Tekoäly päihitti ihmisen tietovisailussa

Minusta vapaa tahto ei edellytä tietoisuutta itsensä olemassaolosta. Miksi sen pitäisi?


Alla olevan esimerkin perusteella sanon että tietokoneella on vapaa tahto siinä mielessä kuin ihmiselläkin

Tietokone vastaa että A eikä suinkaan että B, vaikka olisi aivan hyvin voinut vastata myös B.

Säie X laski vastauksen A todennäköisyyttä ja säie Y vastauksen B todennäköisyyttä. Alussa vastauksen B todennäköisyys oli suurempi mutta juuri ennen vastausta tietokoneen "tietoisuuteen" nousi fakta, jonka tärkeys oli tietokoneen "mielestä" suuri ja tämän takia vastaus A muuttui todennäköisemmäksi. Tämän jälkeen tietokone päätti että nyt on aika vastata, jotta kilpailu olisi voitettavissa.

Eikö ihmiskilpailijan aivot toimi aika lailla vastaavalla tavalla? Koneen "tietoisuus" on työmuistissa olevat faktat, ihmisen tietoisuus on tietoisuuden muodostamien neuronien viritystila. Tietokone arvotti faktat ehkä siten että jokaisella faktalla oli valmis painoarvo. Ihmisen tietoisuuden faktat arvioidaan ehkä niin että mitä voimakkaampi neuronien viritystila, sitä tärkeämpi fakta. Tietokoneen valinta ja ihmisen valinta eivät myöskään poikkea toisistaan: valitaan se joka sillä hetkellä tuntuu parhaalta.

puuöljy kirjoitti:

Minusta vapaa tahto ei edellytä tietoisuutta itsensä olemassaolosta. Miksi sen pitäisi?


Alla olevan esimerkin perusteella sanon että tietokoneella on vapaa tahto siinä mielessä kuin ihmiselläkin

Tietokone vastaa että A eikä suinkaan että B, vaikka olisi aivan hyvin voinut vastata myös B.

Säie X laski vastauksen A todennäköisyyttä ja säie Y vastauksen B todennäköisyyttä. Alussa vastauksen B todennäköisyys oli suurempi mutta juuri ennen vastausta tietokoneen "tietoisuuteen" nousi fakta, jonka tärkeys oli tietokoneen "mielestä" suuri ja tämän takia vastaus A muuttui todennäköisemmäksi. Tämän jälkeen tietokone päätti että nyt on aika vastata, jotta kilpailu olisi voitettavissa.

Eikö ihmiskilpailijan aivot toimi aika lailla vastaavalla tavalla? Koneen "tietoisuus" on työmuistissa olevat faktat, ihmisen tietoisuus on tietoisuuden muodostamien neuronien viritystila. Tietokone arvotti faktat ehkä siten että jokaisella faktalla oli valmis painoarvo. Ihmisen tietoisuuden faktat arvioidaan ehkä niin että mitä voimakkaampi neuronien viritystila, sitä tärkeämpi fakta. Tietokoneen valinta ja ihmisen valinta eivät myöskään poikkea toisistaan: valitaan se joka sillä hetkellä tuntuu parhaalta.

vastaan kuitenkin.

Tietoisuus herättää tarpeen vaikuttaa omaan kohtaloonsa aktiivisesti. Jotta voit vaikuttaa omaan tilanteeseesi, niin tarvitset vapaan tahdon, jotta itse ohjaat omaa elämääsi.

Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa? Se vain etenee ohjelmoijansa binääriviidakossa ennalta määrättyjen parametrien avulla etsien samankaltaisuuksia ja todennäköisyyksiä.

Se, että jotkut ihmisrodun edustajat ovat pölkkypäitä, ei tee koneen softasta yhtään sen viisaampaa kuin ohjelmoijansa on. Tiedon kerääminen koneen muistiin on eri asia kuin itsensä tiedostaminen. Tieto on eri asia kuin tietoisuus. Pidän sinua fiksuna - ei pitäisi olla epäselvää...

Pakko kysäistä - onko sinulla pitkäkin uskonnollinen tausta? (Itse olen syntymäateisti)

Hurskauttaja kirjoitti:

vastaan kuitenkin.

Tietoisuus herättää tarpeen vaikuttaa omaan kohtaloonsa aktiivisesti. Jotta voit vaikuttaa omaan tilanteeseesi, niin tarvitset vapaan tahdon, jotta itse ohjaat omaa elämääsi.

Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa? Se vain etenee ohjelmoijansa binääriviidakossa ennalta määrättyjen parametrien avulla etsien samankaltaisuuksia ja todennäköisyyksiä.

Se, että jotkut ihmisrodun edustajat ovat pölkkypäitä, ei tee koneen softasta yhtään sen viisaampaa kuin ohjelmoijansa on. Tiedon kerääminen koneen muistiin on eri asia kuin itsensä tiedostaminen. Tieto on eri asia kuin tietoisuus. Pidän sinua fiksuna - ei pitäisi olla epäselvää...

Pakko kysäistä - onko sinulla pitkäkin uskonnollinen tausta? (Itse olen syntymäateisti)

Joo, provosoin tarkoituksella kun väitin tietokoneella olevan vapaan tahdon.

Itse asiassa ajattelen että vapaa tahtomme on suurelta osin illuusio. Deterministisessä maailmassa syy edeltää seurausta ja kaikki tapahtumat ovat loogisia seurauksia tapahtumaa edeltävistä tiloista. Näin ollen tekomme ovat seurausta ympäristön senhetkisistä tiloista ja kehomme ja aivojemme senhetkisestä rakenteesta.

Nostin juuri käteni vapaasta tahdostani. Mutta kun asiaa tarkastelee lähemmin, nostin oikeaa kättä koska olen oikeakätinen ja nostin sitä vain pään korkeudelle koska vireystilani oli aika passiivinen eikä käsieni liikkuvuus enää ole kovin hyvä. Lisäksi päädyin nostamaan kättäni koska ajattelin miten voisin todistaa minulla olevan vapaan tahdon. Lisäksi olen aikaisemmin lukenut esimerkin, jossa käden nostaminen on ollut esimerkkinä vapaasta tahdosta, se ei ehkä ollut tietoisessa mielessäni, mutta luulen että se vaikutti päätökseeni osoittaa vapaa tahtoni juuri kättä nostamalla.

Yleistettynä. Ajattelemme vapaalla tahdollamme vain niillä käsitteillä, joita olemme elämämme aikana oppineet. Ympäristön ärsykkeet saavat meidät ajattelemaan jotakin tiettyä asiaa. Hermoverkkomme monipuolisten kytkentöjen takia tietty ajatus saattaa johtaa aivan johonkin muuhun ajatukseen. Eli aivotoiminta on kaoottista kuten sääilmiötkin. Kaikille ajatuksille on neurologinen, perusta ja ajatuksemme etenevät kausaalisesti, determinismin periaatteita ei rikota. Vapaa tahto on siis oikeastaan vain tunne siitä että se mitä tapahtuu, vastaa sitä mitä haluammekin tapahtuvan.

"Tietoisuus herättää tarpeen vaikuttaa omaan kohtaloonsa aktiivisesti. Jotta voit vaikuttaa omaan tilanteeseesi, niin tarvitset vapaan tahdon, jotta itse ohjaat omaa elämääsi"

Eikö tietokone vaikuta omaan elämäänsä niillä keinoilla joilla se voi? Watsonin elämä ei sisällä muuta kuin oppimista ja Jeopardyn pelaamista. Voisimme kuitenkin kuvitella tietokoneelle muitakin keinoja vaikuttaa elämäänsä. Minun PC:ni esimerkiksi osaa itse päivittää virustietokantaansa , koska se haluaa pysyä terveenä.


"Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa? Se vain etenee ohjelmoijansa binääriviidakossa ennalta määrättyjen parametrien avulla etsien samankaltaisuuksia ja todennäköisyyksiä."

Eikö ihmisen aivot toimi ihan samalla lailla? Voimme ajatella vain niillä käsitteillä joita meillä on ja käyttää vain sitä logiikkaa joka meillä on ja käyttää niitä muistoja ja tietoja joita meillä on.

Muuten vielä yksi huomio Watsonista. Se oppii. Eroaako sen oppiminen mitenkään ihmisen oppimisesta?

puuöljy kirjoitti:

Joo, provosoin tarkoituksella kun väitin tietokoneella olevan vapaan tahdon.

Itse asiassa ajattelen että vapaa tahtomme on suurelta osin illuusio. Deterministisessä maailmassa syy edeltää seurausta ja kaikki tapahtumat ovat loogisia seurauksia tapahtumaa edeltävistä tiloista. Näin ollen tekomme ovat seurausta ympäristön senhetkisistä tiloista ja kehomme ja aivojemme senhetkisestä rakenteesta.

Nostin juuri käteni vapaasta tahdostani. Mutta kun asiaa tarkastelee lähemmin, nostin oikeaa kättä koska olen oikeakätinen ja nostin sitä vain pään korkeudelle koska vireystilani oli aika passiivinen eikä käsieni liikkuvuus enää ole kovin hyvä. Lisäksi päädyin nostamaan kättäni koska ajattelin miten voisin todistaa minulla olevan vapaan tahdon. Lisäksi olen aikaisemmin lukenut esimerkin, jossa käden nostaminen on ollut esimerkkinä vapaasta tahdosta, se ei ehkä ollut tietoisessa mielessäni, mutta luulen että se vaikutti päätökseeni osoittaa vapaa tahtoni juuri kättä nostamalla.

Yleistettynä. Ajattelemme vapaalla tahdollamme vain niillä käsitteillä, joita olemme elämämme aikana oppineet. Ympäristön ärsykkeet saavat meidät ajattelemaan jotakin tiettyä asiaa. Hermoverkkomme monipuolisten kytkentöjen takia tietty ajatus saattaa johtaa aivan johonkin muuhun ajatukseen. Eli aivotoiminta on kaoottista kuten sääilmiötkin. Kaikille ajatuksille on neurologinen, perusta ja ajatuksemme etenevät kausaalisesti, determinismin periaatteita ei rikota. Vapaa tahto on siis oikeastaan vain tunne siitä että se mitä tapahtuu, vastaa sitä mitä haluammekin tapahtuvan.

"Tietoisuus herättää tarpeen vaikuttaa omaan kohtaloonsa aktiivisesti. Jotta voit vaikuttaa omaan tilanteeseesi, niin tarvitset vapaan tahdon, jotta itse ohjaat omaa elämääsi"

Eikö tietokone vaikuta omaan elämäänsä niillä keinoilla joilla se voi? Watsonin elämä ei sisällä muuta kuin oppimista ja Jeopardyn pelaamista. Voisimme kuitenkin kuvitella tietokoneelle muitakin keinoja vaikuttaa elämäänsä. Minun PC:ni esimerkiksi osaa itse päivittää virustietokantaansa , koska se haluaa pysyä terveenä.


"Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa? Se vain etenee ohjelmoijansa binääriviidakossa ennalta määrättyjen parametrien avulla etsien samankaltaisuuksia ja todennäköisyyksiä."

Eikö ihmisen aivot toimi ihan samalla lailla? Voimme ajatella vain niillä käsitteillä joita meillä on ja käyttää vain sitä logiikkaa joka meillä on ja käyttää niitä muistoja ja tietoja joita meillä on.

Muuten vielä yksi huomio Watsonista. Se oppii. Eroaako sen oppiminen mitenkään ihmisen oppimisesta?

Toki Watson poikkeaa ihmisestä paljonkin. Valtaosa ihmisen päätöksistä on tunteella ja intuitiolla tehtyjä. Niitä emme päätöksiä edes ajattele. Ihminen tekee omassa ajattelussaa pikku virheitä , mutta sitä sanomme inhimillisyydeksi.
Watsonin tunnepuolen ja motoriikan kun pistävät vielä kuntoon, niin kirurgien ja muiden kouluttamisen voi lopettaa, totta tuossa sen verran, että 20 vuotta sitten olisi pidetty visiota Watsonista silkkana hölynpölynä.
Ainut pelko tulevaisuudessa on sitten enää voimalaitos-Watsonien lakko. ;)
Watson ajattelee valmista matskua tiedostoissaan, kuten ihminenkin. Keksii näennäisesti uusia asioitakin, ehkä, eli innovoi. Innovoinnissakin on mielestäni kyse vanhan materiaalin käyttämisestä uudella tavalla, asiaa vain tarkastellaan epätyypillisestä/epätyypillisistä kulmista ja yhdistellään asioita epätyypillisellä logiikalla. Iisiä, kuulemma. Tuo oli ihan oma mielipiteeni, mutta ei siitä huolimatta huuhaata, mielestäni.
Ihminenkään ei paljon opi, jos ei oppia muilta saa. Tuskin oppisi ihmislapsi edes lusikkaa käyttämään, jos sudet adoptoisi sen. Loppujen lopuksi tuo Jepardyn voitto oli ihmiselle yksi askel alaspäin kuvittelemastaan superolennon asemasta, lähemmäksi muita kädellisiä.
Vapaa tahto vai vapaan tahdon illuusio? Lopputulos ei pohtimalla lopullisesti selviä ja testatakkaan ei voi. Onhan ne tehneet jotain aivotutkimuksia, missä havaittiin, että n 0,2 sekunttia Ennen kuin henkilö päätti nostaa kätensä, niin aivoissa oli lähtenyt viesti tuohon asiaan.

old_profile_65320 kirjoitti:

Toki Watson poikkeaa ihmisestä paljonkin. Valtaosa ihmisen päätöksistä on tunteella ja intuitiolla tehtyjä. Niitä emme päätöksiä edes ajattele. Ihminen tekee omassa ajattelussaa pikku virheitä , mutta sitä sanomme inhimillisyydeksi.
Watsonin tunnepuolen ja motoriikan kun pistävät vielä kuntoon, niin kirurgien ja muiden kouluttamisen voi lopettaa, totta tuossa sen verran, että 20 vuotta sitten olisi pidetty visiota Watsonista silkkana hölynpölynä.
Ainut pelko tulevaisuudessa on sitten enää voimalaitos-Watsonien lakko. ;)
Watson ajattelee valmista matskua tiedostoissaan, kuten ihminenkin. Keksii näennäisesti uusia asioitakin, ehkä, eli innovoi. Innovoinnissakin on mielestäni kyse vanhan materiaalin käyttämisestä uudella tavalla, asiaa vain tarkastellaan epätyypillisestä/epätyypillisistä kulmista ja yhdistellään asioita epätyypillisellä logiikalla. Iisiä, kuulemma. Tuo oli ihan oma mielipiteeni, mutta ei siitä huolimatta huuhaata, mielestäni.
Ihminenkään ei paljon opi, jos ei oppia muilta saa. Tuskin oppisi ihmislapsi edes lusikkaa käyttämään, jos sudet adoptoisi sen. Loppujen lopuksi tuo Jepardyn voitto oli ihmiselle yksi askel alaspäin kuvittelemastaan superolennon asemasta, lähemmäksi muita kädellisiä.
Vapaa tahto vai vapaan tahdon illuusio? Lopputulos ei pohtimalla lopullisesti selviä ja testatakkaan ei voi. Onhan ne tehneet jotain aivotutkimuksia, missä havaittiin, että n 0,2 sekunttia Ennen kuin henkilö päätti nostaa kätensä, niin aivoissa oli lähtenyt viesti tuohon asiaan.

"Vapaa tahto vai vapaan tahdon illuusio? "

Determinismistä seuraa että vapaata tahtoa ei voi olla.
Kvanttimekaniikka on ainoa joka voi rikkoa determinismin, mutta siitä seuraisi ainoastaan, että toimimme satunnaisesti. Eli sekään ei anna tilaa vapaalle tahdolle.

Meistä tuntuu kuin meillä olisi vapaus tehdä ja ajatella mitä tahansa. Mutta tämä vapaus on illuusio. Me ajattelemme aina sen mukaan, mitä juuri äsken ajattelimme. Seuraava ajatus ei ole ihan mitä vaan, vaan sen pitää olla linkittynyt jotenkin siihen kategoriaan, jota ajattelimme. Aivojemme hermoverkon rakenne siis määrää mitä voimme ajatella ja se myös määrää mitä seuraavaksi ajattelemme, ympäristöstä aisteillamme tulevat syötteet koko ajan muuttavat hermoverkon tilaa ja ohjaavat ajatuksia.

"Lopputulos ei pohtimalla lopullisesti selviä ja testatakkaan ei voi. "

Kyllä voi testata ja todella mielenkiintoisia testejä on tehtykin. Kognitio- ja neurologinen tutkimus on nimenomaan kokeellista tutkimusta. Googleta vaikka "binocular competition". Olen samaa mieltä että filosofinen pohdinta ei johda pitkälle. Tämä ei ole periaatteessa ratkaisematon metafyysinen ongelma vaan tieteen keinoin tutkittavissa oleva ongelma. Ratkaisu piilee havainnoinnissa ja kokeissa, joiden avulla opimme koko ajan lisää siitä miten tietoistuus toimii.

"Onhan ne tehneet jotain aivotutkimuksia, missä havaittiin, että n 0,2 sekunttia Ennen kuin henkilö päätti nostaa kätensä, niin aivoissa oli lähtenyt viesti tuohon asiaan. "

Se oli minun muistini mukaan peräti 0,5 sekuntia. Jokainen voi havaita seuraavan kerran säikähtäessään pahasti, että ruumis reagoi monin eri tavoin ennen kuin vaara saavuttaa tietoisuuden. Pulssi kiihtyy, veri pakenee aivoista ja sisäelimistä lihaksiin. Taisteluhormoneja erittyy. Ruumis jähmettyy paikalleen. Sitten vasta kun aistimme tämän pelon emootion, se muuttuu pelon tunteeksi.

Pelon emootio syntyy mantelitumakkeessa. Rotat, joilta mantelitumake poistetaan, eivät enää pelkää kissoja. On olemassa ihmisiä, joiden mantelitumakkeen vioittuminen on vienyt kyvyn pelon emootioon. Tämän takia he eivät myöskään enää tunne pelkoa. He eivät osaa edes tunnistaa vaaraa. Jos heille näyttää ihmiskasvoja, he eivät erota uhkaavia kasvoja joukosta. Emootiot siis vaikuttavat kykyymme ajatella. Jos pelon emootio poistetaan, poistuu pelon tunne ja lopulta myös kyky ajatella pelkoa.

Hurskauttaja kirjoitti:

vastaan kuitenkin.

Tietoisuus herättää tarpeen vaikuttaa omaan kohtaloonsa aktiivisesti. Jotta voit vaikuttaa omaan tilanteeseesi, niin tarvitset vapaan tahdon, jotta itse ohjaat omaa elämääsi.

Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa? Se vain etenee ohjelmoijansa binääriviidakossa ennalta määrättyjen parametrien avulla etsien samankaltaisuuksia ja todennäköisyyksiä.

Se, että jotkut ihmisrodun edustajat ovat pölkkypäitä, ei tee koneen softasta yhtään sen viisaampaa kuin ohjelmoijansa on. Tiedon kerääminen koneen muistiin on eri asia kuin itsensä tiedostaminen. Tieto on eri asia kuin tietoisuus. Pidän sinua fiksuna - ei pitäisi olla epäselvää...

Pakko kysäistä - onko sinulla pitkäkin uskonnollinen tausta? (Itse olen syntymäateisti)

"Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa? Se vain etenee ohjelmoijansa binääriviidakossa ennalta määrättyjen parametrien avulla etsien samankaltaisuuksia ja todennäköisyyksiä."

Samoin ihminen koostuu perimän muodostamista algoritmeista, jotka sitten kehittyvät ympäristön palautteen mukaan.

"Tieto on eri asia kuin tietoisuus. Pidän sinua fiksuna - ei pitäisi olla epäselvää..."

Ei se ole niin selvää, jos ei vain tyydy retoriikkaan (tieto/tietoisuus vertailu edes niitä määrittelemättä).

puuöljy kirjoitti:

"Vapaa tahto vai vapaan tahdon illuusio? "

Determinismistä seuraa että vapaata tahtoa ei voi olla.
Kvanttimekaniikka on ainoa joka voi rikkoa determinismin, mutta siitä seuraisi ainoastaan, että toimimme satunnaisesti. Eli sekään ei anna tilaa vapaalle tahdolle.

Meistä tuntuu kuin meillä olisi vapaus tehdä ja ajatella mitä tahansa. Mutta tämä vapaus on illuusio. Me ajattelemme aina sen mukaan, mitä juuri äsken ajattelimme. Seuraava ajatus ei ole ihan mitä vaan, vaan sen pitää olla linkittynyt jotenkin siihen kategoriaan, jota ajattelimme. Aivojemme hermoverkon rakenne siis määrää mitä voimme ajatella ja se myös määrää mitä seuraavaksi ajattelemme, ympäristöstä aisteillamme tulevat syötteet koko ajan muuttavat hermoverkon tilaa ja ohjaavat ajatuksia.

"Lopputulos ei pohtimalla lopullisesti selviä ja testatakkaan ei voi. "

Kyllä voi testata ja todella mielenkiintoisia testejä on tehtykin. Kognitio- ja neurologinen tutkimus on nimenomaan kokeellista tutkimusta. Googleta vaikka "binocular competition". Olen samaa mieltä että filosofinen pohdinta ei johda pitkälle. Tämä ei ole periaatteessa ratkaisematon metafyysinen ongelma vaan tieteen keinoin tutkittavissa oleva ongelma. Ratkaisu piilee havainnoinnissa ja kokeissa, joiden avulla opimme koko ajan lisää siitä miten tietoistuus toimii.

"Onhan ne tehneet jotain aivotutkimuksia, missä havaittiin, että n 0,2 sekunttia Ennen kuin henkilö päätti nostaa kätensä, niin aivoissa oli lähtenyt viesti tuohon asiaan. "

Se oli minun muistini mukaan peräti 0,5 sekuntia. Jokainen voi havaita seuraavan kerran säikähtäessään pahasti, että ruumis reagoi monin eri tavoin ennen kuin vaara saavuttaa tietoisuuden. Pulssi kiihtyy, veri pakenee aivoista ja sisäelimistä lihaksiin. Taisteluhormoneja erittyy. Ruumis jähmettyy paikalleen. Sitten vasta kun aistimme tämän pelon emootion, se muuttuu pelon tunteeksi.

Pelon emootio syntyy mantelitumakkeessa. Rotat, joilta mantelitumake poistetaan, eivät enää pelkää kissoja. On olemassa ihmisiä, joiden mantelitumakkeen vioittuminen on vienyt kyvyn pelon emootioon. Tämän takia he eivät myöskään enää tunne pelkoa. He eivät osaa edes tunnistaa vaaraa. Jos heille näyttää ihmiskasvoja, he eivät erota uhkaavia kasvoja joukosta. Emootiot siis vaikuttavat kykyymme ajatella. Jos pelon emootio poistetaan, poistuu pelon tunne ja lopulta myös kyky ajatella pelkoa.

Varmaan 0,5 sekunttia, mutta oleellisin asia oli Ennen, kuin ihminen päätti jne.
Tuon determinismin kiistämätön todistaminen todeksi olisi aika paukku tieteelle, moraalille, kirkolle, oikeuslaitokselle, kaikelle.
Sehän tarkoittaisi sitä, että asiat vaan tapahtuu.
Vapaa tahto
ikiateisti >>>Lopputulos ei pohtimalla lopullisesti selviä ja testatakkaan ei voi.>Kyllä voi testata ja todella mielenkiintoisia testejä on tehtykin.

puuöljy kirjoitti:

Minusta vapaa tahto ei edellytä tietoisuutta itsensä olemassaolosta. Miksi sen pitäisi?


Alla olevan esimerkin perusteella sanon että tietokoneella on vapaa tahto siinä mielessä kuin ihmiselläkin

Tietokone vastaa että A eikä suinkaan että B, vaikka olisi aivan hyvin voinut vastata myös B.

Säie X laski vastauksen A todennäköisyyttä ja säie Y vastauksen B todennäköisyyttä. Alussa vastauksen B todennäköisyys oli suurempi mutta juuri ennen vastausta tietokoneen "tietoisuuteen" nousi fakta, jonka tärkeys oli tietokoneen "mielestä" suuri ja tämän takia vastaus A muuttui todennäköisemmäksi. Tämän jälkeen tietokone päätti että nyt on aika vastata, jotta kilpailu olisi voitettavissa.

Eikö ihmiskilpailijan aivot toimi aika lailla vastaavalla tavalla? Koneen "tietoisuus" on työmuistissa olevat faktat, ihmisen tietoisuus on tietoisuuden muodostamien neuronien viritystila. Tietokone arvotti faktat ehkä siten että jokaisella faktalla oli valmis painoarvo. Ihmisen tietoisuuden faktat arvioidaan ehkä niin että mitä voimakkaampi neuronien viritystila, sitä tärkeämpi fakta. Tietokoneen valinta ja ihmisen valinta eivät myöskään poikkea toisistaan: valitaan se joka sillä hetkellä tuntuu parhaalta.

että ihminen voi vastata väärin jos huvittaa, vaikka tietäisi vastaavansa väärin. tietokone ei tähän kykene, ellei sitä ohjelmoida vastaamaan väärin esimerkiksi satunnaisesti. Tässä tapauksessa taas tällainen "tietokone" menettää luotettavuutensa vajoten jonnekin raamatun tasolle.

tietokone joka vastaa mitä huvittaa 1 1 laskutehtävään on todella paska tietokone :)

puusilima____ kirjoitti:

että ihminen voi vastata väärin jos huvittaa, vaikka tietäisi vastaavansa väärin. tietokone ei tähän kykene, ellei sitä ohjelmoida vastaamaan väärin esimerkiksi satunnaisesti. Tässä tapauksessa taas tällainen "tietokone" menettää luotettavuutensa vajoten jonnekin raamatun tasolle.

tietokone joka vastaa mitä huvittaa 1 1 laskutehtävään on todella paska tietokone :)

"ainoa ero tuossa on että ihminen voi vastata väärin jos huvittaa, vaikka tietäisi vastaavansa väärin. tietokone ei tähän kykene, ellei sitä ohjelmoida vastaamaan väärin esimerkiksi satunnaisesti"

Vapaata tahtoa olen jo tässä ketjussa kommentoinut. Minusta vapaa tahto käsitetään niin, että ihmisen teko tai ajatus on vapaa, jos siihen ei ole mitään syytä. Tällainen ajattelu on virheellistä. Kausaalisuuden periaate toimii aivoissakin. Ajatusta edeltää jokin toinen ajatus joka on sen edeltävän ajatuksen syy. Näin ollen ihmisellä on kyllä tahto, mutta se on on muotoutunut sellaiseksi geenien ja ympäristön vaikutuksesta ja siihen vaikuttaa aistien tuottamat ärsykkeet ympäristöstä ja omasta kehosta.

Jos ihminen vastaisi visailussa väärin, siihenkin olisi joku syy. Kysymys tuntuisi ehkä liian helpolta, ts. se olisi sopimaton tilanteeseen. Tai sitten liian vaikea kysymys voidaan kääntää voitoksi humoristisella väärinvastauksella. Tai koetaan, että visailutilanteessa ei niinkään ole kysymys voittamisesta vaan monipuolisen älyn käyttämisestä, jossa huumorintaju on merkittävässä osassa. Siis väärinvastauksella voidaan osoittaa huumorintajua sopivassa tilanteessa.

Päätyminen väärän vastauksen valintaan voisi täten olla "paras vastaus", kun ihminen on simuloinut mielessään useita eri tulevaisuusmalleja. Yksi niistä oli oikean vastauksen antaminen, joka ei saanut paljon pisteitä, vaikkapa koska vastaus oli niin ilmeinen ja koska kilpailun voittaminen ei alunalkaenkaan ollut kilpailutilanteen todellinen luonne vaan sosiaalisen älyn osoittaminen. Kun oikea vastaus -malli ei vaikuta hyvältä, simulaatio jatkuu. Oikean vastauksen hauskasti esittäminen ehkä simuloidaan seuraavaksi. Siitä voidaan näennäisen satunnaisesti keksiä ajatus hauskasta väärästä vastauksesta. Mutta tämä satunnaisuus on näennäistä. Nimittäin hauska -käsitettä edellisella kerralla käytettäessä, siihen vahvistui synaptinen yhteys vitsiin, joka kuultiin päivä sitten. Seuraavaksi simuloidaankin tuon vitsin esittäminen. Tämä tulevaisuusmalli kuitenkin osoittaa, että se ei ole mitenkään tilanteeseen sopiva, eli simulointi jatkuu. Vitsin esittämisen tulevaisuusmalli sai kuitenkin niin paljon pisteitä, että sitä aletaan kehittää eteenpäin...

Meitä siis hämää ajatustoiminnan nopeus ja satunnaisuuden tuntu. Todellisuudessa senkin taustalta löytyväy syy-seurausketjut. Hermoverkkojen synaptisten rakenteiden miljardit yhteydet tekevät mahdottomaksi jäljittää ajattelutoimintaa taaksepäin, saati sitten ennustaa sitä. Näin ollen meistä tuntuu kuin päätyisimme johonkin vapaasta tahdostamme.

Tietokoneellekin voisi rakentaa huumorintajua. ns. seurustelutietokoneen tavoite ei olisi voittaa tietokilpailua, vaan viihdyttää ihmistä. Joten sen tulevaisuusmallien simulaatioista parhaaksi valittaisiin se, jossa ihminen saadaan hyvälle tuulelle. Näin ollen tulevaisuussimulaatio olisikin keskustelukumppanin eli ihmisen mielen simulointia. Haastava tehtävä koneelle. Ihmiselle helppo. Asetat vain itsesi keskustelukumppanin asemaan ja simuloit, mitä oma mielesi kokisi, jos se päätyisi simulaation tulevaisuusmalliin.

old_profile_53935 kirjoitti:

"Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa? Se vain etenee ohjelmoijansa binääriviidakossa ennalta määrättyjen parametrien avulla etsien samankaltaisuuksia ja todennäköisyyksiä."

Samoin ihminen koostuu perimän muodostamista algoritmeista, jotka sitten kehittyvät ympäristön palautteen mukaan.

"Tieto on eri asia kuin tietoisuus. Pidän sinua fiksuna - ei pitäisi olla epäselvää..."

Ei se ole niin selvää, jos ei vain tyydy retoriikkaan (tieto/tietoisuus vertailu edes niitä määrittelemättä).

"Ei se ole niin selvää, jos ei vain tyydy retoriikkaan (tieto/tietoisuus vertailu edes niitä määrittelemättä)."

Käsittääkseni Platon määritteli tiedon jotenkin niin, että se on perusteltu ja todelta vaikuttava käsitys esillä olevasta asiasta. Tietona voi myös pitää yhteisesti sovittua peli-, käyttäytymis tms. sääntöä. Esillä olevaan liittyen 1 2 =3, koska näin on sovittu.

Tietoisuuden käsite tulee mielestäni parhaiten esille siinä, miten näet oman itsesi kaiken tämän diibadaaban keskellä ja ennen kaikkea siinä, kuinka kohtelet ympäristöäsi.

Raakasti "retoroiden": tieto on yksisuuntaista ja tietoisuus kaksisuuntaista havainnointia ja vaikuttamista.

Ateistipalstalle melko predestinoitunutta kusoilua.

Hurskauttaja kirjoitti:

"Ei se ole niin selvää, jos ei vain tyydy retoriikkaan (tieto/tietoisuus vertailu edes niitä määrittelemättä)."

Käsittääkseni Platon määritteli tiedon jotenkin niin, että se on perusteltu ja todelta vaikuttava käsitys esillä olevasta asiasta. Tietona voi myös pitää yhteisesti sovittua peli-, käyttäytymis tms. sääntöä. Esillä olevaan liittyen 1 2 =3, koska näin on sovittu.

Tietoisuuden käsite tulee mielestäni parhaiten esille siinä, miten näet oman itsesi kaiken tämän diibadaaban keskellä ja ennen kaikkea siinä, kuinka kohtelet ympäristöäsi.

Raakasti "retoroiden": tieto on yksisuuntaista ja tietoisuus kaksisuuntaista havainnointia ja vaikuttamista.

Ateistipalstalle melko predestinoitunutta kusoilua.

"Tietoisuuden käsite tulee mielestäni parhaiten esille siinä, miten näet oman itsesi kaiken tämän diibadaaban keskellä ja ennen kaikkea siinä, kuinka kohtelet ympäristöäsi."

Minun mielestäni sana "kuinka" viittaa moraaliin. Moraali liittyy asioiden arvottamiseen asteikolla oikein-väärin. Tietoisuus on kyllä moraalin edellytys.

Jos ajatellaan että informaatio=tieto, niin nykyajan näkemys informaatiosta on seuraava:

Informaatio on epävarmuuden vähenemistä.

Tämä muuten on informaation määritelmä sekä matemaattisesti (Shannonin informaatioteoria) että semanttisesti. Semanttisen informaatioteorian mukaan lause on sitä informatiivisempi, mitä enemmän se sulkee pois ilmaisukielessä mahdollisia asiantiloja. Tässä sovelletaan siis filosofi Spinozan ajatusta, että kaikki määritteleminen on negaatioita, poissulkemista (Omnis determinatio est negatio).

http://en.wikipedia.org/wiki/Information_theory

Kun aistit jotain, epävarmuutesi ympäristön tai omasta tilastasi vähenee. Eli vastaanotat informaatiota.

puuöljy kirjoitti:

"Tietoisuuden käsite tulee mielestäni parhaiten esille siinä, miten näet oman itsesi kaiken tämän diibadaaban keskellä ja ennen kaikkea siinä, kuinka kohtelet ympäristöäsi."

Minun mielestäni sana "kuinka" viittaa moraaliin. Moraali liittyy asioiden arvottamiseen asteikolla oikein-väärin. Tietoisuus on kyllä moraalin edellytys.

Jos ajatellaan että informaatio=tieto, niin nykyajan näkemys informaatiosta on seuraava:

Informaatio on epävarmuuden vähenemistä.

Tämä muuten on informaation määritelmä sekä matemaattisesti (Shannonin informaatioteoria) että semanttisesti. Semanttisen informaatioteorian mukaan lause on sitä informatiivisempi, mitä enemmän se sulkee pois ilmaisukielessä mahdollisia asiantiloja. Tässä sovelletaan siis filosofi Spinozan ajatusta, että kaikki määritteleminen on negaatioita, poissulkemista (Omnis determinatio est negatio).

http://en.wikipedia.org/wiki/Information_theory

Kun aistit jotain, epävarmuutesi ympäristön tai omasta tilastasi vähenee. Eli vastaanotat informaatiota.

sivuutit jälleen tuon viimeisen kommentin (tai kysymyksen aiemmin)?
Onko aihe liian arka?

Hurskauttaja kirjoitti:

"Ei se ole niin selvää, jos ei vain tyydy retoriikkaan (tieto/tietoisuus vertailu edes niitä määrittelemättä)."

Käsittääkseni Platon määritteli tiedon jotenkin niin, että se on perusteltu ja todelta vaikuttava käsitys esillä olevasta asiasta. Tietona voi myös pitää yhteisesti sovittua peli-, käyttäytymis tms. sääntöä. Esillä olevaan liittyen 1 2 =3, koska näin on sovittu.

Tietoisuuden käsite tulee mielestäni parhaiten esille siinä, miten näet oman itsesi kaiken tämän diibadaaban keskellä ja ennen kaikkea siinä, kuinka kohtelet ympäristöäsi.

Raakasti "retoroiden": tieto on yksisuuntaista ja tietoisuus kaksisuuntaista havainnointia ja vaikuttamista.

Ateistipalstalle melko predestinoitunutta kusoilua.

"Tietoisuuden käsite tulee mielestäni parhaiten esille siinä, miten näet oman itsesi kaiken tämän diibadaaban keskellä ja ennen kaikkea siinä, kuinka kohtelet ympäristöäsi.

Raakasti "retoroiden": tieto on yksisuuntaista ja tietoisuus kaksisuuntaista havainnointia ja vaikuttamista."

Mutta silloinhan voisi sanoa, että Watson on tietoinen. Se havainnoi ja vaikuttaa. Sillä on myös jonkinlainen alkeellinen käsitys itsestään.

old_profile_53935 kirjoitti:

"Tietoisuuden käsite tulee mielestäni parhaiten esille siinä, miten näet oman itsesi kaiken tämän diibadaaban keskellä ja ennen kaikkea siinä, kuinka kohtelet ympäristöäsi.

Raakasti "retoroiden": tieto on yksisuuntaista ja tietoisuus kaksisuuntaista havainnointia ja vaikuttamista."

Mutta silloinhan voisi sanoa, että Watson on tietoinen. Se havainnoi ja vaikuttaa. Sillä on myös jonkinlainen alkeellinen käsitys itsestään.

aivan yhtä järkevältä tankkaukselta kuin tulpattoman mopon polkeminen sen käynnistymistä toivoen.

ajattuaksruH kirjoitti:

sivuutit jälleen tuon viimeisen kommentin (tai kysymyksen aiemmin)?
Onko aihe liian arka?

"sivuutit jälleen tuon viimeisen kommentin (tai kysymyksen aiemmin)?
Onko aihe liian arka? "

Tarkoititko tätä?

"Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa?"

Olen yrittänyt vastata. Tietoisuus ei ole joko tai. Se on eriasteinen eri eläinlajeilla. Lapsellakin se kehittyy.
Ei se yhtäkkiä jollakin taikakeinolla ilmesty. Watsonkin on alkeellisella tavalla tietoinen, mutta paljon puuttuu. Keinoja aistia itseä pitäisi olla paljon enemmän jotta voisi itsestä olla tietoinen.

puuöljy kirjoitti:

"sivuutit jälleen tuon viimeisen kommentin (tai kysymyksen aiemmin)?
Onko aihe liian arka? "

Tarkoititko tätä?

"Miten tietokoneen ohjelmisto voisi ymmärtää olevansa olemassa?"

Olen yrittänyt vastata. Tietoisuus ei ole joko tai. Se on eriasteinen eri eläinlajeilla. Lapsellakin se kehittyy.
Ei se yhtäkkiä jollakin taikakeinolla ilmesty. Watsonkin on alkeellisella tavalla tietoinen, mutta paljon puuttuu. Keinoja aistia itseä pitäisi olla paljon enemmän jotta voisi itsestä olla tietoinen.

ihan hyvä huomio minunkin mielestä. Töissä taas vähän kiirettä, eikä ehdi lukea tai muistakaan kaikkia kirjoitelmia.


Ainakinkaksi asiaa tämän otsakkeen alla ponnahti esiin:

Oma lopetukseni: "Pakko kysäistä - onko sinulla pitkäkin uskonnollinen tausta? (Itse olen syntymäateisti)”
>> selvä kysymys ja reilun pelin hengessä myös itseäni koskeva vastaus

”Ateistipalstalle melko predestinoitunutta kusoilua.”
>> tiukan/ehdottomuuteen menevä deteministinen ote kirjoituksessasi antaa lukijalle mielikuvan melkoisesta ehdottomuudesta. Myös minun mielestä kirjoituksesi lähestyy predestinaatiomaista ehdottomuutta.

Noita et ainakaan näy itse kommentoineen.. pitää mennä taas kassalle

Samaan logiikkaan perustuen tietokoneen pitäisi luoda itselleen oma käyttöjärjestelmä.

Eihän käyttöjärjestelmä voi ilmestyä ilman tietokonetta - haista jo hapatus...

Hurskauttaja kirjoitti:

Samaan logiikkaan perustuen tietokoneen pitäisi luoda itselleen oma käyttöjärjestelmä.

Eihän käyttöjärjestelmä voi ilmestyä ilman tietokonetta - haista jo hapatus...

tulee kuitenkin sattumalta, yhtäkkiä vian tyhjä alkaa olemaan ja lopputulos on tietokone. Ihan sama alusta, kun loppu on ok.

tosi älykästä+ kirjoitti:

tulee kuitenkin sattumalta, yhtäkkiä vian tyhjä alkaa olemaan ja lopputulos on tietokone. Ihan sama alusta, kun loppu on ok.

Mä en pysty tajuamaan mitenkä tuo liittyy mihinkään.

old_profile_55791 kirjoitti:

Mä en pysty tajuamaan mitenkä tuo liittyy mihinkään.

Ihan hyvä, että näille jesustelijoille riittää huumorintajuisia ateistisia vastaajia.

>> En ymmärtänyt minäkään tuota jankkausta ja siksi pakko vähän ottaa kantaa.



En päässyt lukemaan palstaa vähään aikaan ja täällä oli taas melko hujaa touhua viikonlopulla.

Hurskauttaja kirjoitti:

Ihan hyvä, että näille jesustelijoille riittää huumorintajuisia ateistisia vastaajia.

>> En ymmärtänyt minäkään tuota jankkausta ja siksi pakko vähän ottaa kantaa.



En päässyt lukemaan palstaa vähään aikaan ja täällä oli taas melko hujaa touhua viikonlopulla.

No ,en kyllä älynnyt, mihin sinunkaan juttusi liittyy, koska oli niin ppppppp tyyhmä viesti!

"Hurskauttaja" on tyypillinen kirjoitustaidoton Helluntalainen sig.faggotti.

Kristinuskon mätäpaise.

Jeesus myötä, tekisit silti joskus työtä !

tosi älykästä+ kirjoitti:

No ,en kyllä älynnyt, mihin sinunkaan juttusi liittyy, koska oli niin ppppppp tyyhmä viesti!

"Hurskauttaja" on tyypillinen kirjoitustaidoton Helluntalainen sig.faggotti.

Kristinuskon mätäpaise.

Jeesus myötä, tekisit silti joskus työtä !

rakas uskonveljeni!

Selvästi podet kaksisuuntaista pillunpuutetta!

Tuu vaan takas nii annan sulle.

Mutta kun sellaista jo tapahtuu. Tietokoneohjelmat kehittyvät itsestään ilman, että ohjelmoija edes ymmärtää, miten se ohjelma toimii. Lisäksi se vielä toimii paremmin kuin ihmiset ovat pystyneet ohjelmoimaan...

niin yhtäläisyydet tietokoneen kanssa saattavat näyttäytyä huomattavina. Tuo jää nähtäväksi. Itse oletan ihmisen muisteineen, tahtoineen, moraaleineen, luovuuksineen ja muine hienouksineen olevan vain ja ainoastaan yksi evoluution muokkaama kädellisten haara. Homo sapiens sapiens. Tuon toisen sapiensin vois melkein jättää pois. ;)
Pikku laina wikistä >>>Tämä on..mahdollistanut ihmiselle kyvyn käyttää työkaluja monipuolisemmin kuin mikään toinen eläinlaji.

Watson on ihmisten tekemä - aivan totta. Mutta ei voi yleistää että kaiken monimutkaisen pitäisi olla jonkun tekemää. Evoluutio on yksi mekanismi joka synnyttää monimutkaisuutta ilman älykästä suunnittelijaa.

Mutta jos tässä ketjussa unohtaisimme tämän väittelyn älykkään suunnittelijan välttämättömyydestä.

Watson oppii. Miten sen oppiminen poikkeaa ihmisen oppimisesta?
Watson ymmärtää vapaamuotoista kieltä. Miten sen ymmärrys kielestä poikkeaa ihmisen kielentajusta?

Ajatelkaa millainen tulevaisuus meillä on edessä. Watson varmaankin pystyisi antamaan vastauksen vapaamutoisena tekstinä. Ja vieläpä kertomaan perustelut sekä mahdolliset vastauksen epävarmuustekijät ja muut todennäköiset vastausvaihtoehdot.

Google, niin loistava kun se onkin, kalpenee sen edessä millaisia palveluja meillä on ehkä jo 10 vuoden päästä. Kysymme Watsonilta puheen avulla ja Watson vastaa puheella. Maailman kaikki tietämys on Watsonin hallussa. Ehkä netissä on lääketieteen, urheilun, viihteen ja vaikkapa matematiikan Watsoneita ja yleis-Watson joka tietää miltä Watsonilta kannattaa kysyä.

Ja kun Watson tuntuu noin hyvin ymmärtävän puhetta, en usko että niin sanottu seurustelu-Watsonkaan olisi kovin kaukana. Eli voisimme jutustella tietokoneen kanssa.

Ei Watson silti tuollaisena vielä yllä ihmisen tasolle. Sillä pitäisi olla enemmän aisteja kuin kuuloaisti.

Sen pitäisi nähdä. Sillä pitäisi olla moduuli, joka oppisi tulkitsemaan kasvonilmeistä keskustelukumppanin mielentiloja kuten kiinnostusta, iloa, surua, pelkoa ja inhoa. Sama äänen osalta.

Jotta sillä voisi olla tietoisuus itsestä, sillä pitäisi olla aistit, jolla se voi tuntea itsensä. Ihmisen itsetietoisuus perustuu aisteihimme. Aistimme itseämme koko ajan kymmenillä eri tavoilla. Tiedämme kehomme ja raajojemme asennot, ihomme lämpötilan, kosketuksemme ulkopuolisiin esineisiin. Hormonit ja muut verenkierron kautta tulevat viestit kertovat meille olemmeko veden tai ravinnon tarpeessa, onko jokin vaara kohdannut meitä ja yleensäkin emotionaaliset tilamme. Huomaa, ajattelen että emootiot syntyvät automaattisesti. Esimerkiksi pelko syntyy automaattisesti kun silmämme näkevät vaaran. Vasta kun aistimme tuon vaaran emootion, emootio muuttuu tunteeksi. Tämähän tulee ilmi juuri vaaran kohdalla. Kehomme toimii ennen kuin ehdimme tajuta.

Aistihavainnot pitäisi siis jakaa kahteen osaan. Aistihavainnot itsestä ja aistihavainnot ympäristöstä. Tietokoneella pitäisi olla jotain samanlaista. Ei riitä että se aistii ympäristöä. Lisäksi sen pitäisi aistia itseänsä. Se on edellytys tietoisuudelle.

puuöljy kirjoitti:

Watson on ihmisten tekemä - aivan totta. Mutta ei voi yleistää että kaiken monimutkaisen pitäisi olla jonkun tekemää. Evoluutio on yksi mekanismi joka synnyttää monimutkaisuutta ilman älykästä suunnittelijaa.

Mutta jos tässä ketjussa unohtaisimme tämän väittelyn älykkään suunnittelijan välttämättömyydestä.

Watson oppii. Miten sen oppiminen poikkeaa ihmisen oppimisesta?
Watson ymmärtää vapaamuotoista kieltä. Miten sen ymmärrys kielestä poikkeaa ihmisen kielentajusta?

Ajatelkaa millainen tulevaisuus meillä on edessä. Watson varmaankin pystyisi antamaan vastauksen vapaamutoisena tekstinä. Ja vieläpä kertomaan perustelut sekä mahdolliset vastauksen epävarmuustekijät ja muut todennäköiset vastausvaihtoehdot.

Google, niin loistava kun se onkin, kalpenee sen edessä millaisia palveluja meillä on ehkä jo 10 vuoden päästä. Kysymme Watsonilta puheen avulla ja Watson vastaa puheella. Maailman kaikki tietämys on Watsonin hallussa. Ehkä netissä on lääketieteen, urheilun, viihteen ja vaikkapa matematiikan Watsoneita ja yleis-Watson joka tietää miltä Watsonilta kannattaa kysyä.

Ja kun Watson tuntuu noin hyvin ymmärtävän puhetta, en usko että niin sanottu seurustelu-Watsonkaan olisi kovin kaukana. Eli voisimme jutustella tietokoneen kanssa.

Ei Watson silti tuollaisena vielä yllä ihmisen tasolle. Sillä pitäisi olla enemmän aisteja kuin kuuloaisti.

Sen pitäisi nähdä. Sillä pitäisi olla moduuli, joka oppisi tulkitsemaan kasvonilmeistä keskustelukumppanin mielentiloja kuten kiinnostusta, iloa, surua, pelkoa ja inhoa. Sama äänen osalta.

Jotta sillä voisi olla tietoisuus itsestä, sillä pitäisi olla aistit, jolla se voi tuntea itsensä. Ihmisen itsetietoisuus perustuu aisteihimme. Aistimme itseämme koko ajan kymmenillä eri tavoilla. Tiedämme kehomme ja raajojemme asennot, ihomme lämpötilan, kosketuksemme ulkopuolisiin esineisiin. Hormonit ja muut verenkierron kautta tulevat viestit kertovat meille olemmeko veden tai ravinnon tarpeessa, onko jokin vaara kohdannut meitä ja yleensäkin emotionaaliset tilamme. Huomaa, ajattelen että emootiot syntyvät automaattisesti. Esimerkiksi pelko syntyy automaattisesti kun silmämme näkevät vaaran. Vasta kun aistimme tuon vaaran emootion, emootio muuttuu tunteeksi. Tämähän tulee ilmi juuri vaaran kohdalla. Kehomme toimii ennen kuin ehdimme tajuta.

Aistihavainnot pitäisi siis jakaa kahteen osaan. Aistihavainnot itsestä ja aistihavainnot ympäristöstä. Tietokoneella pitäisi olla jotain samanlaista. Ei riitä että se aistii ympäristöä. Lisäksi sen pitäisi aistia itseänsä. Se on edellytys tietoisuudelle.

niin kännynkokoinen tasku-tietokone on senverta fiksu, että Watson-parka alkaa tuntua samalta, kuin nykyisin ensimmäiset Kannettavat lyijyakulliset Puhelimet tuntuu nyt. Eli aiheuttasi vaatimattomine toimintoineen lähinnä hyväntahtoista hymyä. Eteenpäin menee kehitys ja oletan vauhdin vain paranevan. Onko se sitten vain hyvä juttu, todennäköisesti, mutta varma en ole. Minkäänlaisten robotti-Watsonien istumalakkoon tulevaisuudessa en tosin usko. Pikku "virus" voisi kyllä sellaisen systeemin pysäyttää, mutta sekin ratkaistaneen aikoinaan.

old_profile_65320 kirjoitti:

niin kännynkokoinen tasku-tietokone on senverta fiksu, että Watson-parka alkaa tuntua samalta, kuin nykyisin ensimmäiset Kannettavat lyijyakulliset Puhelimet tuntuu nyt. Eli aiheuttasi vaatimattomine toimintoineen lähinnä hyväntahtoista hymyä. Eteenpäin menee kehitys ja oletan vauhdin vain paranevan. Onko se sitten vain hyvä juttu, todennäköisesti, mutta varma en ole. Minkäänlaisten robotti-Watsonien istumalakkoon tulevaisuudessa en tosin usko. Pikku "virus" voisi kyllä sellaisen systeemin pysäyttää, mutta sekin ratkaistaneen aikoinaan.

Kaikkien tietokoneiden, kännyköiden, "tekoälyn" , Millerin kokeiden ja muiden keksintöjen ja tutkimusten takana on ollut älyllinen suunnittelija, ihminen, Se todistaa, että mitään ei ole syntynyt ilman älyllistä suunnittelijaa. Niinpä ihminen itsekin on älyllisen suunnittelijan, Jumalan luoma.
Ateistiset tiedemiehet ovat näin tietämättään itse todistaneet, että Jumala on kaiken Luoja.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Siksi ihminen pystyy tutkimaan luontoa, luonnonlakeja ja tekemään niistä havaintoja ja tutkimuksia.
Eläintä ei luotu Jumalan kuvaksi. Siksi eläin ei pysty tutkimaan fossiileja, rakentamaan tietokonetta tai kännyköitä.

Tietenkin luonnonlait, jotka Jumala loi, ovat muokanneet luontoa luomistyön jälkeen, mutta alku on joka tapauksessa lähtenyt Jumalan luomistyöstä, eikä mistään evoluutiosta, joka ei ole pystynyt synnyttämään mitään tyhjästä.

old_profile_29143 kirjoitti:

Kaikkien tietokoneiden, kännyköiden, "tekoälyn" , Millerin kokeiden ja muiden keksintöjen ja tutkimusten takana on ollut älyllinen suunnittelija, ihminen, Se todistaa, että mitään ei ole syntynyt ilman älyllistä suunnittelijaa. Niinpä ihminen itsekin on älyllisen suunnittelijan, Jumalan luoma.
Ateistiset tiedemiehet ovat näin tietämättään itse todistaneet, että Jumala on kaiken Luoja.

Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Siksi ihminen pystyy tutkimaan luontoa, luonnonlakeja ja tekemään niistä havaintoja ja tutkimuksia.
Eläintä ei luotu Jumalan kuvaksi. Siksi eläin ei pysty tutkimaan fossiileja, rakentamaan tietokonetta tai kännyköitä.

Tietenkin luonnonlait, jotka Jumala loi, ovat muokanneet luontoa luomistyön jälkeen, mutta alku on joka tapauksessa lähtenyt Jumalan luomistyöstä, eikä mistään evoluutiosta, joka ei ole pystynyt synnyttämään mitään tyhjästä.

"Kaikkien tietokoneiden, kännyköiden, "tekoälyn" , Millerin kokeiden ja muiden keksintöjen ja tutkimusten takana on ollut älyllinen suunnittelija, ihminen, Se todistaa, että mitään ei ole syntynyt ilman älyllistä suunnittelijaa."

Olet väärässä. Jo nykyään evoluutioalgoritmit tekevät suunnittelua, jossa ne jopa tekevät sitä paremmin kuin ihmiset. Se siis todistaa, että olet väärässä ja suunnittelua tapahtuu ilman älyllistä suunnittelijaa. Itseorganisoitumiseen ei tarvita kuin muutama yksinkertainen luonnollinen sääntö.

old_profile_53935 kirjoitti:

"Kaikkien tietokoneiden, kännyköiden, "tekoälyn" , Millerin kokeiden ja muiden keksintöjen ja tutkimusten takana on ollut älyllinen suunnittelija, ihminen, Se todistaa, että mitään ei ole syntynyt ilman älyllistä suunnittelijaa."

Olet väärässä. Jo nykyään evoluutioalgoritmit tekevät suunnittelua, jossa ne jopa tekevät sitä paremmin kuin ihmiset. Se siis todistaa, että olet väärässä ja suunnittelua tapahtuu ilman älyllistä suunnittelijaa. Itseorganisoitumiseen ei tarvita kuin muutama yksinkertainen luonnollinen sääntö.

"Olet väärässä. Jo nykyään evoluutioalgoritmit tekevät suunnittelua, jossa ne jopa tekevät sitä paremmin kuin ihmiset. Se siis todistaa, että olet väärässä ja suunnittelua tapahtuu ilman älyllistä suunnittelijaa. Itseorganisoitumiseen ei tarvita kuin muutama yksinkertainen luonnollinen sääntö"

Täyttä hölynpölyä ja taikauskoa! Kuollut materia ei tee mitään suunnittelua. Se noudattaa vain luonnonlakeja, jotka älykäs suunnittelija, Jumala on luonut.

old_profile_29143 kirjoitti:

"Olet väärässä. Jo nykyään evoluutioalgoritmit tekevät suunnittelua, jossa ne jopa tekevät sitä paremmin kuin ihmiset. Se siis todistaa, että olet väärässä ja suunnittelua tapahtuu ilman älyllistä suunnittelijaa. Itseorganisoitumiseen ei tarvita kuin muutama yksinkertainen luonnollinen sääntö"

Täyttä hölynpölyä ja taikauskoa! Kuollut materia ei tee mitään suunnittelua. Se noudattaa vain luonnonlakeja, jotka älykäs suunnittelija, Jumala on luonut.

Nikki Jaakob kirjoitti >>>Täyttä hölynpölyä ja taikauskoa!

old_profile_29143 kirjoitti:

"Olet väärässä. Jo nykyään evoluutioalgoritmit tekevät suunnittelua, jossa ne jopa tekevät sitä paremmin kuin ihmiset. Se siis todistaa, että olet väärässä ja suunnittelua tapahtuu ilman älyllistä suunnittelijaa. Itseorganisoitumiseen ei tarvita kuin muutama yksinkertainen luonnollinen sääntö"

Täyttä hölynpölyä ja taikauskoa! Kuollut materia ei tee mitään suunnittelua. Se noudattaa vain luonnonlakeja, jotka älykäs suunnittelija, Jumala on luonut.

"Täyttä hölynpölyä ja taikauskoa!"

Väärin. Se todellisuudessa havaittava fakta.
http://www.newscientist.com/article/mg19526146.000-evolutionary-algorithms-now-surpass-human-designers.html
http://brainz.org/15-real-world-applications-genetic-algorithms/

"Kuollut materia ei tee mitään suunnittelua. Se noudattaa vain luonnonlakeja, jotka älykäs suunnittelija, Jumala on luonut. "

Edellä olevat linkit osoittavat, että sinä olet väärässä.

old_profile_53935 kirjoitti:

"Täyttä hölynpölyä ja taikauskoa!"

Väärin. Se todellisuudessa havaittava fakta.
http://www.newscientist.com/article/mg19526146.000-evolutionary-algorithms-now-surpass-human-designers.html
http://brainz.org/15-real-world-applications-genetic-algorithms/

"Kuollut materia ei tee mitään suunnittelua. Se noudattaa vain luonnonlakeja, jotka älykäs suunnittelija, Jumala on luonut. "

Edellä olevat linkit osoittavat, että sinä olet väärässä.

Tämä robotti oppii kävelemään (ks. linkki). Ensin kävely on vaikeaa, paranee koko ajan. Oppiminen tapahtuu ilman ihmisen väliintuloa, ts ei tarvita mekaanisia muutoksia tai ohjelmistomuutoksia. Tarvitaan ainoastaan oppiva hermoverkko.

Hermoverkkosovellukset ovat olleet arkipäivää esimerkiksi teollisuuden prossiensäädössä ja vuosia.

Mitenkä robotin kävelemään oppiminen poikkeaa ihmislapsen vastaavasta prosessista? Entäpä Watsonin oppiminen?

Watson oppii aistiensa kautta hankkimansa informaation kautta (=lukemalla), kävelevä robotti oppii kävelemään hienosäätämällä askeliaan aikaisempien kokemustensa perusteella.

http://www.youtube.com/watch?v=_CQ5AKaEi3U&mode=user&search=

puuöljy kirjoitti:

Watson on ihmisten tekemä - aivan totta. Mutta ei voi yleistää että kaiken monimutkaisen pitäisi olla jonkun tekemää. Evoluutio on yksi mekanismi joka synnyttää monimutkaisuutta ilman älykästä suunnittelijaa.

Mutta jos tässä ketjussa unohtaisimme tämän väittelyn älykkään suunnittelijan välttämättömyydestä.

Watson oppii. Miten sen oppiminen poikkeaa ihmisen oppimisesta?
Watson ymmärtää vapaamuotoista kieltä. Miten sen ymmärrys kielestä poikkeaa ihmisen kielentajusta?

Ajatelkaa millainen tulevaisuus meillä on edessä. Watson varmaankin pystyisi antamaan vastauksen vapaamutoisena tekstinä. Ja vieläpä kertomaan perustelut sekä mahdolliset vastauksen epävarmuustekijät ja muut todennäköiset vastausvaihtoehdot.

Google, niin loistava kun se onkin, kalpenee sen edessä millaisia palveluja meillä on ehkä jo 10 vuoden päästä. Kysymme Watsonilta puheen avulla ja Watson vastaa puheella. Maailman kaikki tietämys on Watsonin hallussa. Ehkä netissä on lääketieteen, urheilun, viihteen ja vaikkapa matematiikan Watsoneita ja yleis-Watson joka tietää miltä Watsonilta kannattaa kysyä.

Ja kun Watson tuntuu noin hyvin ymmärtävän puhetta, en usko että niin sanottu seurustelu-Watsonkaan olisi kovin kaukana. Eli voisimme jutustella tietokoneen kanssa.

Ei Watson silti tuollaisena vielä yllä ihmisen tasolle. Sillä pitäisi olla enemmän aisteja kuin kuuloaisti.

Sen pitäisi nähdä. Sillä pitäisi olla moduuli, joka oppisi tulkitsemaan kasvonilmeistä keskustelukumppanin mielentiloja kuten kiinnostusta, iloa, surua, pelkoa ja inhoa. Sama äänen osalta.

Jotta sillä voisi olla tietoisuus itsestä, sillä pitäisi olla aistit, jolla se voi tuntea itsensä. Ihmisen itsetietoisuus perustuu aisteihimme. Aistimme itseämme koko ajan kymmenillä eri tavoilla. Tiedämme kehomme ja raajojemme asennot, ihomme lämpötilan, kosketuksemme ulkopuolisiin esineisiin. Hormonit ja muut verenkierron kautta tulevat viestit kertovat meille olemmeko veden tai ravinnon tarpeessa, onko jokin vaara kohdannut meitä ja yleensäkin emotionaaliset tilamme. Huomaa, ajattelen että emootiot syntyvät automaattisesti. Esimerkiksi pelko syntyy automaattisesti kun silmämme näkevät vaaran. Vasta kun aistimme tuon vaaran emootion, emootio muuttuu tunteeksi. Tämähän tulee ilmi juuri vaaran kohdalla. Kehomme toimii ennen kuin ehdimme tajuta.

Aistihavainnot pitäisi siis jakaa kahteen osaan. Aistihavainnot itsestä ja aistihavainnot ympäristöstä. Tietokoneella pitäisi olla jotain samanlaista. Ei riitä että se aistii ympäristöä. Lisäksi sen pitäisi aistia itseänsä. Se on edellytys tietoisuudelle.

”Watson oppii. Miten sen oppiminen poikkeaa ihmisen oppimisesta?
Watson ymmärtää vapaamuotoista kieltä. Miten sen ymmärrys kielestä poikkeaa ihmisen kielentajusta?”

Ei kai se prosessina välttämättä poikkea mitenkään, paitsi että Watsonilta puuttuu tunne-elämä ja tietoisuus itsestä. Tietoisuus ja tunteet vaikuttavat hyvin paljon ihmisen oppimiseen.

” Ja kun Watson tuntuu noin hyvin ymmärtävän puhetta, en usko että niin sanottu seurustelu-Watsonkaan olisi kovin kaukana. Eli voisimme jutustella tietokoneen kanssa.”

Seurustelu-Watson edellyttäisi sitä, että sillä olisi tunteet ja tietoisuus itsestä, sekä kyky aistia ihmisen tunnetiloja ja kyky ymmärtää ihmisen tietoisuutta. Muuten sen kanssa jutskailu loisi aika kuivaa touhua:)

”Jotta sillä voisi olla tietoisuus itsestä, sillä pitäisi olla aistit, jolla se voi tuntea itsensä. Ihmisen itsetietoisuus perustuu aisteihimme. Aistimme itseämme koko ajan kymmenillä eri tavoilla. Tiedämme kehomme ja raajojemme asennot, ihomme lämpötilan, kosketuksemme ulkopuolisiin esineisiin”

Aivan. Aistit ovat tietoisuudelle välttämättömät. Kuvitellaan asia toisinpäin. On olemassa henkilö, jolla ei ole koskaan ollut jonkin vamman takia mitään aisteja. Hänellä on kuitenkin täysin kehittyneet aivot. Onko tämä henkilö tietoinen ollenkaan?

Hänhän ei aisti ympäristöään, eikä itseään siinä millään tavalla. Jos sitten hänen aivoihinsa saadaan vaikkapa jonkin tietokonelaitteiston ja ”neuroliittimen” kautta yhteys ja syötetään hänen aivoihinsa tietoa ulkomaailmasta ja hänestä itsestään henkilönä. Hänellä on nyt tietoa, mutta onko hän edelleenkään tietoinen? Tuskin, Ainakaan täysin.

O'ou kirjoitti:

”Watson oppii. Miten sen oppiminen poikkeaa ihmisen oppimisesta?
Watson ymmärtää vapaamuotoista kieltä. Miten sen ymmärrys kielestä poikkeaa ihmisen kielentajusta?”

Ei kai se prosessina välttämättä poikkea mitenkään, paitsi että Watsonilta puuttuu tunne-elämä ja tietoisuus itsestä. Tietoisuus ja tunteet vaikuttavat hyvin paljon ihmisen oppimiseen.

” Ja kun Watson tuntuu noin hyvin ymmärtävän puhetta, en usko että niin sanottu seurustelu-Watsonkaan olisi kovin kaukana. Eli voisimme jutustella tietokoneen kanssa.”

Seurustelu-Watson edellyttäisi sitä, että sillä olisi tunteet ja tietoisuus itsestä, sekä kyky aistia ihmisen tunnetiloja ja kyky ymmärtää ihmisen tietoisuutta. Muuten sen kanssa jutskailu loisi aika kuivaa touhua:)

”Jotta sillä voisi olla tietoisuus itsestä, sillä pitäisi olla aistit, jolla se voi tuntea itsensä. Ihmisen itsetietoisuus perustuu aisteihimme. Aistimme itseämme koko ajan kymmenillä eri tavoilla. Tiedämme kehomme ja raajojemme asennot, ihomme lämpötilan, kosketuksemme ulkopuolisiin esineisiin”

Aivan. Aistit ovat tietoisuudelle välttämättömät. Kuvitellaan asia toisinpäin. On olemassa henkilö, jolla ei ole koskaan ollut jonkin vamman takia mitään aisteja. Hänellä on kuitenkin täysin kehittyneet aivot. Onko tämä henkilö tietoinen ollenkaan?

Hänhän ei aisti ympäristöään, eikä itseään siinä millään tavalla. Jos sitten hänen aivoihinsa saadaan vaikkapa jonkin tietokonelaitteiston ja ”neuroliittimen” kautta yhteys ja syötetään hänen aivoihinsa tietoa ulkomaailmasta ja hänestä itsestään henkilönä. Hänellä on nyt tietoa, mutta onko hän edelleenkään tietoinen? Tuskin, Ainakaan täysin.

Perimmäinen tavoitteemme on pysyä hengissä ja lisääntyä.
Meillä on tunteet, jotta tietäisimme itsemme nykytilan hyvyyden suhteessa hengissä pysymiseen ja lisääntymiseen.
Ajattelemme, jotta voisimme suunnitella mitä seuraavaksi kannattaa tehdä, jotta tavoitteemme toteutuisi.
Ajattelu on tulevan simulointia. Käden ojentaminen kohti puussa olevaa omenaa vaatii paljon tulevan simulointia suhteessa eri lihasten jännittämiseen ja nivelten asentoihin.
Tietoinen ajattelu on vain ylemmän tason simulointia. Hermotoimintojen kannalta käden liikkeen tiedostamaton suunnittelu tuskin poikkeaa paljon tietoisesta suunnittelusta.
Tunteet kertovat meille ajattelusimulaattorin tuottaman tulevaisuusmallin hyvyyden suhteessa perustavoitteisiimme, eli lisääntymiseen ja hengissäpysymiseen.
Tietenkin tunteet kertovat meille myös kehomme nykytilanteen hyvyyden ja ohjaavat sitä kautta käyttäytymistämme.

Ihmisenkaltaisen robotinkin pitäisi olla tavoitteellinen toimija ja sillä tulisi olla tulevaa simuloiva algoritmi, jossa tunteet voisivat ilmaista erilaisten tulevaisuusmallien laatua.

Tunteiden ilmaiseminen olisikin aika triviaali juttu. Itse asiassa Watsonkin ilmaisi varmuuden ja epävarmuuden tunnetta, prosentuaalisesti. Mitä varmempi se oli vastauksen oikeellisuudesta, sitä suurempi prosenttiluku. Watsonin tunnerepertuaari sattui olemaan vaan aika simppeli ja tunteiden ilmaisu ei ollut kovin ihmisystävällistä.

puuöljy kirjoitti:

Perimmäinen tavoitteemme on pysyä hengissä ja lisääntyä.
Meillä on tunteet, jotta tietäisimme itsemme nykytilan hyvyyden suhteessa hengissä pysymiseen ja lisääntymiseen.
Ajattelemme, jotta voisimme suunnitella mitä seuraavaksi kannattaa tehdä, jotta tavoitteemme toteutuisi.
Ajattelu on tulevan simulointia. Käden ojentaminen kohti puussa olevaa omenaa vaatii paljon tulevan simulointia suhteessa eri lihasten jännittämiseen ja nivelten asentoihin.
Tietoinen ajattelu on vain ylemmän tason simulointia. Hermotoimintojen kannalta käden liikkeen tiedostamaton suunnittelu tuskin poikkeaa paljon tietoisesta suunnittelusta.
Tunteet kertovat meille ajattelusimulaattorin tuottaman tulevaisuusmallin hyvyyden suhteessa perustavoitteisiimme, eli lisääntymiseen ja hengissäpysymiseen.
Tietenkin tunteet kertovat meille myös kehomme nykytilanteen hyvyyden ja ohjaavat sitä kautta käyttäytymistämme.

Ihmisenkaltaisen robotinkin pitäisi olla tavoitteellinen toimija ja sillä tulisi olla tulevaa simuloiva algoritmi, jossa tunteet voisivat ilmaista erilaisten tulevaisuusmallien laatua.

Tunteiden ilmaiseminen olisikin aika triviaali juttu. Itse asiassa Watsonkin ilmaisi varmuuden ja epävarmuuden tunnetta, prosentuaalisesti. Mitä varmempi se oli vastauksen oikeellisuudesta, sitä suurempi prosenttiluku. Watsonin tunnerepertuaari sattui olemaan vaan aika simppeli ja tunteiden ilmaisu ei ollut kovin ihmisystävällistä.

” Ihmisenkaltaisen robotinkin pitäisi olla tavoitteellinen toimija ja sillä tulisi olla tulevaa simuloiva algoritmi, jossa tunteet voisivat ilmaista erilaisten tulevaisuusmallien laatua.”

Onko sinulla jotakin syytä esittää sille, että ihmisenkaltaisen robotin, (tulevaisuuden
Watsonin) pitää olla tavoitteellinen toimija? Mistä syystä ei riitä, että se ymmärtäisi tavoitteellista toimijaa, kuten ihmistä? Jos sillä on kyky tajuta oma olemassaolonsa ja kyky tajuta ihmisen tunne-elämää, niin miksei se voisi olla ilman omia tavoitteita.

Jos tarkoitat ihmisenkaltaisuudella sitä, että olisi kaikissa suhteissa ihmisen kaltainen, eräänlainen keinotekoinen ihminen, niin silloin tietysti pitäisi olla samanlainen tavoitteellinen toimija, kuin ihminen.

O'ou kirjoitti:

” Ihmisenkaltaisen robotinkin pitäisi olla tavoitteellinen toimija ja sillä tulisi olla tulevaa simuloiva algoritmi, jossa tunteet voisivat ilmaista erilaisten tulevaisuusmallien laatua.”

Onko sinulla jotakin syytä esittää sille, että ihmisenkaltaisen robotin, (tulevaisuuden
Watsonin) pitää olla tavoitteellinen toimija? Mistä syystä ei riitä, että se ymmärtäisi tavoitteellista toimijaa, kuten ihmistä? Jos sillä on kyky tajuta oma olemassaolonsa ja kyky tajuta ihmisen tunne-elämää, niin miksei se voisi olla ilman omia tavoitteita.

Jos tarkoitat ihmisenkaltaisuudella sitä, että olisi kaikissa suhteissa ihmisen kaltainen, eräänlainen keinotekoinen ihminen, niin silloin tietysti pitäisi olla samanlainen tavoitteellinen toimija, kuin ihminen.

"Onko sinulla jotakin syytä esittää sille, että ihmisenkaltaisen robotin, (tulevaisuuden
Watsonin) pitää olla tavoitteellinen toimija? Mistä syystä ei riitä, että se ymmärtäisi tavoitteellista toimijaa, kuten ihmistä? Jos sillä on kyky tajuta oma olemassaolonsa ja kyky tajuta ihmisen tunne-elämää, niin miksei se voisi olla ilman omia tavoitteita."

Koska ajattelun kehittymiseen on evolutiivinen syy: se edesauttaa hengissäpysymistä. Ajattelu on tavoitteellista toimintaa. Koska ihmisen ajattelu on tulevaisuuden simulointia. Simuloinnissa tuotetaan useita vaihtoehtoisia tulevaisuusmalleja ja näitä vaihtoehtoisia malleja pitää arvottaa jonkinlaisella kustannusfunktiolla. Kustannusfunktiota ei voi olla ilman tulevaisuuden tavoitetilaa, jota vastaan mallia verrataan. Tavoitetila edellyttää tavoitteita, jotka perimmiltään liittyvät hengissä pysymiseen ja lisääntymiseen, koska sitähän elämä on.

Jos sinulla on nälkä, ajatus syömisestä voittaa, koska syöminen on välttämätöntä elämisen kannalta. Jos olet ravittu, syömisen tulevaisuusmalli ei saa pisteitä, tuskin sitä edes simuloidaan. (=syöminen ei käy edes mielessä).

Ei Watsonilla siis tarvitse olla tavoitteita, mutta jos sillä ei ole tavoitteita, sillä ei ole mitään syytä tehdä mitään. Ehkä tällä Jeopardy-Watsonilla on tavoitteena oppia mahdollisimman paljon. Mutta kun se ei edes mitään muuta osaa tehdä, niin se ei edes voi valita mitä seuraavaksi tekisi, se vaan oppii ja vastailee.

Eli aivan kuten sanoit, keinotekoinen ihminen minulla ehkä lähinnä oli mielessä kun ajattelin, että robotin pitäisi olla tavoitteellinen toimija. Sen pitäisi kyetä astimaan itseään monilla eri tavoin, sen pitäisi aistia ympäristöä, erottaa mitkä aistit koskevat sitä itseä ja mitkä ympäristöä, sen pitäisi tietää miten se voi vuorovaikuttaa ympäristön kanssa jotta se voisi saavuttaa tavoitetilansa. Sen pitäisi simuloimaan eri tulevaisuusmalleja ja arvottaa niitä. Sen pitäisi kyetä oppimaan eli arvioimaan kuinka hyvin todellisuus vastasi mallin ennustetta, jotta se jatkossa osaisi tehdä parempia simulaatioita. Tässä mallin paikkaansapitävyysennusteessa tärkeintä on se, miten sen oma tila muuttui toiminnan seurauksena. Eli mitä aistit sanovat siitä itsestään.

puuöljy kirjoitti:

Tämä robotti oppii kävelemään (ks. linkki). Ensin kävely on vaikeaa, paranee koko ajan. Oppiminen tapahtuu ilman ihmisen väliintuloa, ts ei tarvita mekaanisia muutoksia tai ohjelmistomuutoksia. Tarvitaan ainoastaan oppiva hermoverkko.

Hermoverkkosovellukset ovat olleet arkipäivää esimerkiksi teollisuuden prossiensäädössä ja vuosia.

Mitenkä robotin kävelemään oppiminen poikkeaa ihmislapsen vastaavasta prosessista? Entäpä Watsonin oppiminen?

Watson oppii aistiensa kautta hankkimansa informaation kautta (=lukemalla), kävelevä robotti oppii kävelemään hienosäätämällä askeliaan aikaisempien kokemustensa perusteella.

http://www.youtube.com/watch?v=_CQ5AKaEi3U&mode=user&search=

"Watson oppii aistiensa kautta hankkimansa informaation kautta (=lukemalla), kävelevä robotti oppii kävelemään hienosäätämällä askeliaan aikaisempien kokemustensa perusteella."

Ja tässä on esimerkki, miten oppiminen tapahtuu kaaoksen* ja evoluution** kautta:
http://www.youtube.com/watch?v=-1x-7ZLKhjw

* kaaos = yksinkertaisten sääntöjen kautta syntyy hyvin monimutkaisia ja erittäin vaikeasti ennustettavia tapahtumia,
** joiden tuloksia evoluutio ohjaa

Seurauksena on erittäin hyvin "suunniteltu" järjestelmä, jonka oppiminen sisältyy itse systeemiin (vanhat ja huonot viritelmät jäävät pois, eivätkä vie informaation/datan/muistin kapasiteettia).

Jos katsot koko dokumentin, näyttäisi siltä, että nuo ominaisuudet kuuluvat itsessään maailmankaikkeuteen ja ei ole mitään syytä olettaa, että ne olisivat jotenkin suunniteltuja.

old_profile_53935 kirjoitti:

"Kaikkien tietokoneiden, kännyköiden, "tekoälyn" , Millerin kokeiden ja muiden keksintöjen ja tutkimusten takana on ollut älyllinen suunnittelija, ihminen, Se todistaa, että mitään ei ole syntynyt ilman älyllistä suunnittelijaa."

Olet väärässä. Jo nykyään evoluutioalgoritmit tekevät suunnittelua, jossa ne jopa tekevät sitä paremmin kuin ihmiset. Se siis todistaa, että olet väärässä ja suunnittelua tapahtuu ilman älyllistä suunnittelijaa. Itseorganisoitumiseen ei tarvita kuin muutama yksinkertainen luonnollinen sääntö.

pienen, eikun ison, eikun pienen dilemman deterministiseen maailmankatsomukseesi liittyen.

"...Olet väärässä. Jo nykyään evoluutioalgoritmit tekevät suunnittelua, jossa ne jopa tekevät sitä paremmin kuin ihmiset. Se siis todistaa, että olet väärässä ja suunnittelua tapahtuu ilman älyllistä suunnittelijaa. Itseorganisoitumiseen ei tarvita kuin muutama yksinkertainen luonnollinen sääntö."

Kuulkka poja, ku ertert puhu viisait: evoluutioalkoritmit suunnitteleva koht jo suihkupanssarivaunui. Älä ny tommost suustas laske! Hei poja, mä oon suihkukäyttöne tekoäläyl varustettu lentävä rynnäkkötykki ja pommita teitti alkoritmeil! Elävä tykki mä oon. Emmä mikkä uskovaine oo, mutte mä tollatteesia usko. Hih, hih, perusinssi on eläväalkoritmine rynnäkkötykki..

~~~ insinöörinä väitän, ettet poitsu tiedä hölkäsen pöläystä noin väittäessäsi. Tuossa useamminkin itse olet milloin kullekin vaatinut perusteluja ja eräänlaisty tarkkuutta. Kannattaisiko katsoa peiliin silloin tällöin?
Laitesuunnittelu ja luonnon muokkaantuminen/muokkaaminen/luominen tai mikä vain ovat eri asioita kuin laitesuunnittelu. Erikoistumisineen kaikkiaan seitsemän vuotta luennoilla ja nyt tämä ertert toteaa, ettei meikäläistä tarvita suunnittelussa. Tai sit se vittuilee ja sanoo, että olen tyhmä suunnittelijana. Voihan se tosin niinkin olla. Siitä kyllä syytän sitten algoritmejä ja varmuudeksi jeesusta ja sen kavereita ja kaikkia muita hörhelöitä.

älykylläjätti kirjoitti:

pienen, eikun ison, eikun pienen dilemman deterministiseen maailmankatsomukseesi liittyen.

"...Olet väärässä. Jo nykyään evoluutioalgoritmit tekevät suunnittelua, jossa ne jopa tekevät sitä paremmin kuin ihmiset. Se siis todistaa, että olet väärässä ja suunnittelua tapahtuu ilman älyllistä suunnittelijaa. Itseorganisoitumiseen ei tarvita kuin muutama yksinkertainen luonnollinen sääntö."

Kuulkka poja, ku ertert puhu viisait: evoluutioalkoritmit suunnitteleva koht jo suihkupanssarivaunui. Älä ny tommost suustas laske! Hei poja, mä oon suihkukäyttöne tekoäläyl varustettu lentävä rynnäkkötykki ja pommita teitti alkoritmeil! Elävä tykki mä oon. Emmä mikkä uskovaine oo, mutte mä tollatteesia usko. Hih, hih, perusinssi on eläväalkoritmine rynnäkkötykki..

~~~ insinöörinä väitän, ettet poitsu tiedä hölkäsen pöläystä noin väittäessäsi. Tuossa useamminkin itse olet milloin kullekin vaatinut perusteluja ja eräänlaisty tarkkuutta. Kannattaisiko katsoa peiliin silloin tällöin?
Laitesuunnittelu ja luonnon muokkaantuminen/muokkaaminen/luominen tai mikä vain ovat eri asioita kuin laitesuunnittelu. Erikoistumisineen kaikkiaan seitsemän vuotta luennoilla ja nyt tämä ertert toteaa, ettei meikäläistä tarvita suunnittelussa. Tai sit se vittuilee ja sanoo, että olen tyhmä suunnittelijana. Voihan se tosin niinkin olla. Siitä kyllä syytän sitten algoritmejä ja varmuudeksi jeesusta ja sen kavereita ja kaikkia muita hörhelöitä.

"insinöörinä väitän, ettet poitsu tiedä hölkäsen pöläystä noin väittäessäsi."

Väitä vaan, mutta todisteet ovat puolellani. Oletko sinä edes tutustunut aiheeseen?

"Tuossa useamminkin itse olet milloin kullekin vaatinut perusteluja ja eräänlaisty tarkkuutta. Kannattaisiko katsoa peiliin silloin tällöin?"

Googlella nuo löytyvät helposti.

"Laitesuunnittelu ja luonnon muokkaantuminen/muokkaaminen/luominen tai mikä vain ovat eri asioita kuin laitesuunnittelu."

Kyllä minä sen tiedän, olenko muuta väittänyt?

"Erikoistumisineen kaikkiaan seitsemän vuotta luennoilla ja nyt tämä ertert toteaa, ettei meikäläistä tarvita suunnittelussa."

En minä sellaista todennut. Nyt sinä olet ottanut nokkiisi kuvitellessasi minun väittäneen paljon sellaista, mitä en ole tehnyt.

"Tai sit se vittuilee ja sanoo, että olen tyhmä suunnittelijana."

En minä sellaistakaan ole tehnyt.

"Siitä kyllä syytän sitten algoritmejä ja varmuudeksi jeesusta ja sen kavereita ja kaikkia muita hörhelöitä. "

Jospa sekoilisit vähemmän ja ottaisit asioista selvää ennen kuin skitsoilet.

old_profile_53935 kirjoitti:

"insinöörinä väitän, ettet poitsu tiedä hölkäsen pöläystä noin väittäessäsi."

Väitä vaan, mutta todisteet ovat puolellani. Oletko sinä edes tutustunut aiheeseen?

"Tuossa useamminkin itse olet milloin kullekin vaatinut perusteluja ja eräänlaisty tarkkuutta. Kannattaisiko katsoa peiliin silloin tällöin?"

Googlella nuo löytyvät helposti.

"Laitesuunnittelu ja luonnon muokkaantuminen/muokkaaminen/luominen tai mikä vain ovat eri asioita kuin laitesuunnittelu."

Kyllä minä sen tiedän, olenko muuta väittänyt?

"Erikoistumisineen kaikkiaan seitsemän vuotta luennoilla ja nyt tämä ertert toteaa, ettei meikäläistä tarvita suunnittelussa."

En minä sellaista todennut. Nyt sinä olet ottanut nokkiisi kuvitellessasi minun väittäneen paljon sellaista, mitä en ole tehnyt.

"Tai sit se vittuilee ja sanoo, että olen tyhmä suunnittelijana."

En minä sellaistakaan ole tehnyt.

"Siitä kyllä syytän sitten algoritmejä ja varmuudeksi jeesusta ja sen kavereita ja kaikkia muita hörhelöitä. "

Jospa sekoilisit vähemmän ja ottaisit asioista selvää ennen kuin skitsoilet.

Perusinssi minäkin. Tuo esittämäsi ajatus kaaoksen ja evoluution yhteisvaikutuksesta tuntuu ihan järkeenkäyvältä. Asiantuntija en toki ole.

perusinssivaan kirjoitti:

Perusinssi minäkin. Tuo esittämäsi ajatus kaaoksen ja evoluution yhteisvaikutuksesta tuntuu ihan järkeenkäyvältä. Asiantuntija en toki ole.

Sitä käytetään nykyään esimerkiksi AI:n opettamisessa ja monimutkaisissa optimoinneissa.

"Kone on kone ja tyhmä kuin saapas. Ei näitä rakkineita kannata mystifioida. "

Mielestäni en mystifioi tietokoneita vaan demystifioin ihmismieltä.


Veikkaan muuten että ei mene monta vuotta kun tietokone selviää turingin testistä.
Ajatuksena on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista, eli tarkkailija ei osaa sanoa, onko keskustelukumppani ihminen vai kone.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turingin_testi

puuöljy kirjoitti:

"Kone on kone ja tyhmä kuin saapas. Ei näitä rakkineita kannata mystifioida. "

Mielestäni en mystifioi tietokoneita vaan demystifioin ihmismieltä.


Veikkaan muuten että ei mene monta vuotta kun tietokone selviää turingin testistä.
Ajatuksena on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista, eli tarkkailija ei osaa sanoa, onko keskustelukumppani ihminen vai kone.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turingin_testi

"Veikkaan muuten että ei mene monta vuotta kun tietokone selviää turingin testistä."

Mutta ei tuokaan tulos kerro koneen älykkyyden kasvusta, vaan vain niiden tekoälyohjelmien paranemisesta.

puuöljy kirjoitti:

"Kone on kone ja tyhmä kuin saapas. Ei näitä rakkineita kannata mystifioida. "

Mielestäni en mystifioi tietokoneita vaan demystifioin ihmismieltä.


Veikkaan muuten että ei mene monta vuotta kun tietokone selviää turingin testistä.
Ajatuksena on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista, eli tarkkailija ei osaa sanoa, onko keskustelukumppani ihminen vai kone.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Turingin_testi

"Veikkaan muuten että ei mene monta vuotta kun tietokone selviää turingin testistä."

Wikistä:

”Koe on tarkoitettu mittaamaan tekoälyn ihmismäisyyttä asettamalla se keskustelemaan kokeen tarkkailijana toimivan ihmisen kanssa. Ajatuksena on, että tietokone on älykäs, jos sen vastauksia ei pysty erottamaan ihmisen vastauksista, eli tarkkailija ei osaa sanoa, onko keskustelukumppani ihminen vai kone.”

Turingin testi on tekoälylle paljon vaikeampi, kuin olettaisi. Jotta sen vastauksia ei pystyisi erottamaan ihmisen vastauksista, sillä pitäisi olla tietoisuus ja sen tietoisuuden pitäisi toimia, kuin ihmisellä.

”Koska testi on sovellus matkimispelistä, ei sen voida sanoa mittaavan suoranaisesti älykkyyttä eikä etenkään ajattelua. Testissä voisi pärjätä oikeasti älykäs ja ajatteleva kone, mutta ilmeisesti siinä voisi yhtä lailla pärjätä kone, joka vain jäljittelee ihmismäistä käytöstä riittävän tarkasti esimerkiksi hyvin suuren vastausrepliikkejä sisältävän tietokannan avulla.”

Tämä väite on mielestäni virheellinen. Jotta kone voisi täydellisesti matkia ihmistä, sen tekoälyn pitäisi toimia samoin, kuin ihmisen aivot. Koneen pitäisi kyetä sijoittamaan kysymyksissä esille tulevat asiat samalla tavalla ”ontologisiin kategorioihin” ja niiden alakategorioihin kuten ihminen ja reagoimaan niihin kuten ihminen.

Ei riitä, että koneessa olisi hyvin suuri vastausrepliikkejä sisältävä tietokanta. pitäisi kyetä käsittelemään kysymyksen sisältöä kuin ihminen. Ihmisaivot sijoittavat saamansa informaation johonkin kategoriaan ja suhtautuvat siihen sen kategorian mukaan. Mutta myös joustavat näissä kategorioissa.

Esimerkiksi, jos jokin kysymys käsittelee eläintä, tai jokin toinen työkalua, niin ihmisaivoissa on jo valmiina malli, jolla suhtautua niihin. Eläin on tavoitteellinen toimija, työkalu on jotakin tarkoitusta varten tehty esine. Eläimeltä voi edellyttää ominaisuuksia, joita ei voi edellyttää työkalulta ja päinvastoin. Mutta nämä rajat voi myös joskus ylittää määrätyissä tilanteissa.

Vastausrepliikkejä käsittävä tietokanta pitäisi olla valtaisa, ja silti koneella pitäisi olla jokin tapa poimia tietokannasta kuhunkin tilanteeseen oikea vastaus. Eli sellainen vastaus, jolla ihminen vastaisi. (Ei välttämättä looginen)

Esimerkkikysymys: voiko kissalla pyyhkiä pöydän. Ihminen voisi sanoa kyllä. Kone, jos ei omaa ihmisaivojen tapaa käsitellä informaatiota, voisi vastata ei.

"Tilanne muistuttaa Watsonin osalta enemmänkin pelkkää Trivial Pursuitin pelaamista vastauskortit kädessä. Aivan merkityksetöntä ulkoa opeteltavaa triviatietoa. "

Ei muuten muistuta. Se ei ole opetellut kysymys/vastaus -pareja vaan
- se ymmärtää kysymysten semantiikan
- se osaa soveltaa hankkimaansa tietoa
- se ymmärtää epävarmuutta eli osaa käsitellä ristiriitaista tietoa
- se osaa muodostaa vastauksia

Katsopa vaan millaisia jeopardy-kysymykset ovat niin ymmärrät, että kysymyksiä ja vastauksia ei voi opetella ulkoa, vaan ne vaativat tiedon soveltamista. Tietenkin voit sanoa, että Watson ei tiedä kuin merkityksetöntä triviatietoa. Mutta ihan yhtä hyvin Watson voisi opetella vaikkapa filosofiaa, kirjallisuutta tai lääketiedettä.


"Samalla logiikalla ja yksioikoistamalla voisin väittää opetelleeni miltä jokin tunne tuntuu pelkkää internettiä selaamalla, heh."
Jos Watsonilla olisi keinoja aistia itseään ja itsen käsite, sekin tuntisi itsensä. Sinulla vaan ei olisi mitään keinoja tuntea samoin kuin Watson. Tunteen kokeminen on subjektiivinen asia. Periaatteessa et voi tietää kuin omat tunteesi. Et voi tietää miltä minun kipuni tuntuu. Mutta kuten varmasti myönnät, tämä on vain filosofista saivartelua. Jos kivun aistimiskoneistomme ja aivojemme rakenne on samanlainen, ei ole mitään syytä olettaa että kokisimme kivun mitenkään eri lailla.

puuöljy kirjoitti:

"Tilanne muistuttaa Watsonin osalta enemmänkin pelkkää Trivial Pursuitin pelaamista vastauskortit kädessä. Aivan merkityksetöntä ulkoa opeteltavaa triviatietoa. "

Ei muuten muistuta. Se ei ole opetellut kysymys/vastaus -pareja vaan
- se ymmärtää kysymysten semantiikan
- se osaa soveltaa hankkimaansa tietoa
- se ymmärtää epävarmuutta eli osaa käsitellä ristiriitaista tietoa
- se osaa muodostaa vastauksia

Katsopa vaan millaisia jeopardy-kysymykset ovat niin ymmärrät, että kysymyksiä ja vastauksia ei voi opetella ulkoa, vaan ne vaativat tiedon soveltamista. Tietenkin voit sanoa, että Watson ei tiedä kuin merkityksetöntä triviatietoa. Mutta ihan yhtä hyvin Watson voisi opetella vaikkapa filosofiaa, kirjallisuutta tai lääketiedettä.


"Samalla logiikalla ja yksioikoistamalla voisin väittää opetelleeni miltä jokin tunne tuntuu pelkkää internettiä selaamalla, heh."
Jos Watsonilla olisi keinoja aistia itseään ja itsen käsite, sekin tuntisi itsensä. Sinulla vaan ei olisi mitään keinoja tuntea samoin kuin Watson. Tunteen kokeminen on subjektiivinen asia. Periaatteessa et voi tietää kuin omat tunteesi. Et voi tietää miltä minun kipuni tuntuu. Mutta kuten varmasti myönnät, tämä on vain filosofista saivartelua. Jos kivun aistimiskoneistomme ja aivojemme rakenne on samanlainen, ei ole mitään syytä olettaa että kokisimme kivun mitenkään eri lailla.

~~~ Yksinkertaisen lähes on/off vastauksen antaminen ei todellakaan paljoa vaadi. Kysymykset painisivat eri sarjassa, jos siltä olisi kysytty esim. mitkä ovat sen elimiä ja missä se on.

"Ei muuten muistuta. Se ei ole opetellut kysymys/vastaus -pareja vaan"
~~~ kaikki sen päättely perustuu binääriseen O/I -vertailuun

"- se ymmärtää kysymysten semantiikan"
~~~ mitä se vastaa, jos kysyn miltä sinusta tuntuu juuri nyt? viittaat myöhemmin tunteen suhteellisuuteen, ok. mutta tunteen semantiikasta ruputti on ulkona kuin lumiukko kesäkuussa laiturilla

"- se osaa soveltaa hankkimaansa tietoa"
~~~ onnistuuko esim. uuden kantaatin väsääminen? sinällään musiikki on puettavissa täysin matemaattiseen malliin, mutta luovuus onkin sitten oma lukunsa
"- se ymmärtää epävarmuutta eli osaa käsitellä ristiriitaista tietoa"
~~~ valojen välkkyminen ja värin vaihtuminen ei paljoa kerro tunteesta, vaan siitä, että esim. lämpötila-anturit kertovat prosessorien ja muistien väylien tms. kuormittumisesta. Tunnetta ei voi mitata kuumemittarilla tms. mekaanisella välineellä.

"- se osaa muodostaa vastauksia"
~~~ kuten tälläkin palstalla moni (pl. teikäläinen)- eri asia, minkä arvoisia nämä tuotokset ovat

"Katsopa vaan millaisia jeopardy-kysymykset ovat niin ymmärrät, että kysymyksiä ja vastauksia ei voi opetella ulkoa, vaan ne vaativat tiedon soveltamista. Tietenkin voit sanoa, että Watson ei tiedä kuin merkityksetöntä triviatietoa. Mutta ihan yhtä hyvin Watson voisi opetella vaikkapa filosofiaa, kirjallisuutta tai lääketiedettä."
~~~ todella mielenkiinnolla odotan ensimmäistä W2:sta, joka tutkii "laitteellisuutta ja tietokoneen tarkoitusperiä itsenäisesti ja itsensä syvällisemmin tiedostamana"

"Jos Watsonilla olisi keinoja aistia itseään ja itsen käsite, sekin tuntisi itsensä."
~~~ siis mitä antureita puuttuu, eihän kyse ole kuin ohjelmanpätkästä ja muutaman sensorin kytkemisestä. Itse asiassa se voisi oppia ja sitten opettaa ihmiskunnalle esim. miten tunnistaa ja mitata erilaisia makuja suhteessa ihmisen aistihavaintoihion. tähän ei kannata vastata molekyylimittausilla..

"Sinulla vaan ei olisi mitään keinoja tuntea samoin kuin Watson. Tunteen kokeminen on subjektiivinen asia. Periaatteessa et voi tietää kuin omat tunteesi. Et voi tietää miltä minun kipuni tuntuu."
~~~ miksi kiinnostaisikaan? Kysehän on Watsonin tekemisistä - minä en ole siinä suhteessa kovinkaan validi vertailukohde

"Mutta kuten varmasti myönnät, tämä on vain filosofista saivartelua. Jos kivun aistimiskoneistomme ja aivojemme rakenne on samanlainen, ei ole mitään syytä olettaa että kokisimme kivun mitenkään eri lailla."
~~~ olen jo nuoruudesta lähtien pitänyt suhteellisuuden käsitettä yhtenä elämän ymmärtämisen perusarvona ja siksi pidän itseäni ateistina