäyttö kulttuuri on taantumusta. Nykytaiteessa ei ole enää kysymys teoksen laadusta vaan tekijän nimestä. Perverssiä epäjumalan palvontaa ja arvopaperikauppaa. Modernin taiteen kuninkaalla ei taida olla vaatteita.

Lue lisää

oma näkemyksensä siitä, mikä on taidetta samoin kuin yksittäisten teosten laadusta ja tasosta. Sinulla omasi ja muilla jokaisella omansa. Kenenkään ei kuitenkaan pitäisi yleistää laajaa spektriä, yksttäinen ei määrittele yleistä eikä spektriä supistamalla sulkea mitään pois.