Tämä reportaasisarja alkoi johdannolla viime sunnuntaina. Jatkuu luvatulla alkuselvityksellä. Artikkelisarja kaataa suuren määrän vaalikäytäntömme fasaadeja. Riisuu sinisilmäisyyden esiripun ja paljastaa järjestelmän vuotokohtia vaiheittain.
Luvassa yllättäviä käänteitä, johtopäätöksiä, skenaarioita ja vaikeita kysymyksiä, joista keskeisin
kuuluu; onko parlamentarismimme demokraattinen ?
Tutkimuksemme jatkuu, mutta järkyttävän moni takuutotuutena pitämämme asia osoittautuu todellisuudessa kuplaksi, mikä puolestaan perustuu hyväuskoisuuteemme siitä, että ainakaan systemaattisia laittomuuksia ei vaalijärjestelmäämme ole organistoitunut.
Mitenkähän mahtaa olla ?
Marginaaleilla hallitaan, mutta miten marginaaleja voi hallita ? Voiko vaalituloksia virtaviivaistaa siten, että kansalta katoaa valta ? Voiko Arkadianmäen kokoonpanoa manipuloida vaalijärjestelmällä ? Onko hallitusneuvotteluissa varmasti oikeat puolueet ? Mitä osaa vaalijärjetelmässä näyttelee lain säädäntö, mitä osaa äänestysmetodiikka, mitä osaa äänten laskenta ja mitä osaa tulospalvelu ?
Täytyy lähteä puhtaalta pöydältä, tabula rasa-tilasta. On selvitettävä kohta kohdalta miksi mitäkin on päätetty. Kaikille ratkaisuille on syynsä. Esiin tulee paljon tärkeitä kysymyksiä, joihin voi saada hassunkurisia vastauksia. Tässä kirjoitussarjassa ei ole mitään hassunkurista eikä huvittavaa. Tässä esitellään asioita niinkuin ne ovat, miltä ne näyttävät ja miltä niiden halutaan näyttävän.
Jos vaaliarkistot 2007 olisivat saaneet olla rauhassa ja tutkimatta vielä muutaman kuukauden, olisivat ne oleellisin osin tuhotut. Vaalien jälkeen niistä tuhotaan merkittävä osa. Kuten ilmi tulee, asiakirjoja kuitenkin on jo tuhottu, sekä laillisesti että lain vastaisesti. Paljon korvaamatonta tutkintamateriaalia on häitetty ja hävinnyt.
Artikkelin kirjoittaja lupasi tässä numerossa palata arvioimaan 31.1. esitetyn MOT-ohjelman antia ja kertoa syyt, miksi jättäytyi itse pois ohjelmaproduktiosta, vaikka on prosessin alkuunpanija.
Arviot tässä lyhyesti. Sen jälkeen fokusointi tutkimustuloksiin. Ylen MOT:n esiin tuomat seikat pitävät pääosin paikkansa, mutta ohjelmasta ei hahmotu koko kuva. Asiaa valotetaan vain osittain ja todistusaineistoa esitetään säästeliäästi. Esiin eivät nouse olennaisimmat kysymykset, eli voisiko vilpillinen toiminta olla organisoitua, miten perinpohjaista harhauttaminen voi olla, ja miten tulee edetä kohti seuraavia vaaleja.
Ratkaisu saattaa olla ilmiselvä, kun puidaan kokonaisuus. Se ehditään toteuttaakin ennen vaaleja.
Yle ei siis esittänyt kaikkia äänten laskentaan liittyviä dokumenttejaan. Paljon oleellista jäi pois toisarvoisemman tieltä. Ennakkoäänestys ja sen laskennan seuranta tulee myös ottaa tarkasteluun.
Ennakkolaskennassa oli n. 1.2 miljoonaa äänikorttia. Voisiko laskennan valvonta pettää täälläkin ?
Mm. ennakkoäänten laskennan outouksista voitte lukea seuraavasta Oxpahan numerosta.
Vastauksia vailla ovat mm.ohjeistuksen ristiriitaisuus, asiakirjojen holtiton säilytys, tapahtumien
sattumanvarainen dokumentointi, vastuunjaon todellisuus, kähminnän syyt ja seuraukset, TietoEnatorin rooli tuloslaskennassa ja tietopalvelussa, valvonnan repeäminen, kuriiritoiminta, avaindokumenttien vähättely, tarkastuslaskennan muodollisuus, jne.
Vaikuttaa siltä, että tuottamuksellisuutta on paljon niin toiminnassa kuin toimimattomuudessakin.
Seurauksina saattaa putkahtaa esiin epäilyjä virkarikoksista, petoksista ja asiakirjaväärennöksistä. Ehkä muustakin.
Tämä juttusarja nostaa näitä aihioiden ilmiöitä rohkeasti esiin. Tätä keskustelua eivät valtamediat vielä käy. Tämä skuuppisarja saattaa ylittää vaalirahakohun. Filtterointia on jo nähty, odotettavissa seuraavaksi on yleisen vaikenemisen tavoitteet.
Mutta mistä kaikki tämä ihan oikeasti alkoi ? Mikä aikaansai tällaisen tukimusprosessin ?
Itse asiassa tutkinta lähti käyntiin hämäristä tapahtumista Isossa pajassa vaaliyönä 17.3. 2007.
Tämän yön jälkeen Yle:n Ison pajan eduskuntavaalien valvojaiset lopetettiin. Emme väitä, että nämä asiat liittyvät toisiinsa, mutta huomioimme ne silti. Seuraava vaalitulospalvelu keskitetään parin kuukauden kuluttua uudella konseptilla Musiikkitaloon. Syyksi kerrotaan (IS 4.9.2010),
että "mitta tuli täyteen" ja yhteisissä vaalivalvojaissa esiintyminen on poliitikoille vastenmielistä.
Tästä Ison pajan hässäkästä on vaiettu, mutta ne tapahtumat laittoivat liikkeelle tämän vyöryn,
mikä jatkunee, kunnes vaalijärjestelmämme on läpivalaistu ja epäilyksen siemenkin on poistettu
niin vaalijärjestelmästä kuin tulospalvelustakin huhtikuun 20. päivä 2011.
Tästä eteenpäin aiheet käsitellään teemoittain. Seuraavan kirjoituksen teemat ovat ennakkoäänten laskenta ja vaalipäivän pöytäkirjat. Väittämät ja todistustaakka on artikkelin kirjoittajalla.
Luvassa yllättäviä käänteitä, johtopäätöksiä, skenaarioita ja vaikeita kysymyksiä, joista keskeisin
kuuluu; onko parlamentarismimme demokraattinen ?
Tutkimuksemme jatkuu, mutta järkyttävän moni takuutotuutena pitämämme asia osoittautuu todellisuudessa kuplaksi, mikä puolestaan perustuu hyväuskoisuuteemme siitä, että ainakaan systemaattisia laittomuuksia ei vaalijärjestelmäämme ole organistoitunut.
Mitenkähän mahtaa olla ?
Marginaaleilla hallitaan, mutta miten marginaaleja voi hallita ? Voiko vaalituloksia virtaviivaistaa siten, että kansalta katoaa valta ? Voiko Arkadianmäen kokoonpanoa manipuloida vaalijärjestelmällä ? Onko hallitusneuvotteluissa varmasti oikeat puolueet ? Mitä osaa vaalijärjetelmässä näyttelee lain säädäntö, mitä osaa äänestysmetodiikka, mitä osaa äänten laskenta ja mitä osaa tulospalvelu ?
Täytyy lähteä puhtaalta pöydältä, tabula rasa-tilasta. On selvitettävä kohta kohdalta miksi mitäkin on päätetty. Kaikille ratkaisuille on syynsä. Esiin tulee paljon tärkeitä kysymyksiä, joihin voi saada hassunkurisia vastauksia. Tässä kirjoitussarjassa ei ole mitään hassunkurista eikä huvittavaa. Tässä esitellään asioita niinkuin ne ovat, miltä ne näyttävät ja miltä niiden halutaan näyttävän.
Jos vaaliarkistot 2007 olisivat saaneet olla rauhassa ja tutkimatta vielä muutaman kuukauden, olisivat ne oleellisin osin tuhotut. Vaalien jälkeen niistä tuhotaan merkittävä osa. Kuten ilmi tulee, asiakirjoja kuitenkin on jo tuhottu, sekä laillisesti että lain vastaisesti. Paljon korvaamatonta tutkintamateriaalia on häitetty ja hävinnyt.
Artikkelin kirjoittaja lupasi tässä numerossa palata arvioimaan 31.1. esitetyn MOT-ohjelman antia ja kertoa syyt, miksi jättäytyi itse pois ohjelmaproduktiosta, vaikka on prosessin alkuunpanija.
Arviot tässä lyhyesti. Sen jälkeen fokusointi tutkimustuloksiin. Ylen MOT:n esiin tuomat seikat pitävät pääosin paikkansa, mutta ohjelmasta ei hahmotu koko kuva. Asiaa valotetaan vain osittain ja todistusaineistoa esitetään säästeliäästi. Esiin eivät nouse olennaisimmat kysymykset, eli voisiko vilpillinen toiminta olla organisoitua, miten perinpohjaista harhauttaminen voi olla, ja miten tulee edetä kohti seuraavia vaaleja.
Ratkaisu saattaa olla ilmiselvä, kun puidaan kokonaisuus. Se ehditään toteuttaakin ennen vaaleja.
Yle ei siis esittänyt kaikkia äänten laskentaan liittyviä dokumenttejaan. Paljon oleellista jäi pois toisarvoisemman tieltä. Ennakkoäänestys ja sen laskennan seuranta tulee myös ottaa tarkasteluun.
Ennakkolaskennassa oli n. 1.2 miljoonaa äänikorttia. Voisiko laskennan valvonta pettää täälläkin ?
Mm. ennakkoäänten laskennan outouksista voitte lukea seuraavasta Oxpahan numerosta.
Vastauksia vailla ovat mm.ohjeistuksen ristiriitaisuus, asiakirjojen holtiton säilytys, tapahtumien
sattumanvarainen dokumentointi, vastuunjaon todellisuus, kähminnän syyt ja seuraukset, TietoEnatorin rooli tuloslaskennassa ja tietopalvelussa, valvonnan repeäminen, kuriiritoiminta, avaindokumenttien vähättely, tarkastuslaskennan muodollisuus, jne.
Vaikuttaa siltä, että tuottamuksellisuutta on paljon niin toiminnassa kuin toimimattomuudessakin.
Seurauksina saattaa putkahtaa esiin epäilyjä virkarikoksista, petoksista ja asiakirjaväärennöksistä. Ehkä muustakin.
Tämä juttusarja nostaa näitä aihioiden ilmiöitä rohkeasti esiin. Tätä keskustelua eivät valtamediat vielä käy. Tämä skuuppisarja saattaa ylittää vaalirahakohun. Filtterointia on jo nähty, odotettavissa seuraavaksi on yleisen vaikenemisen tavoitteet.
Mutta mistä kaikki tämä ihan oikeasti alkoi ? Mikä aikaansai tällaisen tukimusprosessin ?
Itse asiassa tutkinta lähti käyntiin hämäristä tapahtumista Isossa pajassa vaaliyönä 17.3. 2007.
Tämän yön jälkeen Yle:n Ison pajan eduskuntavaalien valvojaiset lopetettiin. Emme väitä, että nämä asiat liittyvät toisiinsa, mutta huomioimme ne silti. Seuraava vaalitulospalvelu keskitetään parin kuukauden kuluttua uudella konseptilla Musiikkitaloon. Syyksi kerrotaan (IS 4.9.2010),
että "mitta tuli täyteen" ja yhteisissä vaalivalvojaissa esiintyminen on poliitikoille vastenmielistä.
Tästä Ison pajan hässäkästä on vaiettu, mutta ne tapahtumat laittoivat liikkeelle tämän vyöryn,
mikä jatkunee, kunnes vaalijärjestelmämme on läpivalaistu ja epäilyksen siemenkin on poistettu
niin vaalijärjestelmästä kuin tulospalvelustakin huhtikuun 20. päivä 2011.
Tästä eteenpäin aiheet käsitellään teemoittain. Seuraavan kirjoituksen teemat ovat ennakkoäänten laskenta ja vaalipäivän pöytäkirjat. Väittämät ja todistustaakka on artikkelin kirjoittajalla.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.