Eikö kaikki lääkärit huomioi reseptejä kirjoittaessaan lääkkeiden varoituksia, niiden soveltuvuutta potilaalle?
Kertokaa kokemuksianne.
Kaikissa lääkepakkauksissakin sisällä on seloste kertomassa, kenelle lääke sopii, kenelle ei.
Tiedot saa myös apteekista ja netistä.Liekö nämä varoitukset sitten aivan turhia?
Koska ei kaikki lääkäritkään näitä huomioi ja tarkasta, ei etenkään jos kyseessä on ikäihmisten lääkkeet.
Huomasin, yli 90 vuotiaalle äidilleni määrätyn lihaskipuihin kortisonilääke prednisolonia.
Lääkkeen tiedoissa mainitaan, ettei sitä ei pidä käyttää, jos sairastaa esim.glaukoomaa(silmäsairaus)
tai jos on sydämen vajaatoimintaa.
Äidilläni on molemmat ja jatkuva lääkitys (silmätipat)glaukoomaan.Hänellä on myös perussairautena lihassairaus charcot marie tooth.Josta johtuvat lihaskivutkin.
Äitini tiedoissa, huomasin lääkärin myös diagnosoineen sairauden aivan muuksi, eri sairaudeksi.
Myastenia gravikseksi tms.reumaperäinen.Vaikka alunperin potilaan tiedoissa on varmasti ollut oikea diagnoosi.Olen sen itse nähnyt.
Epäilyttää tälläinen lääkäri, joka sählää väärien diagnoosien kanssa.Kyseinen yleislääkäri siis määräsi tätä prednisolonia ja haluaa jatkaa sitkeästi kuukaudesta toiseen, tätä kortisonilääkitystä.Siitä huolimatta, että itse vanhus tuntee olonsa lääkityksen vuoksi todella huonoksi.
Hänen jalkakipunsakin on ihme ja kumma vaan yltynyt ja nyt särkee jo kädetkin.
Olemme pyytäneet, että ko.lääke lopetettaisiin.Mutta ei kuulemma käy.
Kortisonilääkitystähän ei voi lopettaa kuin seinään, lopetetaan pienentämällä annosta.Sen tiedän.
Annosta on hiukan pienenetty, mutta lopettamaan lääkäri ei suostu tätä lääkettä...josta ei näy olevan apua kipuun, mutta haittaa ilmenee sitäkin enemmän.Vanhus tuntee itsensä aivan voimattomaksi, lihasvoimat vähenee ja kuurin aikana hänen rintaansakin ilmaantui suurehko kasvain.
Jonka kyseinen lääkäri arveli pahanlaatuiseksi.
Miten tälläiseen lääkäriin pitäisi suhtautua?
Kertokaa kokemuksianne.
Kaikissa lääkepakkauksissakin sisällä on seloste kertomassa, kenelle lääke sopii, kenelle ei.
Tiedot saa myös apteekista ja netistä.Liekö nämä varoitukset sitten aivan turhia?
Koska ei kaikki lääkäritkään näitä huomioi ja tarkasta, ei etenkään jos kyseessä on ikäihmisten lääkkeet.
Huomasin, yli 90 vuotiaalle äidilleni määrätyn lihaskipuihin kortisonilääke prednisolonia.
Lääkkeen tiedoissa mainitaan, ettei sitä ei pidä käyttää, jos sairastaa esim.glaukoomaa(silmäsairaus)
tai jos on sydämen vajaatoimintaa.
Äidilläni on molemmat ja jatkuva lääkitys (silmätipat)glaukoomaan.Hänellä on myös perussairautena lihassairaus charcot marie tooth.Josta johtuvat lihaskivutkin.
Äitini tiedoissa, huomasin lääkärin myös diagnosoineen sairauden aivan muuksi, eri sairaudeksi.
Myastenia gravikseksi tms.reumaperäinen.Vaikka alunperin potilaan tiedoissa on varmasti ollut oikea diagnoosi.Olen sen itse nähnyt.
Epäilyttää tälläinen lääkäri, joka sählää väärien diagnoosien kanssa.Kyseinen yleislääkäri siis määräsi tätä prednisolonia ja haluaa jatkaa sitkeästi kuukaudesta toiseen, tätä kortisonilääkitystä.Siitä huolimatta, että itse vanhus tuntee olonsa lääkityksen vuoksi todella huonoksi.
Hänen jalkakipunsakin on ihme ja kumma vaan yltynyt ja nyt särkee jo kädetkin.
Olemme pyytäneet, että ko.lääke lopetettaisiin.Mutta ei kuulemma käy.
Kortisonilääkitystähän ei voi lopettaa kuin seinään, lopetetaan pienentämällä annosta.Sen tiedän.
Annosta on hiukan pienenetty, mutta lopettamaan lääkäri ei suostu tätä lääkettä...josta ei näy olevan apua kipuun, mutta haittaa ilmenee sitäkin enemmän.Vanhus tuntee itsensä aivan voimattomaksi, lihasvoimat vähenee ja kuurin aikana hänen rintaansakin ilmaantui suurehko kasvain.
Jonka kyseinen lääkäri arveli pahanlaatuiseksi.
Miten tälläiseen lääkäriin pitäisi suhtautua?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Aika oudolta kuulostaa. Lääkäri on saattanut jonkin koetuloksen perusteella saada päähänsä että kyseessä on jokin tietty sairaus ja sitä nyt vimmatusti hoitaa.
Lääkärin tulisi toteuttaa hoitonsa yhdessä hoidettavan potilaan/ tai omaisen (sinä) kanssa siten, että potilasta kuunnellaan ja hänelle kerrotaan hoidosta. Tässä ei selvästikään niin tehdä. Vaikka hänellä olisi kuinka hyvät syyt käyttää näennäisen outoa lääkitystä, niin se pitäisi pystyä perustelemaan. Se, että joudutte miettimään, että noinkohan hän tietää lääkkeen sopivuudesta äitisi muut sairaudet huomioon ottaen, kertoo, että hän ei ole kommunikoinut erityisen hyvin.
Suosittelen nyt ehdottomasti, että pyydätte lähetteen erikoislääkärille. Geriatri tai neurologi voisi olla ihan hyvä osoite. Tai menette toiselle yleislääkärille, jos tältä ei lähetettä tule. Pyytäkää mukaan kaikki äitinne potilastiedot - hankkikaa myös ne aiemmat, jos voitte.
Vanhusten hoidossa vaaditaan erikoisosaamista, jota yleislääkärillä ei välttämättä ole. Varsinkin, kun äidilläsi on useita perussairauksia, lääkityksen kanssa pitää tosiaan olla kieli keskellä suuta.
Kiitän asiallisesta vastauksesta.Kunpa saisinkin lähetteen geriatrille tai neurologille.
Tälläiset suunnitelmat minulla on olleet aiemminkin jo, mutta kapulaa on tullut kolisemalla rattaisiin.
Pientä eläkettä saavan eläkeläisen, jonka tulot uppoavat lähes kaikki palvelutaloasumiseen, lääkkeisiin jne.
Hänen tuloillaan ei kalliin yksityislääkärin vastaanotoilla käydä.Epäilyttää sekin, jos käynti/käynnit olisi plusmiinusnollaa.Tänä tyhjäntarjoamisen ja ahneen rahastamisen aikana.
Neurologille olen siis jo aikaa koittanut saada.
Se ei ole ollut kaupungissamme todellakaan helppoa.Sillä ns.sairaalan neurol.plk:n neurologit ovat delegoineet kaiken terveyskeskuksen yleislääkäreille.Jotka eivät näköjään tiedä hevonkukkua perussairauksista ja ovat liian ylpeitä, ati tyhmiä, kysyäkseen edes neuvoa erikoistuneilta.Näin meillä kanta-hämeessä!
Perussairauksia ei niinkään enää täällä tutkita/hoideta kuten ennen, oli esim. vuositarkastukset.
Jos vaikkalihassairaalla on ongelmia sairautensa kanssa.Sanotaan, mene terveyskeskukseen.
Alkaa tuntua kuin loputtomasssa suossa tarpoisi.
Etenkin iäkkään ihmisen ollessa kyseessä tälläisille hoidontarkistuksille sangen helposti viitataan kintaalla.
Ellei vanhus ole kuumeinen ja puolitajuton, katsotaan ettei hän ole lääkärin tarpeessa.
Näin ollen myöskään omaisilla ei ole mitään asiaa, kiireisille erikois tai muille lääkäreille.
Mutta asia painaa minua nyt sen verran, että aion ottaa selvää, onko ko.lääkäri nyt ihan oikeassa hoitotapoineen.Mutta näyttääpä olevan uskomattoman vaikeaa.
Vanhuus on jo muutenkin väsymystä ja vaivaa, ei sitä tarvitse enää vaikeammaksi tehdä, terveydenhuollon taholta.
Kirjoitin palstalle, koska haluaisin tietää onko muilla samantapaisia kokemuksia lääkäreistä?
Kaikki vastaukset ovat tervetulleita ja tärkeitä.Kiitos jo etukäteen.