Elämän tie oltaisi voitu katkaista

Tuskin sillä mitään merkitystä enää 1942 oli. Moskova jäi kaatumatta ja peli oli siinä. Moskovan pelastuminen antoi ryssille aikaa koota voimansa ja oli muutenkin psykologinen voitto.

Hitlerillä ei ollut mitään järkeä siirtää painopistettä elokuussa Moskovaan ja jättää Leningradin saartoa sulkematta. Ei kysymysl Leebin huonoudesta ollut vaan siitä ettei ollut tarpeeksi voimia päästä Syvärille koska painopiste oli Moskova. Tihvinäänkin saksalaiset pääsivät vasta marraskuussa. Talveen ei oltu varauduttu ja niin edelleen.

Moskovasta ei olisi tullut toista Stalingradia jos "kädenlyönti" Syvärillä olisi tapahtunut. Leeb olisi helposti ollut Syvärillä ennen talvea jos painopisteeksi ei oltaisi elokuussa otettu Moskovaa. Esimerkiksi Hoepner otettiin pois Moskovaan. Hoepnerin oli tarkoitus raivata tie Syvärille mutta Hitler veti tämän pois syyskuussa.

moskova paskova kirjoitti:

Tuskin sillä mitään merkitystä enää 1942 oli. Moskova jäi kaatumatta ja peli oli siinä. Moskovan pelastuminen antoi ryssille aikaa koota voimansa ja oli muutenkin psykologinen voitto.

Hitlerillä ei ollut mitään järkeä siirtää painopistettä elokuussa Moskovaan ja jättää Leningradin saartoa sulkematta. Ei kysymysl Leebin huonoudesta ollut vaan siitä ettei ollut tarpeeksi voimia päästä Syvärille koska painopiste oli Moskova. Tihvinäänkin saksalaiset pääsivät vasta marraskuussa. Talveen ei oltu varauduttu ja niin edelleen.

Jo Barbarossan alussa Hitler veti pitemmän korren kenraaliensa näkemystä vastaan. Hitler vaati ensin Leningradin, Leninin mukaan nimetyn kaupungin tuhoamista poliittisista syistä, Moskovan jäädessä sivunäyttämöksi. Se miksi kädenlyönti ei onnistunut Syvärillä johtui suomalaisten haluttomuudesta jatkaa hyökkäystä.

Taiffuuni kakkonen kirjoitti:

Jo Barbarossan alussa Hitler veti pitemmän korren kenraaliensa näkemystä vastaan. Hitler vaati ensin Leningradin, Leninin mukaan nimetyn kaupungin tuhoamista poliittisista syistä, Moskovan jäädessä sivunäyttämöksi. Se miksi kädenlyönti ei onnistunut Syvärillä johtui suomalaisten haluttomuudesta jatkaa hyökkäystä.

Mihinkä sitä hyökkäystä olisi pitännyt jatkaa? Suomalaiset olivat Syvärillä jo syyskuussa. Saksalaiset Tihvinässä vasta marraskuussa. Olisiko Pitännyt siis jatkaa ihan Olhavanjoelle asti?

pavo vusi käiapinlak kirjoitti:

Mihinkä sitä hyökkäystä olisi pitännyt jatkaa? Suomalaiset olivat Syvärillä jo syyskuussa. Saksalaiset Tihvinässä vasta marraskuussa. Olisiko Pitännyt siis jatkaa ihan Olhavanjoelle asti?

Jos 300 kilometriä päästiin rajalta Syvärille niin kyllä sinne Olhavaan oltaisi päästy. Mannerheimin ja Rytin olisi pitännyt pyytää vaikka Rudel tueksi ja näin pois päin. Ryssä oli hätää kärsimässä 1941 ja se oli niin lähellä ettei saksalaiset ja suomalaiset saaneet saartoa suljetuksi.

Taiffuuni kakkonen kirjoitti:

Jo Barbarossan alussa Hitler veti pitemmän korren kenraaliensa näkemystä vastaan. Hitler vaati ensin Leningradin, Leninin mukaan nimetyn kaupungin tuhoamista poliittisista syistä, Moskovan jäädessä sivunäyttämöksi. Se miksi kädenlyönti ei onnistunut Syvärillä johtui suomalaisten haluttomuudesta jatkaa hyökkäystä.

Väitätkö että suomalaisten olisi sittenkin kannattanut siirtää koko sodan painopiste vuonna 1941 Itä-Karjalaan Syvärille koska Viipurin valtauksella ei Leningradin kannalta ollut juuri mitään merkitystä? Vai tarkoitatko että heti Viipurin valtauksen jälkeen olisi pitännyt alkaa siirtää Kannakselta vahvistuksia Syvärille jotta päästään Tihvinään?

Kyllä se Leningrad tuhottua oltaisi saatu jos muutama divisioona Karjalan armeijasta Kannakselta oltaisi Syvärille siirretty.

Tappiot olisivat olleet valtavia mutta ne olisivat kannattaneet.

das reich kirjoitti:

Jos 300 kilometriä päästiin rajalta Syvärille niin kyllä sinne Olhavaan oltaisi päästy. Mannerheimin ja Rytin olisi pitännyt pyytää vaikka Rudel tueksi ja näin pois päin. Ryssä oli hätää kärsimässä 1941 ja se oli niin lähellä ettei saksalaiset ja suomalaiset saaneet saartoa suljetuksi.

homman vaikka yksin. Olihan sillä käytössään lentokonekin.

sdkinkuvis rk lask k kirjoitti:

Väitätkö että suomalaisten olisi sittenkin kannattanut siirtää koko sodan painopiste vuonna 1941 Itä-Karjalaan Syvärille koska Viipurin valtauksella ei Leningradin kannalta ollut juuri mitään merkitystä? Vai tarkoitatko että heti Viipurin valtauksen jälkeen olisi pitännyt alkaa siirtää Kannakselta vahvistuksia Syvärille jotta päästään Tihvinään?

Kyllä se Leningrad tuhottua oltaisi saatu jos muutama divisioona Karjalan armeijasta Kannakselta oltaisi Syvärille siirretty.

Tappiot olisivat olleet valtavia mutta ne olisivat kannattaneet.

ei lainkaan toiminut Kannaksella.

"Kyllä se Leningrad tuhottua oltaisi saatu jos muutama divisioona Karjalan armeijasta Kannakselta oltaisi Syvärille siirretty."

KarA suunnattiin Syvärin saavuttamisen kälkeen kohti Petroskoita ja Karhumäkeä. Kannakselta siirrettiin sille II AKE ja ainakin 4. ja 8. D:t.

sdkinkuvis rk lask k kirjoitti:

Väitätkö että suomalaisten olisi sittenkin kannattanut siirtää koko sodan painopiste vuonna 1941 Itä-Karjalaan Syvärille koska Viipurin valtauksella ei Leningradin kannalta ollut juuri mitään merkitystä? Vai tarkoitatko että heti Viipurin valtauksen jälkeen olisi pitännyt alkaa siirtää Kannakselta vahvistuksia Syvärille jotta päästään Tihvinään?

Kyllä se Leningrad tuhottua oltaisi saatu jos muutama divisioona Karjalan armeijasta Kannakselta oltaisi Syvärille siirretty.

Tappiot olisivat olleet valtavia mutta ne olisivat kannattaneet.

Erfurth esitti päämajassa että Lieksan Nurmeksen seudulla ollut 14.D:n (kenraali Raappana) siirrettäisiin
Laatokan suunnalle. Saksan Norjan Armeijan vastuulle ja suomalaisille rajajoukoille olisi jäänyt Lieksan Nurmeksen laajat alueet. Tähän ei päämaja suostunut vaan sai kuulla 4.7-41 että Raappanan divisioona onkin ylittänyt rajan ja lähteneen etenemään kohti Repolaa ja Rukajärveä. Saksalainen yhdysupseeri joutui toteamaan joutuneensa tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Ruotsin rautateitä myöten saapunut 163.Divisioonan tulo Mannerheimin reserviksi ei rauhoittanut Erfuthia joka raportoi OKH:lle:

" Saan vaikutelman että suomalaiset ovat vain puolella sydämmellä mukana Laatokan itäpuolitse suoritettavassa offensiivissa. Karjalan Armeijan perustaminen näyttää olevan äärimmäinen myönnytys, johon sotamarsalkka on katsonut voivansa mennä. Mutta kaikki ponnistukseni todellisen painopisteen luomiseksi sinne ovat olleet turhaa vaivaa. " Kenraalievrsti Halder epäili tapahtuneen väärinkäsityksen ja laittoi yhdysupseerinsa Öhguistin Mikkeliin otamaan selvää tapahtumista.
Matkalta palattuaan Öhguist totesi Halderin näkemyksen olleen oikea. Marsalkka ei suinkaan vastustanut Laatokan itäpuolista operaatiota, joka jo oli täydessä käynnissä. Halder on kirjoittanut päiväkirjaansa asian olleen vain myrsky vesilasissa ja Halderilla olleen ”tilapäisen alemmuuskompleksikohtauksen”. Todellisuudessa suomalaisten hyökkäys on sujunut tyydyttävästi. Kaikki näytti hyvältä Saksan idän retken näkökulmasta. Hitler katsoi 4.7.-41 lähemmille alaisilleen OKW:ssä venäläisten jo käytännössä hävinneen sodan. Varsinkin panssari ja ilmavoimien tappiot eivät olleet korvattavissa. Niinpä Hitler antoi ohjeet ryhtyä Saksan armeijan demobilisoimista Neuvostoliiton kukistumisen jälkeen. Saksan kenraalit alkoivat uskoa Hitlerin uhkapelin onnistumiseen, jopa skeptinen Warlimont myönsi avoimesti yliarvioineensa venäläisten voimat. Myös Saksan armeijan aivoina pidetty kenraalieversti Halderiin optimismi tarttui voimakkaana. Hänen käsityksensä mukaan venäläisten päävoimat oli lyöty rajan ja Väinäjoen-Dneprin linjan välisellä alueella. Kyseisen linjan itäpuolella olisi vain hajanaisia yhtymiä joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä saksalaisten operaatioille.

Halderin unelma kirjoitti:

Erfurth esitti päämajassa että Lieksan Nurmeksen seudulla ollut 14.D:n (kenraali Raappana) siirrettäisiin
Laatokan suunnalle. Saksan Norjan Armeijan vastuulle ja suomalaisille rajajoukoille olisi jäänyt Lieksan Nurmeksen laajat alueet. Tähän ei päämaja suostunut vaan sai kuulla 4.7-41 että Raappanan divisioona onkin ylittänyt rajan ja lähteneen etenemään kohti Repolaa ja Rukajärveä. Saksalainen yhdysupseeri joutui toteamaan joutuneensa tapahtuneiden tosiasioiden eteen. Ruotsin rautateitä myöten saapunut 163.Divisioonan tulo Mannerheimin reserviksi ei rauhoittanut Erfuthia joka raportoi OKH:lle:

" Saan vaikutelman että suomalaiset ovat vain puolella sydämmellä mukana Laatokan itäpuolitse suoritettavassa offensiivissa. Karjalan Armeijan perustaminen näyttää olevan äärimmäinen myönnytys, johon sotamarsalkka on katsonut voivansa mennä. Mutta kaikki ponnistukseni todellisen painopisteen luomiseksi sinne ovat olleet turhaa vaivaa. " Kenraalievrsti Halder epäili tapahtuneen väärinkäsityksen ja laittoi yhdysupseerinsa Öhguistin Mikkeliin otamaan selvää tapahtumista.
Matkalta palattuaan Öhguist totesi Halderin näkemyksen olleen oikea. Marsalkka ei suinkaan vastustanut Laatokan itäpuolista operaatiota, joka jo oli täydessä käynnissä. Halder on kirjoittanut päiväkirjaansa asian olleen vain myrsky vesilasissa ja Halderilla olleen ”tilapäisen alemmuuskompleksikohtauksen”. Todellisuudessa suomalaisten hyökkäys on sujunut tyydyttävästi. Kaikki näytti hyvältä Saksan idän retken näkökulmasta. Hitler katsoi 4.7.-41 lähemmille alaisilleen OKW:ssä venäläisten jo käytännössä hävinneen sodan. Varsinkin panssari ja ilmavoimien tappiot eivät olleet korvattavissa. Niinpä Hitler antoi ohjeet ryhtyä Saksan armeijan demobilisoimista Neuvostoliiton kukistumisen jälkeen. Saksan kenraalit alkoivat uskoa Hitlerin uhkapelin onnistumiseen, jopa skeptinen Warlimont myönsi avoimesti yliarvioineensa venäläisten voimat. Myös Saksan armeijan aivoina pidetty kenraalieversti Halderiin optimismi tarttui voimakkaana. Hänen käsityksensä mukaan venäläisten päävoimat oli lyöty rajan ja Väinäjoen-Dneprin linjan välisellä alueella. Kyseisen linjan itäpuolella olisi vain hajanaisia yhtymiä joilla ei ollut ratkaisevaa merkitystä saksalaisten operaatioille.

Ammattimiehistä koostuva vastuunalainen sotilasjohdon ollessa tätä mieltä, on ymmärrettävää että valtakunnan hallinnossa keskeisemmät paikat miehittäneet puolueen edustajat katsoivat voivansa mennä vielä huomattavasti pitemmälle. Heinäkuun 16. päivänä 1941 pidettiin Johtajan päämajassa neuvottelu, jossa NL tuleva kohtalo otettiin tarkastelun alle. Führer vertaansa vailla olevalla kyynisyydellään selosti lähimmilleen idänsuunnitelmaansa. ”Siitä huolimatta että puhuttiin Euroopan yhteisestä taistelusta Bolsevismia vastaan, ei muilla Euroopan valtioilla ole asiaa saalinjaolle. Voiton hedelmät kuukuivat Saksalle. Ulospäin pitää näyttää että itäalueet merkitsevät NL kansojen vapauttamista ja väliaikaisia hallintotoimenpiteitä. Ne oli silti suunniteltava lopullista ratkaisua silmällä pitäen ja että virkamiesten on tiedettävä ettei niistä tultaisi koskaan luopumaan. Stalinin aloittama partisaanisota oli Hitlerille tervetullut, koska se tarjosi sopivan tekosyyn uuteen järjestelmään vihamielisesti suhtautuvien ainesten likvidoimisen.
Siirtyessään sitten aluejärjestelyjen yksityiskohtiin, Hitler korosti erityisesti Ukrainen ja Krimin merkitystä.
Viimeksi mainittu alue oli syytä asuttaa kokonaan saksalaisella väestöllä. Balttia liitettäisiin protektoraattina valtakuntaan. Besarabia ja Transnistria siirtyisivät Romanialle sekä Itä-Karjala Kuolan niemimaata lukuunottamatta Suomelle. Rikas Kuola tulisi Saksalle jota hallinnoimaan Göring ehdotti ja Hitler sitten määräsi Norjan Valtakunnankomissaarina toimivan Gauleiter Terbovenin. Edelleen Hitler määräsi kaikella asiaankuuluvalla varovaisuudella aloitettavaksi valmistelut Suomen liittämiseksi osavaltiona Suur-Saksaan.

olisi hoitanut kirjoitti:

homman vaikka yksin. Olihan sillä käytössään lentokonekin.

Mansteinin yhdestoista armeija tuhosi sen sinun Olhavan rintamasi täydellisesti. PELLE Vlasov jäi vangiksi ja muukin porukka juoksi pakokauhussa karkuun.

Jos Manstein olisi ollut Tihvinässä 1941 niin!

lask manst skin kirjoitti:

Mansteinin yhdestoista armeija tuhosi sen sinun Olhavan rintamasi täydellisesti. PELLE Vlasov jäi vangiksi ja muukin porukka juoksi pakokauhussa karkuun.

Jos Manstein olisi ollut Tihvinässä 1941 niin!

Eritoten talvella -43 olisi kipeästi tarvittu. Se Olhavan rintama nimittäin avasi aukon L:n saartorenkaaseen. Niin siinä kävi, kun yritettiin ilman Rudelia ja Mansteinia.

Ladan sylinterinkannesta maksan jo 6 kossua mutta sian, tyttären ja kampiakselin saat pitää itse!