Nyt kun bensiinissä on "jäänestoaine" vakiona, bensiiniasemat voivat lantrata bensiiniä vedellä. Esimerkiksi 16 m3:n säiliöön voi juoksuttaa huoletta muutaman sata litraa vettä. 1 000 litraa vettähän maksaa vain muutaman euron, mutta sen voi myydä bensiinin seassa 1 500 eurolla. :D
Asiakkaat katsovat auton yskimisen läpi sormien, koska kyseessä on melko tuore polttoaineuudistus.
Asiakkaat katsovat auton yskimisen läpi sormien, koska kyseessä on melko tuore polttoaineuudistus.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Idea .Ja ajoitushan mitä parhain.
käytän RAY:n pelikoneissa pankkikorttia ladaten pari-kolme euroa koneeseen ja poistun paikalta. Jätän pelaamisen muille, käärin vain mahdolliset voitot. Siinä eläkeläinen into piukassa pelaa ´joltain unohtuneet´rahat saaden ehkä jopa ison voiton jonka sitten mielihyvin tiputtaa alas. Voi sitä naamavellin määrää kun rahat eivät kolisekaan kuuppaan kilinän kanssa vaan siirtyvät bitteinä tililleni :D
Veden "polttaminen" polttoaineen seassa tai erikseen annosteltuna ei ole mikään erityinen uutinen. Tilanteissa missä moottorista otetaan hetkellisesti hupputehoja annostellaan vettä polttoaineen sekaan näiden huipputehojaksojen aikana.
Nykyisin otetaan pienistä moottoreista entistä suurempia tehoja, niin veden annosteleminen polttoaineen sekaan saattaakin olla seuraava vaihe tehoja kasvatettaessa.
Veden emulsoiminen jo valmiiksi polttoaineen sekaan on helppo tapa veden lisäämiseksi polttoaineeseen. Toinen tapa olisi erillisen vedensyötön toteuttaminen, mutta ainakin kylmissä olosuhteissa saattaa esiintyä ongelmia veden jäätymisestä johtuen.
Nämä vettä polttoaineen sekaan lisäävät bensiinikauppiaat ovat ainoastaan hiukan edellä "vedenpolttotekniikassa";)
Niin uskomattomalta, että päätän olla uskomatta. Tuskin teen väärän päätöksen
Vesiruiskutus on tosiaan vanha jippo. Tosin se vesi on kyllä ollut tapana ruiskuttaa erikseen eikä polttoaineeseen sekoitettuna... Onhan tämä "valmiiksi sekoitettu" aika kalliastakin, kun vedestä pitää maksaa yli 1500 €/m³.
Imuilmaan sumutetun veden haihtuminen sitoo lämpöä -> ilman lämpötila laskee ja tiheys kasvaa -> sylinteriin mahtuu enemmän ilmaa (grammoina), jolloin polttoainettakin voidaan syöttää enemmän = enemmän tehoa.
Eiköhän tehon nousu tule siitä että vesi haihtuu palotilassa tulistetuksi höyryksi ja kasvattaa työpainetta.
Jaa, meinaat niikuin, että välijäähdytin on täysin turha keksintö ja sen sijaan kannattaisi pyrkiä poistamaan palotilasta lämpöä mahdollisimman tehokkaasti?!
Olikos vouhkaamiselle joku täsmällisempikin kohta. Tähän kohtaan se ei ainakaan käy.
Mäntämoottoreissä männän lämpötila on oleellinen suurinta mahdollista tehoa rajoittava tekijä. Kun imuilman mukana syötetään vettä, niin se alentaa männän lämpötilaa ja sylinterissä voidaan polttaa enemmän polttoainetta ja näin saadaan tehomaksimia suuremmaksi. Veden laajeneminen höyrystyessä ja tulistuessa on oma lisänsä tehonmuodostuksessa.
Millaiset suuttimet mahtaa olla kyseessä, kun polttoaineen sekaan oikein halutaan laittaa vettä? Vanhan Fergusonin truutat?
On männän lämpötila rajoittava tekijä? Ainakin diesel-koneet kiinnostavat.
Kyllä se nyt näyttää olevan niin, että sinä et suuresta kohkaamisesta huolimatta näytä tietävän yhtään mitään. Ainoa mitä se viilennys auttaa, on ilman tiheyteen, joka lisääntyy lämpötilan laskiessa, mahdollistaen suuremman määrän polttoaineen polttamista.
Ei se nyt noinkaan mene.
Taannoin lentokoneitten mäntämoottoreista piti joskus saada hetkellisesti suuri teho. Silloin moottorit suunniteltiin käymään tavallisesti osateholla, jolloin puristussuhde tehtiin valmistusvaiheessa suuremmaksi kuin mitä käytettävissä oleva polttoaine kestäisi moottorin täyskuormituksella. Kun sitten koneesta piti saada maksimitehot, annettiin sille suuri täytös ja nakuttamisen estämiseksi sekaan ruiskutettiin vettä. Vesi toimi siis nakutuksenestoaineena.
Hehkukuulamoottoreitten vesiruiskutuksen ideasta lukisin mielelläni itsekin. Asiasta tietäjät, kirjoitelkaa!
Nii...iin... Paljonkohan 95 E10 liuottaa vettä itseensä?
Tavallisessa tenussa on vettä noin 4%. Onko bensaan lisätty tenu tätä vai onko se valmistusvaiheessa 100%:seksi kuivattua tenua. 100% tenu imee itseensä ilmastakin hyvin nopeasti kosteutta niin että vesipitoisuus nousee neljään prosenttiin, onko bensaan sekoitetulla tenulla sama ominaisuus - kasvaako tenubensiinin vesipitoisuus kuljetuksen ja varastoinnin eri vaiheissa tenun kosteudensitomisominaisuuden verran, vai onko kosteudensitomisominaisuus bensiiniin sekoitettuna pienempi?