tuskin kahta ihmistä on jotka uskoisi samalla tavalla. mahdumme kaikki uskoskelemaan miten haluamme. ei adventismin sisälläkään jäsenet usko samalla tapaa kaikki. eikä luterilaisissakaan. typerää sanoa muita harhaoppisiksi
SOPU SIJAA ANTAA. USKOMME KAIKKI ERI TAVALLA
numoerffi
183
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Tärkeintä on katsoa Jeesukseen Kristukseen yksin ja vain ja kokonaan. Kun Hänen kanssa on sovussa ja Herran Hengen varassa joka hetki niin ok.
Ihmiset ovat erilaisen tiedon ja kehityksen tasoilla aina.
Jokainen kokee uskonkin tiellä oman taistelunsa, josta vastaa aina itse omantuntonsa varassa Herran edessä sen mukaan, siis sen mukaan mitä tietää ja osaa.
Siis jos lusikalla- niin ei kauhalla ja jos kauhalla niin ei lusikalla-. Heh, vanha sananlasku.
Ylpeys käy aina lankeemuksen edellä pätee hengellisessäkin elämässä, vanha sananlasku sekin, Jumala ei laiskojakaan elätä hyvin, vanha sananlasku sekin. Evankeliumin työ ja olo onnelassa siinä edellyttää sydämen rakkautta myös lähimmäisiin ettei ole välinpitämätön ev asioille.
Kuka jättäisi ihmisen vaille pelastusta ja haluaisi nauttia siitä vain itse ?
Ei se oikein sovi toiminta-ajatuksen kuvioihin.
Kristitty on sydäämeltään kristitty ja se aiheuttaa tekoja. Sydämen halu aiheuttaa tekoja nk myös pahaa jos niikseen on.
Luin juuri Matteuksen evankeliumin. Muistuttaa monista asioista.
Raamatun läpiluku on paikallaan jokaisella, 1 luku VT ja 3 lukua UT on vuodessa rauhallinen ohjelma.
Raamattu on ehtymätön kirja josta koko elämän löytää uusia ajatuksia ja näkökulmia.
Kerran kuulin 92 vuotiaan pastorin saarnan oli kaiketi yks 70 vuotta ollut pastorina ja riemuitsi kun löysi yhdestä jakeesta uutta.
Ongelmana onkin paljon että uskoontullut ihminen haluaa olla onnelassa mutta joutuukin huomaamaan että on törmännyt vain ihmisiin.
Ei siis jumalolentoihin eikä enkeleihin.
Kompasteleviinkin ihmsiiin joissa jokainen näkee kaikki viat, mutta ei kukaan koe itsessään olevan mitään korjaamisen varaa.
Pappiakin haetaan ja etsitään, mutta ei tajua tulla itse uskoon ja kiivetä kirkon rappuja, heh.
Kukaan ei voi revetä joka paikkaan jokaisen mieliksi ja osaa tietää mitä missäkin odoteltaisiin.
Jokainen näkee oman läksynsä. Portti on ahdas ja tie kaita, ei sinne moni lopuksi osaa ja kun Jeesus tulee ei ole kuin pieni kourallinen ihmisiä jotka sen näkevät ja ovat pyhitettyjä. Ihmiskuntaakaan ei ole kuin kolmasosa jäljellä.
jari